Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Tales and Stories from Finland and Abroad Told by Children 2000-2013
No full textAineisto koostuu lasten saduista ja tarinoista, jotka on kerätty saduttamismenenelmällä Suomen eri kaupungeissa. Osa saduista on kerrottu yksin ja osa ryhmässä. Mukana on satuja useista eri maista. Lapset ovat saaneet kertoa sadun myös omalla äidinkielellään. Osa vieraskielisistä saduista on myöhemmin käännetty joko suomeksi tai useammalle eri kielelle. Osa saduista sisältää myös saduttajien kommentteja ja huomioita. Taustatietoina on kerrottu mm. maa, kieli, keruupaikkakunta, kirjauspäivämäärä sekä lapsen ikä ja sukupuoli.The data consist of tales and stories told by children that were collected in different cities in Finland by using the storycrafting method. The data include stories elicited from both individual children and groups. The stories originate from several countries, and the children were allowed to tell the stories in their mother tongue. Some of the foreign language stories were later translated either into Finnish or into multiple different languages, and both the original story and the translations are included in the data. Some of the stories include comments and observations from the person who collected the data. Background variables included, among others, country of origin of the tale/story, language used to tell the story, location and date of data collection, and the age and gender of the child who told the story. The dataset is only available in the original languages (the languages used to tell the stories and possible translations)
Small Festival Visitors 2013
No full textAineistossa on tutkittu festivaalikävijöiden kokonaiselämystä pienillä suomalaisilla festivaaleilla ja sitä, miten tapahtumajärjestäjän arvopäätökset vaikuttavat tähän elämykseen. Aineiston kohdefestivaaleja ovat Ilmiö, Kuudes Aisti, Naamat, Pienet Festarit Preerialla ja Ämyrock. Kyselyn alussa selvitettiin avovastauksella, millainen mielikuva vastaajalla on tapahtumasta. Seuraavaksi kysyttiin syitä tapahtumaan osallistumiselle kysymyspatterilla, jonka vastausvaihtoehdot käsittelivät muun muassa tapahtuman ja ohjelman kiinnostavuutta, tapahtumapaikan sijaintia ja halua viettää aikaa läheisten kanssa. Tämän jälkeen kyselyssä kartoitettiin vastaajan mielipiteitä esimerkiksi turvallisuuteen, palveluihin, paikallisuuteen ja ekologisuuteen liittyen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan henkilökohtaisista arvoista. Lopuksi vastaajaa pyydettiin avovastauksella kuvailemaan tapahtuman tuottamaa kokonaiselämystä ja antamaan kehitysideoita. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, syntymävuosi, kansalaisuus ja koulutus.The survey charted Finnish small festival visitors' overall experiences of the festivals. Additionally, the study surveyed how the festival organiser's value-based decision-making affected the visitors' experience. The small Finnish music festivals examined in the study included Ilmiö, Kuudes Aisti, Naamat, Pienet Festarit Preerialla and Ämyrock. First, questions concerning the reasons why the respondent visited the small festival, for example, interest in the theme of the festival, the good image of the festival, continuing a tradition of visiting the festival, and just wanting to have fun, were presented. The respondents' opinions on different aspects relating to the small festival they had visited, such as security, queuing, locality of the provided services and food and the use of sponsors, were surveyed next. The respondents were also asked how important several values were for them personally (e.g. power, pleasure, benevolence and tradition). Finally, the respondents' overall satisfaction in the festival was surveyed, and they were asked whether they thought they would attend the event in the future or recommend it to others. Background variables included the respondent's gender, year of birth, country of citizenship and level of education
Patients' Experiences of Using eHealth Services 2017
No full textAineistossa käsitellään diabetes-, sydän- ja syöpäpotilaiden kokemuksia sähköisten terveyspalveluiden käytöstä vuonna 2017. Teemoja ovat sähköisten palvelujen hyödyllisyys, käyttöaktiivisuus, haasteet ja toiveet. Eri potilasryhmille oli omat kyselyt, vaikka suurin osa kysymyksistä toistuivat samoina kaikissa lomakkeissa. Kyselyt yhdistettiin samanmuotoisten kysymysten osalta ja ryhmäkohtaiset kysymykset on merkitty dataan kirjaintunnisteella. Aineisto on kerätty Suomen Akatemian rahoittamassa COPE - Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa -hankkeessa (päätös numero 303606). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kansalaisia ja terveydenhuollon henkilöstöä voitaisiin tukea virtuaalisten palveluiden käytössä. Kyselyiden alussa vastaajalle listattiin erilaisia sähköisiä terveyspalveluja, kuten Omakanta.fi tai Hyvis.fi, ja pyydettiin arvioimaan niiden hyödyllisyyttä. Samalla tavalla vastaajalle esitettiin verkossa olevia terveystietopankkeja, joita hänen tuli arvioida. Sitten vastaajalta kysyttiin, mihin toimintoihin hän on käyttänyt etäpalveluja, kuten hoidon tarpeen arviointiin, hoitohenkilökunnan yhteydenottoihin tai vertaistukeen. Vastaajalle esitettiin myös väitteitä, jotka käsittelivät julkisen sektorin tarjoamaa opetusta ja rohkaisua etäpalvelujen käyttöön. Lopussa vastaajalle esitettiin useita avoimia kysymyksiä, jotka käsittelivät vastaajan positiivisia ja negatiivisia kokemuksia sähköisten palveluiden käytöstä. Vastaajien tuli kuvailla tämä kokemus ymmärrettävästi. Vastaajalta myös kysyttiin, millaisia etäpalveluja hän haluaisi tulevaisuudessa. Taustatietoina kyselyssä ovat mm. sukupuoli ja ikä sekä paikkakunta luokiteltuina.The study charted Finnish diabetes, heart and cancer patients' experiences of using eHealth services in 2017. Main themes included usefulness of the online services as well as frequency and purpose of use. Each group of patients was provided with a unique questionnaire, although most questions were repeated in all questionnaires. Responses to the common questions were combined in the data, and group-specific questions were marked with letters. The data were collected as part of the Competent workforce for the future (COPE) project funded by Academy of Finland. The purpose of the research was to establish how citizens and health care professionals can be supported in using eHealth services. First, the respondents were asked to assess the usefulness of different eHealth services such as Omakanta.fi (personal health records and prescriptions), digital private health care services and public eHealth services. Usefulness of different online services that provide health-related information, such as Duodecim Käypähoito.fi (Current Care Guidelines, clinical practice guidelines) and Terveyskirjasto.fi (information on health, medication and care guidelines), was also examined. The respondents were asked about their purposes for using eHealth services, for example, assessment of treatment need, contacting health care professionals, and connecting with peers for support. Questions on the support and guidance provided by the public sector in the use of eHealth services were also presented. Finally, the respondents were asked multiple open-ended questions that related to their positive and negative experiences of using eHealth services as well as the kinds of digital health services they would want to use in the future. Background variables included the respondent's gender, age, and municipality of residence (classified), as well as whether they or their child had diabetes (diabetes patients only) or other information on their health (heart and cancer patients)
Interviews on Substance Abuse Prevention and Gambling Harm 2016-2017
No full textAineisto käsittelee ehkäisevän päihdetyön järjestämistapoja kolmella alueella, erityisesti rahapelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten joulukuussa 2015 voimaan astunut laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä oli toimeenpantu eri alueilla. Jokaiselta alueelta on haastateltu sosiaali- ja terveysalan johtajia yksilöhaastatteluina sekä ehkäisevän päihdetyön ryhmää ja muita ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita ryhmähaastatteluina. Aineisto sisältää 16 yksilöhaastattelua ja 14 ryhmähaastattelua, joissa ryhmäkoko vaihtelee kahdesta kahteentoista henkilöön. Haastattelut on toteutettu samoilla alueilla vuosina 2016 ja 2017. Osa haastatelluista on ollut mukana molemmilla kerroilla, mutta eri vuosien haastateltuja ei voida yhdistää lukuun ottamatta kahta johtajaa. Tutkimus on rahoitettu Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välisellä puitesopimuksella: Rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittäminen sekä tutkimus. Rahoitus perustuu arpajaislain (1047/2001) 52. §:ään. Haastatteluissa selvitettiin paikallista tietoutta rahapeliongelmista, millaista ehkäisevää päihdetyötä alueella tehdään ja mitä asioita haastatellut pitävät paikallisina vahvuuksina ja heikkouksina yleisesti ehkäisevässä päihdetyössä sekä tarkemmin rahapeliongelmien ehkäisyssä. Haastatteluilla kartoitettiin myös alueen keskeisimmät toimijat ja elinkeinoelämän sekä viranomaisten osuus yhteistyössä ehkäisevään päihdetyöhön liittyen. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevaa lakia käsiteltiin alueellisen toimeenpanon näkökulmasta. Haastatellut pohtivat teemoja oman työnkuvansa kautta. Vuoden 2017 haastatteluissa painotettiin vahvemmin rahapeliongelmien ehkäisyä sekä pohdittiin myös tulevan sote-uudistuksen vaikutuksia ehkäisevän päihdetyön järjestämiseen. Taustatietoina aineistossa on haastatteluaika ja haastateltavan tehtävänimike. Samalla alueella työskentelevät henkilöt ovat yhdistettävissä. Tietoa haastateltujen sukupuolesta ei ole kerätty, mutta tutkijoiden mukaan noin 80 prosenttia osallistujista oli naisia. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The study charted how substance abuse prevention, especially prevention of gambling problems, was provided in three regions in Finland. The aim of the study was to examine how different regions had enacted the new substance abuse prevention law, which came into effect in December 2015, ruling that drug substance abuse prevention should be provided as a part of public services. In each region, individual interviews from social welfare and health care managers as well as group interviews from substance abuse prevention groups and other preventive service workers were collected. The data include 16 individual interviews and 14 group interviews, where the group size varied between two and twelve persons. The interviews were conducted in the same regions in 2016 and 2017. Some of the interviewees participated during both years, but excluding two managers, the interviews given by the same participants cannot be connected to each other. The funding for the study was included in the framework agreement between the Ministry of Social Affairs and Health and the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) according to which THL manages gambling problem prevention, treatment development and research into the issue. The funding is based on section 52 in the Lottery Act. The interviews charted local knowledge on gambling problems, the kinds of substance abuse prevention that were provided in the region and the aspects the interviewees saw as local strengths or weaknesses both generally in substance abuse prevention and specifically in the prevention of gambling problems. The key actors in the region and the role of businesses and authorities in substance abuse prevention were also charted. The substance abuse prevention law was examined through the viewpoint of local execution. The interviewees discussed the themes of the interview through their own work. In the 2017 interviews, the prevention of gambling problems was more heavily focused on. The implications of the forthcoming social welfare and health reform (sote) on providing substance abuse prevention were also discussed in 2017. Background information included the date of the interview and the interviewee's occupational status. Persons who worked in the same region can be connected. Information on the gender of the interviewees was not collected, but according to the researchers, approximately 80 percent of the participants were women. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Substance Use Related Cases in Social and Health Services 2011
No full textPäihdetapauslaskennoissa kerätään tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tapahtuvasta päihde-ehtoisesta asioinnista tiettynä laskentapäivänä. Tietoja kerätään jokaisesta palveluja käyttäneestä asiakkaasta tai potilaasta, jonka työntekijä arvioi olevan päihteiden ongelmakäyttäjä ja myös niistä henkilöistä, jotka hakevat apua päihtyneinä tai päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan, kuten esimerkiksi tapaturman vuoksi. Aluksi kyselylomakkeessa kysyttiin asiakkaan päihteiden käytöstä viimeisen 12 kuukauden aikana. Seuraavaksi kartoitettiin palvelujen käytön ensisijaista syytä ja pyydettiin listaamaan kaikki laskentapäivän aikana asiakkaalle annetut palvelut. Tämän jälkeen kysyttiin asiakkaan uhkaavasta tai väkivaltaisesta käyttäytymisestä sekä mielenterveyden häiriöistä. Lopuksi kyselyssä oli muutama kysymys erikseen avopalveluja sekä laitospalveluja antaville toimintayksiköille. Taustamuuttujina ovat lomakkeen kieli, toimintayksikön maakunta ja toimintayksikkötyyppi sekä asiakkaan sukupuoli, ikäluokka, maakunta, siviilisääty, alle 18-vuotiaat lapset, pääasiallinen toiminta ja asumistilanne.The survey charted substance use related cases in social and health services on the second Tuesday of October in 2011. Professionals in social and health services recorded information on every client or patient who used the services on that day while intoxicated or because of some harm, such as an injury, relating to substance use, or were assessed by an employee to be a substance abuser. First, the substances the client had used in the past 12 months (e.g. alcohol, cannabis, cocaine) as well as whether they had ever during their life injected drugs were charted. The primary reason for using social and health services (e.g. injury, withdrawal symptoms, substance abuse problems) and the services provided to the client (e.g. helping with life management problems, intervention, detoxication) were surveyed. The occurrence of threatening or violent behaviour by the client in the social welfare or health care facility was also examined, and mental health problems unrelated to substance use as well as gambling problems were charted. Next, the questionnaire contained some questions directed only at either outpatient care clients (questions 19-22) or inpatient care clients (question 23). The questions concerning outpatient care clients focused on, for example, whether they had made an appointment beforehand and the time used on the services provided to them. The question concerning inpatient care (overnight care) clients examined the length of the client's continuous treatment at the time of data collection (e.g. 1-3 days, over a month, 6-12 months). Background variables included the language of the questionnaire, region where the social welfare or health care facility was located (NUTS3) and type of the facility as well as the client's gender, region of residence (NUTS3), marital status, age group, economic activity and occupational status, housing tenure and whether they had children under 18 years of age
Finnish Science Barometer 2019
No full textTutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Tieteen tiedotus ry. Aluksi tiedusteltiin, kuinka aktiivisesti vastaajat seurasivat eri aihepiirejä koskevia uutisia tiedotusvälineistä. Erikseen kysyttiin tiedettä ja tutkimusta koskevien asioiden seuraamista. Tiedusteltiin myös, miten tärkeiksi eri tietolähteet koettiin tiedettä ja tutkimusta koskevan tiedon välittäjinä. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin mainitsemaan yksi merkittävä suomalainen tieteenharjoittaja sekä menneeltä ajalta että nykyisin toimivista. Lisäksi pyydettiin mainitsemaan vastaajan mielestä merkittävin suomalaisen tieteen saavutus tai keksintö. Tämän jälkeen kysyttiin, kuinka paljon vastaajat luottivat yhteiskunnallisiin instituutioihin ja tiedusteltiin, kuinka hyvin tai huonosti erilaiset tieteeseen ja tutkimukseen liittyvät asiat olivat. Tiedusteltiin myös, millaisiksi vastaajat näkivät tieteen mahdollisuudet ratkaista joitakin asioita tai tuoda merkittävää apua yhteiskunnalle. Lopuksi vastaajille esitettiin useita kymmeniä tiedettä ja tutkimusta koskevia väittämiä. Lopuksi pyydettiin vastaamaan rokotuksia koskeviin väittämiin. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinmaakunta, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, koulutusala sekä ammattiryhmä.The survey studied Finnish public opinion on science and scientific-technical development. The study was commissioned by Tieteen tiedotus ry. First, the respondents were asked how actively they followed news on various topics (e.g. culture and art, sports, environment, politics) in mass media. Interest in various topics related to science and research (e.g. scientific and medical development, environmental research, history and culture research, education sciences) was also charted. Additionally, the importance of various sources of information on science and scientific development was surveyed (e.g. newspapers, TV and radio, scientific publications, the Internet and social media, seminars and lectures). Next, the respondents were asked whether they can name one present-day and one former prominent Finnish scientist, as well as an invention or accomplishment of Finnish science. Next, trust in various institutions was examined: the Parliament, the church, trade unions, the media, armed forces, universities, the European Union, main research funders etc. Views were probed on how well certain aspects of science (e.g. quality of research, level of technology and medicine, ethical issues, science funding, usefulness of science to society and everyday life) have been taken care of in Finland. The respondents were also asked whether they thought that science can solve certain problems or considerably help mankind (e.g. find a cure for cancer, raise the standard of living, stop or delay climate change, eradicate hunger from the world, decrease unemployment, promote peace and democracy). The survey also carried various attitudinal statements on science and research. The statements covered, for instance, relationships between religion and science, animal testing, science funding, alternative medicine, scientific information in the media, co-operation between universities and businesses, use of scientific information in decision-making, impact of scientific and technological development, climate change, competition in science, artificial intelligence, and nutrition. Finally, the respondents' opinions on immunization were charted with questions relating to, for example, the effectiveness and safety of vaccines, the reliability of information given by authorities, and the right to choose or decline immunization for themselves or their children. Background variables included, among others, gender, age, number of inhabitants in municipality of residence, NUTS3 region of residence, level and field of education, occupational status and political party preference
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2019
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat työelämä, työmarkkinat, työehdot ja yritystoiminta. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa valtionyhtiöitä, työehtosopimusten yleissitovuutta, työn merkitystä, lakko-oikeutta, rikastumista ja markkinataloutta. Seuraavaksi kartoitettiin, mitä ansiotyö merkitsee vastaajille ja kysyttiin paikallisen sopimisen lisäämisestä työmarkkinoilla. Lisäksi selvitettiin, kuinka hyväksyttävinä vastaajat pitäisivät eri keinoja työeläkejärjestelmän talouden sopeuttamiseksi. Kysyttiin myös, minkä verran talouden ja yhteiskunnan eri aloilla on kilpailua. Vastaajat kertoivat, miten he suhtautuvat nykyisin erilaisiin taloudellisiin järjestelmiin ja ideologioihin. Yritystoimintaan liittyen kysyttiin, kuinka tärkeitä suuryritysten tavoitteita ovat esimerkiksi liiketoiminnan kannattavuuden ja voiton kasvattaminen, tunnollinen veronmaksu, työllistäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ja muu ympäristönsuojelu. Lisäksi vastaajat kertoivat, miten he suhtautuvat EU- ja EMU-jäsenyyteen ja euroon. Lopuksi tiedusteltiin, äänestäisivätkö vastaajat puolesta tai vastaan, jos kansanäänestys Suomen EU-jäsenyydestä järjestettäisiin nyt sekä miten he äänestivät EU-kansanäänestyksessä 1994. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinmaakunta, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantaja, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka ja talouden bruttotulot.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Autumn 2019 survey included employment, working life, the job market, labour conditions and entrepreneurship. First, the respondents were presented with a variety of attitudinal statements concerning, among other topics, state-owned enterprises, conditions of unemployment benefits, meaningfulness of work, collective labour agreements, the right to strike, wealth and the market economy, the pension system, and entrepreneurship. Next, it was charted what factors made employment meaningful to the respondents. Several questions examined opinions on agreeing upon labour conditions locally between the employer and employee instead of collective labour agreements, and views were charted on the effects that local agreement would have on wages, labour conditions and the economy. The respondents opinions were also asked on the acceptability of different actions to take in the future in order to maintain the sustainability of the pension system. It was also charted whether the respondents thought there was too little, the right amount or too much competition in various industries. The respondents also shared their attitudes towards different economic systems and ideologies. Pertaining to business, the respondents rated the importance of different objectives of large enterprises (e.g. increasing value to stockholders, producing high-quality goods/services, increasing employment, paying taxes diligently, etc.), and assessed whether these objectives were being met to a sufficient extent in the operations of large corporations. Finally, the respondents' views on Finland's EU and EMU membership were examined, and they were asked whether they would vote for or against EU membership if a referendum was held at the time of the survey and if they had voted for or against the membership in 1994. Background variables included, among others, gender, age group, region of residence, size of the respondent's municipality of residence, education, employment sector, economic activity and occupational status, political party preference (which party the respondent would vote for), self-perceived social class, and household gross income
Parish Image and Knowledge Survey 2018
No full textKyselyssä kartoitettiin evankelis-luterilaisten seurakuntien tunnettuutta, palveluita sekä niihin liittyviä mielikuvia. Tukimusta on rahoittanut tutkittujen alueiden seurakuntataloudet (seurakunnat ja seurakuntayhtymät) ja Kirkkohallitus, niin, että kaikki maksoivat 1/13 osuuden tutkimuskuluista, paitsi Helsingin seurakuntayhtymä maksoi kaksinkertaisen summan. Kyselyn alussa tutkittavia teemoja selvitettiin muun muassa pyytämällä kuvaamaan seurakuntaa yhdellä adjektiivillä, kysymällä vastaajalle tärkeintä seurakunnallista paikkaa ja esittämällä erilaisia väitteitä, joita vastaajan tuli arvioida. Vastaajilta tiedusteltiin myös tärkeimpiä asioita, joihin seurakuntien tulisi toiminnassaan keskittyä, missä yhteyksissä he ovat törmänneet seurakuntaan viime aikoina ja kuinka usein he osallistuvat seurakunnan toimintaan. Lisäksi kyselyssä selvitettiin vastaajien omaa uskonnollisuutta, muun muassa tiedustelemalla kuinka usein vastaaja rukoilee, onko hän kummi ja millainen käsitys hänellä on kummiudesta. Vastaajilta kysyttiin myös seurakuntien toimintaan osallistumisesta, niiden tiedotuksen saavutettavuudesta sekä erilaisten palveluidensa käytöstä. Eri paikkakuntien paikallisissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa Jouluradion kuuntelusta, kasteesta, vastaajalle tärkeimmistä medioista, missä seurakunta on onnistunut tai epäonnistunut, vastaajan suhteesta kirkkoon ja yleisesti uskonnollisuuteen sekä seurakunnan radio-ohjelmien tunnettuudesta. Taustamuuttujina ovat muun muassa ikäluokka, sukupuoli, asuinkunta, ammattiryhmä sekä kirkkoon ja seurakuntaan kuuluminen.The survey charted Finnish perceptions of the image and services of parishes of the Evangelical Lutheran Church of Finland. The study was funded by the individual parishes or parish unions in the studied regions and by the Church Council of the Evangelical Lutheran Church so that all parties funded 1/13 of the study, except for the Helsinki Parish Union which funded twice the amount. First, the respondents were asked to describe a specific parish, which was determined by their municipality of residence, with one adjective. The general impression the respondents had of the parish (positive, neutral or negative) was surveyed, and the respondents were also presented with word pairs and asked which alternative they thought described the parish best (e.g. from very liberal to very conservative and very close to very distant). Next, the significance of various parish services for the respondents was examined, for example, whether it was important to them that the parish takes care of the disadvantaged, supports in the crises of life, organises activities for children and youth, and communicates actively. The respondents were also asked to evaluate how well the parish had succeeded in the same matters. Next, the respondents were asked what they thought were the most important matters the parish should focus on in organising activities. The channels and situations through which the respondents had come across the parish, for example, on traditional or social media, in concerts, or through receiving help from the parish, were also charted. The respondents were then asked how often they participated in activities organised by the parish (e.g. weekly, monthly, never). The respondents' religiosity and religious behaviour were examined with questions regarding how often they prayed, whether they were a godparent, and how they perceived being a godparent (e.g. whether they associated the concept of 'duty of honour' or 'gift giver' with the role of a godparent). Finally, the sources of the respondents' information on the parish, such as the local parish newspaper, national media (radio, TV, newspapers), social media, or friends and acquaintances, were surveyed. If the participants were familiar with the local parish newspaper, they were asked how often they read the newspaper and how interesting they thought various themes of the newspaper were (e.g. local topics and events, international and multicultural topics, well-being and health, or topics relating to the Christian message). Additionally, some region-specific questions were presented based on the respondents' municipality of residence, focusing on, for example, whether they listened to the Christmas Radio (Jouluradio) and what their relationship with the Evangelical Lutheran Church was. Background variables included, among others, the respondent's age group, gender, municipality of residence, economic activity and occupational status, and church and parish membership
Finnish Municipal Election Candidates 2017: Finnish and Swedish Speakers
No full textTutkimuksessa kartoitettiin vuoden 2017 kuntavaalien kotimaankielisten ehdokkaiden yhteiskunnallista taustaa, motiiveja lähteä ehdolle sekä ehdolle asettumisen kannalta tärkeitä voimavaroja. Kyselyn alussa selvitettiin vastaajan syitä asettua ehdolle sekä sitä, mikä tai kuka tähän päätökseen on vaikuttanut. Vastaajan poliittisia mielipiteitä ja aatteita kartoitettiin esittämällä erilaisia mielipidekysymyksiä ja selvitettiin, mitkä asiat ovat mahdollisesti vaikuttaneet näiden muodostumiseen. Vastaajilta tiedusteltiin, keitä he ajattelevat edustavansa ja heidän luottamustaan ihmisiin ja eri tahoihin. Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajan vaalikampanjoinnista, muun muassa kuinka paljon aikaa ja rahaa siihen käyttää. Vastaajilta kysyttiin aiempia ehdokkuuksia eri vaaleissa ja valituksi tulemisen kertoja. Heiltä tiedusteltiin, ovatko he toimineet tietyissä kunnallisissa luottamustehtävissä, järjestöissä tai yhdistyksissä. Lopuksi kartoitettiin, ketkä auttavat vastaajia erilaisissa vaalikampanjointiin liittyvissä asioissa. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, koulutus, siviilisääty, perherakenne, ehdokaskunnassa asuttujen vuosien määrä, aluemuuttuja, ammattiasema, millä sektorilla työskentelee, ammattiliittoon liittyviä muuttujia, tulot, yhteiskuntaluokka ja muutama muuttuja uskonnollisuuteen liittyen.The study charted the background and motives of Finnish and Swedish speaking election candidates as well as their networks and support for standing for the election. First, reasons behind the decision to stand for election in the municipal elections (e.g. the will to help others, to acquire useful skills for work, to implement the political values of their party) and what or who (e.g. friends, trade union, employer) had encouraged the candidates to stand for election were charted. The respondents' political opinions and ideology were examined with attitudinal statements regarding the direction of Finland's future, such as lower taxation or more environmentally friendly policies. Influences behind the respondents' political opinions were also examined (e.g. how important their friends, spouse or the media were in influencing their opinions). The respondents were asked whose representative they thought they would be as local councillors (e.g. those who had voted for them or all residents of the municipality), their satisfaction in democracy in Finland and their municipality as well as trust in various institutions (e.g. current local councillors, Finland's government). The respondents' political campaign was surveyed with questions concerning, for example, how much time and money they had spent on the campaign and how the funding had been spent (e.g. for campaign videos or radio/TV advertising). The respondents were asked whether they had stood for election in various different elections before, whether they had been selected in those elections and how many times. The factors behind them being chosen as a candidate of a party or constituency association (e.g. professional experience, position within the party, extensive local network of acquaintances) were examined. The respondents were also asked whether they currently held or had previously held positions of trust in their municipality of residence or participated in the work of different organisations. Finally, the help and support the respondents received from their family, friends or acquaintances in different aspects of their political campaign (e.g. coordinating schedule and budget, maintaining social media accounts, emotional support) was charted. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, level of education, marital status, household composition, length of residence in the municipality of candidacy, type of municipality, occupational status, trade union membership, left-right political self-placement, income, perceived social class and religious affiliation
Young Researchers' Perceptions of Expertise 2018
No full textTässä aineistossa kirjoittajat kertovat kokemuksistaan oman asiantuntijuutensa kehittymisestä tutkijanuran alkuvaiheissa. Vastaajia pyydettiin erittelemään esimerkiksi millaisia mahdollisuuksia ja haasteita he ovat kohdanneet sekä mistä he ovat saaneet opastusta ja tukea työssään. Aineisto sisältää 51 vapaamuotoista kirjoitusta, joista 16 on kirjoitettu englanniksi ja 35 suomeksi. Osa vastaajista oli juuri aloittanut työnsä akatemian parissa ja osa muisteli kirjoituksessa uransa alkuaikoja. Useat kirjoittajat kertoivat kokemuksistaan tohtorikoulutuksesta ja väitöskirjan teosta. Keskeisiksi teemoiksi kirjoituksissa nousivat esimerkiksi apurahoihin ja toimeentuloon liittyvät asiat, verkostoituminen ja oman aseman reflektointi työyhteisössä. Kirjoittajat kuvailevat monipuolisesti yksilöllisiä kokemuksiaan oman asiantuntijuuden kehittymisestä ja siihen liittyvistä tunteista. Kirjoituskutsussa pyydettiin vastaajia pohtimaan, liittyvätkö esimerkiksi sukupuoli, ikä tai etninen tausta heidän kokemuksiinsa tiedeyhteisöstä. Taustamuuttujina ovat vastaajan ikä ja sukupuoli, kirjoituksen kieli sekä tieto siitä, kuinka kauan ja millä alalla kirjoittaja on toiminut. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The study charted young researchers' experiences on the development of their own academic expertise in the early stages of their research careers. The respondents were asked to describe the opportunities and challenges they had faced and whether they had received help and support for their work and from where. The data include 51 informal writings, of which 16 are written in English and 35 in Finnish. Some respondents had just begun their academic careers while others recalled their early careers. Many respondents discussed their experiences of doctoral education and doctoral dissertation work. Aspects relating to research grants and financial circumstances, networking and the reflection of the respondent's own status in the working community emerged as central themes in the writings. The respondents described their individual experiences of the development of their own academic expertise and related feelings. In the invitation to write about their experiences, the respondents were asked to consider whether, for example, gender, age, ethnic background or position in the academia were connected to their experiences in the scientific community. Background information included the respondent's age and gender, language used to write and information on how long and in what field the writer had worked in. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in the original languages (Finnish and English)