Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Substance Abuse Treatment in Outpatient Clinics: Pre- and Post-treatment Surveys 2007-2010
No full textAineistossa kartoitetaan päihteiden käyttäjien elämäntilannetta, alkoholin tai huumeiden käyttöä, käytöstä seuranneita ongelmia, motivaatiota päihteidenkäytön lopettamiseen sekä sosiaalipalveluiden käyttöä eri aikapisteillä. Aineistossa käsitellään myös kokemuksia ohjaajan ja asiakkaan välisistä keskusteluista. Aineisto on kerätty Suomen Akatemian rahoittamassa Motivoivien alkuhaastatteluiden prosessi- ja tuloksellisuustutkimuksessa eli MISA-hankkeessa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millainen yhteys motivoivan haastattelun käyttämisellä asiakastyössä on asiakkaiden päihteiden käyttöön. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia. Aineisto koostuu MISA-esitietolomakkeesta, asiakkaan ja työntekijän keskustelun arviointi -lomakkeista sekä MISA-seurantalomakkeesta. Ensimmäinen MISA-lomake sekä asiakkaan ja työntekijän keskustelun arviointi -lomakkeet on täytetty työntekijän ja asiakkaan yhteistyöllä. MISA-seurannat tehtiin kuuden ja kahdentoista kuukauden välein ja tutkija keräsi ne puhelinhaastattelujen kautta. Aineistoa on mahdollista käyttää rinnakkain samoilta asiakkailta kerätyn kvalitatiivisen FSD3368-aineiston kanssa, jossa on asiakkaiden ja työntekijöiden välisten päihteidenkäyttöä koskevien keskustelujen litteraatit. Vastaajat voidaan yhdistää asiakasnumeron avulla. MISA-esitietolomake ja MISA-seurantalomake ovat lähes samanlaiset. Kyselyiden alussa tarkasteltiin vastaajan elämäntilannetta ja päihteiden käyttöä tarkemmin. Alkoholin käyttöä selvitettiin juomatapa- sekä alkoholin käytön riskit (Audit - Alcohol Use Disorders Identification Test) -testien avulla. Päihteiden käyttöä tarkasteltiin muun muassa päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikon (SDS) avulla. Seuraavaksi kyselyissä siirryttiin tiedustelemaan vastaajan mahdollisia tavoitteita päihteiden käytön ja niiden lopettamisen suhteen. MISA-lomakkeiden lopussa vastaajilta kysyttiin vielä mahdollisten hoitojaksojen pituutta, avo- ja laitoshoitoon tai vertaistukiryhmään osallistumisista ja riippuvuuksien hoidossa käytettävien lääkkeiden käytöstä. Asiakkaan ja työntekijän keskustelun arviointi -lomakkeissa selvitettiin asiakkaan sekä työntekijän käsityksiä ja tuntemuksia käydyistä keskusteluista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan keskustelun laatua asteikolla yhdestä viiteen, muun muassa kysymällä oliko se huono vai hyvä ja hyödytön vai hyödyllinen. Lisäksi heitä pyydettiin tekemään yleisarvio toisen osapuolen suhtautumisesta samalla asteikolla erilaisten esimerkkien avulla. Lopuksi asiakkaan tuli vielä arvioida omaa valmiuttaan päihteiden käytön lopettamiseen tai vähentämiseen ja ohjaajaa pyydettiin esittämään omia arvioitaan siitä, jatkaako asiakas hoitoa, vähentääkö tai lopettaako hän päihteiden käytön ja onko asiakkaan halu muutokseen kuinka vahva. Taustamuuttujina ovat asiakkaan ikä, sukupuoli, asumismuoto, siviilisääty, peruskoulutus, ammattikoulutus, työtilanne ja se, onko asiakkaalla lapsia vai ei.This study charted Finnish substance users' situation in life and alcohol and drug use. Main themes included the problems that arose from the respondents' substance use, their motivation to stop using substances, and their use of social services. Additionally, the data include evaluations of client meeting discussions between social counsellors and clients at A-clinics, which offer substance abuse and mental health services. The data were collected as part of a research project on the adherence of motivational interviewing in the initial substance abuse setting and its effect on clients' substance abuse harm reduction (the MISA project), funded by the Academy of Finland. The data consist of a pre-treatment survey, evaluations of counselling session discussions by both the counsellor and the client, and post-treatment surveys. The pre-treatment survey and the evaluations were completed during the counselling sessions, and the post-treatment surveys were completed as phone interviews six and twelve months after treatment. This dataset can be connected to the qualitative dataset FSD3368 Substance Abuse Treatment in Outpatient Clinics: Client Meetings 2008-2009, which consists of transcriptions of the counselling session discussions. The respondents in the two datasets can be connected with a unique client number. The qualitative dataset is only available in Finnish. The pre- and post-treatment surveys were nearly identical. First, the clients' situation in life and use of alcohol in the past six months were surveyed with questions from the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT). The questions focused on, for example, how often the respondents consumed alcohol, how often they had not been able to stop drinking once they had started, how often they had felt guilt or remorse after drinking, and whether they had felt that their drinking had effected their social relationships negatively. The respondents' substance use was examined with questions regarding which substances they used and which substance was their principal opiate, i.e. for which opiate they were currently receiving treatment. Further questions on substance use were included from the Severity of Dependence Scale (SDS), for example, whether the respondents thought the use of their principal opiate was out of control and whether they wished they could stop using the opiate. Next, the pre-treatment survey charted the respondents' personal objectives regarding their substance use. The respondents were asked, for example, whether their objective was to achieve total abstinence or reduce their use of substances, or whether they though there was no need to change their substance use. Additionally, they were asked how sure they were that they would succeed in achieving their objective. Both the pre- and post-treatment surveys charted whether the respondents had any other addictions in addition to substances (e.g. a gambling, sex, or internet addiction). Finally, the treatment the respondents had received was examined in both surveys with questions on, for example, how many treatment periods they had received for substance use, whether they had received treatment for their substance use in the past six months, and whether they been on any medication to control their substance use in the past three months. For the evaluations of the counselling session discussions, the counsellors and clients were asked to evaluate different aspects of the discussion on a scale from 1 to 5. Both the clients and counsellors were asked, for example, whether they though the discussion had been good or bad, difficult or easy, useful or useless, or significant or insignificant. The client's perception of the attitude of the counsellor was charted with questions on, for example, whether the client thought the counsellor was judgemental or accepting, or unkind or kind. The counsellor's perception of the client's attitude was examined with questions regarding, for example, how much emotion the counsellor thought the client expressed and whether the client was willing or unwilling to work together with the counsellor during the discussion. Finally, the clients were asked to evaluate their own preparedness to stop or reduce substance use, and the counsellors were asked to evaluate whether the client had a strong will to change their behaviour and whether they were likely to continue treatment and reduce or stop substance use. Background variables included the client's age, gender, type of dwelling, marital status, level of education, employment status, and whether they had children
Health and Political Engagement 2016
No full textAineistossa on kartoitettu vastaajien poliittiseen kiinnittymiseen ja terveyteen liittyviä asioita. Pääteemoja aineistossa ovat äänestyskäyttäytyminen 2015 eduskuntavaaleissa, yhteiskunnallinen osallistuminen ja aktiivisuus, oma terveydentila, luottamus poliittisiin tahoihin sekä mielipiteet terveyspalvelujen järjestämisestä. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia. Vastaajilta tiedusteltiin, olivatko he äänestäneet vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, ja mitä puoluetta he olivat äänestäneet. Vastaajat kertoivat, olivatko he tehneet erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja, kuten toimineet jossakin puolueessa tai allekirjoittaneet kansalaisaloitteen. Vastaajien terveydentilaa kartoitettiin muun muassa pyytämällä arvioimaan yleistä terveydentilaansa, omaa liikkumiskykyä, kykyä huolehtia itsestä, päivittäisistä toimista suoriutumista, sekä kipujen, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tasoa. Tutkittavat kertoivat, vaikeuttaako heidän päivittäistä elämäänsä jokin pitkäaikainen sairaus, vamma tai mielenterveydenongelma. Vastaajat kertoivat pituutensa ja painonsa sekä sen, onko heillä jokin lääkärin toteama sairaus. Vastaajille esitettiin erilaisia poliittiseen osallistumiseen liittyviä väitteitä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon he luottavat esimerkiksi eduskuntaan, hallitukseen, poliitikkoihin tai kuntapäättäjiin. Lisäksi kysyttiin yhteiskunnallista tietämystä mittaavia kysymyksiä ja vastaajan omaa sijoittumista vasemmisto-oikeisto-akselille. Lopuksi vastaajat ottivat kantaa terveyspalveluihin liittyviin väittämiin, kuten pitäisikö hyvätuloisten maksaa pienituloisia enemmän julkisista terveyspalveluista, tai pitäisikö terveys- ja sosiaalipalvelut tuottaa ensisijaisesti julkisina palveluina. Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, äidinkieli, kotitalouden yhteenlasketut bruttokuukausitulot, koulutus, siviilisääty, kotitalouden koko, mahdollisen työttömyyden kesto sekä ammatti.The study charted health and its effect on political engagement among the Finnish population. Main themes in the study were voting behaviour in 2015 parliamentary elections, political participation, health status, political trust and views on health services. The study received funding from the Academy of Finland. The respondents were first asked how interested they were in politics, whether they had voted in the previous parliamentary elections and for which party, and whether they thought voting was a civic duty. Political participation was surveyed with questions about different forms of participation engaged in, such as contacting a politician, participating in an association or organisation, boycotting, and expressing views on social media. Health status was charted by asking the respondents how they perceived their health, whether they had a long-term health problem that hampered their daily activities, how long they had suffered from the health problem, whether it had affected their civic engagement and whether they had been discriminated against because of the problem. Further questions about health status surveyed the ability to care for oneself, pain and symptoms, anxiety and depression, long-term health issue of a loved one, height and weight, and illnesses diagnosed by a doctor in the previous 12 months (e.g. high blood pressure, high cholesterol, cancer, depression, asthma). Political attitudes were charted with questions about how complicated the respondents regarded politics, how much say they thought they had in decision-making, their satisfaction with how democracy worked in Finland, and trust in political actors (e.g. the Parliament, political parties, the Government, public servants). Trust in other people was also charted as well as knowledge about political issues and self-placement on the left-right scale. Opinions on health services were surveyed by asking the respondents, for instance, about the quality of Finnish health services, whether wealthy people should pay more for their health services, whether public health services should be improved even if it meant raising taxes, and whether fees should be increased for treating diseases associated with certain habits and lifestyle choices (smoking, overuse of alcohol, lack of exercise). Background variables included the respondent's year of birth, gender, mother tongue, education and occupation as well as the length of potential unemployment, the size of the household and its monthly gross income
Journalists' Views on Reporting Tragedy 2019
No full textAineistossa on kartoitettu suomalaisten uutismedioiden toimittajien ammatillisia kokemuksia, arvoja sekä näkemyksiä median tavoitteista ja eettisistä haasteista väkivalta- ja erityisesti koulusurmauutisoinnissa. Kysely on toteutettu osana Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen Tragediauutisoinnin haasteet - median mahdollisuudet käsitellä kouluampumisia (#TRAGE) tutkimushanketta. Tutkimus on Helsingin Sanomain säätiön rahoittama. Aluksi vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he tuottavat journalistista sisältöä väkivaltatapauksista ja mikä on heidän mielestään toimittajan tehtävä. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien kokemusta journalistisesta vapaudesta ja ammatillisesta itsenäisyydestä. Aineistossa kartoitettiin laajasti vastaajien näkemyksiä eettisestä journalismista: avokysymyksissä kysyttiin esimerkiksi, mitkä ovat vastaajan mielestä suurimpia eettisiä haasteita ja toisaalta mitkä keskeisimpiä journalistisia tavoitteita kouluampumisten ja vastaavien tragedioiden uutisoinnissa. Lisäksi useissa kysymyksissä selvitettiin vastaajan näkemystä siitä, miten uhreja ja epäiltyä tulisi käsitellä mediassa. Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän taustaorganisaatioidensa toimintatapoja tragediauutisoinnissa sekä miten he itse käsittelevät traagisten aiheiden käsittelystä aiheutunutta stressiä. Lopuksi kysyttiin, onko vastaajan Twitterin käytöstä sekä kuinka paljon vastaaja näkee sosiaalisen median muuttaneen journalismia. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, työkokemus, vastaajan organisaation pääasiallinen kohdeyleisö, onko organisaatio alueellinen vai paikallinen, vastaajan rooli organisaatiossaan ja yleisin formaatti, jossa vastaaja tuottaa uutisia, sekä edellisissä vaaleissa äänestetty puolue.The survey charted the professional experiences, values and opinions of journalists working for Finnish news media regarding the objectives of the media and the ethical challenges when reporting on cases of violence, specifically school shootings. The survey was conducted as part of the #TRAGE research project by the University of Turku John Morton Center for North American Studies. The project examines the media's reporting on school shootings and aims to open a new avenue for discussing the challenges posed by such reporting. The project is funded by the Helsingin Sanomat Foundation. First, the respondents were asked how often they had reported on cases of violence or on school shootings, how independently they could plan and carry out journalistic content, and whether they felt they had enough journalistic freedom. Questions also focused on what the respondents thought were the biggest challenges in reporting school shootings and whether they thought there had been a specific shooting that changed the way tragedy is reported. Additionally, the respondents were asked whether tragedy journalism and its conventions and impacts had been separately discussed in their organisation. The survey also extensively charted the journalists' views on ethical journalism with questions on, for instance, whether they thought it possible that one set of ethical guidelines could be applied by all journalists globally and what they thought were the best tools for preparing a journalist to create ethical content (e.g. ethical guidelines, workshops or supplementary education, advice from a colleague). Next, the respondents were asked what they thought was essential information that should be published when reporting on tragedy (e.g. suspect's name or photo, names or photos of victims). Views on the motivation and reasons behind school shootings were examined, and the respondents were asked whether they were familiar with and adhered to the 'No notoriety' principle. Furthermore, the respondents' opinions on what should be taken into particular consideration when dealing with underage victims and what kind of responsibilities a journalist has when reporting on traumatising events were surveyed. Finally, the respondents were asked how they dealt with the stress caused by reporting on tragedy, whether they had a personal Twitter account and how openly they shared their personal opinions on their Twitter account, and whether they thought social media had changed journalism. Background variables included the respondent's age, gender, work experience, role at work, and which political party they voted for in the last elections. Additionally, background information was collected on the format in which the respondent usually published news content, the primary target audience of the news media/organisation they worked for, and whether the news media/organisation was local or regional
Finnish Archaeological Finds Recording Linked Open Database: Interviews on User Needs 2018-2019
No full textAineistossa selvitetään, millaisia toiminnallisuuksia tulevat käyttäjät toivovat arkeologisten löytöjen Löytösampo-tietokantaan. Suomen arkeologisten löytöjen linkitetty avoin tietokanta (SuALT) on monitieteinen hanke, jossa kehitetään innovatiivisia palveluita metallinetsijöille ja muille arkeologian harrastajille soveltamalla semanttisia teknologioita kansalaistieteeseen. Hanke on Suomen Akatemian rahoittama. Aineisto sisältää sekä yksilö- että ryhmähaastatteluja. Yhteensä haastateltiin 50 henkilöä. Tietoarkistoon on arkistoitu myös hankkeessa ennen haastatteluja kerätty kyselyaineisto FSD3487 Suomen arkeologisten löytöjen tietokantakysely 2018. Aineistot sisältävät osittain samoja vastaajia, mutta vastaajat eivät ole yhdistettävissä. Haastatteluissa keskustellaan tietokannan kehittämiseen liittyvistä teemoista sekä metallinetsinharrastuksesta ja kansalaistieteestä (citizen science) yleisemmin. Lapissa toteutetuissa haastatteluissa keskustellaan lisäksi kullankaivuusta sekä saamelaisten kulttuuriasemasta arkeologiaan liittyen. Haastatteluissa näytetään kaksi havainnekuvaa siitä, miltä tietokanta tulee näyttämään. Keskustelunaiheita ovat esimerkiksi järjestelmän helppokäyttöisyys, erilaisten karttojen hyödyntäminen, prosessi esineiden kirjaamisesta järjestelmään, kielivalinnat, hakutoiminto, käyttäjien tunnistaminen ja rekisteröityminen sekä keskustelualustan vaatimukset. Haastatteluissa selvitetään myös, miten tutkittavien mielestä esineiden validointi tulisi toteuttaa ja kuka validoinnin saa suorittaa. Taustatietoina aineistossa on kerätty haastattelupäivä sekä haastateltavan sukupuoli ja toimiala. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of interviews on user needs regarding the FindSampo database, which aims to foster collecting, sharing, publishing, and studying archaeological finds discovered by the public. FindSampo is being developed in the Finnish Archaeological Finds Recording Linked Open Database (SuALT) project, which aims to develop innovative solutions to respond to metal detecting and other non-professional encounters with archaeological material, applying semantic computing to "citizen science". The project is funded by the Academy of Finland. The dataset includes both individual and group interviews. 50 persons were interviewed in total. Related survey data collected for the project before the interviews are also archived at FSD (dataset FSD3487 Finnish Archaeological Finds Recording Linked Open Database: Survey on User Needs 2018). The two datasets include some of the same respondents, but they cannot be connected between the datasets. The interviewees discussed themes related to the development of the FindSampo database as well as metal detecting and "citizen science" more generally. Additionally, interviews conducted in Lapland include discussion on gold digging and the cultural status of the Sámi people. During the interviews, the participants were also shown two pictures of what the user interface of FindSampo would look like. Themes discussed during the interviews include, for instance, ease of use, utilising different kinds of maps, changing the language of the user interface, the search function, and the discussion forum. The interviewees' views on the validation of archaeological finds discovered by the public were also surveyed during the interviews. Background information included the date of the interview and the gender and employment sector of the interviewee. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Family Barometer 2015
No full textVäestöliiton vuoden 2015 Perhebarometrissä teemoina ovat lasten saamista koskevat ihanteet ja suunnitelmat. Kyselyssä käsitellään mm. perheen perustamista ja haluttua perhekokoa, raskaaksituloa, lastensaannin esteitä, parisuhteen tilaa ja vauvakuumetta. Kyselyä rahoittivat Väestöliitto, Alli Paasikiven Säätiö ja Suomen Kotien Kukkasrahasto. Kyselyn alussa tiedusteltiin vastaajan yleisiä taustatietoja, työmarkkinatilantetta ja parisuhteeseen liittyviä tietoja. Parisuhteesta tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka tyytyväinen on suhteeseen ja miten parisuhteen ja yhdessä asumisen näkee tulevaisuudessa. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin lapsuudenkotiin liittyviä kysymyksiä, jotka liittyivät esimerkiksi onnellisuuteen, ristiriitoihin, taloudellisiin vaikeuksiin ja vanhemmilta saatavaan sosiaaliseen tukeen. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin lapsista: lasten lukumäärää, syntymävuosia ja lasten asumisjärjestelyjä. Edelleen kysyttiin ensimmäisen lapsen syntymän taustalla olleita tekijöitä ja syntymän myötä eteen tulleita haasteita. Haasteiden kohdalla esitettiin mm. terveyteen, pariskunnan erimielisyyksiin ja muista asioista luopumiseen liittyviä väitteitä. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin ihanteellista lapsilukua, sopivaa ikää tulla vanhemmaksi ja saada viimeinen lapsi. Seuraavat kysymykset käsittelivät raskaaksituloa, lastenhankinnan suunnitelmia ja yleisiä arvoja, kuten, mitkä ovat elämän tärkeimpia asioita ja miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Jos vastaaja ei halunnut lapsia, tiedusteltiin syitä siihen väittämien avulla. Lisäksi kysyttiin, mitä tapahtuisi, jos vastaaja saisi lapsen nyt. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin erilaisia vauvojen näkemiseen liittyviä tilanteita ja kysyttiin, herääkö tilanteissa halu saada lapsia. Lopussa esitettiin kysymyksiä vastaajan terveydentilasta, kuten alkoholinkäytöstä ja käytössä olevista ehkäisymenetelmistä. Loput kysymykset koskivat vastaajan raskauskokemuksia. Aineistossa on runsaasti taustamuuttujia, kuten sukupuoli, syntymävuosi, lasten lukumäärä, siviilisääty, koulutus, maakunta, suuralue, subjektiivinen käsitys yhteiskuntaluokasta ja tulojen riittävyydestä, ammattiryhmä ja tulot. Kyselyssä on myös puolisoon liittyviä taustamuuttujia kuten puolison sukupuoli, koulutus, ammattiryhmä ja syntymävuosi.The study charted Finnish views on ideals and plans about having children. Main themes included starting a family, the ideal size of a family, pregnancy, obstacles faced in having children, personal partnership and desire to have a baby. The study was funded by the Family Federation of Finland, Alli Paasikivi Foundation and Suomen kotien kukkasrahasto foundation. The first set of questions focused on the personal partnerships of the participants, investigating, for example, satisfaction with the relationship and expectations for the relationship in the future. The respondents' childhood homes were studied with questions on, for example, happiness, conflicts, financial problems and support received from parents. Some questions focused on children, charting, for example, the housing arrangements of the children and whether the respondent and their spouse had children from previous relationships. Pregnancy was examined through questions relating to the most important reasons behind the decision to have a child, specifically the respondent's youngest child, (e.g. the desire to have a sibling for older children or a strong desire to have a baby) as well as any challenges and concerns faced when the child was born (e.g. financial circumstances, health of the parents or the baby). Ideal family size and the appriopriate age to become a parent or have the last child were surveyed. Next, the respondents were asked questions relating to pregnancy. Questions examined, for example, willingness and hope for pregnancy (either the respondent or their spouse) in the near future, reasons for not having a child and the perceived impacts having a baby would have on the respondents' lives (e.g. financial problems, less opportunities for work, positive impact on relationships and social life). Values and attitudes were also charted with questions focusing on, for example, the importance of work, family and hobbies in the respondents' lives and the feelings they had when interacting with babies and children (e.g. whether they wanted to have a child after holding a baby or wanted to get as far away as possible when hearing a baby cry). Statements relating to not wanting to have children after interacting with someone else's child or seeing them cry or have a tantrum were presented to both those who had and did not have children. Health-related questions investigated satisfaction with life, smoking, alcohol use, birth control methods and mental health. Finally, the respondents who were women were asked about their pregnancies and experiences related to pregnancies. The time spent trying to get pregnant, the number of times the respondent had been pregnant, possible fertility treatments and miscarriages were charted. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, number of children, marital status, household composition, perceived social class, level of education and annual personal and household income. Information was also collected on the spouse's gender, year of birth, level of education and occupational status
Doctoral Graduates of Year 2014: Career and Employment Survey 2017
No full textKyselyllä kartoitettiin vuonna 2014 suomalaisista yliopistoista valmistuneiden tohtoreiden varhaista työuraa ja työtilannetta kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyn teemoja ovat muun muassa tohtoriopintojen sujuminen, tutkinnon vaikutus työllistymiseen, nykyisen työsuhteen laatu ja tohtoriopintojen kehittäminen. Aluksi vastaajilta kysyttiin, mitkä motivaatiotekijät vaikuttivat jatko-opintoihin hakeutumiseen. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin tohtoriopintojen rahoituksesta ja esitettiin väittämiä tohtorintutkinnon hyödyistä työelämässä. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin työllisyystilannetta kolmella eri ajanhetkellä: puoli vuotta ennen tohtorin tutkinnon suorittamista, puoli vuotta tutkinnon jälkeen ja vastaushetkellä. Tämän jälkeen kysyttiin työttömyysjaksoista ja työllistymistä vaikeuttaneista tekijöistä. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan nykyisen työorganisaationsa tyyppiä ja omaa tehtävänkuvaa. Lisäksi kysyttiin muita työsuhteeseen liittyviä asioita kuten työssä tarvittavia osaamisalueita ja bruttopalkkaa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan jatko-opintojen aikana saamaansa ohjausta ja tyytyväisyyttä tohtorin tutkintoon. Lopuksi vastaajilta kysyttiin vielä mahdollisista kehitysideoista liittyen tohtorikoulutukseen. Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. vastaajan sukupuoli, koulutusala ja ikä valmistuessa kaksiluokkaisena.The data charted the careers and employment situations of Finnish doctoral graduates three years after they had obtained their degree in 2014. Themes of the survey included impact of a doctoral degree on employment, job satisfaction and development suggestions for doctoral education. The respondents were first asked to what extent different reasons had impacted their decision to take up a doctoral degree, and how they had financed their studies. They were asked to estimate the share of time they had spent on their doctoral dissertation alongside other work at the university. Relating to employment situation and quality of work, questions charted how the degree had affected the respondents' status in the job market and what their occupational status was at the time of the survey and what it had been 6 months before starting the degree and 6 months after finishing it. The respondents were asked if they had been unemployed after finishing their degree, and reasons were charted that potentially had hindered their employment. The respondents who were in paid work were asked the type of their current work tasks and the competences needed in their work. It was also examined whether a doctoral degree was a prerequisite for their current job as well as how well the respondents' work corresponded to their qualifications. Gross monthly income was also charted. With regard to the significance of a doctoral degree in occupational life, opinions were charted on whether the topic of the respondent's doctoral dissertation had been useful in employment, whether having a doctoral degree had led to an increased salary and better standing in occupational life, and whether doctoral education was useful when it came to employment and skills needed in occupational life. Relating to developing and improving doctoral education, views were probed on the guidance received during studies, satisfaction with the studies, and things that should be emphasised in the education (e.g. teaching skills, entrepreneurship). Background variables included the respondent's gender, field of study, and age at the time of graduation (dichotomised "under 36"/"36 and over")
Life Stories of Disabled Artists 2018
No full textTämä aineisto käsittelee vammaisten ja kuurojen taiteilijoiden kokemuksia omasta asemastaan yhteiskunnassa sekä taidekentällä. Tutkittavat toimivat laajasti eri taiteenlajien, kuten teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Aineisto on kerätty osana tutkimusta, jonka tavoitteena oli kartoittaa mahdollisuuksia ja haasteita taiteilijan uraan liittyen vammaisen ihmisen näkökulmasta. Kaksi kahdeksasta kirjoitusvastauksesta on ruotsinkielisiä, muuten aineisto on suomenkielinen. Kirjoitusten lisäksi aineistoon sisältyy kaksi haastattelua. Haastatteluissa ja kirjoituskutsussa tutkittavia pyydetään kertomaan elämäntarinansa taiteilijaksi ryhtymiseen ja taiteilijana toimimiseen liittyen. Aineistossa selvitetään tutkittavien mahdollista taidealan koulutusta, työskentelymahdollisuuksia ja taloudellista toimeentuloa vammaisena taiteilijana sekä tutkittavien saaman yhteiskunnallisen ja sosiaalisen tuen merkitystä. Tutkittavilta kysytään myös heidän suhteestaan vammaisliikkeeseen ja erilaisiin järjestöihin. Tutkittavien taustatiedot ovat saatavilla csv-tiedostoon luetteloituna. Taustatietoja ei voi yhdistää yksittäiseen vastaajaan. Taustatietolomakkeella kysyttiin esimerkiksi ikää, sukupuolta ja koulutusta sekä taiteilijuuteen ja vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Aineiston kerääminen toteutettiin mahdollisimman saavutettavalla tavalla. Näin ollen aineiston liitetiedostot ovat saatavilla myös saavutettavassa odt-muodossa suomeksi ja ruotsiksi sekä kirjoituskutsu myös videomuodossa.The dataset consists of eight written responses and two interviews on disabled and Deaf artists' experiences of their position and status in Finnish society and art world. The participants worked widely in different areas of art, such as theatre, music and visual arts. The data were collected as part of research that aimed to explore the opportunities and challenges experienced by disabled artists in their career. Six of the written responses and the two interviews are in Finnish, and the two remaining written responses are in Swedish. In the written responses and interviews, the respondents were asked to recount their life stories, concentrating especially on the beginning of their artist career and on working as a disabled artist. The respondents' possible arts education, work opportunities in the art field and financial circumstances as a disabled artist were examined. Some questions also focused on the importance of social support both during the respondents' journey to become an artist and while working as a professional artist. The respondents were asked to describe their relationship with the disability movement that stands up for the rights of disabled persons, as well as how society and the art world have treated them as professionals in the field. Background information on the participants is available catalogued in a CSV file. The background information cannot be connected to individual participants. The background information includes, for example, the respondent's age, gender, education and questions on being an artist and disabled. Participation in the study was made as accessible as possible during data collection. The files included in the dataset are available in an accessible ODT format in Finnish and Swedish, and the invitation for written responses is available in video file format. The dataset is only available in the original languages (Finnish and Swedish)
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Spring 2020
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Koronakriisin alkuvaiheessa toteutetun kyselyn pääteemoina ovat koronavirus, koronaepidemia ja koronapandemia sekä niiden vaikutukset yhteiskuntaan, talouteen, työllisyyteen ja maan henkiseen ilmapiiriin. Muita teemoja ovat luottamus, turvallisuus ja uhkiin varautuminen. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa hallituksen toimia koronavirusepidemian torjumiseksi, politiikkaa, ilmastonmuutosta ja maahanmuuttoa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien työskentelytapoja poikkeusolojen aikana sen jälkeen, kun hallitus ensimmäisen kerran suositteli etätöihin siirtymistä. Kysyttiin myös, kuinka uhkaavana vastaajat pitävät koronavirusepidemiaa oman, läheisten ja suomalaisten terveyden, talouden ja toimeentulon kannalta. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota tulevaisuuden näkymistä ja maailmanlaajuisista kehityskuluista. Edelleen kysyttiin, kuinka suurta luottamusta vastaajat tuntevat yhteiskunnan eri toimijoita kohtaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten tärkeää on elää demokraattisesti hallitussa maassa, miten demokraattisesti Suomea hallitaan tällä hetkellä ja mitä mieltä he olisivat erilaisista poliittisista järjestelmistä Suomen hallintojärjestelmänä. Lisäksi kartoitettiin, kuinka suuriksi tai pieniksi uhkiksi vastaajat kokevat esimerkiksi hybridivaikuttamisen, terrori-iskun, tietovarkauden tai ilmaston lämpenemisen. Lopuksi vastaajat arvioivat, miten viime vuosien pakolaiskriisi Euroopassa on muuttanut heidän omaa suhtautumistaan Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon ja kertoivat, miten he suhtautuvat EU- ja EMU-jäsenyyteen ja euroon. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinmaakunta, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantaja, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka.The survey charted the values and attitudes of Finnish people. The 2020 spring survey was collected during the first months of the COVID-19 (novel coronavirus, SARS-CoV-2) crisis, and main themes included the coronavirus pandemic and its effects on society, economy and employment in Finland. Other themes were trust, security and preparedness for different types of threats. First, the respondents were presented with attitudinal statements concerning society, politics, effects of COVID-19, the Government's actions to combat COVID-19, trust in authority, climate change, and immigration. Next, the survey examined the respondents' working arrangements after the Government had first given suggestions on remote work due to the coronavirus pandemic. The respondents were also asked to what extent they considered the coronavirus epidemic a threat to themselves, their family and friends and Finnish people generally in terms of health, finances and economy. The respondents were also asked to estimate what kinds of effects the COVID-19 epidemic would have on Finnish society and economy in the coming years, and whether the respondents had an optimistic or pessimistic view of the future personally, for Finland, for Europe and globally. The respondents' trust was charted toward different actors in society (e.g. Parliament, authorities, EU, corporations, media). The respondents also estimated the likelihood of different global developments in the next ten years effected by some kind of crisis. They were also asked to assess the importance of living in a democratically governed nation and their attitudes toward alternative systems of governance for Finland. Additionally, the respondents' views were examined on the severity of threats such as hybrid operations, terrorist attack, data theft, economic crisis and global warming. Finally, the respondents were asked to assess how the recent refugee crisis had affected their views on immigration to Finland. Their attitudes toward EU and EMU membership were also charted. Background variables included gender, age group, size of the respondent's municipality of residence, region of residence, education, economic activity and occupational status, employment sector, political party preference (which party the respondent would vote for) and self-perceived social class
The Role of Local Organisations in Immigrant Integration in Jyväskylä 2018
No full textAineisto koostuu viiden Jyväskylässä maahanmuuttajien kotouttamistyötä tekevän organisaation työntekijöiden haastattelulitteraatioista. Tutkittavista organisaatioista suurimman osan toimintaa ei ole kohdistettu yksinomaan maahanmuuttajille, vaan toiminta suunnataan kaikille kaupunkilaisille henkilöiden taustasta riippumatta. Haastatteluja on yhteensä kuusi, joista yksi on parihaastattelu. Haastateltavilta kysyttiin mm. sitä, miten haastateltavan organisaatio tukee maahanmuuttajan kotoutumista, mille maahanmuuttajaryhmälle toiminta on suunnattu, ja onko toiminnan taustalla jokin ideologia. Kysyttiin myös mistä organisaatio saa resursseja toiminnalleen. Haastateltavien omaan taustaan liittyen kysyttiin esimerkiksi työkokemuksen pituudesta maahanmuuttajatyössä ja sitä, mikä haastateltavan mielestä on työssä haastavinta ja mikä palkitsevinta. Taustatietoina on mainittu mm. haastateltavan organisaatio ja sukupuoli.This dataset consists of interview transcripts with employees of five organisations involved in immigrant integration in Jyväskylä, Finland. For most of the organisations studied in this dataset, organised activities are not exclusively aimed at immigrants, but rather at all residents in the city regardless of their background. There are six interviews in total, including one pair interview. Interview questions focused on, for example, how the interviewee's organisation supported the integration of immigrants into society, what kind of multicultural work the organisation did, and whether there were any ideologies behind the organisation's activities. The interviewees were also asked about their own background in working with immigrants (e.g. how many years they had been working with immigrants) as well as their perceptions of their organisation's challenges and successes in immigrant integration. Background information included, among others, the interviewee's organisation and gender. The dataset is only available in Finnish
Cultural Distinctions, Generations and Change 1960-2010: Coverage in European Newspaper Issues
No full textAineisto sisältää tietoa viiden eurooppalaisen sanomalehden kulttuuriuutisista vuosilta 1960-2010. Lehdet ovat El País (ennen ABC) Espanjasta, The Guardian Iso-Britanniasta, Dagens Nyheter Ruotsista, Helsingin Sanomat Suomesta ja Le Monde Ranskasta. Aineistot on kerätty The Cultural Distinctions, Generations and Change: A Comparative Study of Five European Countries, 1960-2010 (CUDIGE) -hankkeessa, jossa tutkittiin kulttuurisia hierarkioita ja niiden muutoksia kuudessa Euroopan eri valtiossa. Hanke on saanut seuraavia rahoituksia: Koneen Säätiön hankerahoitus (2013-2016), Helsingin yliopiston omat tutkimusmäärärahat (2013-2015), Suomen Akatemian rahoitus (2013-2018, hankenumerot 291619 ja 309181). Aineisto täydentää hankkeessa kerättyä toista aineistoa FSD3385 Kulttuurierot, sukupolvet ja muutos eurooppalaisessa sanomalehdistössä 1960-2010: sanomalehtiartikkelit. Aineisto sisältää tiedot lehden päivämäärästä, numeron kokonaissivumäärän, kulttuurisivujen määrän, kulttuurisivujen alkamissivunumeron, lehden liitelehtien tai lisäosien sivumäärät ja kulttuurisivujen määrät em. liitteissä. Lisäksi on tieto, missä osassa kulttuuriuutiset alkavat lehtinumerossa. Lehti jaettiin neljään osaan sivunumeroiden perusteella.This study consists of data on the culture sections of the following leading daily newspapers: Helsingin Sanomat (Finland), Dagens Nyheter (Sweden), The Guardian (Great Britain), Le Monde (France) and ABC (1960-1975)/El país (1976-2010) (Spain). The articles were published between the years 1960 and 2010. The data were collected as part of the Cultural Distinctions, Generations and Change: A Comparative Study of Five European Countries, 1960-2010 (CUDIGE) project, which examined cross-national differences in cultural distinctions and their temporal changes in six different European countries. The project received funding from the Kone Foundation (2013-2016), University of Helsinki (2013-2015) and Academy of Finland (2013-2018, project numbers 291619 and 309181). This dataset contains aggregate data that complements the dataset FSD3385 Cultural Distinctions, Generations and Change 1960-2010: Coverage in European Newspaper Articles. The data contain information on the publication date of the newspaper issue, total number of pages in the issue, the number of pages of the culture section, page number of the first culture page, number of pages in supplement(s), and number of culture pages in supplement(s). Additionally, the number of pages in the core newspapers was divided into quarters and information was collected on which of the four quarters the cultural news appeared in