Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS): Life Situation Questionnaire of 61-Year-Olds 2020-2021
No full textElämäntilannekysely 2020-2021 on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana vuodesta 1968. Tämä tutkimusvaihe kartoittaa noin 61-vuotiaiden elämää sen keskeisillä alueilla, joita ovat perhe, työ, asuminen, terveys ja vapaa-aika. Vaiheen aineistonkeruu sisälsi elämäntilannekyselyn, psykologisen haastattelun, itsearviointilomakkeet, terveystarkastuksen sekä fyysisen aktiivisuuden seurannan. Vertailujen mahdollistamiseksi suuri osa elämäntilannekyselyn kysymyksistä oli samoja kuin aiemmissa vaiheissa. Kysely kartoittaa myös elämäntapoja, henkilökohtaisia näkemyksiä ja tietotekniikan käyttöä. Aluksi kysyttiin perustietoja vastaajan koulutuksesta, työstä ja eläkkeelle jäämisestä, sekä tiedusteltiin ansiotyöhön, kotitöihin ja muihin tehtäviin kuluvaa aikaa. Sairaslomien määrä ja pituus viimeisen vuoden aikana selvitettiin. Vastaajaa pyydettiin kuvailemaan työtilannettaan vuoden 2010 jälkeen, kertomaan työttömyysjaksoistaan sekä arvioimaan tyytyväisyyttään työhönsä. Asumista ja toimeentuloa kartoitettiin yleisillä kysymyksillä asumismuodosta ja kuukausituloista. Puolison työtilannetta ja ammattinimikettä kysyttiin. Perhe- ja muita ihmissuhteita kartoitettiin kysymällä parisuhteesta, lapsista ja lapsenlapsista, sekä keitä hänen kanssaan asuu samassa taloudessa. Kysyttiin myös tukiverkostoista, montako läheistä ystävää vastaajalla on sekä miten tyytyväinen hän on ystävyyssuhteittensa nykyiseen tilaan. Sosiaalisen tuen määrää selvitettiin tiedustelemalla, onko vastaajan lähipiirissä ihmistä, jonka kanssa hän voi keskustella henkilökohtaisista asioista ja ongelmista. Seuraavaksi esitettiin vanhempien vastuuta maailmasta ja jälkipolvista sekä tyytyväisyyttä elämänvalintoihin käsitteleviä väittämiä, joihin vastaajat ottivat kantaa. Selvitettäessä vapaa-ajan viettoa kysyttiin, kuinka paljon vastaaja oli viimeisen puolen vuoden aikana esimerkiksi lukenut tai käynyt konserteissa, näyttelyissä ja baareissa. Lisäksi selvitettiin, harrastiko hän nikkarointia, lauloiko yhtyeessä tai soittiko jotain instrumenttia. Vastaajan liikunta-aktiivisuutta selvitettiin. Vastaajat sijoittivat työn, vapaa-ajan, kodin ja ystävät järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon ne tuottivat tyydytystä. Vastaajan suhdetta tietotekniikkaan selvitettiin muun muassa kysymällä, mitä eri laitteita (tietokone, tabletti, älypuhelin) hän käyttää sekä kuinka paljon vastaaja käytti laitteita työssä ja vapaa-ajalla. Vastaajalle esitettiin kysymyksiä, joilla selvitettiin suhdetta ja riippuvuutta internetin käyttöön sekä pelaamiseen. Alkoholinkäyttöä kartoitettiin useilla kysymyksillä. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi alkoholinkäytön määrää, syitä alkoholinkäytölle ja käytön vähentämiselle. Lisäksi tiedusteltiin, millaisia ongelmia alkoholin käytöstä oli seurannut. Tupakointia kartoitettiin tiedustelemalla, kuinka usein hän tupakoi ja kuinka pian herättyään hän poltti ensimmäisen savukkeen. Koettua terveydentilaa kartoitettiin pyytämällä vastaajaa arvioimaan omaa terveydentilaansa ja suoriutumistaan. Häntä pyydettiin myös erittelemään erilaisia oireita kuluneen kuuden kuukauden ajalta sekä lääkärin toteamia sairauksia kuluneiden 10 vuoden ajalta. Myös lääkkeiden käytöstä kysyttiin. Henkilökohtaisia näkemyksiä tiedusteltiin joukolla asenneväittämiä. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, onko hän saavuttanut tavoitteitaan, onko hän tyytyväinen itseensä sekä uskooko hän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan kehitykseensä. Minäkuvaa selvitettiin kysymällä esimerkiksi, tunteeko hän itsensä epätoivoiseksi, onko hänellä vahva tahto tai suhtautuuko hän asioihin luottavaisesti. Vastaajalle esitettiin myös erilaisia luonnekuvauksia, joita häntä pyydettiin vertaamaan itseensä. Häneltä kysyttiin esimerkiksi, onko hän luotettava ja tasapainoinen, energinen ja toimelias, arka ja jännittynyt tai hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Edelleen tiedusteltiin, miten tärkeitä ja merkitseviä vastaajalle ovat eri asiat, kuten taide, tekniikka, uskonto tai sosiaalityö. Lisäksi kysyttiin, tunteeko vastaaja voivansa vaikuttaa elämässään tapahtuviin muutoksiin, ja miten hän suhtautuu tulevaisuuteen. Vastaajaa pyydettiin pohtimaan, miten paljon hän katsoo tulevaisuutensa riippuvan erilaisista tekijöistä, kuten esimerkiksi itsestä, menneisyydestä, ulkoisista asioista, onnesta, kohtalosta tai Jumalasta. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaaja pelkää tulevaisuutta ajatellen esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia tai luonnon saastumista, ja toisaalta kuinka tärkeänä hän pitää tulevaisuuden kannalta erilaisia asioita, kuten taloudellista menestystä, ihmissuhteita, terveyttä tai kulttuurielämää. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.The Life Situation Survey 2020-2021 is part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), which has followed the same individuals since 1968. This research wave explores the lives of participants, now around 61 years old, across key areas such as family, work, housing, health and leisure. Data collection for this phase included a life situation questionnaire, a psychological interview, self-assessment forms, a health examination and monitoring of physical activity. To enable comparisons, many of the survey questions in the Life Situation Questionnaire were identical to those used in previous phases. The survey also examines lifestyle, personal views and the use of information technology. First, the respondents were asked questions on their education, work situation, and retirement, as well as the time spent on paid work, household tasks and other activities. The participants were invited to describe their work situation since 2010, report any periods of unemployment and assess their job satisfaction. Housing and income were explored through general questions on living arrangements and monthly earnings, and information was gathered on the spouse's employment status and job title. Family and other relationships were mapped by asking about partnerships, children and grandchildren, and who shares the household. Questions also covered support networks, the number of close friends and satisfaction with current friendships. The level of social support was assessed by asking whether the respondent had someone with whom they could discuss personal matters and problems. Statements concerning parental responsibility for the world and future generations, as well as satisfaction with life choices, were presented for comment. Leisure activities were surveyed by asking how often, during the past six months, the respondents had read or attended concerts, exhibitions or bars. Further questions explored hobbies such as DIY, singing in a group or playing an instrument, and assessed physical activity levels. The respondents ranked work, leisure, home and friends according to the satisfaction each provided. Their relationship with technology was examined by asking which devices (computer, tablet, smartphone) they used and how much time was spent on these for work and leisure. Questions also probed attitudes towards and dependence on internet use and gaming. Alcohol consumption was explored through several questions, including the amount consumed, reasons for drinking and for reducing intake, and any problems resulting from alcohol use. Smoking habits were assessed by asking how often respondents smoked and how soon after waking they had their first cigarette. Perceived health was examined by asking respondents to evaluate their own health and functioning. They were also asked to list symptoms experienced during the past six months and illnesses diagnosed by a doctor over the past ten years, as well as their use of medication. Personal views were gathered through a series of attitude statements. The respondents were asked whether they had achieved their goals, were satisfied with themselves and believed in their ability to influence their own development. Self-image was explored through questions such as whether they felt despair, had strong willpower or approached matters with confidence. They were also presented with personality descriptions to compare with themselves, for example whether they considered themselves reliable and balanced, energetic and active, timid and tense, or quiet and withdrawn. Further questions addressed the importance and significance of various aspects of life, such as art, technology, religion or social work. The respondents were asked whether they felt able to influence changes in their lives and how they viewed the future. They were invited to reflect on how much they believed their future depended on factors such as themselves, their past, external circumstances, luck, fate or God. Finally, they were asked how much they feared future challenges such as financial difficulties, relationship problems or environmental pollution, and how important they considered different aspects for the future, such as financial success, relationships, health or cultural life. Background variable used: the respondent's gender
Experiences of Intergenerational Poverty 2024
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa vastaajat kertovat lapsuudestaan periytyvistä köyhyyden kokemuksistaan. Aineisto on kerätty alunperin pro gradu -tutkielmaan, jossa selvitettiin, miltä köyhyys ja osattomuus tuntuvat ja näyttävät lapsiperheiden arjessa sukupolvesta toiseen. Kirjoituskutsuun saivat vastata kaikki, jotka olivat eläneet lapsuutensa pienituloisessa perheessä, ja jotka olivat keruuhetkellä itsekin perheellisiä ja pienituloisia. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin vastaamaan seuraaviin kirjoittamista ohjaaviin apukysymyksiin; mistä olet kokenut jääväsi osattomaksi lapsena taloudellisten puutteiden vuoksi, miten koet osattomuuden vaikuttaneen elämääsi ja miten osattomuus näkyy ja tuntuu sinun lapsillasi, sekä koetko osattomuuden tai taloudellisen niukkuuden tuoneen elämääsi positiivisia asioita. Taustatietona kysyttiin ikäryhmää, sukupuolta ja työmarkkina-asemaa.The data consists of writings in which respondents talk about their experiences of poverty inherited from their childhood. The data was originally collected for a Master's thesis on what poverty and exclusion look and feel like in the everyday lives of families with children from one generation to the next. The writing call was open to anyone who had lived in a low-income family as a child and who was themselves a family member and low-income earner at the time of the collection. In the writing call, respondents were asked to answer the following questions to help guide their writing; where have you felt deprived as a child due to financial deprivation, how do you feel deprivation has affected your life and how is deprivation seen and felt by your children, and do you feel that deprivation or financial scarcity has brought positive things into your life. As background information, age group, gender and labour market status were asked. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Spring 2025
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat turvallisuus ja erilaisiin uhkiin varautuminen, hyvinvointialueet, terveyspalvelut, talous, aatemaailmat ja vapaus. Aluksi vastaajille esitettiin ajankohtaisia yhteiskunnallisista väittämiä, jotka käsittelivät muiden muassa EU:n ja Yhdysvaltojen roolia, Suomen turvallisuuspolitiikkaa, koulutusjärjestelmää, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kuntien palvelutuotantoa sekä yksilön vastuuta ja vapautta. Lisäksi kysyttiin Nato-jäsenyydestä, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja siihen liittyvistä mahdollisista rauhanehdoista, tulevaisuuden uhkakuvista ja niihin varautumisesta, sekä arvioitiin erilaisten tulevien kehityskulkujen toivottavuutta. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka paljon he kokivat voivansa vaikuttaa elinoloihinsa eri vaalien kautta, kuinka hyvin he tunsivat hyvinvointialueisiin liittyviä asioita, ja miten he arvioivat terveydenhuollon toimivuutta eri osa-alueilla. Lisäksi kartoitettiin vastaajien suhtautumista talouskasvun edistämiseen liittyviin ehdotuksiin, erilaisiin talousjärjestelmiin ja ideologioihin, sekä heidän sijoittumistaan poliittisilla ja arvoulottuvuuksilla (vasemmisto-oikeisto, konservatiivi-liberaali). Kysely sisälsi myös osion, jossa vastaajat arvioivat vapauksien määrää eri elämänalueilla, sekä sitä, edustavatko tietyt arvot ja toimintatavat heidän mielestään liberalismia, konservatismia, molempia tai eivät kumpaakaan. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, elämänvaihe, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli, talouden bruttotulot ja vähemmistöön kuuluminen.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Spring 2025 survey included security and preparedness for various threats, wellbeing services counties, healthcare, the economy, ideological perspectives, and freedom. First, the respondents were presented with a variety of attitudinal statements concerning, among other topics, the roles of the EU and the United States, Finland's security policy, the education system, social and healthcare services, municipal service provision, and individual responsibility and freedom. In addition, questions were asked about NATO membership, the Russian invasion of Ukraine and possible peace terms related to it, future threats and preparations for them, and the desirability of various future developments was assessed. The survey also explored the respondents' perceived influence through elections, familiarity with wellbeing services counties, and assessments of healthcare performance. Attitudes towards proposals for promoting economic growth, different economic systems and ideologies, and respondents' positions on political and value dimensions (left-right, conservative-liberal) were charted. Furthermore, the respondents evaluated the extent of freedoms in different areas of life and whether certain values and practices represented liberalism, conservatism, both, or neither. Background variables included the respondent's gender, age group, number of inhabitants in the municipality of residence, region (NUTS3), type of employer, working hours, type of employment contract, education, economic activity and occupational status, employment sector, trade union membership, what political party R would vote for in parliamentary elections, self-perceived social class, mother tongue, minority status and annual gross income of the R's household
Citizens' Pulse: Combined Data 2024
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä viranomaisten ja hallituksen toiminnasta, luottamuksesta, julkisesta taloudesta, energiansäästöstä, ympäristöteoista, rasismista, kansainvälisistä suhteista sekä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Lisäksi selvitetään vastaajan yleistä mielialaa ja huolenaiheita. Tämä yhdistetty aineisto sisältää vuonna 2024 kerätyt 10 Kansalaispulssi-aineistoa. Kierros 24 -muuttuja sisältää tiedon, missä keruussa kysymys on esitetty. Kyselylomakkeet ovat saatavilla Kansalaispulssi-aineistosarjan yksittäisten aineistojen kuvailujen yhteydessä. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the Russian invasion of Ukraine, energy conservation, the activity and communication of authorities, international relations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This combined dataset includes the 10 Citizens' Pulse surveys conducted in 2024. The variable kierros24 contains information on the collection round in which each question was asked. The questionnaire files (in Finnish) are available in the study descriptions of the individual datasets in the Citizens' Pulse series. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Experiences of People with Fatigue Syndrome in Applying for Social Security Benefits 2024
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa väsymysoireyhtymää sairastavat henkilöt kertovat kokemuksistaan liittyen sosiaaliturvaetuuksien hakemiseen. Aineisto on kerätty alun perin sosiaalityön maisterintutkielmaa varten. Kirjoituskutsussa ME/CFS-sairauteen sairastuneita pyydettiin kirjoittamaan kokemuksiaan sosiaaliturvaetuuksie hakemisesta, jos vastaajalla on ollut vaikeuksia saada haettua etuutta tai häneltä on evätty se. Kirjoituskutsussa kirjoittamisen avuksi annettiin useita kirjoittamista helpottavia apukysymyksiä. Apukysymyksissä tarjottiin mahdollisuutta kuvailla esimerkiksi sitä, miten vaikeus saada etuutta tai sen epääminen on vaikuttanut vastaajan elämään ja vointiin, minkälaisia tunteita tilanteet ovat aiheuttaneet, tai minkälaista tukea ja apua vastaaja on saanut eri tahoilta etuuden hakemiseen. Taustatietona kysyttiin pääasiallista toimeentulon lähdettä, sairauden kestoa ja vaikeusastetta, sekä sitä, onko vastaajalla väsymysoireyhtymän diagnoosi.The data consists of writings in which people with fatigue syndrome talk about their experiences of applying for social security benefits. The data was originally collected for a Master's thesis in social work. In the writing call, people with ME/CFS were asked to write about their experiences of applying for social security benefits if they had had difficulties in getting the benefit they had applied for or had been refused it. The call for contributions included a number of questions to help with the writing process. These provided the opportunity to describe, for example, how the difficulty or refusal of benefit has affected the respondent's life and well-being, the emotions that the situation has caused, or the support and help that the respondent has received from different sources in applying for benefit. As background information, respondents were asked about their main source of income, the duration and severity of their illness, and whether they had a diagnosis of fatigue syndrome. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Citizens' Opinion: Attitudes towards Swedish Language, Swedish-Speaking Finns and Culture in Swedish 2021
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomenkielisten henkilöiden suhtautumista suomenruotsalaisia, ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuria kohtaan Suomessa. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin aluksi ottamaan kantaa erilaisiin suomenruotsalaisia, ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä koulutusta koskeviin väittämiin. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa ruotsin kielen taitotasoaan. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien osallistumista ruotsinkielisiin kulttuuritapahtumiin. Kysymyksillä kartoitettiin, kuinka usein ja millaisiin tapahtumiin vastaajat ovat osallistuneet. Lopuksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten ruotsinkielinen koulutus ja kulttuuritapahtumat vertautuvat suomenkieliseen koulutukseen ja kulttuuritapahtumiin. Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, koulutustaso, tilastollinen kuntaryhmitys, ikäryhmä, äidinkieli ja maakunta.The study examined the attitudes of Finnish-speaking individuals toward Finland-Swedes, the Swedish language, and Swedish-speaking culture in Finland. The data was collected as part of the Citizens' Opinion Panel, which is part of the national infrastructure for measuring public opinion (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). In the survey, respondents were first asked to express their views on various statements regarding Finland-Swedes, the Swedish language, and Swedish-language education. They were also asked to assess their own proficiency in Swedish. The survey then explored respondents' participation in Swedish-language cultural events, focusing on how frequently and what types of events they had attended. Finally, respondents were asked for their opinions on how Swedish-language education and cultural events compare to their Finnish-language counterparts. The dataset includes background variables such as gender, level of education, statistical municipal classification, age group, mother tongue, and region
Access to Treatment and Waiting Times in Primary Oral Health Care: South-Western Finns 2021
No full textAineisto on osa kyselykokonaisuutta, jonka tavoitteena oli selvittää julkiseen suun perusterveydenhuoltoon pääsyn odotusaikoja. Kyselyt kerättiin kansalaisilta, hammashoitajilta sekä suun terveydenhuollon johtajilta. Tämä aineisto käsittelee kansalaisten kyselyä. Vastaajat ovat Varsinais-Suomesta. Aluksi vastaajia pyydettiin laittamaan tärkeysjärjestykseen hammaslääkärin kiireettömän hoidon valintakriteerit sekä tiedusteltiin, onko kiireettömään hoitoon pääsyn nopeus hammaslääkärin valinnassa vastaajille tärkeää. Tämän jälkeen tiedusteltiin, mistä vastaajat hankkivat tietoa hammaslääkärin valintaa varten. Lisäksi kysyttiin, haluavatko he käydä pääsääntöisesti saman hammaslääkärin vastaanotolla vai menevätkö he kenelle tahansa, mikäli vastaanottoajan saa nopeasti. Seuraavaksi tiedusteltiin, kuinka säännöllisesti vastaajat käyvät hammaslääkärillä sekä käyvätkö he terveyskeskuksessa vai yksityisellä sektorilla. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajien käsityksiä hoidon tarpeen arvioinnista, mm. liioittelevatko he oireitaan päästääkseen nopeammin hoitoon. Lisäksi esitettiin kysymyksiä ja väittämiä hoitoon pääsyn odotusaikoihin liittyen, kuten esimerkiksi kuinka pitkään on odottanut kiireettömään hoitoon pääsyä sekä esitettiin väittämiä internetissä julkaistavista odotusajoista. Taustamuuttujia ovat kotikunta, syntymävuosi, sukupuoli, koulutustausta ja koettu suun terveys ja kotihoitotottumukset.The data is part of a set of surveys aimed at determining waiting times for access to public primary oral health care. The surveys were collected from citizens, dental nurses, and oral health care managers. This material covers the citizen survey. The respondents are from Southwest Finland. First, respondents were asked to rank the criteria for choosing a dentist for non-urgent care and were asked whether the quickness of access to non-urgent care was important to them when choosing a dentist. They were then asked where they obtained information for choosing a dentist. In addition, respondents were asked whether they generally preferred to visit the same dentist or whether they would visit any dentist if they could get an appointment quickly. Next, respondents were asked how regularly they visit a dentist and whether they visit a health center or a private clinic. After this, respondents were asked about their views on the assessment of their need for treatment, e.g., whether they exaggerate their symptoms to receive treatment more quickly. In addition, questions and statements were presented regarding waiting times for treatment, such as how long they had waited for non-urgent treatment. Also, statements were presented regarding waiting times published on the internet. Background variables include the municipality of residence, year of birth, gender, educational background, perceived oral health, and personal oral care habits
Sixth Graders Online Credibility Evaluation Skills 2020-2021
No full textAineisto sisältää oppilaiden vastaukset ja keräämät pistemäärät viiteen erilaiseen tehtävään ja testiin, joilla tutkittiin oppilaiden luetunymmärtämistä sekä taitoja arvioida nettitekstien luetettavuutta. Aineisto on kerätty osana Innostavia menetelmiä kriittisen nettilukemisen opettamiseen #CORE-hanketta. Ensimmäisessä testissä, luetunymmärtämisen testissä, oppilaat lukivat tietotekstin, jonka jälkeen he vastasivat 12 monivalintakysymykseen liittyen luettuun tekstiin. Sanaketjutestissä puolestaan oppilaiden tuli tunnistaa neljän yhteen kirjoitetun sanan sanaketjuista mahdollisimman monta sanaa tietyssä ajassa. Seuraavassa testissä, eli aikaisemman tiedon testissä, oppilaat vastasivat 12 oikein-väärin-väittämään liittyen sokeriin ja sokerin vaikutuksiin perustuen heidän aikaisempaan tietämykseensä. Oppilaiden kykyä arvioida nettisivujen luotettavuutta mitattiin puolestaan minäpystyvyys-mittarin avulla, jossa esitettiin kuusi väittämää liittyen nettisivujen luotettavuuteen. Viimeisenä tehtävänä oppilaat suorittivat kriittisen lukemisen tehtävän, jossa oppilaat lukivat neljä erilaista nettisivua sokerin vaikutuksista ja heidän tuli arvioida nettisivujen luotettavuutta erilaisten väittämien ja tehtävien kautta. Tarkemmin käytettyjä mittareita on kuvattu Taustatietoa-lomakkeessa (bgF3959_fin.pdf) sekä Kyselylomakkeessa (quF3959_fin.pdf). Taustamuuttujia ovat sukupuoli, ikä, kotona puhuttu kieli, huoltajien korkein suoritettu koulutus sekä koulun ja luokan koodi.The data includes students' answers and scores for five different tests that examine their reading comprehension and ability to evaluate the reliability of online texts. The data was collected as part of Educating Critical Online Readers #CORE -project. In the first test, a reading comprehension test, the students read an informational text and then answered 12 multiple-choice questions related to the text. In the word chain test, the students had to identify as many words as possible from chains of four words written together within a certain time limit. In the next test, the prior knowledge test, students answered 12 true-false statements about sugar and its effects based on their prior knowledge. The students' ability to assess the reliability of websites was measured using a self-efficacy scale, which presented six statements related to the reliability of websites. As a final test, the students did a critical reading exercise where they read four different websites about the effects of sugar and had to assess the reliability of the websites through various statements and tasks. The instruments used are described in more detail in the Background Information form (bgF3959_fin.pdf) and the Questionnaire (quF3959_fin.pdf). Background information include gender, age, language spoken at home, highest level of education attained by guardians, and school and class code
Interviews with Gerontological Social Work and Diaconal Work Clients and Those Working with Older Adults 2021
No full textAineisto sisältää 30 ryhmähaastattelua ja 19 yksilöhaastattelua, jotka on tehty Gerontologinen sosiaalityö erityisen tuen tarpeisiin vastaamassa -tutkimushankkeessa (GERIT-tutkimus) 2021. Haastattelujen ajankohdan vuoksi useissa haastattelussa sivutaan COVID-19 rajoitusten vaikutuksia ikääntyneiden elämään ja heille tarjottaviin palveluihin. Asiakas- ja palveluohjaajien ryhmähaastatteluissa käsitellään asiakkaaksi tulon syitä, tyypillistä palveluprosessia sekä neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi keskustellaan palvelutarpeen arvioinnista, arvioinnin jälkeisistä toimenpiteistä ja palvelutarpeisiin vastaamisen haasteista. Keskusteluja käydään myös erityisen tuen tarpeiden tunnistamisesta ja yhteistyöstä eri palvelutarjoajien kanssa. Kolmannen sektorin työntekijöiden ryhmähaastatteluissa kysytään, millaisia palveluja organisaatio tarjoaa ikääntyneille ja millaisessa tilanteessa ikääntyneet hakeutuvat näihin palveluihin. Lisäksi käsitellään ikääntyneiden haasteita, kuten taloudellisia ongelmia, sekä heidän voimavarojaan. Haastatteluissa keskustellaan myös vapaaehtoisten kouluttamisesta ja ikääntyneiden ohjaamisesta muihin palveluihin sekä yhteistyöstä alueen sosiaalipalveluiden kanssa. Asiakasohjauksen sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastatteluissa kysytään onnistuneista ja haasteellisista asiakassuhteista ja pohditaan luottamusta ja osapuolten valtaa asiakassuhteessa. Lisäksi haastatteluissa keskustellaan siitä, miten asiakkaan motivaatio tai asenne vaikuttaa asiakassuhteeseen ja miten työntekijä voi vaikuttaa näihin tekijöihin. Haastatteluissa keskustellaan myös siitä, miten toimitaan, jos asiakas ei itse koe tai ymmärrä olevansa tuen tarpeessa, mutta työntekijä näkee tuen tarpeen ilmeisenä. Diakoniatyöntekijöiden ryhmähaastatteluissa käsitellään osallistujien omaa diakoniatyötaustaa ja heidän seurakuntiensa diakoniatyön vastuualueita. Osallistujat kertovat, miten ikääntyneet tulevat diakoniatyön piiriin ja millaisista syistä. He kuvaavat erilaisia haasteellisia asiakastilanteita ja arvioivat diakoniatyön vaikutusmahdollisuuksia vastata ikääntyneiden tuen tarpeisiin. Haastatteluissa käsitellään myös yhteistyötä muiden palveluntarjoajien kanssa. Etsivän vanhustyön ryhmähaastatteluissa käsitellään työn tunnusomaisia piirteitä ja tapoja tavoittaa asiakkaat. Haastatteluissa keskustellaan ikääntyneiden asiakkaiden tuen tarpeiden syistä, kuten yksinäisyydestä, eristäytymisestä ja verkostojen puutteesta. Haastatteluissa käydään keskusteluja etsivän vanhustyön toimintatavoista ja sen merkityksestä osana ikääntyvien palveluita. Gerontologisen sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastatteluissa selvitetään, millä tavoin ja millaisista syistä asiakkaat tulevat palveluohjauksen piiriin. Osallistujat kuvaavat asiakasohjausprosessin sisällön ja palvelutarpeen selvittämisen käytännöt. Haastateltavilta kysytään, millaisissa tilanteissa tarvitaan sosiaalityöntekijän asiantuntemusta ja esimerkkejä näistä tilanteista. Lisäksi käsitellään erityisen tuen tarpeen tunnistamista ja yhteistyöstä ikäihmisten palveluita tuottavien kanssa. Sosiaalipäivystyksen ja toimeentulotuen työntekijöiden ryhmähaastatteluissa keskustellaan ikääntyneiden ohjautumisesta asiakkaiksi ja heidän palvelutarpeensa arvioinnista. Osallistujat käyvät läpi myös työn haasteita, asiakkaiden erityisen tuen tarpeita ja niiden tunnistamista. Lopuksi keskustellaan yhteistyöstä gerontologisen sosiaalityön kanssa. Diakoniatyön ja gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden yksilöhaastatteluissa käydään läpi haastateltavien elämäntilannetta, arkipäivää, asuinympäristöä, kodin olosuhteita ja perhesuhteita. Haastateltavat kertovat elämänhistoriastaan, tekemästään työstä, nykyisistä huolista ja ongelmista. Heiltä kysytään, miten kokevat avun hakemisen ja saamisen onnistuneen ja he kertovat myös ajatuksia tulevaisuudestaan. Yksilöhaastatteluissa taustatietoina ovat asiakasryhmä, ikä, sukupuoli ja aluetieto. Ryhmähaastatteluissa taustatietoina ovat haastateltavien edustama ammatti- tai asiantuntijaryhmä, ajankohta ja haastatteluun osallistuneiden määrä ja sukupuoli.The data includes 30 group interviews and 19 individual interviews conducted in the Gerontological social work responding to complex needs of older adults (GERIT) research project. Due to the timing of the interviews, several of the interviews discuss the impact of COVID-19 restrictions on the lives of older people and the services provided to them. Group interviews with client and service advisors cover the reasons for becoming a client, the typical service process, and counselling and guidance. They also discuss service needs assessments, post-assessment interventions and the challenges of meeting service needs. Discussions also cover the identification of specific support needs and cooperation with different service providers. The group interviews with third sector workers ask what kind of services the organisation offers to older people and in what situation older people seek these services. They also discuss the challenges faced by older people, such as financial problems, and their resources. The interviews also discuss training of volunteers and referral of older people to other services, as well as cooperation with social services in the area. The group interviews with social workers in client counselling ask about successful and challenging client relationships and reflect on trust and the authority of the parties in a client relationship. The interviews also discuss how the client's motivation or attitude affects the relationship and how the worker can influence these factors. The interviews also discuss how to act if the client does not perceive or understand that they need support, but the worker sees an obvious need for support. The group interviews with diaconal workers focus on the participants' own diaconal work backgrounds and the diaconal responsibilities of their churches. Participants describe how and why older people come to the diaconal work. They also describe different types of challenging client situations and assess the impact of diaconal work in responding to the support needs of older people. The interviews also cover cooperation with other service providers. The group interviews in outreach work with older people focus on the characteristics of the work and ways of reaching clients. The interviews discuss the reasons for older clients' support needs, such as loneliness, isolation and lack of networks. The interviews include discussions on the practices of outreach work for older people and its relevance as part of services for older people. The group interviews with gerontological social workers explore the ways in which and the reasons why clients come to the service counselling. Participants describe the content of the client counselling process and the practices used to identify service needs. Interviewees are asked about the situations in which the expertise of a social worker is needed and examples of these situations. The identification of specific support needs and cooperation with providers of services for older people are also discussed. Group interviews with social welfare and income support workers discuss the referral of older people as clients and the assessment of their service needs. Participants also discuss the challenges of the work, the specific support needs of clients and how to identify them. Finally, cooperation with gerontological social work is discussed. The individual interviews with clients of diaconal work and gerontological social work go through the life situation, everyday life, living environment, home conditions and family relationships of the interviewees. The interviewees talk about their life history, the work they have done, their current concerns and problems. They are asked how they feel they have been able to seek and receive help, and they also share their thoughts about the future. In the individual interviews, the background information included client group, age, gender and regional data. For group interviews, background information included the professional or expert group represented by the interviewees, the time of the interview and the number and gender of the interviewees
Citizens' Opinion: Municipal Elections, Voting Intentions and Voting 2021
No full textAineistossa kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä vaaleista, äänestämisestä sekä COVID-19-toimenpiteistä. Aineisto sisältää neljästä kyselykierroksesta ensimmäisen, kolmannen ja neljännen kierroksen. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (FIRIPO). Ensimmäisen kierroksen kyselyn alussa vastaajilta kysyttiin heidän yhteiskunnallisesta osallistumisestaan kuluneen neljän vuoden ajalta. Tätä seurasi kysymys vastaajien mielipiteestä vuoden 2021 kuntavaalien lykkäämisestä COVID-19 pandemian vuoksi. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin heidän äänestyskäyttäytymisestään vuoden 2019 eduskuntavaleissa. Kyselyn lopussa kartoitettiin vastaajien äänestysaikeita vuoden 2021 kuntavaaleissa. Kolmannen kierroksen kyselyssä selvitettiin vastaajien äänestämistä vuoden 2021 kuntavaaleissa. Siinä kysyttiin, äänestikö vastaaja ennakkoon ja minkä puolueen ehdokasta hän äänesti. Neljännen kierroksen kyselyssä kartoitettiin vuoden 2021 kuntavaalien varsinaisen äänestyspäivän äänestysaikeita. Kyselyn alussa vastaajilta kysyttiin, aikovatko he äänestää ja minkä puolueen ehdokasta he aikovat äänestää. Kyselyn lopussa selvitettiin syitä, miksi vastaaja mahdollisesti jättää äänestämättä kyseisissä vaaleissa. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan ikäryhmä, sukupuoli, koulutustaso, äidinkieli sekä maakunta.The study surveyed Finnish citizens' opinions and views on elections, voting, and COVID-19 measures. The data includes the first, third, and fourth rounds of four survey rounds. The data was collected as part of the Citizen Opinion Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). The first round of the survey examined respondents' societal participation over the past four years. This was followed by a question about respondents' opinions on postponing the 2021 municipal elections due to the COVID-19 pandemic. Then, respondents were asked about their voting behavior in the 2019 parliamentary elections. At the end of the first survey round, respondents' voting intentions for the 2021 municipal elections were assessed. The third round of the survey examined respondents' voting behavior in the 2021 municipal elections. It inquired whether respondents voted in advance and which party's candidate they voted for. The fourth round of the survey mapped out voting intentions for the actual voting day of the 2021 municipal elections. First, respondents were asked whether they intended to vote and which party's candidate they intended to vote for. Finally, the reasons why respondents might not vote in the elections were explored. The background variables included are the respondent's age group, gender, educational level, native language, and region