Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Sociobarometer 2019
No full textSosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2019 Sosiaalibarometri käsittelee eriarvoistumista sekä vaikeimmassa tilanteessa oleville ihmisille keskeistä perusturvaa ja perustoimeentulotukea, osatyökykyisten tukemista ja keinoja kohentaa työllisyyttä. Lisäksi kuvataan sote-palvelujen uudistamista ja kuntoutusta. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat ja sosiaalityöntekijät, Kelan tulosyksiköiden johtajat ja otos Kelan toimeentulotuen toimihenkilöistä sekä TE-toimistojen johtajat. Sosiaalibarometri 2019 on toteutettu Sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) myöntämillä Veikkausvoittovaroilla sekä Kelan ja Työ- ja elinkeinoministeriön tuella. Ensimmäisenä teemana kyselyssä oli sote-uudistus. Vastaajilta kysyttiin muun muassa erilaisista sote-uudistuksen ratkaisuista ja onnistumiseen liittyvistä tekijöistä, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hillitsemistoimenpiteistä sekä valinnanvapaudesta. Seuraavaksi kartoitettiin hyvinvointiin, eriarvoisuuteen ja perusturvaan liittyvää kehitystä. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi erilaisten ihmisryhmien hyvinvoinnista ja perusturvan leikkauksien vaikutuksesta ihmisten toimeentuloon ja palvelutarpeisiin. Lisäksi kartoitettiin mielipiteitä perusturvajärjestelmän kehittämisestä. Vastaajilta tiedusteltiin myös, minkä tekijöiden he arvioivat vaikuttavan eriarvoistumisen kasvuun lähivuosina ja mitä toimenpiteitä hallitusohjelmaan tulisi sisällyttää eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kyselyssä esitettiin myös useita perustoimeentulotukea käsitteleviä väittämiä. Työllisyyttä ja kasvupalveluita käsittelevässä teemassa vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämiä liittyen työllisyyttä kohentaviin politiikkatoimenpiteisiin, työnteon kannusteisiin, osatyökykyisten työllistymiseen sekä maakuntauudistukseen. Lopuksi vastaajilta kysyttiin kuntoutuksesta ja sen toteutumisesta sekä järjestöjen roolista kuntoutuspalveluiden järjestämisessä. Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa koulutustausta, työtehtävä, työskentelyaika nykyisissä tehtävissä sekä suuralue tai vakuutuspiiri.The sociobarometer is a wide-ranging survey charting expert opinion on the welfare of Finnish citizens and the present state of welfare services in Finland. The 2019 sociobarometer charted social disparity, basic security and minimum income, support for partially incapacitated persons, rehabilitation, and measures for increasing employment. Additionally, questions examined developing social welfare and healthcare services. Respondents included healthcare managers and social workers at municipalities and joint municipal authorities, directors of operational units at Kela (Social Insurance Institution of Finland), a sample of Kela officers working with social assistance benefits, and managers of local employment and economic development offices (TE Offices). The 2019 sociobarometer survey was collected with funding from the Funding Centre for Social Welfare and Health Organisations (STEA) of the Ministry of Social Affairs and Health as well as Kela and the Ministry of Economic Affairs and Employment. First, the survey focused on the health and social services reform (sote-uudistus). Questions examined the respondents' views on the successfulness of the reform as a whole and in different areas. It was also enquired how the reform would affect the status of different types of healthcare service providers as well as whether the respondents thought the reform would succeed in e.g. reducing costs of social welfare and healthcare services, increasing the client's ability to choose their social welfare and healthcare service provider, streamlining administration and funding, and improving well-being and health in municipalities and healthcare regions. The respondents were also asked whether they approved or disapproved with different measures to reduce costs in social welfare and healthcare, and whether increasing the clients' freedom to choose their healthcare service provider would improve or weaken e.g. service quality, availability or costs. Next, views were charted on the development of well-being, social disparity and basic security. The respondents were asked whether well-being of different groups of people in the area had increased or decreased within the previous five years. They were also asked to choose the groups of people whose situation worried them most, as well as how functional they considered the social welfare and health service system for people with several problems in their life situation. They were also asked to estimate the effect of recent cuts to basic security on the subsistence and service needs of people in the area. Attitudinal statements were presented on developing the system of basic security. The respondents were also asked which factors they considered to have an impact on the increase of disparity in the area in the coming years, and which measures should be included in the Government's platform in order to decrease disparity. The respondents were also presented with attitudinal statements concerning minimum income and basic social assistance. The survey also examined views on employment and supporting economic growth. The respondents were asked to estimate how big of a problem unemployment was in their area and to what extent different political measures would increase employment. Opinions were also charted on different incentives to work. Factors affecting employment opportunities of the partially incapacitated were charted along with possible measures for improving their employment. Views were examined on the importance of different aspects in the organisation of services in the reformation of healthcare regions. Finally, the respondent's opinions were charted on rehabilitation and different aspects affecting the quality of rehabilitation services. Background variables included, depending on the type of respondent, educational background, job title, years spent in current work tasks, major region and Kela insurance district
Perceptions of Vocational Education: Adult Students in Vocational Education 2018
No full textAineistossa on kartoitettu ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien aikuisten käsityksiä ja mielipiteitä ammatillisesta koulutuksesta. Teemoja aineistossa ovat mm. opiskeluun liittyvät mielikuvat, syyt lähteä opiskelemaan sekä käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä opiskeluun liittyviin väittämiin, kuten kuinka tärkeää opiskelu on työelämässä pärjäämisen kannalta tai onko työ kiinnostavampaa kuin opinnot. Aikuisopiskelijoilta kysyttiin, kuinka kiinnostavina he pitivät itselleen erilaisia ammatillisia koulutusvaihtoehtoja, mitä alaa he opiskelevat ja kuinka tyytyväisiä he ovat opiskelupaikkaansa. Vastaajat myös kertoivat, mitkä tekijät vaikuttivat heidän opintovalintaansa. Vastaajia pyydettiin myös ottamaan kantaa mm. tutkinnon hyödyllisyyteen työelämää ja jatko-opintoja ajatellen. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, haastattelukieli, ikä, maakunta, asuinpaikka, koulutusaste, ammattiryhmä ja onko ollut työttömänä.The survey charted the perceptions and opinions of adult students in vocational upper secondary education regarding vocational education and training in Finland. Main themes included, among others, reasons behind the respondents' choice of vocational education or training, perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated, and opinions on studying. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. Data collection was conducted by IROResearch. First, opinions on studying were examined with various statements concerning, for example, whether the respondents thought that studying was interesting, working was more interesting than studying, and their employer was interested in how they succeeded in their studies. Factors affecting the respondents' choice of vocational education or training (e.g. wanting to have a job with good pay, needing additional education in order to stay in the workforce, location of the school/education facility, uncertain financial circumstances) were also surveyed. The respondents were asked how interesting different educational paths had been for them personally when they applied to vocational education or training (e.g. preparatory education for upper secondary vocational education and training (VALMA), competence-based qualification). The respondents' primary field of education (e.g. humanities and arts, natural sciences, information and communication technologies) was surveyed. Finally, the perceived usefulness of the respondents' studies in their future as well as their satisfaction in their education were examined with some attitudinal statements (e.g. whether they thought their upper secondary education would be useful in their future work and whether they would choose a different path of education if they could reapply). Background variables included the language used to conduct the interview, the respondent's gender, age, region of residence (NUTS3), municipality of residence, highest level of education, occupation group, whether they had ever been unemployed and whether they had received any special support in their studies during the past two years
Professional Identity and Religious Beliefs of Children's Instructor Students 2016
No full textKyselyssä kartoitettiin kristillisten opistojen lastenohjaajaopiskelijoiden ammatillista motivaatiota, identiteettiä ja uskonnollisuutta. Kysely on toinen seurantatutkimuksessa, jossa tutkittiin vuonna 2014 lapsi- ja perhetyön perustutkinnon aloittaneita opiskelijoita opintojen edetessä. Tietoarkistoon on arkistoitu myös seurantatutkimuksen ensimmäinen (FSD3252) ja kolmas kysely (FSD3263). Seurantatutkimus on osa Kirkon koulutuskeskuksen Kasvu kirkon työntekijäksi -hanketta ja sitä ovat rahoittaneet Kirkon koulutuskeskus ja Kirkon tutkimuskeskus. Aluksi kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden kiinnostusta alalle. Kysyttiin, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet haluun opiskella valittua alaa ja pyydettiin arvioimaan erilaisia väittämiä seurakunnan työhön hakeutumisen näkökulmasta. Seuraavaksi oltiin kiinostuneita opiskelijoiden kokemasta yhteisöllisyydestä ja hyvinvoinnista kysymällä muun muassa vapaaehtoistyöhön osallistumisesta. Tämän jälkeen kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden uskonnollisuutta ja hengellisyyttä kysymällä kirkkoon kuulumisesta ja opiskelijoiden käsityksistä omasta uskonnosta. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten uskonnollisuus ja uskonto näkyy opiskelijoiden arjessa. Lopuksi opiskelijoita pyydettiin arvioimaan osaamistaan monissa erilaisissa opintoihin ja työelämään liittyvissä asioissa kuten lasten ja perheen kohtaamisessa ja uskontokasvatuksessa. Taustamuuttujia ovat perhemuoto, oppilaitos ja se, suorittaako tutkintoa opetussuunnitelmaperusteisena vai näyttötutkintona.The survey charted the professional motivation, identity and religiosity of Children's Instructor students in Christian Institutes of the Evangelical Lutheran Church in Finland. This dataset is based on the second collection wave in a cohort study that followed students studying for an upper secondary qualification in Child Care, Education and Family Welfare as they progressed in their studies. The participating students started their studies in 2014. FSD collections also include the first (FSD3252) and third (FSD3263) waves of this study. The study was part of the project "Student's Development into Church Professionals" (Kasvu kirkon työntekijäksi), funded by Kirkon koulutuskeskus (adult education school of the Evangelical Lutheran Church) and Church Research Institute. First, the respondents were asked about their reasons for applying to Children's Instructor training (e.g. wanting to help others or work with children and interest in religious questions) and to what extent they agreed or disagreed with statements concerning working for a parish (e.g. the reliability of a parish as an employer and trust in the future of educational work in a parish). Next, participation in voluntary work was charted with questions relating to the types of volunteering the participants had done, e.g. helping relatives and acquaintances, fundraising and donating to charities. The survey also charted the respondents' happiness and attitudes towards life and future (e.g. whether they thought that they could get through hard times in life and whether they were worried about the future). The respondents' religiosity was investigated with questions about religious affiliation, religious identity (e.g. whether they identified themselves as spiritual persons and/or conservative in their religion) and how they believed in God (e.g. according to church doctrine or not at all). The presence of religion and religiosity in the respondents' lives was charted with questions concerning the frequency of e.g. praying, meditation and reading the Bible, the situations where they prayed (e.g. in the mornings and before a significant event) and their feelings about their faith (e.g. whether comforting or contradictory in their life). Finally, the respondents were asked to evaluate their abilities in aspects relating to their studies and work, such as guiding children and volunteers, cooperating with parents, or religious education. Background variables included the respondent's educational institution and whether the respondent aimed for curriculum-based or competence-based qualification
Youth Council Members' Views on Climate Change 2019
No full textAineisto koostuu nuorisovaltuutettujen vapaamuotoisista kirjoituksista liittyen ilmastonmuutokseen ja tulevaisuudennäkymiin maapallon tilasta vuonna 2030. Kirjoituskutussa vastaajia pyydettiin valitsemaan kahden erilaisen kehyskertomuksen väliltä ja kirjoittamaan tarina sen pohjalta. Kehyskertomusten avulla vastaajilta toivottiin kirjoituksia siitä, millaisen he uskovat maailman olevan vuonna 2030. Ensimmäinen kehyskertomus kuvaa maailman, jossa ympäristöuhat on tunnistettu ja niihin on reagoitu. Toisessa kehyskertomuksessa luontoympäristöä uhanneet haasteet eivät ole herättäneet laajempaa kiinnostusta ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat jääneet vähäisiksi. Taustatietoina kysyttiin vastaajien ikää, sukupuolta, asuinmaakuntaa sekä sitä, onko vastaaja entinen vai nykyinen nuorisovaltuutettu.The data consist of self-administered writings of youth council members on climate change and their image of the world in 2030. In the invitation to write, the youth council members were asked to choose between two different frame narratives and to write a story based on the narrative they chose. The frame narratives guided the youth council members to write about what they thought the world would be like in the year 2030. The first narrative describes a world where environmental threats have been identified and reacted to. The second narrative describes a world where environmental threats have not evoked larger interest and actions to combat climate change have been minimal. Background information included the respondent's age, gender, region of residence (NUTS3) and whether they were at present a youth council member. The dataset is only available in Finnish
Subsistence of University Students in the Capital Region 2018
No full textKyselyn avulla selvitettiin pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden toimeentuloa, työssäkäyntiä ja asumista sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen rahoittivat Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta. Aluksi vastaajilta kysyttiin opintorahaan liittyviä kysymyksiä. Kysyttiin esimerkiksi, onko opiskelija saanut opintorahaa suorittamaansa tutkintoon ja jos ei, niin miksi ei. Haluttiin myös tietää, miten hyvin opintotukikuukaudet riittivät kandidaattivaiheen opintoihin ja pyydettiin arviota niiden riittävyydestä maisterivaiheen opintoihin. Kysyttiin, kuinka monta tukikuukautta kaiken kaikkiaan oli käytetty ja kuinka helppoa tai vaikeaa oli saavuttaa opintotuen edellyttämää opintopistemäärää. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat aikoivat rahoittaa opintonsa, jos opintotuki loppuu. Seuraavaksi käsiteltiin opintolainaa ja aluksi kysyttiin, olivatko vastaajat nostaneet opintolainaa ja tiedusteltiin syitä opintolainan nostamiseen. Seuraavaksi tiedusteltiin, olivatko opintorahan leikkaus ja tukikuukausien määrän vähennys sekä siirtyminen yleiseen asumistukeen vaikuttanut tarpeeseen ottaa opintolainaa. Työssäkäyntiä ja muuta toimeentuloa käsiteltiin kysymällä ajan käyttämisestä työhön ja opiskeluun sekä millaista palkkatyötä vastaajat olivat tehneet edellisen lukuvuoden aikana. Jos vastaaja ei ollut työssä, kysyttiin, olisiko hän halunnut olla. Lisäksi tiedusteltiin tärkeintä syytä työn tekemiselle opintojen ohella. Pyydettiin myös arviota työn tekemisen vaikutuksesta opintojen etenemiseen. Pyydettiin myös arviota nettokuukausituloista eri tulolähteistä ja myös arviota edellisen vuoden bruttotuloista, säästöistä ja/tai helposti rahaksi muutettavasta omaisuudesta. Kysyttiin myös, saivatko vastaajat taloudellista tukea vanhemmilta tai sukulaisilta ja miten paljon. Tiedusteltiin yleiseen asumistukeen siirtymisen vaikutuksista toimeentuloon ja asumiseen. Asumista käsittelevässä osiossa kysyttiin asumismuotoa, kulujen jakamista talouden aikuisten kesken ja tyytyväisyyttä eri asioihin nykyisessä asunnossa. Seuraavaksi kysyttiin asumisen kustannuksia, yhtiövastiketta tai vuokraa, asuntolainan korkoa sekä sähkön, kaasun ja veden hintaa kuukaudessa. Kysyttiin myös, saivatko vastaajat yleistä asumistukea ja jos saivat, niin kuinka paljon. Esitettiin myös väittämiä liittyen yleisen asumistuen muutokseen ja asumiseen. Lopuksi esitettiin hyvinvointiin ja opiskelutyytyväisyyteen liittyviä väittämiä. Taustamuuttujina ovat mm. ikäluokka, sukupuoli, vanhempien koulutustaso, onko vastaajalla lapsia, korkein aiemmin suoritettu tutkinto, kansalaisuus, suorittaako yhtä vai useampaa tutkintoa, edellisen lukuvuoden aikana suoritettujen opintopisteiden määrä, onko vastaajalla jokin opiskelua vaikeuttava ominaisuus, sairaus tai vamma, minä vuonna nykyiset opinnot on aloitettu ja mikä on arvioitu valmistumisvuosi.The study charted the subsistence, employment and housing of university students in the capital region in Finland. The study was funded by the Student Union of the University of Helsinki and the Student Union of Aalto University. First, the respondents were asked questions relating to student grant. The questions focused on, for example, whether the respondents had received student grant for the degree they were studying for and if not, why (e.g. because of too large income or too few study credits), as well as whether the months of student financial aid available for them had been or would be sufficient for their bachelor's and master's degrees. The respondents were also asked whether they felt it was easy or hard for them to sufficiently progress in their studies (approximately 5 study credits per month) to qualify for student financial aid as well as how they were planning to fund their studies if they could not receive student financial aid any longer (e.g. by working, with savings, with the help of their family or spouse). Next, questions relating to student loan were presented. The respondents were asked whether they had taken out student loan and why (e.g. to secure income, to improve standard of living, for investing). They were also asked whether changes such as student financial aid cuts, reduction in the maximum number of months student financial aid was available and the transfer to general housing allowance for accommodation costs had had an impact on their need to take study loan. Employment and other sources of income were examined with questions concerning the amount of time the respondents worked at present or had worked during the past school year. If the respondents had not worked, they were asked whether they would have wanted to. The respondents were asked about the most important reason for working during their studies (e.g. for work experience or networking) and how they thought working would affect the progress of their studies. Some questions focused on income by charting, for example, how much how much salary the respondents thought they would receive a year after graduation and how much their monthly income from different sources was (e.g. salary, social assistance, aid from parents). The respondents were also asked about their savings and easily disposable property (e.g. shares/stock), whether they thought their financial circumstances were good or bad and whether and how much they received financial aid from their parents or other relatives. Ways of dealing with insufficient income were examined with questions relating to, for example, whether the respondents had taken out instant loans, done undeclared work or gone without eating for a day. Next, the respondents were asked how the transfer of students to be covered under general housing allowance rather than student housing supplement had affected their subsistence and housing. Housing was examined with questions relating to, for example, accommodation type during the autumn semester, household composition and the allocation of expenses between the adults living in the household, as well as satisfaction in various aspects of the housing (e.g. rent, location, condition). The expenses related to housing were also charted and the respondents were asked how much general housing allowance they received per month. The respondents were presented with statements concerning housing and the changes in general housing allowance (e.g. whether one or two bedroom student housing had become a more interesting option and whether they thought that shared housing was no longer as cost-effective). Finally, statements concerning, for example, wellbeing, satisfaction in the physical environment of the university, and the amount of guidance received for studies were presented. Background variables included, among others, the respondent's age group, gender, parents' highest level of education, highest previous degree, faculty (University of Helsinki) or school (Aalto University), the amount of credits completed during the past school year and whether the respondent had some condition, illness or injury that hindered their studies
Multiple Rights to Study of Higher Education Students 2019
No full textAineistossa on kartoitettu yliopisto-opiskelijoiden moninkertaisten opinto-oikeuksien hankkimiseen johtavia syitä ja tekijöitä eli sitä, miksi joku hankkii kaksi tai useampia opinto-oikeuksia alempiin ja ylempiin korkeakouluopintoihin Suomessa. Tutkimuksen rahoittajana toimi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry. Vastaajilta kysyttiin ensin heidän suorittamistaan toisen asteen koulutuksista sekä kotitaustasta. Seuraavaksi kysyttiin ensimmäisistä korkeakouluopinnoista ja niiden aloittamiseen liittyvistä syistä. Tämän jälkeen tiedusteltiin toisista korkeakouluopinnoista ja niihin liittyen opintoihin, työelämään ja työllistymiseen sekä perheeseen, asumiseen ja muuten omaan elämään liittyvistä taustatekijöistä. Edelleen kysyttiin kolmansista ja useammista korkeakouluopinnoista. Aineiston taustamuuttujat ovat vastaajan sukupuoli ja syntymävuoden pohjalta luokiteltu ikä, vanhempien koulutus ja ammattiasema sekä tiedot toisen asteen tutkinnosta.The survey charted the reasons and factors behind higher education students having multiple rights to study in tertiary education in Finland. In this study, the notion of multiple rights to study covers simultaneous, consecutive or unconnected (at several points in time) rights to study in higher education institutions. The study was funded by the National Union of University Students in Finland (SYL). First, the respondents' social background was charted with statements concerning, for example, whether their parents had always encouraged them to study, whether their relatives had higher education degrees and whether their family thought that studying in higher education required exceptional talent. The respondents were asked about their reasons for starting their first higher education studies (e.g. it was important for their parents that they applied to higher education, they didn't have a clear idea of what they wanted to study, their friends applied to the same higher education institution). Next, the respondents' reasons for acquiring a second right to study were examined. Reasons relating to studying included, for example, feeling that the first studies were too difficult and finding a more interesting field of study. Reasons relating to working life and employment included, among others, preferring to be a student over being unemployed and wanting to develop vocational or professional skills. Reasons relating to family, housing and life in general included, for example, feeling a strong calling to the new field of study and wanting to study in the same place where a spouse or partner lived. Finally, the respondents were asked whether they had more than two rights to study in higher education, how many study credits they had received during their entire higher education studies, and whether they had at present or in the past had a study right for postgraduate studies (doctoral studies) or in a higher education institution abroad. The respondents were also asked to what extent they agreed or disagreed with statements concerning various reasons for applying to higher education (e.g. supporting the welfare and well-being of others, parents' disappointment in not acquiring a higher education degree). Background variables included the respondent's gender, age group (categorised based on year of birth) and information on the respondent's upper secondary education. Additionally, the highest level of education of the respondent's parents as well as their occupation during the respondent's last year in basic education were charted
Environmental Issues and Decision-Making 2018
No full textTässä aineistossa on asiantuntijoita haastattelemalla selvitetty ilmastonmuutoksen hillinnän merkitystä ja erityisesti sen huomioimista ympäristöpolitiikassa. Aineistoon haastateltiin 37 metsä-, maatalous- ja ympäristöpolitiikan asiantuntijaa, jotka työskentelevät eri sektoreilla, organisaatioissa ja asemissa. Haastattelut on toteutettu muutaman viikon sisällä IPCC:n julkaisemasta 1,5 asteen ilmastoraportista. Haastatteluiden lisäksi viisi tieteen akateemikkoa vastasi kirjallisesti kysymykseen ilmastonmuutoksen merkityksestä. Haastattelurungot eroavat hieman toisistaan eri asiantuntijaryhmiin kuuluvien välillä. Kysymyksillä kartoitettiin esimerkiksi mekanismeja, joilla maatalous ja metsät vaikuttavat ilmastoon sekä keinoja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Asiantuntijat kertovat myös näkemyksiään siitä, miten ilmastonmuutos pitäisi huomioida ympäristöpolitiikassa. Taustatietoina on arkistoitu kunkin asiantuntijaryhmän vastaajien ammattinimikkeet. Vastauksia ja nimikkeitä ei voi yhdistää.The data consist of expert interviews on the significance of controlling climate change and taking climate change mitigation into account in environment policy. 37 experts on forestry, agriculture and environment policies who worked in different sectors, organisations and occupations were interviewed. The interviews were conducted within a few weeks from the publication of the IPCC special report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels. In addition to the interviews, five Academicians of Science responded in writing to a question on the significance of climate change. Slightly different interview schemes were used for each group of experts depending on their field of expertise. The interview questions charted, for example, the impacts of agriculture or forestry on the climate and ways to decrease any negative impacts. The experts also expressed their views on how climate change mitigation should be acknowledged in environment policy. Background information included the occupations of the experts. The occupations cannot be connected to the responses in the data. The dataset is only available in Finnish
Perceptions of Vocational Education: Ninth-Graders 2018
No full textAineistossa on kartoitettu 9.-luokkalaisten käsityksiä ja mielipiteitä ammatillisesta koulutuksesta. Teemoja aineistossa ovat mm. yhdeksäsluokkalaisten jatko-opiskelusuunnitelmat, käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta ja opiskeluun liittyvät mielikuvat. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä opiskeluun liittyviin väittämiin, kuten kuinka tärkeää opiskelu on tulevaisuuden kannalta tai onko työ kiinnostavampaa kuin opinnot. Yhdeksäsluokkalaisilta kysyttiin, aikovatko he jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen, missä koulutusvaihtoehdossa ja kuinka kiinnostavina he eri koulutusalavaihtoehtoja pitävät. Vastaajat myös kertoivat, mitkä tekijät vaikuttivat heidän jatko-opintovalintaansa. Vastaajat myös kertoivat, mistä he olivat saaneet tietoa ammatillisesta koulutuksesta. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, äidinkieli, asuinpaikkakunta, maakunta, vanhempien koulutusaste ja ammattiryhmä sekä koulumenestys peruskoulussa.The survey charted ninth-graders' perceptions and opinions of vocational education and training in Finland. Main themes included, among others, the ninth-graders' plans after completing lower secondary school, perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated, and opinions on studying. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. Data collection was conducted by IROResearch. First, opinions on studying were examined with various attitudinal statements concerning, for example, whether the respondents thought that studying was interesting, they studied because they had no other option, and their parents were interested in how they succeeded in their studies. The respondents were asked whether they would continue into upper secondary education after they had finished their lower secondary education, how interesting different paths of education were for them personally (e.g. general or vocational upper secondary education, tenth grade) and which educational path they would choose after completing lower secondary education. Factors affecting the respondents' choice when applying to upper secondary education (e.g. wanting to have a job with good pay, location of the school/educational facility, parents' opinions) were also surveyed. If the respondents indicated that they would choose vocational education or training after lower secondary school, they were asked what they thought they would do after completing the education or training (e.g. working straight away, studying more). Finally, the sources of the respondents' information on vocational education, such as school in general, parents or TV/radio, were charted. Background variables included the respondent's gender, mother tongue, municipality of residence, region of residence (NUTS3), parents' highest level of education and occupation group, self-perceived success in lower secondary school, and whether they had received any special support in school during the past two years
Gallup Ecclesiastica 2015
No full textGallup Ecclesiastica 2015 kartoittaa suomalaisten uskonnollisuutta, evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumista ja seurakunnan toimintaan osallistumista. Aineisto sisältää kysymyksiä myös henkilökohtaisesta uskosta, hengellisistä ja henkisistä asioista sekä uskonnollisista yhteisöistä. Aluksi kysyttiin, kuuluvatko vastaajat kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin tärkeimpiä syitä kirkkoon kuulumiselle ja ovatko he ajatelleet kirkosta eroamista. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomilta kysyttiin, ovatko he jossain vaiheessa eronneet ev.lut. kirkosta, ja jos ovat, mitkä syyt vaikuttivat eroamiseen. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomilta kysyttiin myös, ovatko he ajatelleet ev.lut. kirkkoon liittymistä ja tulisiko kirkon jäsenten saada valita seurakuntansa asuinpaikasta riippumatta. Seuraavat kysymykset käsittelivät seurakunnan toimintaan osallistumista sekä seurakuntien viestintään liittyviä asioita. Kysyttiin seurakunnan tarjoamien palvelujen käytöstä, kuinka usein ja mihin seurakuntien palveluihin vastaajat osallistuivat. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat harjoittivat erilaisia uskontoon liittyviä toimintoja. Tämän jälkeen kartoitettiin mielipiteitä evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja uskontoon liittyvistä asioista. Esitettiin useita väittämiä kirkon tehtävistä, tiedusteltiin suhtautumisesta naispappeuteen ja naispappeuden vastustajiin. Kysyttiin suhtautumisesta tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja esitettiin väittämiä uskonnollisten yhteisöjen asemasta ja näkymisestä yhteiskunnallisessa elämässä. Kysely jatkui omaan henkilökohtaiseen uskoon ja omaan perheeseen liittyvillä kysymyksillä. Kysyttiin, uskoivatko vastaajat Jumalan olemassaoloon ja millä tavoin heidän oma käsityksensä Jumalasta eroaa kirkon opettamasta. Tämän jälkeen kysyttiin, missä määrin vastaajat uskoivat eri asioihin, miten uskonnollisia tai henkisiä he kokivat olevansa ja pyydettiin valitsemaan lapsuudenkotia kuvaavia piirteitä. Tiedusteltiin myös, opettiko/opettaisiko vastaaja lapsilleen iltarukouksen. Seuraava kysymysosio sisälsi kysymyksiä suhtautumisesta muihin uskonnollisiin yhteisöihin. Tiedusteltiin suhtautumisesta omalla asuinalueella sijaitsevasta eri uskontokuntien kokoontumistilasta ja ulkonaisten uskonnollisten tunnusmerkkien käytöstä julkisissa tehtävissä. Kysyttiin myös, miten monta eri uskontokuntiin kuuluvaa henkilöä vastaajat tunsivat. Tämän jälkeen kysyttiin mielipidettä ja suhtautumista mm. julkiseen valtaan, Suomeen ja suomalaisuuteen sekä muihin ihmisiin. Aiheeseen liittyen esitettiin väittämiä Suomesta ja suomalaisista sekä erilaisista ihmisryhmistä. Suhtautumista hengellisiin ja henkisiin asioihin kartoitettiin esittämällä vastaajille lukuisia väittämiä aiheesta. Lisäksi kysyttiin, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen, miten haluttiin tulla haudatuksi ja miten polttohautauksen haluttiin tapahtuvan. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin työtä, perhettä ja vapaa-ajan harrastuksia koskevia väittämiä. Lopuksi kysyttiin osallistumisesta yhdistystoimintaan, rahan lahjoittamisesta avustuskohteisiin ja tiedusteltiin, mitä asioita pidettiin tärkeinä avustustyöhön osallistumisen kannalta. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi, aluemuuttujia, koulutus, ammatti/asema, talouden elinvaihe, lasten iät, talouden koko, talouden bruttotulot ja asunnon tyyppi.The survey studied the religiosity and church membership in Finland as well as people's participation in parish activities. Questions about faith, spiritual matters, and religious communities were asked. The respondents were first asked whether they were members of a church or other religious community. Those who were members of the Evangelical Lutheran Church of Finland and Orthodox Church were asked about the importance of a number of reasons for the Church membership (e.g. the possibility to participate in Church service, act as a godparent, the Christian values taught by the Church, aid offered by the Church) and whether they had considered quitting the Church. Those who were not members of the Evangelical Lutheran Church were asked whether they had previously quit the Church, what their reasons for quitting had been, whether they had considered joining the Church, and whether they thought that Church members should be able to choose their parish instead of it being assigned according to their area of residence. Participation in parish activities was examined with questions relating to, for example, how often the respondents attended church services or voluntary parish work and how often they prayed, read the Bible, watched or listened to religious programmes on TV or radio, and visited web sites related to religion. A number of questions surveying satisfaction with the parish, its services, and communication were also presented. Next, opinions on issues relating to the Church and religion were examined. The respondents were asked to what extent they agreed or disagreed with statements regarding, for example, the ordination of women, same-sex marriage, and the presence of religion in schools and on TV. Opinions on the status of religious communities and presence of religion in society were charted with questions relating to, for example, whether all religious communities should have equal status in legislation and whether the visibility of religion was acceptable for public officials. Views were probed on the respondents' belief in God as well as the firmness of belief in a number of religious tenets and phenomena (e.g. a good God, angels, the Devil). Religious identity was examined by asking whether the respondents saw themselves as, for instance, religious, spiritual, Christian, Lutheran, religious conservative, atheist or agnostic. Membership in revivalist movements or Lutheran communities was queried as well. The respondents were also asked to choose which statements about religion and religious activities they thought described their childhood home and whether they had taught or would teach their children a bedtime prayer. Attitudes towards other religious communities were examined with questions regarding the gathering places of different religious communities in the respondent's area of residence and the use of visible religious symbols by public officials. The respondents were also asked how many members of other religious communities they knew. Attitudes towards Finland, Finnish nationality and different groups of people were also charted (e.g. whether the respondents thought that Finland was generally a better country than most others, that an essential part of being Finnish was to adopt Finnish customs, and that there would be less problems if everyone was treated equally). Finally, the respondents' personal values were examined with a number of statements regarding, for example, striving for the common good above personal gain, following the law, and gender equality. Statements on spiritual affairs such as the healing power of crystals and giving up a materialistic lifestyle were also presented. Opinions on death were examined with questions relating to what happens after death and how the respondents would want to be buried. The respondents were asked to what extent they agreed or disagreed with statements relating to work, family and leisure activities. Participation in voluntary or organizational activity as well as the most important factors in encouraging participation were also charted. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, NUTS2 and NUTS3 regions of residence, level of education, status in employment, household composition and household income
Professional Identity and Religious Beliefs of Children's Instructor Students 2017
No full textKyselyssä kartoitettiin kristillisten opistojen lastenohjaajaopiskelijoiden ammatillista motivaatiota, identiteettiä ja uskonnollisuutta. Kysely on kolmas seurantatutkimuksessa, jossa tutkittiin vuonna 2014 lapsi- ja perhetyön perustutkinnon aloittaneita opiskelijoita opintojen edetessä. Tietoarkistoon on arkistoitu myös seurantatutkimuksen ensimmäinen (FSD3252) ja toinen kysely (FSD3262). Seurantatutkimus on osa Kirkon koulutuskeskuksen Kasvu kirkon työntekijäksi -hanketta ja sitä ovat rahoittaneet Kirkon koulutuskeskus ja Kirkon tutkimuskeskus. Aluksi kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden kiinnostusta alalle. Kysyttiin, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet haluun opiskella valittua alaa ja pyydettiin arvioimaan erilaisia väittämiä seurakunnan työhön hakeutumisen näkökulmasta. Seuraavaksi oltiin kiinostuneita opiskelijoiden kokemasta yhteisöllisyydestä ja hyvinvoinnista kysymällä muun muassa vapaaehtoistyöhön osallistumisesta. Tämän jälkeen kyselyssä selvitettiin vastaajien uskonnollisuutta ja hengellisyyttä kysymällä kirkkoon kuulumisesta, vastaajien käsityksistä omasta uskonnosta ja miten oma uskonnollisuus vastaa kristinuskoa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten uskonnollisuus ja uskonto näkyy vastaajien arjessa. Lopuksi opiskelijoita pyydettiin arvioimaan osaamistaan monissa erilaisissa opintoihin ja työelämään liittyvissä asioissa kuten lasten ja perheen kohtaamisessa ja uskontokasvatuksessa. Tämän jälkeen opiskelijoita pyydettiin merkitsemään samasta osaamisalueiden listasta ne alueet, joilla osaaminen oli vahvistunut eniten opintojen aikana. Taustamuuttujia ovat oppilaitos ja se, suorittaako tutkintoa opetussuunnitelmaperusteisena vai näyttötutkintona.The survey charted the professional motivation, identity and religiosity of Children's Instructor students in Christian Institutes of the Evangelical Lutheran Church in Finland. This dataset is based on the third collection wave in a cohort study that followed students studying for an upper secondary qualification in Child Care, Education and Family Welfare as they progressed in their studies. The participating students started their studies in 2014. FSD collections also include the first (FSD3252) and second (FSD3262) waves of this study. The study was part of the project "Student's Development into Church Professionals" (Kasvu kirkon työntekijäksi), funded by Kirkon koulutuskeskus (adult education school of the Evangelical Lutheran Church) and Church Research Institute. First, the respondents were asked about their reasons for applying to Children's Instructor training (e.g. wanting to help others or work with children and interest in religious questions) and to what extent they agreed or disagreed with statements concerning working for a parish (e.g. the reliability of a parish as an employer and trust in the future of educational work in a parish). Next, participation in voluntary work was charted with questions relating to the types of volunteering the participants had done, e.g. helping relatives and acquaintances, fundraising and donating to charities. The survey also charted the respondents' happiness and attitudes towards life and future (e.g. whether they thought that they could get through hard times in life and whether they were worried about the future). The respondents' religiosity was investigated with questions about religious affiliation, religious identity (e.g. whether they identified themselves as spiritual persons and/or conservative in their religion) and how they believed in God. The presence of religion and religiosity in the respondents' lives was charted with questions concerning the frequency of e.g. praying, meditation and reading the Bible, the situations where they prayed (e.g. in the mornings and before a significant event) and their feelings about their faith (e.g. whether comforting or contradictory in their life). Finally, the respondents were asked to evaluate their abilities in aspects relating to their studies and work, such as guiding children and volunteers, cooperating with parents, or religious education, and to mark which of these aspects they felt had developed the most during their studies. Background variables included the respondent's educational institution and whether the respondent aimed for curriculum-based or competence-based qualification