Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Playing Video Games during the COVID-19 Pandemic: Survey 2020
No full textKyselyllä kartoitettiin erilaisia pelikulttuureita. Kysymykset koskivat digitaalisten pelien pelaamista ja siihen liittyviä ilmiöitä, kuten pelien striimausta ja e-urheilun sekä urheilun seuraamista koronapandemian aikana Suomessa ja Kiinassa. Kyselyn alussa selvitetään, kuinka usein ja mitä pelejä vastaaja pelaa. Seuraavaksi käsitellään e-urheilua ja sen seuraamista, kuten kilpaileeko vastaaja itse sekä mikä vastaajan suosikkijoukkue e-urheilussa on. Lisäksi selvitetään vastaajan omaa sisällöntuotantoa peleihin liittyen. Lopuksi kysytään koronapandemiaan liittyvistä liikkumis- ja kokoontumisrajoituksista sekä niiden vaikutuksista esimerkiksi pelaamiseen, liikkumiseen ja e-urheilun seuraamiseen. Taustamuuttujina ovat ikä, sukupuoli ja vastaajan kieli (suomi tai kiina).The survey charted different digital gaming cultures. Questions examined digital gaming and related phenomena, such as livestreaming games and following e-sports and sports, during the coronavirus pandemic in Finland and China. First, the respondents were asked how often they had played digital and non-digital games in the past year and which games they had played the most. The types of digital games the respondents played (e.g. action and role-playing, sports games) were also surveyed. Following e-sports was examined with questions on, for example, how often the respondents watched online esports matches or livestreams of professional gamers, followed esports news sites or discussions, or bought esports merchandise. The respondents were also asked whether they played esports on a competitive level. Some questions also examined the respondents' habits regarding following and watching traditional sports. Next, the respondents' content producing was charted regarding whether the respondents had livestreamed their gaming. Finally, the survey examined the effects of the restrictions and exceptional circumstances caused by the COVID-19 pandemic. The respondents were asked how the restrictions of movement and gathering had affected their life regarding gaming, following and watching esports and gaming livestreams, and following and watching traditional sports, as well as their own physical exercise, reading habits, and TV watching. Background variables included the respondent's age, gender and mother tongue (Finnish or Chinese)
Interviews on Nonreligion with Young Adults in the Capital Region 2018
No full textAineisto koostuu itsensä uskonnottomaksi mieltävien 1980- tai 90-luvulla syntyneiden pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten aikuisten haastatteluista. Haastateltaville annettiin haastattelun yhteydessä tehtäväksi täyttää Kirkon tutkimuskeskuksen keräämää Gallup Ecclesiastica 2015 -kyselyä ja kommentoida samalla kutakin kysymysteemaa ääneen. Haastattelija esitti tutkittavalle vapaamuotoisen keskustelun yhteydessä myös täydentäviä lisäkysymyksiä. Gallup Ecclesiastica kyselyn kysymykset, joihin haastateltava haastattelun yhteydessä vastasi, liittyivät muun muassa kirkkoon kuulumiseen ja kirkosta eroamiseen, kirkon tilaisuuksissa käymiseen, uskonnon harjoittamiseen sekä suhtautumiseen uskointoihin ylipäänsä. Haastateltavia pyydettiin myös kertomaan uskonnon roolista omassa lapsuudenkodissaan. Kyselyn välityksellä haastateltavilta tiedusteltiin myös suhtautumista siihen, jos omalla asuinalueella sijaitsisi jonkin uskonyhteisön kokoontumistila sekä suhtautumista esimerkiksi uskonnonopetukseen kouluissa ja uskonnollisen identiteetin ilmaisemiseen pukeutumalla. Taustatietona on mainittu haastattelupäivä sekä haastateltavan sukupuoli, ammatti, ikä ja haastateltavan peitenimi. Aineistosta on tehty jatkokäyttäjälle html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of interviews with young adults born in the 1980s or 1990s who live in the Finnish capital region and identify themselves as nonreligious. During the interview, the interviewees were asked to fill out the Gallup Ecclesiastica 2015 survey collected by the Church Research Institute and comment on the questions out loud. The interviewer also presented the participants with additional questions on the themes of the interview. The questions in the Gallup Ecclesiastica survey covered topics such as church affiliation, resigning from the church, attending church services, religious practice, and attitudes towards religion in general. The Gallup Ecclesiastica also contained questions on how the interviewees would feel if a meeting space for a religious community was located in their own neighbourhood, as well as their attitudes towards religion lessons at school and expressing religious identity through clothing. Additionally, the interviewees were asked to describe what role religion had played in their childhood homes. Background information included the date on which the interview was held, the interviewee's gender, occupation, age, and the pseudonym assigned to the interviewee. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is available only in Finnish
Under 40-year-old Parents' Perceptions of Parenthood 2020
No full textAineisto koostuu alle 40-vuotiaiden vanhempien kirjoituksista liittyen omaan vanhemmuuteensa. Keruussa pyrittiin kokoamaan aineistoa siitä, miten vanhemmat kertovat ja kokevat vanhemmuuden, millaisia tunteita ja kokemuksia heillä on suhteessa lapseen ja muihin perheenjäseniin. Lasten määrällä ei ollut väliä, eikä sillä, ovatko lapset vastaajan biologisia lapsia. Keruukutsussa vastaajille annettiin kirjoittamisen avuksi muutamia apukysymyksiä. Niissä pyydettiin pohtimaan mm. omaa suhdetta huollettaviin lapsiin, suhdetta muihin perheessä oleviin aikuisiin sekä vanhemmuuteen liittyviä tuntemuksia. Lisäksi vastaajalle tarjottiin mahdollisuutta pohtia esimerkiksi sitä, miten omat mielikuvat lapsiperhe-elämästä ovat muuttuneet lapsen saannin jälkeen, sekä sitä, mitä perhe vastaajalle ylipäänsä merkitsee. Taustatietona kysyttiin sukupuolta ja ikää. Arkistoinnin yhteydessä taustatiedoista tuotettiin erillinen html-hakemisto, jonka avulla aineistoa on helppo selata.The dataset consists of texts written by parents aged under 40 on their experiences of parenthood. The study aimed to collect data on how parents experience and discuss their parenthood as well as what kinds of feelings parents have towards their children and other family members. In the writing guidelines, the participants were invited to write about their relationship with their children and other adults in the family and the feelings they experienced relating to parenthood. Additionally, the writers were asked to discuss how their perception of family life had changed after having children and what family meant to them. Background information included the participant's gender and age. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Experiences of Social and Health Services in Finland during COVID-19 Pandemic 2020
No full textAineisto koostuu kirjoituksista liittyen koronapandemian aikaiseen asiointiin sosiaali- ja terveyspalveluissa Suomessa. Vastaajan tuli olla Suomessa asuva täysi-ikäinen henkilö ja on asioinut vallinneen koronatilanteen aikana sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palveluissa Suomessa. Kokemuksia kerättiin kaikesta asioinnista, johon kirjoittaja koki vallitsevan koronavirustilanteen vaikuttaneen, riippumatta siitä oliko asioinnin syynä koronatartunta tai -epäilys. Vastaajille annettiin kirjoituskutsussa useita apukysymyksiä kirjoittamisen avuksi. Apukysymyksissä kysyttiin muun muassa sitä, miten koronavirustilanne on vaikuttanut vastaajan elämään, millainen vastaajan tilanne oli kun hän päätti ottaa yhteyttä sosiaali- ja/tai terveyspalveluihin koronavirustilanteen aikana, sekä millaisena hän koki asioinnin sosiaali- ja/tai terveyspalveluissa koronavirustilanteessa? Lisäksi kysyttiin miten vastaaja kehittäisi tämänkaltaisessa poikkeustilanteessa toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita? Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikäryhmää, perhetilannetta sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa korona-aikana tapahtuneen asioinnin syytä. Arkistoinnin yhteydessä taustatiedoista tuotettiin erillinen html-hakemisto, jonka avulla aineistoa on helppo selata.The dataset consists of texts on experiences of visiting social and health services in Finland during the COVID-19 pandemic. The writers were people aged over 18 residing in Finland who had visited social and/or health services during the coronavirus pandemic. The described visits included all visits which the writers thought had been impacted by the coronavirus situation at the time, not only visits related to coronavirus infections or suspected infections. The writing guidelines directed the writers to describe how the COVID-19 pandemic had affected their life, what had prompted them to contact social or health services during the pandemic, and how the coronavirus situation at the time had affected their experience of visiting social or health services. The writers were also asked how they would improve the functionality of social and health services in exceptional circumstances such as the COVID-19 pandemic. Background information included the participant's gender, age group, and household composition, and the reason why they had visited social or health services during the pandemic. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Role of Science in Finnish Worldviews and Everyday Thinking 2019-2020
No full textTutkimus kartoittaa suomalaisten tiedettä arvostavia maailmankuvia. Tutkimuksessa selvitetään tieteen merkitystä suomalaisille sekä sitä, miten tiedettä arvostavat vastaavat niin sanottuihin perimmäisiin kysymyksiin. Tutkimuksen on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto. Aluksi kartoitettiin tiedekäsityksiä erilaisin mielipideväittämin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan tieteen merkitystä muun muassa elämän ymmärtämiselle, tarkoituksen kokemukselle ja moraalille. Kysyttiin myös, miten tieteen koetaan vaikuttavan näkemyksiin kuolemattomuudesta tai siitä, miten ihminen tuntee kiinnittyvänsä ihmiskuntaan ja maailmankaikkeuteen. Maailmankuvaa selvitettiin kysymällä mielipiteitä esimerkiksi maailman oikeudenmukaisuudesta, kohtalosta ja kuolemanjälkeisestä elämästä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös luontoa koskevia väitteitä muun muassa maapallon ja elävien olentojen syntyyn, luonnonvalintaan ja maailmassa vaikuttaviin voimiin liittyen. Lopuksi vastaajia pyydettiin täyttämään kirjoittajien suomeen kääntämä tiedeuskon mittari (ks. lisää mittarista Farias, M., Newheiser, A.-K., Kahane, G., & de Toledo, Z. (2013). Scientific faith: Belief in science increases in the face of stress and existential anxiety. Journal of Experimental Social Psychology, 49(6), 1210 - 1213. https://doi.org/10.1016/j.jesp.2013.05.00). Taustamuuttujina ovat sukupuoli, ikäryhmä, koulutusvuodet, henkisyys, uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen, jumalausko, katsomus sekä mahdollinen nykyinen tai aiempi työskentely tutkimuslaitoksessa ja tieteenala.The survey studied the role of science in Finnish worldviews and everyday thinking. Main themes of the survey included how those who value science approach fundamental questions about the nature of the universe and human existence and how science informs their worldviews. The study was funded by the Finnish Cultural Foundation. First, the respondents' beliefs were charted with questions on the origins of human consciousness, evolution, the origin of the universe, and the reason for the existence of suffering. Scientific views were measured with several statements, for example, whether the respondents felt that science helped them to understand the world, whether science gave their lives meaning, and whether science informed their moral values. The respondents were also asked how science influenced their views on death and immortality, and whether they felt that science connected them to the rest of humanity and the universe. The respondents' worldviews were explored with questions on, for example, the fairness of the world, destiny, and life after death. The respondents were also asked to respond to statements about nature in relation to topics such as the formation of the Earth, the origin of living beings, natural selection, and the forces affecting the world. Finally, the respondents responded to a measure that measured scientific belief which the researchers had translated into Finnish (for more information on the measure, see Farias, M., Newheiser, A.-K., Kahane, G., & de Toledo, Z. 2013. Scientific faith: Belief in science increases in the face of stress and existential anxiety. Journal of Experimental Social Psychology, 49 (6), 1210 - 1213. https://doi.org/10.1016/j.jesp.2013.05.008). The measure consisted of statements such as science provides us with a better understanding of the universe than does religion, we can only rationally believe in what is scientifically provable, and the scientific method is the only reliable path to knowledge. Background variables included the respondent's gender, age group, years of full-time education, spirituality, religious affiliation, belief in God, religious beliefs, possible previous or current work experience at a research institute, and the field of research worked in
Citizens' Pulse 12/2021
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten korona-ajan mielipiteitä viranomaisten toiminnasta, tiedonkulusta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka luotettavina vastaajat pitävät viranomaisten ja eri ryhmien edustajien julkisuudessa antamia tietoja koronakriisistä sekä kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Tiedusteltiin myös arvioita, kuinka hyvin viranomaiset olivat varautuneet koronan kaltaiseen tautiepidemiaan. Vastaajien mielialaa kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon koronaepidemia sekä erilaiset terveyteen ja hyvinvointiin (esimerkiksi oma tai läheisten riski sairastua koronaan, terveydenhuoltojärjestelmän kestokyky, oman tai läheisten alkoholinkäytön hallinta) sekä toimeentuloon ja arkeen (oman tai läheisten toimeentulon riittävyys, riski joutua lomautetuksi tai työttömäksi, lasten koulunkäynti yms.) liittyvät asiat aiheuttavat huolta tällä hetkellä. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta tulevaisuuteen ja koetusta stressistä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Tiedonsaantiin ja viestintään liittyen tiedusteltiin edelleen, miten tasapuolista, luotettavaa, avointa ja selkeää viranomaisten viestintä on ollut. Korona-ajan toimintaa selvitettiin kysymällä, kuinka hyvin vastaaja on noudattanut viranomaisohjeita ja koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä suosituksia. Kysyttiin myös omasta rokotuspäätöksestä, koronarokotteiden ottamisesta, yleisötilaisuuksiin osallistumisesta sekä palveluiden käytöstä kodin ulkopuolella korona-aikana. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19). Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. The 12th collection round of 2021 surveyed the respondents' opinions on the reliability of the information provided by various Finnish authorities (e.g. the Finnish Institute for Health and Welfare) and members of various groups (e.g. health care employees, researchers) on the coronavirus crisis. The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present and how well Finnish authorities (including the Government, Ministries, and other authorities such as the police and the Finnish Institute for Health and Welfare) had been prepared for epidemics such as COVID-19. The respondents' state of mind was examined with questions on various matters relating to health and well-being. The questions covered, for example, whether the respondents were worried about their own risk or the risk of people close to them contracting COVID-19, the availability of health care for them and people close to them for issues unrelated to COVID-19, and their own mental well-being. Additionally, the respondents' concerns were charted with questions regarding livelihood and everyday life (e.g. whether they were worried about the adequacy of their income or the income of people close to them, the uncertainty regarding how long the exceptional circumstances would last, and their children's schooling). Next, the respondents' confidence in their future and experiences of stress were surveyed. The respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns. The availability and findability of relevant information on the coronavirus crisis was charted. Compliance with coronavirus restrictions was examined by asking the respondents whether they had followed the restrictions and recommendations set by authorities for preventing transmission of the virus, including maintaining safe distances, washing hands regularly, wearing a face mask, avoiding touching the eyes, nose or mouth with unwashed hands, using a hand sanitiser when it was available in public places, and minimising contacts with people outside immediate family and friends. Finally, the respondents' views on the coronavirus vaccine were surveyed. The respondents were asked whether they had gotten vaccinated against COVID-19 and what had influenced their decision to get or to not get vaccinated. Additionally, the respondents were asked whether various COVID-19-related issues had influenced their use of services (e.g. shopping, going to concerts, eating at restaurants). Background variables included the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Social Workers' Experiences of Political Positions of Trust 2020
No full textAineisto koostuu erilaisissa poliittisissa luottamustehtävissä toimivien sosiaalityöntekijöiden kirjoituksista liittyen heidän kokemuksiinsa sosiaalityön asiantuntijuudesta politiikassa ja kunnallisessa päätöksenteossa. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin kirjoittamaan vapaamuotoisesti omista kokemuksistaan luottamustehtävissä toimivana sosiaalityöntekijänä. Kirjoituskutsussa pyydettiin kuvaamaan esimerkiksi sosiaalityön tiedon ja poliittisen päätöksenteon välisen suhteen lisäksi myös oman sosiaalityöntekijäuran ja luottamustehtävien välistä suhdetta. Lisäksi tarjottiin mahdollisuutta kuvailla myös sosiaalityön työtehtäviä ja luottamustehtäviä joissa vastaaja on toiminut tai joissa hän vastaushetkellä toimi. Taustatietona kysyttiin mm. sukupuolta, ikää sekä työhistoriaan ja opintoihin liittyviä tietoja. Keruu oli avoinna kahdessa osassa, koska ensimmäinen keruu ei tuottanut riittävää määrää vastauksia. Arkistoinnin yhteydessä taustatiedoista tuotettiin erillinen html-hakemisto, jonka avulla aineistoa on helppo selata.The dataset consists of texts written by social workers in political positions of trust on their experiences of combining their expertise in social work with politics and local decision-making. In the writing invitation, the participants were asked to discuss, for instance, their experiences of how being a social work professional affected their political decision-making and how they navigated their simultaneous careers in social work and in local politics. Additionally, the participants were asked to describe their work tasks in both social work and as elected officials. Background information included, among others, the participant's gender and age. Additionally, information on the participant's work history and education was collected. The data were collected in two parts, because too few responses were received during the first data collection period. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Ninth-Graders' Views on Happiness 2019
No full textAineisto koostuu 28 vapaamuotoisesta kirjoitusvastauksesta, joissa yhdeksännen luokan oppilaat kertovat heidän onnellisuuteensa vaikuttavista asioista. Aineisto on osa tutkimusta, jossa kartoitettiin yhdeksäsluokkalaisten luontosuhdetta luontosuhdekyselyn ja onnellisuuskertomusten avulla. Alkuperäinen aineisto on kerätty paperilomakkein koulupäivän aikana ja arkistoitu aineisto koostuu tutkijoiden sähköiseen muotoon jäljentämistä kirjoituksista. Nuoria pyydettiin kirjoittamaan yhtenäinen kertomus otsikolla "Onnellisuuteeni vaikuttavat asiat". Keskeisiä onnellisuuteen liitettyjä aiheita kirjoituksissa ovat muun muassa perhe, ystävät, luonto ja harrastukset. Useat vastaajat kirjoittivat myös terveyden, koulun ja turvallisen elinympäristön liittyvän omaan onnellisuuteen. Aineisto ei sisällä taustatietoja osallistujista. Tämän kvalitatiivisen aineiston kirjoitukset ovat yhdistettävissä Tietoarkistoon arkistoidun kvantitatiivisen FSD3402 Yhdeksäsluokkalaisten luontosuhde 2019 -kyselyn vastauksiin henkilökohtaisen koodin avulla. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.This dataset consists of 28 texts written by ninth-graders on what affects their happiness. The data were collected as part of research that charts ninth-graders' connection with nature through a questionnaire (the Nature Relatedness Scale) and writings on happiness. The data were originally collected as a paper questionnaire during the school day. The dataset consists of the writings as copied by the researchers and converted into digital format (text files). The ninth-graders were asked to write a coherent account or description of the things that affected their happiness. Central themes that emerged in the pupils' writings were, among others, family, friends, nature and hobbies. Many of the ninth-graders also wrote about the effect of health, school and a safe living environment on their happiness. The dataset does not contain any background information on the participants. The written texts in this qualitative dataset can be connected to the quantitative dataset FSD3402 Ninth-Graders' Connection with Nature 2019, which is also archived at FSD. The qualitative texts can be connected to the responses in the quantitative dataset with a unique personal code number that was given to each respondent. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2020
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat koronavirus, hyvinvointivaltion rahoitus, onnellisuus, tasa-arvo, syntyvyys ja sosiaaliset ongelmat. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa hallituksen toimia koronavirusepidemian torjumiseksi, politiikkaa, työtä, tiedon luotettavuutta ja alkoholinkäyttöä. Seuraavaksi selvitettiin väittämäparien avulla vastaajien suhtautumista julkisen talouden tasapainottamiseen koronapandemian jälkeen. Edelleen kysyttiin mielipiteitä hyvinvointivaltion rahoituksesta. Rahoituksen on sanottu edellyttävän sitä, että Suomessa on jatkossa tehtävä enemmän työtä. Tähän liittyen vastaajilta tiedusteltiin, miten hyvinä tai huonoina he pitäisivät erilaisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Arkipäivän hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyen kysyttiin, kuinka onnellisiksi vastaajat kokevat elämänsä ja kuinka tyytyväisiä he ovat eri asioihin, kuten tulotasoonsa, parisuhdetilanteeseensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa. Kysyttiin myös arvioita onnellisen elämän osatekijöiden, kuten ihmissuhteiden, terveyden, sosiaalisen arvostuksen ja toimeentulon tärkeydestä sekä tiedusteltiin kuinka tasa-arvoisia tai eriarvoisia suomalaiset ovat. Edelleen kysyttiin syntyvyyden alhaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja politiikkakeinoista, joilla voisi olla vaikutuksia syntyvyyden lisäämiseen. Selvitettiin myös millaisia sosiaalisia ongelmia (ahdistus, kiusaaminen, erilaiset riippuvuudet, köyhyys, asunnottomuus jne.) vastaaja itse tai hänen lähipiirinsä on kohdannut viime vuosina. Lopuksi tiedusteltiin, millainen vaikutus presidentti Donald Trumpilla ja hänen hallinnollaan on ollut esimerkiksi Yhdysvaltain asemaan ja arvostukseen maailmassa. Kartoitettiin myös, miten vastaajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka ja talouden bruttotulot.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Autumn 2020 survey included the coronavirus (COVID-19) pandemic, financing the welfare state, happiness, equality, birth rate, and social problems. First, the respondents were presented with a variety of attitudinal statements concerning, among other topics, the Government's actions to combat COVID-19, politics, employment, reliability of information, and alcohol use. Next, the survey examined the respondents' attitudes towards rebalancing public finance after the COVID-19 pandemic. Opinions on financing the welfare state were also charted with various questions. For instance, it has been said that financing the welfare state requires that Finns must work more/longer in the future than they do at present, one way or other. Relating to this statement, the respondents were asked to evaluate whether several ways of achieving the goal of making Finns work more/longer were good or bad (e.g. increasing the number of weekly working hours or making it more difficult to take early retirement or get disability pension). Everyday well-being and happiness were also surveyed. The respondents were asked how happy they were at present and how satisfied they were with various matters, such as their income level, relationship status, and opportunities to influence in society. Questions also focused on what the respondents thought contributed to a happy life, for instance whether they thought that good relationships, health, social respect, interesting hobbies, or spirituality were prerequisites for happiness. Several questions charted views on equality and inequality among Finns (e.g. the presence of gender, generational, regional and occupational equality/inequality in Finland). Views on the reasons behind the low birth rate in Finland were examined next (e.g. whether the respondents thought unemployment or general uncertainty contributed to the low birth rate). The respondents were also asked which policy means they thought might be effective in increasing the birth rate. Social problems were examined with questions on whether the respondents had personally experienced or otherwise closely witnessed problems such as anxiety or depression, bullying, substance addiction, problem use of alcohol, or gambling problems, during the past few years. Finally, the respondents' views were surveyed regarding the impact of Donald Trump and his administration on, for instance, the global status of and respect for the United States. Opinions on Finland's EU membership and the euro as Finland's currency were also examined. Background variables included gender, age group, size of the respondent's municipality of residence, region of residence, employer type, employment status, type of employment contract, occupational group, employment sector, trade union membership, political party preference (which party the respondent would vote for), self-perceived social class, and annual income of the respondent's household
Multicultural Young Adults' Views on Multiculturalism in Finland 2020
No full textAineisto koostuu monikulttuuristen nuorten aikuisten kirjoituksista liittyen heidän monikulttuurisuuden kokemuksiinsa Suomessa. Kirjoituskutsulla pyrittiin tavoittamaan alle 35-vuotiaita henkilöitä, joiden vanhemmat ovat eri kulttuureista. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin kirjoittamaan monikulttuurisesta arjestaan Suomessa vapaamuotoisesti ja käyttäen konkreettisia esimerkkejä. Vastaajille annettiin kirjoituskutsussa useita kirjoittamista ohjaavia apukysymyksiä. Apukysymyksissä kirjoittajaa pyydettiin esimerkiksi pohtimaan suhdettaan edustamiinsa kulttuureihin, sekä tilanteita, joissa monikulttuurinen tausta mahdollisesti tulee esille. Pyydettiin myös pohtimaan sitä, miten oma identiteetti on mahdollisesti muuttunut elämän varrella. Lisäksi apukysymyksissä kysyttiin mm. mahdollisista vastaajiin kohdistuvista ennakkoluuloista ja odotuksista. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikäryhmää ja asuinpaikan tyyppiä. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja syntynyt Suomessa, ja jos ei, minkä ikäisenä hän muutti Suomeen. Arkistoinnin yhteydessä taustatiedoista tuotettiin erillinen html-hakemisto, jonka avulla aineistoa on helppo selata.This dataset consists of texts written by multicultural young adults on their perceptions and experiences of cultural pluralism in Finland. The invitation to write aimed to reach young adults aged 35 and under and whose parents came from different cultures. The writing guidelines directed the participants to discuss their multicultural everyday life in Finland. Themes in the texts included the participants' relationship with the cultures of their parents and situations in which their multicultural background may have come up. Additionally, the texts covered how the identity of the participants had changed during their life and what kinds of prejudice and expectations had been directed at them. Background information included the participant's gender, age group, and degree of urbanisation of municipality of residence. Additionally, the participants were asked whether they had been born in Finland and if not, at what age they had moved to Finland. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish