Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Citizen's opinion: Covid-19 and Nato 2022
No full textAineistolla kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä COVID-19-taudin leviämisen ehkäisyksi tehdyistä toimenpiteistä, Natoon liittymisestä, puolustusvoimista sekä muista turvallisuuspolitiikkaan ja sotilaallisiin konflikteihin liittyvistä teemoista toukokuussa 2022. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Ensimmäisenä kyselylomakkeella kysyttiin vastaajien mielipiteitä koronatoimenpiteiden kohdistamisesta ja kohtuullisuudesta. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi ovatko koronatoimenpiteet ottaneet liikaa huomioon taloudellisia seikkoja kansanterveyden kustannuksella tai toisinpäin. Lisäksi tiedusteltiin ovatko koronatoimenpiteet olleet oikeamittaisia sekä kyselyn keräysajankohtana toukokuussa 2022 että koronapandemian alusta lähtien. Kyselylomakkeella kartoitettiin myös vastaajien mielipiteitä siitä, miten eri tahot, kuten esimerkiksi THL tai eri ministerit, ovat onnistuneet toimissaan COVID-19-taudin suhteen. Seuraavaksi kyselylomakkeella kartoitettiin vastaajien mielipiteitä Natoon liittymisestä, puolustusvoimista sekä Venäjän vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Lisäksi vastaajilta kysyttiin aiheuttavatko Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 tai yleinen kehitys Venäjällä heissä huolta. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin arvioita Suomen lähialueiden sotilaallisen tilanteen kehittymisestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Aineiston taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, äidinkieli, maakunta, ikä, ikäryhmä ja koulutusaste.The data was used to map the opinions of Finnish individuals regarding measures taken to prevent the spread of COVID-19, NATO membership, the Defence Forces, and other themes related to security policy and military conflicts in May 2022. The data was collected as part of the Public Opinion Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). The questionnaire first asked respondents about their opinions on the targeting and fairness of COVID-19 measures. For example, respondents were asked whether the measures had prioritized economic considerations at the expense of public health, or vice versa. They were also asked whether the measures had been proportionate both at the time of data collection in May 2022 and since the beginning of the pandemic. The questionnaire also explored respondents' views on how various actors, such as the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) or different ministers, had handled the COVID-19 situation. Next, the questionnaire examined respondents' opinions on NATO membership, the Defence Forces, and Russia's impact on Finland's security. Respondents were also asked whether Russia's invasion of Ukraine in 2022 or the general developments in Russia caused them concern. Finally, respondents were asked to assess how the military situation in Finland's neighboring regions might develop over the next ten years. Background variables in the dataset include the respondent's gender, native language, region, age, age group, and level of education
Citizens' Opinion: MultiTrait MultiError Political Attitudes Experiment 2023
No full textAineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelin vuoden 2023 eduskuntavaalikyselyn viidettä ja kuudetta aaltoa. Aineisto koostuu eduskuntavaalikyselyiden MTME (MultiTrait MultiError)-koeasetelmasta, jonka tarkoituksena oli tutkia eri vastausasteikkojen aiheuttamia mittausvirheitä vaihtelemalla vastausasteikkojen arvojen määrää ja suuntaa. Kansalaismielipidepaneeli on osa kansallista yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuria (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aineistossa on vain niiden eduskuntavaalikyselyn vastaajien vastaukset, jotka vastasivat molempiin aaltoihin oikeassa järjestyksessä, vastasivat kaikkiin olennaisiin kysymyksiin ja joiden vastausten välissä oli vähintään yksi päivä. Vastaajille esitettiin kymmenen väittämää liittyen Suomessa esiintyviin poliittisiin aihealueisiin. Tutkimuksen kokeellinen asetelma perustuu näiden kymmenen väittämän vastausasteikkojen arvojen määrän ja suunnan vaihteluun. Vastaajat vastasivat joko viisi- tai yksitoistapykäläisellä asteikolla ja asteikon suunta oli joko hyvästä huonoon tai huonosta hyvään, jolloin kysymysmuotoja oli yhteensä neljä. Vastaajat vastasivat kahteen eri kysymysmuotoon kahdessa eri ajanjaksossa, jolloin vastaajat saivat kaksi eri versiota näistä kymmenestä väittämästä kahden kierroksen aikana. Näin ollen muodostui kuusi eri yhdistelmää tai lomakeparia. Tarkemmin kyselyn muodostumisesta voi lukea Taustatietoa-lomakkeesta (bgF3922_eng.pdf). Taustamuuttujia ovat muun muassa sukupuoli, ikäryhmä, koulutustaso, onko yliopistotutkintoa sekä kiinnostuneisuus politiikkaan.The data consists of the MTME (MultiTrait MultiError) experiment design, which was included in the fifth and sixth waves of the Citizens' Opinion panel 2023 parliamentary election study. The Citizens' Opinion panel is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). The data includes only the answers of those who answered both waves in the correct order, answered all relevant questions and had at least one day between their answers to the different waves. Respondents were asked ten statements related to political issues in Finland. The experimental design is based on varying the number and direction of the scale points that respondents can choose from when answering these statements. Respondents answered using either five or eleven scale points, and the scale direction was either from good to bad proposal or bad to good proposal. Respondents answered two different question formats in the two waves, giving respondents two different versions of the ten statements in two rounds. These variations resulted in four possible forms for the ten statements, which resulted in six different combinations or pairs for the questionnaires. More details on the questionnaire design can be found in the Background information document (bgF3922_eng.pdf). Background variables included gender, age group, level of education, whether they have a university degree or not and interest in politics
Round-the-clock Child Welfare Services: Operational Units 2020
No full textAineisto on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa kyselykokonaisuutta, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa lastensuojelun ympärivuorokautisten yksiköiden toiminnasta, laajuudesta ja sisällöstä. Kyselykokonaisuus toteutettiin osana Lasteri-hanketta. Tämä aineisto kartoittaa toimintayksiköiden toimintaa, yksikköjen ja henkilöstön määrää, asiakaspaikkojen kapasiteettia, henkilöstön koulutustasoa sekä lasten perusopetuksen järjestämistä. Kyselyssä toimintayksiköillä tarkoitetaan lastensuojelulaitoksia, ammatillisia perhekoteja, lastenkoteja, koulukoteja, ensikoteja, perhekuntoutusyksikköjä ja vankilan perheosastoa. Kysely sisältää useita avokysymyksiä. Aluksi tiedusteltiin toimintayksikön tyyppiä, kokoa, sijaintia, tiloja, yksikössä viime vuosina tapahtuneita hallinnollisia muutoksia, asiakaspaikkojen kysyntää ja paikkavarauskäytäntöjä. Kysyttiin myös omavalvontasuunnitelman laadinnasta ja hyvää kohtelua koskevan suunnitelman valmistelusta. Seuraavaksi selvitettiin henkilöstön määrää, eri työntekijäryhmien jakaumaa sekä ostopalveluiden käyttöä. Perusopetukseen liittyen tiedusteltiin, miten lasten koulunkäynti on järjestetty. Jos toimintayksikössä on koulu tai perusopetusryhmä, tiedusteltiin ryhmien kokoa sekä opettajien ja muun henkilökunnan lukumäärää ja koulutustasoa. Kyselyn lopuksi kartoitettiin toimintayksikön vastuuhenkilön koulutustasoa, koulutusalaa ja työkokemusta. Lopuksi vastaajat saivat kuvata, mitä haasteita koronaepidemian poikkeustilanne aiheutti yksikön toiminnalle. Taustamuuttujia ovat toimintayksikön sijainti ja asuinyksikköjen lukumäärä.The data is part of a survey conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare, which aimed to provide information on the activities, scope and content of round-the-clock child protection units. The survey was part of the Lasteri project. This dataset surveys the activities of operational units, the number of units and staff, the capacity of client places, staff's education level and the provision of comprehensive school education for children. In this survey operational units refer to child protection institutions, professional family homes, children's homes, reform schools, shelters, family rehabilitation units and the family ward of a prison. The dataset contains several open-ended questions. First, the type, size, location, facilities, recent administrative changes, demand for client places, and reservation practices of the operational unit were surveyed. Questions were also asked about the preparation of self-monitoring and good treatment plans. Next, the number of staff, the distribution of different employee groups, and the use of outsourced services were charted. Regarding comprehensive education, questions were asked about how children's schooling is organised. If the operational unit has a school, the size of the groups and the number and education level of teachers and other staff were examined. At the end of the survey, the education level, field of education, and professional experience of the person in charge of the unit were surveyed. Finally, the respondents were asked to describe the challenges that the exceptional situation caused by the coronavirus epidemic posed to the unit's operations. The background variables included the location of the operational unit and the number of residential units
Round-the-clock Child Welfare Services: Residential Units 2020
No full textAineisto on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa kyselykokonaisuutta, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa lastensuojelun ympärivuorokautisten yksiköiden toiminnasta, laajuudesta ja sisällöstä. Kyselykokonaisuus toteutettiin osana Lasteri-hanketta. Tämä aineisto kartoittaa asuinyksiköiden toimintaa, kohderyhmää, erityisosaamista, yksikköjen ja henkilöstön määrää, lasten terveydenhuollon ja huolenpidon palveluita, toimijoiden välistä yhteistyötä, henkilöstön koulutustasoa sekä yksikön ohjausta ja valvontaa. Kyselyssä asuinyksiköllä tarkoitetaan lastensuojelulaitoksen itsenäistä toiminnallista kokonaisuutta, jolla on oma henkilöstömitoitus ja omat, muista asuinyksiköistä erilliset tilat. Kysely sisältää useita avokysymyksiä. Aluksi tiedusteltiin asuinyksikön tyyppiä, kokoa, sijaintia, tiloja ja vuorokausihintoja. Selvitettiin myös, minkä ikäisiä ja millä perusteella sijoitettuja lapsia ja nuoria yksikössä on. Edelleen kartoitettiin yksikön peruspalveluita ja erityisosaamista sekä arvioitiin niiden riittävyyttä. Vastaajilta kysyttiin, miten paljon lapset osallistuvat arjen sisällön ja aikataulujen suunnitteluun. Seuraavaksi kysyttiin yksikön lasten ja nuorten koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä yksikköön sijoitettujen perusterveydenhuollosta ja erikoislääkäripalveluista. Kysyttiin myös yksikön erityisistä tilanteista, erityisestä huolenpidosta sekä rajoitustoimien, kuten yhteydenpidon rajoittamisen, esineiden haltuunoton ja erilaisten tarkistusten, käytöstä. Vastaajat arvioivat myös yhteistyötä kunnan ja lasten asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Yksikön henkilöstön määrää, koulutustasoa ja työkokemusta kartoitettiin. Kysyttiin myös, miten hoito- ja kasvatushenkilöstön työnohjaus on järjestetty. Lopuksi tiedusteltiin yksikön toimintasuunnitelmaa, ohjausta ja valvontaa. Kysyttiin esimerkiksi yksikön valvonta- ja tarkastuskäynneistä. Taustamuuttujana on asuinyksikön paikkamäärä.The data is part of a survey conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare, which aimed to provide information on the activities, scope and content of round-the-clock child protection units. The survey was part of the Lasteri project. This dataset surveys the activities of residential units, their target groups, areas of special expertise, the number of units and staff, services related to children's healthcare and care, cooperation between different actors, staff education levels, as well as the guidance and supervision of the units. In the survey, a residential unit refers to an independent functional entity within a child protection institution, with its own staffing ratio and premises separate from other residential units. The dataset contains several open-ended questions. First, the type, size, location, facilities, and daily rates of the housing unit were surveyed. Questions were also asked about the age range and placement criteria of the children and young people in the unit. Furthermore, the survey charted the unit's basic services and areas of special expertise and assessed their adequacy. The respondents were asked how much children participate in planning the content and schedules of daily life. Next, questions focused on the schooling and education of the children and young people in the unit, as well as their access to primary healthcare and specialist medical services. The respondents were asked about the special situations within the unit, special care arrangements, and the use of restrictive measures such as limiting contact, confiscating items, and conducting various checks. They were also asked to evaluate cooperation with municipal authorities and the social workers responsible for the children. The number, education level, and work experience of the unit's staff were surveyed. The study also charted how work supervision for care and educational staff is organised. Finally, the unit's operational plan, guidance, and supervision were addressed, including questions about monitoring and inspection visits. The background variable is the number of places in the housing unit
The Narratives of Finland: Exhibition Creator Interviews 2021-2022
No full textAineisto koostuu Suomen kansallismuseon Suomen tarinat -näyttelyn tekijöiden haastatteluista. Aineisto on kerätty osana tutkimusta, jossa tarkasteltiin millaista kuvaa suomalaisuudesta on rakennettu virallisessa ja epävirallisessa historiakulttuurissa. Haastatteluissa selvitetään Suomen kansallismuseon Suomen tarina-näyttelyn tekijöiden näkökulmia näyttelyn sisältöihin. Haastatteluissa pyydettiin aluksi kuvailemaan näyttelyhanketta, sen lähtökohtia ja tavoitteita. Sen jälkeen haastateltavia pyydettiin kertomaan näyttelyn valmisteluvaiheesta ja suunnittelusta, sekä kysyttiin muun muassa, mitkä kaikki tahot olivat mukana näyttelyä suunnittelemassa ja millaista yhteistyötä eri tahojen kanssa tehtiin. Lisäksi kysyttiin esimerkiksi mahdollisista näyttelyn tekemiseen liittyvistä haasteista ja tutkimustiedon hyödyntämisestä näyttelyn tekemisessä. Haastattelujen lopussa kysyttiin myös mielipidettä Suomen kansallismuseon tärkeimmästä tehtävästä sekä sitä, millaiseen suuntaan haasstateltava haluaisi nähdä sen kehittyvän. Taustatietona on kerrottu mm. haastattelupäivä ja haastateltavan tehtävänimike. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interviews with the creators of the Narratives of Finland exhibition at the National Museum of Finland. The data was collected as part of a study that examined how images of Finnishness have been constructed in official and unofficial historical culture. The interviews explore the perspectives of the creators of the Finnish National Museum's Narratives of Finland exhibition on the content of the exhibition. The interviews started with a description of the exhibition project, its starting points and objectives. The interviewees were also asked for example about possible challenges in creating the exhibition and about the use of research findings in the making of the exhibition. At the end of the interviews, the interviewees were also asked for their opinion on the most important role of the National Museum of Finland and the direction in which they would like to see it develop. Background information includes the date of the interview and the job title of the interviewee. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Well-being Work and Personnel Well-being in Schools in Central Finland during School Lockdown 2020
No full textKysely kartoittaa koettua hyvinvointia, hyvinvointityötä ja työolosuhteita keskisuomalaisissa peruskouluissa koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa etäkoulujakson (18.3.-13.5.2020) aikana. Kysely on jatkoa aineistolle FSD3611 Hyvinvointityö ja työyhteisöjen hyvinvointi keskisuomalaisissa kouluissa 2020. Aineisto kuuluu Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön -hankkeeseen, joka on osa Keski-Suomen hyvinvointiosaajien (KeHO) verkoston toimintaa. Aineisto sisältää myös avovastauksia. Aluksi selvitettiin vastaajien erilaisia kouluun, oppilaisiin ja henkilökuntaan liittyviä huolenaiheita. Lisäksi kartoitettiin useilla väittämillä vastaajien työolosuhteita, jaksamista ja hyvinvointia. Osa väittämistä esitettiin myös aineistossa FSD3611. Aineistossa on käytetty esimerkiksi mittareita BBI-9 (Bergen Burnout Inventory) ja UWES-3 (Ultra-Short Measure for Work Engagement). Katso lisätietoa kyselylomakkeen rakentamisesta kohdassa Käytön ja kuvailun oheismateriaalit. Aineiston taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, työrooli, työkokemus, työnkuva etäkoulujaksolla sekä koulutyyppi.The survey examined the perceptions of well-being, well-being work, and working conditions in comprehensive schools in Central Finland during the exceptional circumstances caused by the coronavirus during the distance teaching and learning period (March 18 - May 13, 2020). It is a continuation of the FSD3611 Well-being Work and Personnel Well-being in Schools in Central Finland 2020 data. The survey was conducted as part of the Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön project, which is part of the Central Finland Health and Wellbeing Ecosystem (KeHO) network. The dataset also contains the open-ended responses. First, the respondents' various concerns related to the school, pupils, and staff were surveyed. In addition, several questions were asked about the respondents' working conditions, coping, and well-being. Some of the statements were also presented in the FSD3611 data. The scales and inventories used in the data include e.g. the BBI-9 (Bergen Burnout Inventory) and the UWES-3 (Ultra-Short Measure for Work Engagement). For more information on the construction of the questionnaire, see the section Related Materials. Background variables included the respondent's gender, work role, work experience, job description during the distance education period, and school type
Citizen's Pulse 1/2025
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, kestävästä kehityksestä, liikkumisesta ja liikunnasta sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat demokratian toimivuuteen Suomessa sekä kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin ja eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Kysyttiin myös kuinka huolestuneita vastaajat ovat kotitaloutensa toimeentulosta. Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä sekä vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä. Tiedusteltiin myös vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa äänestämisestä. Kestävä kehitys -teemaa tarkasteltiin kysymällä, onko Suomessa vastaajan mielestä tehty riittävästi toimenpiteitä luonnon, ihmisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Lopuksi kysyttiin, ovatko vastaajat liikkuneet kuuden viime kuukauden aikana liikuntasuositusten mukaisesti ja ovatko he muuttaneet liikuntakäyttäytymistään. Kysyttiin myös, onko vastaaja kuullut Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity of authorities, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine, sustainability, physical activities, and issues that the Finnish government should address. The first collection round of 2025 surveyed the respondents' satisfaction with the state of democracy in Finland, as well as their trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to well-being. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. Additionally, the respondents were asked whether Finland's NATO membership had impacted their sense of safety. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and national security in Finland. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. The respondents were also asked whether they were concerned that Russia might take military action against Finland or try to interfere with the functioning of Finnish society. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. The respondents were asked whether Finland's response to Russian interference has been adequate and timely, and whether the respondents were concerned about Russia's recent actions. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. Voting intentions in the 2024 county and municipal elections in Finland were surveyed by asking the respondents whether they intended to vote in the election, whether they intended to vote during the early voting period or on election day, and whether they felt that by voting they could have an impact on matters that were important to them and the people close to them. The sustainability theme examined whether sufficient measures have been taken in Finland to promote the well-being of nature, people and the economy. Finally, the respondents were asked whether they had been exercising according to the physical activity recommendations in Finland for the past six months and whether they had changed their physical activity behaviour. It was also asked whether the respondents have heard of the 'Get Finland Moving' programme. The cross-governmental, government-level programme is coordinated by the Ministry of Education and Culture. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Attitudes towards Corporal Punishment of Children in Finland 2025
No full textAineisto jatkaa Lastensuojelun keskusliiton tekemää lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ja siihen liittyvien asenteiden kehitystä seuraavaa tutkimusta. Kyselyllä kartoitettiin myös vanhempien itse raportoimaa kuritusväkivallan käyttämistä. Aineistokeruusta vastasi Taloustutkimus Oy. Ensimmäisenä kyselyllä selvitettiin suomalaisten mielipiteitä kuritusväkivallan fyysisten ja henkisten muotojen käyttämisen hyväksyttävyydestä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa onko lapsen ja vanhemman välisiä ristiriitoja ainakin poikkeustapauksessa oikeutettua ratkoa kohtuullisella väkivallalla ja onko lapsen huonoon käytökseen oikeutettua puuttua huutamalla. Seuraavaksi niiltä vastaajilta, joilla oli alaikäisiä lapsia, kysyttiin ovatko he kohdistaneet lapsiinsa kuritusväkivaltaa, kuten esimerkiksi tukistaneet tai uhkailleet lapsiaan väkivallalla. Lisäksi kaikilta vastaajilta tiedusteltiin, onko heihin kohdistettu lapsuudessaan kuritusväkivaltaa ja tietävätkö vastaajat kuritusväkivallan olevan laitonta Suomessa. Lopuksi kaikilta vastaajilta kysyttiin kuinka haitallisena lapsen kehitykselle he pitävät erilaisia keinoja puuttua lapsen käytökseen, kuten esimerkiksi piiskaamista, huomiotta jättämistä ja lapsen määrämistä yksin rauhoittumaan. Aineiston taustamuuttujia ovat sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, suuralue, kunnan asukasmäärä, kotitalouden koko, kotona asuvien lasten ikä ja lukumäärä, ammattiasema, siviilisääty, työllisyystilanne, paikkakuntatyyppi ja sukupolvi.The dataset continues the research conducted by the Central Union for Child Welfare on the development of corporal punishment of children and attitudes towards it. The survey also maps the use of corporal punishment reported by parents themselves. Taloustutkimus was responsible for the data collection. The survey first explored Finnish people's opinions on the acceptability of using physical and psychological forms of corporal punishment. For example the respondents were asked whether it is justifiable to resolve conflicts between a child and a parent with moderate violence in exceptional cases, and whether it is acceptable to address a child's misbehavior by yelling. Next, the respondents who had underage children were asked whether they had used corporal punishment on their children, such as pulling their hair or threatening them with violence. Additionally, all the respondents were asked whether they had been subjected to corporal punishment during their own childhood and whether they were aware that corporal punishment is illegal in Finland. Finally, all the respondents were asked to evaluate how harmful they consider different methods of addressing a child's behavior in terms of the child's development, such as spanking, ignoring the child, or sending the child to calm down alone. The background variables of the dataset include gender, age group, region, major regions, municipality population size, household composition, age and number of children living at home, occupational status, marital status, employment situation, type of locality, and generation
Practices with Children Aged 0-2 in Foster Care: Foster Care Survey 2023
No full textAineisto käsittelee sijaishuollon työntekijöiden ja perhehoitajien näkemyksiä toimintamalleista, joilla tuetaan 0-2-vuotiaiden lasten osallisuutta ja oikeuksia sijaishuollossa tai kiireellisissä sijoituksissa. Vastaajat ovat sosiaalityöntekijöitä, lastensuojelun työntekijöitä sekä perhehoitajia. Aineisto on kerätty osana Pesäpuu ry:n Pikku-Tiikerit-kehittämishanketta, joka on saanut rahoituksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA). Aluksi esitettiin kysymyksiä sosiaalityöntekijöille ja lastensuojelun työntekijöille. Tiedusteltiin, miten vastaajat tutustuvat lapseen erilaisten lapseen liittyvien piirteiden kautta. Lisäksi tiedusteltiin, missä tilanteissa vastaajat tapaavat lasta sekä ketä muita tapaamisiin osallistuu. Pyydettiin myös arvioimaan tukeeko lapsen tapaaminen vastaajien päätöksentekoa tai työskentelyä. Tämän jälkeen tiedusteltiin syitä olla tapaamatta lasta sekä tiedusteltiin, miten vastaajat valmistelevat lasta sijaishuolto- tai asuinpaikan muutokseen ja millaisia vuorovaikutuskeinoja he käyttävät lapsen kanssa. Seuraavaksi selvitettiin, miten työntekijät arvioivat lapsen hyvinvointia sekä sijoitus- tai asuinpaikan sopivuutta. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat tukevat lapsen suhteita heidän vanhempiinsa tai muihin tärkeisiin ihmisiin ja mitä vastaajat huomioivat suunnitellessaan tapaamisia vanhempien tai muiden läheisten kanssa. Kysyttiin vielä, millaisia keinoja vastaajat ovat käyttäneet selvittääkseen lapsen näkemyksen ja mielipiteen. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä perhehoitajina toimiville. Tiedusteltiin perhehoitajina toimivien koulutuksista sekä kysyttiin koulutuksien antamista valmiuksista kohdata pieniä lapsia. Kysyttiin myös, millaisia ennakkotietoja lapsesta toivotaan ja kuinka usein perhehoitajina toimivat ovat yhteydessä lapsen sosiaalityöntekijään. Lisäksi kysyttiin, miten he ylläpitävät lapsen suhteita vanhempiin ja muihin tärkeisiin ihmissuhteisiin. Tiedusteltiin myös, miten vastaajat havainnoivat lapsen vuorovaikutusta arjessa ja hyödyntävätkö lastensuojelun työntekijät näitä havaintoja. Lopuksi esitettiin vielä kysymyksiä kaikille vastaajille ja tiedusteltiin mitä tietoja vastaajat taltioivat lapsesta ja millä välineillä. Kysyttiin myös onko elämäntarinan taltiointi vahvistanut suhdetta lapseen ja kenelle taltioitu elämäntarina annetaan ja miten se kulkee lapsen mukana sijaishuoltopaikan muutoksissa. Tiedusteltiin myös syitä, jos ei taltioi lapsesta tietoja. Taustamuuttujia ovat työrooli ja ammattinimike, työkokemus sekä tieto millä hyvinvointialueella toimii vai toimiiko yksityisellä tai kolmannella sektorilla.The data focus on the views of foster care workers and foster parents on practices that support the participation and rights of children aged 0-2 in foster care or urgent placements. The respondents are social workers, child welfare workers, and foster parents. The material was collected as part of Pesäpuu ry's Pikku-Tiikerit development project, which received funding from the Funding Centre for Social Welfare and Health Organisations (STEA). First, questions were posed to social workers and child welfare workers. They were asked how they get to know the child through various characteristics related to the child. They were also asked in what situations they meet with the child and who else participates in the meetings. Respondents were also asked to assess whether meeting the child supports their decision-making or work. After this, they were asked about the reasons for not meeting the child and how they prepare the child for a change in foster care or place of residence and what methods of interaction they use with the child. Next, the survey examined how employees assessed the child's well-being and the suitability of the placement or place of residence. In addition, respondents were asked how they support the child's relationships with their parents or other important people and what they take into account when planning meetings with parents or other close relatives. Respondents were also asked what methods they have used to find out the child's views and opinions. After this, questions were asked of those working as foster parents. They were asked about their training as foster parents and their ability to care for young children. They were also asked what kind of advance information they would like to receive about the child and how often they are in contact with the child's social worker. In addition, they were asked how they maintain the child's relationships with their parents and other important people in their life. They were also asked how they observe the child's everyday interactions and whether child welfare workers make use of these observations. Finally, questions were asked from all respondents about what information they recorded about the child. They were also asked whether recording the child's life story had strengthened their relationship with the child, to whom the recorded life story would be given, and how it would accompany the child when they moved to a new foster care placement. Reasons for not recording information about the child were also inquired. Background variables include job role and job title, work experience, and information on which wellbeing services county the respondent works in and whether they work in the private or third sector
Citizen's opinion: Status of the Swedish language 2020
No full textAineistossa kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta kysyttiin näkemyksiä väittämistä, jotka käsittelivät muun muassa ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, kaksikielisyyden hyötyjä ja haittoja, ruotsinkielisten palveluiden tarjontaa, kielivalintoja koulussa sekä suomenruotsalaisten asemaa. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, onko heillä ruotsinkielisiä sukulaisia, ystäviä tai työkavereita. Lopuksi vastaajat arvioivat omaa ruotsin kielen taitoaan. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, maakunta, koulutustaso, pääasiallinen toiminta ja puoluekanta.The survey explores Finnish people's views on the status of the Swedish language in Finland. The data was collected as part of the Citizens' Opinion panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked for their views on statements concerning, among other things, the position of Swedish in Finnish society, the advantages and disadvantages of bilingualism, the provision of Swedish-language services, language choices at school and the position of Swedish-speaking Finns. Respondents were then asked whether they had any Swedish-speaking relatives, friends or colleagues. Finally, respondents assessed their own Swedish language skills. Background variables included the respondent's age, gender, NUTS3 region of residence, highest level of education, main activity and political party preference