Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Finnish Perceptions of Poverty and Welfare Support 2015
No full textHelsingin Sanomien vuonna 2015 keräämässä kyselyssä kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä köyhyydestä. Kysely on osa Kaksi Suomea - kasvaako eriarvoisuus -tutkimusta, joka kuuluu Koneen säätiön rahoittamaan Jakautuuko Suomi? -hankkeeseen. Kysely sisältää avomuuttujat q8 ("Kuvaile millainen ihminen on Suomessa sinun mielestäsi köyhä; mistä tunnistat köyhän ihmisen?") ja q9 ("Millaiseen elintasoon köyhän tulisi mielestäsi Suomessa tyytyä; millaiseen elämään hänellä tulisi olla mahdollisuus?"), jotka soveltuvat runsaan vastausmäärän (q8 N:5718 ja q9 N:5726) vuoksi erinomaisesti myös laadullisiin analyyseihin. Kyselyssä esitettiin aluksi väittämiä köyhyyden syistä sekä luottamuksesta ja toimeentulosta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa asemaansa numeerisesti ja kertomaan, kuinka läheltä on kohdannut kyselyssä lueteltuja köyhyyteen liitettäviä asioita (esim. pitkäaikainen työttömyys, vakava fyysinen sairaus, ylivelkaantuminen) viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi tiedusteltiin mielipiteitä siitä, keitä yhteiskunnan pitäisi auttaa. Taustamuuttujina kyselyssä ovat muun muassa sukupuoli, ikä, tulot, talouden koko, korkein suoritettu koulutus sekä suuralue, maakunta, asuinkunnan tyyppi ja yli 67 000 asukkaan kunnat.This survey, conducted by the newspaper Helsingin Sanomat in 2015, charted Finnish views on poverty and social security. The survey was conducted as part of the "Two Finlands - growing inequality" project, which in turn was part of the "Is Finland Becoming Polarized?" programme funded by Kone Foundation. The survey included two open-ended questions, q8 "Describe a person who is poor in Finland; how do you recognise a poor person?" and q9 "What kind of standard of living should a poor person settle for in Finland; what kind of life should the person have a chance at?", which received a large number of responses (q8 N:5,718 and q9 N:5,726) and can be utilised in qualitative analysis. Open-ended responses are only available in Finnish. First, the respondents' perceptions of poverty and the reasons for poverty were charted with statements concerning, for example, whether they thought that people who are poor had bad luck, did not have the same chances in life as other people, or were lazy, and that the level of social security benefits was too low or that poverty was an inevitable part of contemporary development. The respondents' trust in other people and in authorities was examined next and several statements were presented on basic social assistance. The statements included, for instance, whether the respondents thought that most people who received social assistance really needed it or that many applied for social assistance on fraudulent grounds. The respondents were also asked whether they agreed or disagreed with several statements on social security in general (e.g. whether differences in living standards were too large in Finland, people should take more responsibility of themselves, and rich people were greedy). Next, the respondents were asked to place their own social standing on a scale from those who are worst off to those who are best off. Challenging situations in life were examined with questions on how closely the respondents had experienced various situations, such as long-term unemployment, over-indebtedness, serious mental health problems, or substance abuse problems, during the previous two years. Questions also focused on the respondents' opinions regarding the help provided by society to various groups of people (e.g. the long-term unemployed, disabled or homeless persons, or those who were victims of violent crimes or had been lonely for a long time). Background variables included, among others, the respondent's gender, age, income, household size, highest level of education, NUTS2 and NUTS3 regions of residence, and degree of urbanisation of municipality of residence
Stories of Being Unemployed 2018
No full textTyöttömän tarina -kirjoituskilpailulla kartoitettiin työttömyyttä kokeneiden suomalaisten ajatuksia siitä, millaista on olla työtön Suomessa. Tämä laaja aineisto sisältää 165 vastaajan kirjoitukset koskien työttömyyttä, työnhakua ja toimeentuloa. Kirjoitukset vaihtelevat niin tyyliltään kuin pituudeltaan. Keruu järjestettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Lena Näreen yhteistyönä. Kilpailussa jaettiin raha- ja kirjapalkintoja. Kilpailukutsussa ohjeistettiin kertomaan omista kokemuksista työttömyyteen liittyen tai miltä esimerkiksi läheisen työttömyys on tuntunut. Useissa kirjoituksissa käydään läpi työttömyyteen johtaneita tapahtumia kuten sairastumista, lomautuksia ja irtisanomisia. Kirjoituksissa kuvaillaan työttömyysjaksojen aikaista arkea sekä mahdollisen työllistymisen aikaansaamaa muutosta kirjoittajan elämänlaadussa. Kirjoituskutsussa pyydettiin näkemyksiä myös työllistämistoimenpiteistä ja työttömille suunnatuista palveluista. Osassa kirjoituksia käsitellään työttömyyttä yhteiskunnallisella tasolla oman arjen tarkastelun lisäksi. Keruu ajoittui niin, että kirjoittajilla on kokemusta myös työvoimapoliittisesta aktiivimallista. Taustatietoina kysyttiin vastaajan nimeä tai nimimerkkiä, ammattia, syntymäaikaa, postitoimipaikkaa ja sukupuolta. Aineistosta on tehty jatkokäyttäjälle html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of 165 texts on experiences of being unemployed in Finland. The texts are written in varying styles and lengths. Data collection was conducted in collaboration by the Finnish Literature Society and Lena Näre. The invitation to write directed the participants to write about their own experiences of unemployment or how they had experienced the unemployment of someone close to them. Main themes in many of the texts included the reasons behind unemployment, such as sickness, temporary layoffs, and job contract terminations. The texts described everyday life during unemployment and how becoming employed again had affected the participants' quality of life. Employment services were also discussed in the writings. The Finnish activation model for unemployment security was still in effect during data collection (repealed at the beginning of 2020), so the writers were able to discuss their experiences relating to the model. Background information included the participant's name or pseudonym, occupation, year of birth, area of residence and gender. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Childhood Friendships in 20th Century Finland 2018-2019
No full textAineiston teemana on 1900-luvun lapsuusmuistot ja lasten ystävyyssuhteet ja se sisältää 65 vapaamuotoista kirjoitusta aiheesta. Aineisto koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja tutkija Antti Malisen muistitietokeruuseen lähetetyistä teksteistä. Kirjoitusohjeissa vastaajia ohjeistettiin kertomaan omasta lapsuudestaan, muun muassa ystävien merkityksestä ja kaveriporukoista sekä siitä, mitä lapsena kavereiden kanssa tehtiin ja millaisista asioista puhuttiin. Vastaajia pyydettiin kertomaan myös koulumaailmasta, esimerkiksi millainen luokkahenki koululuokassa oli ja viettikö vastaaja vapaa-aikaa koulukavereiden kanssa. Kirjoituskutsussa kysyttiin myös kaverisuhteissa pärjäämisestä, eli miten leikkeihin ja kaveriporukoihin pääsi mukaan, oliko kiusaamista ja millaista se mahdollisesti oli. Lisäksi pyydettiin kertomaan siitä, millainen rooli vastaajalla itsellään sekä muilla hänen lapsuudessaan vaikuttaneilla henkilöillä oli, sekä millä tavoin aikuiset puuttuivat lasten tekemiseen ja millaisia sääntöjä aikuiset asettivat lapsille. Taustatietoina kysyttiin vastaajan nimeä tai nimimerkkiä, ammattia, syntymäaikaa, postitoimipaikkaa ja sukupuolta. Aineistosta on tehty jatkokäyttäjälle html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.This dataset consists of 65 texts written on Finnish childhood memories of friendship from the 20th Century. Data collection was organised by the Finnish Literature Society and researcher Antti Malinen. In the writing guidelines, the participants were asked to write about their own childhood, concentrating on themes such as the meaning of friends and what they discussed or did with their friends as a child. Suggested themes to discuss also included bullying, loneliness and the participants' social relationships at school. Additionally, the participants were asked to discuss the influence adults had had on their childhood friendships. Background information included the participant's name or pseudonym, occupation, year of birth, area of residence and gender. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Finnish Expatriates' National Identity and Political Participation 2014
No full textAineistossa kartoitettiin ulkosuomalaisten kansallista identiteettiä ja poliittista osallistumista. Tutkimusta ovat rahoittaneet oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeuksien yksikkö, Siirtolaisuusinstituutti ja Tampereen Suomalainen Klubi. Kansallista identiteettiä käsittelevän osion alussa tiedusteltiin ulkomailla asumisen syitä ja yhteyksiä Suomeen. Vastaajat kertoivat, millaiset alueet tai paikat olivat heille tärkeimpiä. Lisäksi he valitsivat erilaisista ryhmistä (ammatti, etninen tausta, kansalaisuus, yms.) itseään parhaiten kuvaavat ryhmät. Seuraavaksi kysyttiin, mitkä asiat ovat tärkeitä, jotta henkilöä voidaan pitää suomalaisena. Suomesta ja suomalaisuudesta tiedusteltiin lisää mielipideväittämien avulla. Kyselyssä kartoitettiin myös perinteisiin, kulttuuriin ja äidinkieleen liittyviä seikkoja. Osion lopussa vastaajat saivat kertoa vapaasti kulttuuristaan, kansallisesta identiteetistään ja mielipiteistään koskien asuinmaan separatistisia liikkeitä. Poliittista osallistumista kartoittavassa osiossa selvitettiin vastaajien kiinnostusta politiikkaan ja poliittisen osallistumisen muotoja erilaisin väittämin. Vastaajilta tiedusteltiin, miten he seuraavat politiikkaa ja kuuluvatko he johonkin järjestöön tai yhdistykseen. Lisäksi kartoitettiin ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, onko heidän äänestysaktiivisuutensa Suomen valtiollisissa vaaleissa muuttunut ulkomaille muuton myötä, kuinka kaukana lähin äänestyspaikka on, mitä puoluetta omat näkemykset edustavat ja onko vastaaja äänestänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana joko Suomen tai asuinmaansa vaaleissa. Lopuksi kysyttiin tärkeimpiä syitä äänestämättä jättämiselle. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, syntymävuosi, Suomen kansalaisuus, äidinkieli, koulutustaso, ammattiasema, siviilisääty, asuinpaikan seutu, asuinmaa ja kuinka kauan vastaaja on asunut ulkomailla.The study examined the national identity and political participation of Finns living abroad. The study received funding from the Unit for Democracy, Language Affairs and Fundamental Rights at the Ministry of Justice, the Migration Institute of Finland and the Finnish Club of Tampere. Questions surveying national identity examined, among others, how long the respondents had lived abroad, their reasons for moving abroad, languages spoken with different people, contacts and visits to Finland, importance of different places (e.g. place of birth, Finland, country of residence, Europe) and the most important characteristics in terms of their identity (e.g. occupation, citizenship, gender, religion, country of residence). Further questions charted the importance of various things when considering who is a Finn (e.g. being a citizen of Finland, having lived in Finland most of one's life, having Finnish heritage), feeling of Finnishness, feelings of national pride in different things (e.g. international political influence, achievements in sports), and things the respondents felt they had had to change or give up when moving abroad (language, cultural traditions, opinions or habits). Political participation was surveyed with questions about interest in politics, following politics in the media, forms of political participation engaged in (e.g. signing a petition, participating in a demonstration), participation in citizens' initiatives and membership and participation in associations and organisations. A number of questions about voting were asked, such as the most important things affecting the low voter turnout of Finnish expatriates, ways to increase voter turnout, the usefulness of introducing mail and internet voting and a separate constituency for expatriates, frequency of voting in Finnish elections, distance to the closest polling station, reasons for not voting, political party preference, and voting in the elections of the country of residence. Background variables included the respondent's gender, year of birth, marital status, Finnish citizenship, education, economic activity and occupational status as well as the Finnish citizenship of parents and type of the place of residence
Doctoral Graduates of Year 2015: Career and Employment Survey 2018
No full textUraseurannoilla kerätään vuosittain valtakunnallisesti tietoa yliopistoista valmistuneiden työllistymisestä ja työelämän osaamistarpeista. Vuoden 2018 tohtoriuraseurannalla kartoitettiin vuonna 2015 suomalaisista yliopistoista valmistuneiden tohtoreiden varhaista työuraa ja työtilannetta kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyn teemoja ovat muun muassa tohtorikoulutuksen vaikutus työllistymiseen, koulutuksen vastaavuus työelämän osaamistarpeisiin nähden ja nykyisen työsuhteen laatu. Ensiksi vastaajilta kysyttiin heidän työmarkkinatilanteestaan tohtorin tutkinnon suorittamista ennen ja sen jälkeen sekä mahdollisista työttömyysjaksoista tutkinnon suorittamisen jälkeen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan nykyisestä työsuhteesta ja sen laadusta sekä tiedusteltiin tohtorikoulutuksen ja tutkinnon merkitystä. Vastaajan tuli muun muassa arvioida, kuinka tohtorikoulutus kehitti erilaisia työelämävalmiuksia ja kuinka tärkeitä nämä tiedot ja taidot ovat vastaajan nykyisessä työssä. Lopuksi vastaajilta kysyttiin tohtoriopintojen rahoituksesta ja ensisijaisesta suoritustavasta. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, koulutusala ja ikä valmistuessa kaksiluokkaisena.The survey charted the careers and employment situations of Finnish doctoral graduates three years after they had obtained their degree in 2015. Themes of the survey included impact of a doctoral degree on employment, usefulness of doctoral education in terms of skills needed in occupational life, and job satisfaction. The respondents were first asked what their occupational status was at the time of the survey and what it had been 6 months before starting the degree and 6 months after finishing it. Questions covered whether having a doctoral degree had led to an increased salary and better standing in occupational life, whether a doctoral degree had been a prerequisite for the respondents' current job, and what their gross monthly income was at present. The respondents were also asked if they had been unemployed after finishing their degree. Further questions covered how important certain skills and know-how were in the respondents' current job and how well their doctoral studies had developed these skills (e.g. theoretical or practical knowledge of their field, problem solving, managerial skills, negotiation skills, project management, and scientific communication). Opinions were charted on the significance of doctoral and other tertiary education, work experience, contacts and networks, and other skills in occupational life. The respondents were asked how they had financed their doctoral studies (e.g. by being employed by a university or other research institute or with a personal research grant). Finally, it was surveyed whether the respondents had completed their doctoral degree by studying full-time, part-time or during their leisure time while also otherwise employed. Background variables included the respondent's gender, field of study, and age at the time of graduation (dichotomised 35 or under/36 and over)
Physiological Responses to Dyadic Decision-Making Interaction 2019
No full textAineisto on kerätty laboratorio-olosuhteissa, jossa kaksi osallistujaa tekevät parina erilaisia päätöksentekoon liittyvää tehtävää, ja samanaikaisesti heiltä mitataan kehon fysiologisia reaktioita. Datan tiedot koostuvat keskustelun päätöksenteon ajankohdista ja ihonsähkönjohtavuuden arvoista. Tehtävässä parin tuli keksiä yhdessä sopivia adjektiiveja annetuille substantiiveille. Tutkimuksessa käytettiin vertailevaa asetelmaa eli pareja on yhteensä 30, joista puolessa toisella osallistujista on masennusdiagnoosi (15 osallistujaa) ja osalla ei (verrokkiryhmä). Aineisto on kerätty hankkeessa Osallistuminen, yhteinen päätöksenteko ja sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteet (VOIS). Tarkoituksena oli selvittää yhteiseen päätöksentekoon liittyviä vuorovaikutusilmiöitä kokeellisessa asetelmassa. Tutkimuksessa kerättiin myös muuta dataa kuten kyselydataa, mutta niitä ei ole arkistoitu Tietoarkistoon. Hanketta rahoitti Suomen Akatemia ja Helsingin yliopisto. Aineisto sisältää kahdenlaisia csv-tiedostoja: pari- ja osallistujakohtaisia. Parikohtaisiin tiedostoihin on koottu tiedot keskustelun adjektiiviehdotusten ja ehdotusten vastauksien alku- ja päättysmisajankohdat sekä tieto siitä, kumpi ehdotuksen tai vastauksen antoi. Osallistujakohtaisiin tiedostoihin on koottu osallistujan ihonsähkönjohtavuusarvot (EDA) paritehtävän ajalta hetkinä, jolloin ne ovat nousseet tai laskeneet äkillisesti (ns. skin conductance responses, SCR). Näitä kahdenlaisia tiedostoja voi tutkia suhteessa toisiinsa pari- ja vastaajanumeron sekä aikaleimojen perusteella. Taustamuuttujina oli parinumero ja tieto siitä, onko osallistujalla masennusdiagnoosi vai ei. Lisätietoa tutkimuksesta ja datan csv-tiedostoista on liitteessä bgF3485_fin.pdf.The data were collected in a laboratory environment where the participants were divided into pairs and completed various tasks related to dyadic decision-making. The participants' physiological responses to the tasks were measured during the decision-making interaction. The data consist of the time stamps designating when decision-making took place during the interaction and electrodermal activity measured from the participants at these times. During the tasks, the pairs were instructed to come up with suitable adjectives to match the nouns given to them. A comparative design was used to conduct the study. In total, 30 pairs participated in the study: half of the pairs had one participant who had been diagnosed with depression (15 participants), while the other half did not (forming the control group). The data were collected as part of the 'Participation, joint decision making and social interaction deficits' (VOIS) project. The aim of the project was to utilise an experimental design to examine interaction phenomena connected to joint decision-making. The VOIS project also included other data collections, such as survey data, which are not archived at FSD. The research project was funded by the Academy of Finland and University of Helsinki. The data consist of two types of CSV files: data collected from pairs and from individual participants. The CSV files containing data from pairs include information on the interactional events that occurred during the tasks. The information consists of the type of the interactional event (adjective proposal, non-acceptance or acceptance), starting and ending times for the event, and speaker (which participant initiated the event). The files containing data from the individual participants include the time stamp for when a significant change (increase or decrease) in the participant's electrodermal activity (EDA) was triggered (skin conductance responses, SCR), and what the participant's electrodermal activity was at that time. The two types of CSV files can be examined together by using pair and participant IDs and the time stamps. Background variables included a pair ID and information on whether the participant had been diagnosed with depression. More information on the study and the CSV files is available in Finnish in the related materials of the dataset (bgF3485_fin.pdf)
Collaborative and Sharing Economy Phenomena in Finnish Households 2019
No full textTutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kokemuksia jakamistaloudesta ja siihen liittyvien palveluiden käytöstä. Jakamistaloudella tarkoitetaan toimintaa, jossa ihmiset antavat, myyvät, lainaavat tai vuokraavat tavaroita tai palveluita toisilleen sen sijaan, että kaikki pitäisi ostaa uutena tai omistaa itse. Kyselyyn oli mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tutkimuksen rahoittivat Tilastokeskuksen lisäksi Kuluttajatutkimuskeskus, Kuluttajaliitto, Sitra, työ- ja elinkeinoministeriö, Helsingin kaupunki ja verohallinto. Aineisto kattaa sekä perinteiset että uudemmat palvelut jakamistalouteen liittyen. Perinteisillä palveluilla tarkoitetaan mm. kirpputoreja, huutokauppoja, naapuriapua ja kimppakyytejä. Uudemmilla palveluilla tarkoitetaan monia internet-alustojen avulla järjestettyjä palveluja, kuten auton tai asunnon lyhytaikaista vuokrausta tai rahan lainaamista perinteisten pankkien ulkopuolelta. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi käytetyn tavaran ostamisesta ja myymisestä sekä tavaroiden lainaamisesta. Lisäksi kartoitettiin muiden auttamista, hävikkiruuan ostoa sekä kryptovaluutan määrää kotitaloudessa. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, luokiteltu ikä, koulutustaso, kotitalouden rakenne, asuinympäristö, tulot sekä vastaajan ja tämän puolison elämäntilanne.The survey charted Finnish experiences of sharing economy and the use of related services. Sharing economy refers to an activity where people give, sell, loan, borrow or rent things or services to each other instead of having to buy everything new or own it themselves. Respondents could respond to the survey in Finnish, Swedish or English. In addition to Statistics Finland, the study was funded by the Centre for Consumer Society Research, Consumers' Union of Finland, Finnish Innovation Fund Sitra, Ministry of Economic Affairs and Employment, City of Helsinki, and Finnish Tax Administration. The survey examined experiences of both more traditional and newer services related to sharing economy. Traditional services refer to, for example, flea markets, auctions, neighbourly help and car pooling. Newer services refer to several services organised through web platforms, such as short-term renting of a car or dwelling or borrowing money outside of traditional banks. Questions focused on, for instance, buying and selling used items and borrowing items from others. Additionally, the respondents were asked about helping others, buying surplus food, and the amount of cryptocurrency owned by the household. Background variables included the respondent's gender, age (categorised), level of education, household composition, type of neighbourhood of the respondent's municipality of residence, income, and the economic activity and occupational status of the respondent and their partner/spouse
Parliamentary Elections 2019: Responses to Union of Freethinkers of Finland Candidate Selector
No full textAineisto sisältää vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokkaiden sekä vaalikoneen käyttäjien vastaukset Vapaa-ajattelijain liiton vaalikoneen kysymyksiin. Vaalikoneen kysymykset käsittelevät muun muassa jumalanpilkan rangaistavuuden säilyttämistä rikoslaissa, poikien ympärileikkauksen sallimista, kirkon verotusoikeuden poistamista, hautaustoimen järjestämistä, uskonnon asemaa peruskoulussa sekä pään peittävän huivin käytöstä töissä. Eduskuntavaaliehdokkaiden taustatietoina ovat nimi, puolue, vaalipiiri sekä www-sivut. Vaalikoneen käyttäjistä on tiedossa vaalikoneeseen asetettu puoluerajaus, vaalipiiri ja vaalikoneen käyttöajankohta.This dataset contains responses to questions in the voting advice application of the Union of Freethinkers of Finland for the Finnish parliamentary elections 2019 by candidates as well as users of the application. Questions concerned, for instance, whether blasphemy should remain prohibited in the Finnish Criminal Code, whether circumcision of boys should be legal or illegal, whether the church should have the right to collect tax, whose responsibility burials and maintenance of cemeteries should be, how religion should be incorporated into primary school curricula, and whether employers should have the right to prohibit the use of certain items of clothing, such as a headscarf which covers the head and hair (hijab), at work. Background variables for parliamentary candidates included name, party, electoral district and web page. Background variables for users of the voting advice application included party filter set by the user, electoral district, and time and date of responding
Social Distinctions in Modern Russia 1998
No full textTutkimus on osa sarjaa, jossa kartoitettiin venäläisten sosioekonomista eriarvoisuutta ja työelämää. Ainestosarja, johon tämä tutkimus kuuluu, kattaa vuodet 1990, 1998, 2006 ja 2015, mikä mahdollistaa ajallisen muutoksen tutkimisen. Eriarvoisuus ymmärretään tutkimuksessa ammatin, sosiaalisen liikkuvuuden, omaisuuden ja tulojen kautta, mutta siihen liittyvät myös asenteet, politiikka ja uskonto. Tutkimuksessa haluttiin yhdistää ihmisten olosuhteet heidän arvoihinsa pyrkimyksenä tutkia näiden kahden välistä vuorovaikutusta. Ensimmäinen osa tutkimusta käsitteli työelämää. Aluksi kysyttiin vastaajan perheen työtaustasta, vastaajan koulutuksesta, työhistoriasta ja nykyisestä työstä. Vastaajaa pyydettiin lisäksi arvioimaan työautonomiaansa ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon työpaikalla. Seuraavaksi kysyttiin perheestä ja perhetaustasta. Vastaajaa pyydettiin kertomaan muun muassa puolisonsa työstä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita vastaajan vapaa-ajan ja median käytöstä, tulotasosta, kulutuksesta ja vauraudesta. Vastaajaa pyydettiin esimerkiksi valitsemaan listasta erilaisia hyödykkeitä, joita hän omistaa. Taustamuuttujina ovat koulutus, työllisyyshistoria, ammatti, työpaikan toimiala, työaika, työantajasektori, siviilisääty, lasten lukumäärä, kotitalouden koko, tulot, kotitalouden kestotavarat, uskontokunta, kansallinen ryhmä, sukupuoli, paikkakuntatyyppi ja ikä.This study is part of a survey series that charts various issues characterising social differentiation in contemporary Russian society. The surveys in the series have been conducted in 1990, 1998, 2006 and 2015, facilitating research on temporal change. Social differentiation in this study was mainly considered in terms of occupation, social mobility, property and income, but attitudes, politics and religion were also examined. The study aimed to survey the respondents' conditions in life together with their values in order to examine the interaction between the two. Most questions in the survey concerned the respondents' working life. Questions focused on, for example, whether the respondents worked for the public or private sector, what kind of company they worked for, what kind of independency and responsibilities the respondents had in their work, whether the respondents were in a decision-making position at work, and what kind of equipment they used regularly in their work. Additionally, the respondents were asked whether they had been unemployed, laid off or part-time employed in the past 12 months and if yes, how they had managed economically at the time (e.g. whether they received benefits from the employer or state or support from family or friends). The survey also included questions on the respondents' family, media use, religiosity, owned property, and political activity. The most important sources of income for the respondents' family as well as the benefits they received from the state or from employers were examined. The newspapers and magazines the respondents read most frequently were charted, and the respondents were asked whether they owned various property and items, such as their own house or car, a washing machine, pager/mobile phone, and computer. The respondents' political activity was charted with questions on, for example, whether they had signed a petition or taken part in a strike in 1997 or 1998. Finally, the respondents' trust in various institutions (e.g. the President, Government, Russian army, and Russian orthodox church) and opinions on the significance of different conditions in providing advancement in society were surveyed. The respondents were asked to evaluate the importance of, for example, coming from a rich family, good education, hard work, contacts abroad, and luck both as it was ten years ago and at the time of the survey. Background variables included the sector in which the respondent worked in, the respondent's employment history, status in employment, working hours, industry of employment, education, marital status, number of children, household size, income, owned household durable goods, religious affiliation, nationality, gender, age, and type of municipality of residence
Lower Secondary Student Views on Gender Roles and Life 2017-2018
No full textTässä aineistossa 11-15-vuotiaat helsinkiläiset koululaiset kertovat laajasti elämästään ja ajatuksistaan sukupuoleen ja maskuliinisuuteen liittyen. Haastatteluilla kartoitettiin nuorten ajatuksia esimerkiksi koulusta, perheestä, ystävistä ja vapaa-ajasta. Aineisto koostuu 22 yksilöhaastattelusta ja kuudesta ryhmähaastattelusta, joiden osallistujamäärä vaihtelee välillä 2-5. Suurin osa vastaajista on poikia. Aineisto on kerätty osana hanketta "Masculinities and Ethnicities in New Times: 11-14-year-olds in Helsinki schools". Tutkimusta ovat rahoittaneet Helsingin yliopiston tutkijakollegium sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö. Haastatteluissa on kysytty osallistujien näkemyksiä sukupuolesta ja sukupuoliroolien eroista sekä siitä, vaikuttaako sukupuoli ystävyyssuhteisiin tai käyttäytymiseen. Vastaajat kertovat laajasti myös perhesuhteistaan, koulunkäynnistään ja vapaa-ajan aktiviteeteistaan, kuten sosiaalisesta mediasta ja harrastuksistaan. Nuorilta on kysytty lisäksi tulevaisuudenodotuksista, tunteista ja siitä, voivatko he puhua huolistaan jonkun kanssa. Haastatteluissa käsitellään myös koulukiusaamista, kulttuurista erilaisuutta sekä nuorten kokemuksia rahan käytöstä ja merkityksestä. Aineiston taustatietoja ovat haastattelupäivä, haastattelun kesto sekä haastatteluympäristö, kuten koulu tai koti. Lisäksi on kerätty vastaajan ikä, sukupuoli sekä kulttuuritausta. Haastattelut on toteutettu kolmella sosioekonomisesti erilaisella alueella. Osallistujat ovat kulttuuritaustaltaan erilaisia. Myös haastatteluissa käytetyt virikekuvat on arkistoitu. Kuvien taustatietona ilmoitetaan kuvapankki, josta kuva on ladattu sekä kuvaaja, jos ne ovat tiedossa. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of 28 interviews with 11-15-year-old Helsinki schoolchildren, who discuss their lives and perceptions of gender and masculinity. The interviews also discuss school, family, friends and leisure time. Of the interviews, 22 are individual interviews and six are group interviews with 2-5 participants. A majority of the participants are boys. The data were collected as part of the project "Masculinities and Ethnicities in New Times: 11-14-year-olds in Helsinki schools". The research was funded by the University of Helsinki Collegium for Advanced Studies and Jane and Aatos Erkko Foundation. The interviewers ask the participants' views on gender and gender role differences as well as whether gender affects friendships or behaviour. The interviewees also tell about their family relationships, school life, and leisure time activities such as social media use and hobbies. The participants were also asked about their hopes for the future, and whether they were able to discuss their worries with someone. The interviews also discuss bullying, cultural differences and the youth's experiences of the use and meaning of money. Background information in the data include interview date, duration and environment (e.g. school, home) as well as the interviewee's age, gender and cultural background. The interviews were conducted in three socio-economically different areas, and the participants had different cultural backgrounds. Photos used for elicitation were also archived. Background information on the photos include stock photo vendor and name of photographer (if known). The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The data are only available in Finnish