Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Citizens' Pulse 6/2022
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten korona-ajan mielipiteitä viranomaisten toiminnasta, tiedonkulusta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä myös Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Ukrainan kriisistä ja varautumisesta. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin vastaajien luottamusta eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Lisäksi esitettiin väittämiä vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta. Edelleen kysyttiin vastaajan hyvinvoinnista ja mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin huolestuttavatko kriisin vaikutukset Euroopan, Suomen, omaan ja läheisten turvallisuuteen tai sodan mahdollinen laajeneminen. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä viranomaisten ja vastaajien omasta varautumisesta, talouspakotteiden hyväksyttävyydestä sekä vaikuttamisyrityksistä. Tiedonsaantiin ja viestintään liittyen tiedusteltiin vielä, miten tasapuolista, luotettavaa, avointa ja selkeää viranomaisten viestintä koronakriisistä on ollut. Kysyttiin myös kuinka hyvin vastaaja on noudattanut koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä suosituksia. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19). Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions about the Russian invasion of Ukraine and preparing for crisis situations. The sixth collection round of 2022 surveyed the respondents' trust in various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and situation in life. The questions covered, for example, the respondents' mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, experiences of stress and togetherness, and whether they felt their lives were meaningful and safe. Additionally, the respondents were asked whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns and how Finland applying to join NATO had impacted the respondents' sense of safety. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and crisis situations in general. In relation to the Ukraine crisis, the respondents were, for example, asked about their sense of security, worries caused by the crisis and its possible impact on the Finnish economy and their own financial situation, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU, how well authorities had been prepared for crises like the crisis in Ukraine, and whether the uncertainty caused by the Ukraine crisis had impacted the respondents' consumer behaviour were charted. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. On the topics of communication and dissemination of information, the respondents' opinions on the availability, reliability and accuracy of the information provided by Finnish authorities on the coronavirus crisis were charted. Compliance with coronavirus restrictions was examined by asking the respondents whether they had followed the restrictions and recommendations set by authorities for preventing transmission of the virus, including maintaining safe distances, wearing a face mask, and minimising contact with other people. The respondents were also asked how necessary they felt it was to follow measures such as wearing a mask and maintaining safe distances after receiving two or three doses of the COVID-19 vaccine. Background variables included the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Interviews with Employees and Entrepreneurs in the Private Sports and Physical Activity Sector 2016-2017
No full textAineisto koostuu yksityisen liikunta-alan työntekijöiden ja yrittäjien haastatteluista. Aineiston teemana on työn tekemisen tavat yksityisellä liikuntapalvelualalla. Aineisto on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta Uuden työn sukupuolistavat käytännöt ja sopimisen muodot (2016-2018). Haastatteluissa haastateltavat kertovat yleisesti yrityksen historiasta ja nykytilasta, aikaisemmasta liikunta-alan koulutuksesta sekä yrityksen arjen toimimisesta ja profiloitumisesta liikuntapalvelualalla. Lisäksi tiedusteltiin miten haastateltavien ruumiillisuus ja persoonallisuus ilmenee työnteossa liikunta-alalla. Edelleen kysyttiin työntekijöiden työoloista ja sopimisesta liikuntakeskusten kanssa. Haastateltavat pohtivat myös liikunta-alan sukupuolittuneisuutta niin työntekijöiden kuin asiakaskunnan suhteen. Työntekijöiden ja yrittäjien haastatteluissa käytettiin eri haastattelurunkoja. Taustatietoina on mainittu haastattelupäivä, haastateltavan sukupuoli, ammatti sekä haastateltavan työpaikan peitenimi. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.This dataset consists of interviews with employees and entrepreneurs in the private sports and physical activity sector in Finland. The data were collected as part of the Uuden työn sukupuolistavat käytännöt ja sopimisen muodot project (2016-2018), funded by the Finnish Work Environment Fund. First, the entrepreneurs were asked about the history, current state, branding, and prospects of their company. The employees were asked about their daily work routines and experiences of success or failure at work. All interviewees also discussed relationships with clients, agreements and contracts, and the significance of physicality and personality in their work. Interview questions also focused on gender-related matters, both in terms of employees and clients. Different interview schemes were used for interviews with employees and entrepreneurs. Background information included the date on which the interview was held, the respondent's gender and occupation, and a fictitious name for the respondent's workplace/company. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is available only in Finnish
Impact of COVID-19 on the Finnish Cultural Sector 2020
No full textOpetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamassa kyselyssä kartoitetaan koronapandemian vaikutuksia taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijoiden toimintaan. Kysely vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön pyrkimykseen muodostaa ja ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa poikkeustilanteen vaikutuksista toimialalla. Vastaajina aineistossa ovat taiteen ja kulttuurin eri aloilla toimivat erilaiset organisaatiot sekä yksityishenkilöt. Tietoarkistoon on arkistoitu opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuussa 2021 toteuttama, tähän aineistoon liittyvä jatkokysely FSD3531 Koronan vaikutuksia kulttuurialalle 2021. Aineistojen vastaajat eivät ole yhdistettävissä. Aluksi vastaajilta kysyttiin taustatietoja sekä tiedusteltiin arviota siitä, miten toimija on pystynyt ja pystyy jatkossa huolehtimaan tehtävästään koronapandemian aikana. Kaksiosaisen kyselyn ensimmäisessä osassa pyydettiin vastaajia arvioimaan koronapandemian toiminnallisia, taloudellisia ja muita vaikutuksia ajalla 15.3.-31.5.2020. Toisessa osassa vastaavasti näitä vaikutuksia pyydettiin arvioimaan ajalla 1.6.-31.8.2020. Osat sisälsivät kysymyksiä mahdollisista lomautuksista tai irtisanomisista ajanjaksoilla. Taustamuuttujina aineistossa ovat toimijatyyppi ja mahdollisia tarkentavia lisätietoja toiminnan tyypistä riippuen, toiminnan pääasiallinen muoto tai ala sekä saako toimija toimintaansa valtionosuutta.The survey charted the impacts of COVID-19 on the activities the of arts, culture and creative sector in Finland. The survey was conducted by the Ministry of Education and Culture to examine the current situation of the Finnish cultural section as affected by the exceptional circumstances. Survey respondents included both organisations and individuals working in the arts and culture sector. A related follow-up survey, conducted in January 2021, is also archived at FSD (FSD3531 Impact of COVID-19 on the Finnish Cultural Sector 2021). The respondents in the two datasets cannot be connected. First, the respondents were asked whether their or their organisation's activities had been carried out as planned, either with small or significant modifications, during the pandemic, or whether the pandemic had prevented their activities completely. The respondents were also asked whether they thought they could carry out their activities normally in the next three, six and 12 months. Open-ended responses were collected on the financial and other impacts of the COVID-19 pandemic on the arts and culture sector. The respondents were first asked to consider the period between 15 March and 31 May 2020 in their responses, and then the period between 1 June and 31 August 2020 with the presumption that the COVID-19 restrictions would continue until the end of August. The respondents were also asked how likely they thought temporary lay-offs and dismissals during the same time periods. Background variables included the type of the respondent's organisation, main field of the respondent's activities, and whether the respondent's organisation received central government transfers
Finnish Memories of Childhood Fears 2020-2021
No full textAineisto koostuu lapsuuden aikaisia pelkoja kuvaavista kirjoituksista. Aineisto kerättiin kirjoituskutsulla, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan lapsuuden ajan peloistaan sekä erityisesti paikoista, joihin pelot liittyivät. Aineisto kerättiin osana kahta tutkimushanketta, joissa tutkitaan lasten turvattomuuden käsittelyn tapoja ja mahdollisuuksia (rahoittaja Suomen Akatemia), sekä vertaissuhteiden merkitystä lasten elämässä (rahoittaja Koneen Säätiö). Keruukutsulla pyrittiin keräämään muistoja lapsuuden paikoista, joissa vastaaja muistaa kokeneensa pelkoa ja jännitystä joko tahtomatta tai tarkoituksella. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan tavoista, joilla hän pyrki elämään pelottavien paikkojen ja tilanteiden kanssa. Keruukutsussa vastaajalle annettiin kirjoittamisen helpottamiseksi apukysymyksiä, joissa tarjottiin pohdittavaksi muutamia valmiita teemoja. Näissä kirjoittamista ohjaavissa apukysymyksissä kysyttiin esimerkiksi sitä, muuttivatko pelot liikkumista ja joutuiko vastaaja välttelemään tiettyjä paikkoja, varoiteltiinko tai peloteltiinko vastaajaa lapsena joistakin tietyistä paikoista, ja hakiko vastaaja tarkoituksella jännitystä ja pelkoa elämäänsä. Lisäksi ohjaavien apukysymysten avulla tarjottiin mahdollisuutta pohtia sitä, vaikuttiko sukupuoli vastaajan mielestä hänen kokemuksiinsa. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikäryhmää sekä lapsuuden aikaisen asuinpaikan tyyppiä. Arkistoinnin yhteydessä taustatiedoista tuotettiin erillinen html-hakemisto, jonka avulla aineistoa on helppo selata.The dataset consists of self-administered written texts on childhood fears. Participants were invited to write about their childhood fears and about the places to which their childhood fears were connected. The study aimed to collect data about the places where participants remembered experiencing fear and anxiety during their childhoods. The experiences of fear and anxiety could be unwanted or purposefully sought out. The data were collected as part of two research projects. The first project, which was funded by the Academy of Finland, studied children's abilities to process feelings of insecurity. The second project was funded by Kone Foundation and it investigated the significance of peer relationships in children's lives. The writing guidelines included questions to facilitate writing. Participants were asked whether they had avoided certain places due to fear, whether someone had warned them against or frightened them about certain places, and whether they had deliberately sought out suspense and fear when they were children. Participants were also invited to describe the ways in which they had tried to cope with the frightening places and situations and to consider whether their gender had affected their childhood experiences of fear. Background information included the participant's gender, age group, and the type of municipality the participant had lived in during childhood. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Parish Employee Survey 2019
No full textEvankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien työntekijäkyselyn teemoja ovat vapaaehtoisuus ja seurakunnan toimintakulttuuri, kirkon tulevaisuus ja ajankohtaiset kysymykset, kirkon johtotehtävät ja tasa-arvo, avioliittolaki, ilmastonmuutos, kirkolliset toimitukset, oma arjen uskonnollisuus sekä tutkimustiedon käyttö työssä. Aluksi kartoitettiin vastaajan työnkuvaa ja työtehtäviä. Vapaaehtoisuutta ja seurakunnan toimintakulttuuria selvitettiin kysymällä vapaaehtoisten roolista toiminnan suunnittelussa. Kirkon tulevaisuutta kartoitettiin seurakunnan talouden heikentymiseen ja auttamistyön resurssien kohdentamiseen liittyvillä kysymyksillä. Selvitettiin myös mielipiteitä kirkon roolista turvapaikkatyössä. Tasa-arvoon liittyen vastaajilta tiedusteltiin, tulisiko johtotehtävissä olla enemmän naisia ja tulisiko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa parantaa kirkossa. Kysyttiin myös mielipiteitä samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisestä. Seuraavaksi kysyttiin, mikä on kirkon rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vastaajilta tiedusteltiin kirkollisten toimien määrän, kuten kasteiden, vähenemisestä ja kirkon toimista niiden lisäämiseksi. Lisäksi esitettiin väittämiä kummiuteen ja kummien tukemiseen liittyen. Papeilta kysyttiin kasteeseen liittyvistä käytännöistä. Omaa arjen uskonnollisuutta kartoitettiin henkilökohtaiseen hartauselämään liittyvillä kysymyksillä, kuten mitkä ovat vastaajalle hengellisesti merkityksellisimpiä teoksia tai vaikuttajia. Lopuksi kysyttiin tutkimustiedon käytöstä työssä. Taustamuuttujina ovat syntymävuosi, sukupuoli, työtehtävät, pääasiallinen työala, työskentelyn kesto kirkon tai kirkollisen järjestön palveluksessa, työskentelyseurakunnan koko, hiippakunta, työskenteleekö kaupungissa vai maaseudulla, vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestämä puolue ja herätysliikkeeseen tai kristilliseen järjestöön kuuluminen.The church employee survey studied the views of people working in the parishes of the Evangelical Lutheran Church of Finland. Main themes of the survey included voluntary work in and the culture of the parish, the future of the Evangelical Lutheran Church of Finland and current issues in the church, managerial duties and equality in the church, the Marriage Act, climate change, church services, religiosity in everyday life, and utilising research data in parish work. First, the survey examined parish activities and the role of parishes in Finnish society. The respondents were asked how well several statements described the activities of their parish, for example, whether parish work occurred in different kinds of networks outside the parish (e.g. schools and organisations) and whether the parish paid special attention in the activities to those at risk of exclusion. The role of volunteers and voluntary work in the parish were charted next with statements on, for example, whether the volunteers were independent in innovating and organising parish activities and whether work tasks for volunteers were planned in cooperation with parish employees. Views on the future of the church and current issues were surveyed regarding different ways of managing the deteriorating economy of parishes (e.g. raising the church tax, selling property), where parish resources for helping those in need should be primarily directed (e.g. supporting families in crisis, mitigating poverty, helping the lonely and sick), and whether the church should always offer aid to refugees. Opinions on managerial duties and equality in the church were examined next with various statements. The statements included, for example, whether the respondents thought more women should be in managerial positions in the church and whether the status of sexual and gender minorities in the church should be improved. The respondents' views on the Marriage Act were surveyed (e.g. whether the church should continue to only officiate opposite-sex marriages or also officiate same-sex marriages), and opinions on the role of the church in mitigating climate change were charted (e.g. whether the church should guide people to change their way of living to be more sustainable). The respondents were also asked about parish services in general and specifically relating to baptism and the role of godparents. If the respondent was a pastor (a priest), they were asked further questions on their personal practices regarding baptism. Next, religiosity in the respondents' everyday life was surveyed. The respondents were asked, for example, whether prayers or meditation were a regular part of their life, which books were spiritually most significant for them (excluding holy books of religions), and who were the most significant spiritual influencers for them. Finally, the respondents were asked about utilising research data in their work as elected officials in the parish (e.g. where they found research data on the church, whether they actively searched for it, and what types of analysis and reports they thought they needed for their work in the church). The background variables included the respondent's year of birth, gender, job title, main field of work, how long R had worked as an elected official in the parish, number of persons in the parish, diocese, type of municipality (urban or rural), political party R had voted for in the 2019 parliamentary elections, and whether R belonged to a revivalist movement or a Christian organisation
Physical Training of eSports Players 2015-2016
No full textAineistossa e-urheilun ammattilaiset ja huipulle tähtäävät pelaajat kuvailevat pelaamistaan sekä fyysistä harjoitteluaan. Alkuperäinen tutkimus toteutettiin kansainvälisesti, joten datatiedosto ja kyselylomake ovat saatavilla vain englanninkielisinä. Kyselyssä kartoitettiin, onko pelaaminen vastaajan ainoa tulonhankkimiskeino sekä kauanko vastaaja on pelannut videopelejä ammattimaisesti. Lisäksi vastaajat kertoivat, mitä pelejä he pääasiallisesti pelaavat, pelaavatko he yksilö- vai joukkuepelejä sekä millä konsolilla he yleensä pelaavat. Seuraava osio käsittelee e-urheilijoiden fyysistä harjoittelua. Kyselyssä selvitettiin esimerkiksi, kuka suunnittelee harjoittelun, paljonko vastaaja harjoittelee sekä miksi vastaaja urheilee. Taustamuuttujina ovat vastaajan ikä, koulutustaso, asumismuoto, tulotaso ja kansallisuus luokiteltuna.The survey charted the physical training and gaming activities of professional and aspiring competitive eSports players in Finland. The original study was conducted internationally, so the data and questionnaire are only available in English. First, the respondents were asked whether eSports was their primary source of income and how long they had been a professional eSports player. Additionally, the respondents were asked which game they mainly played in a competitive manner, whether they played as an individual or in a team, and on which platform (e.g. computer, gaming console, smartphone) they mainly played competitively. The respondents' physical training was examined with questions on how long they spent on training in general and physical training specifically in a day, whether there was any variation in their training between on-season and off-season, and who had planned their training program. The reasons why the respondents did physical training were also surveyed, and they were asked whether they thought that doing physical training had affected their performance level in eSports. Finally, the respondents were asked whether they thought they did more physical training than their teammates and whether the physical appearance of an eSports player could influence the competitive performance of others. Background variables included the respondent's age, level of education, household composition, level of income, and nationality
Welfare and Inequality in Finland 2020
No full textTutkimuksessa kartoitettiin vastaajien hyvinvointia sekä kokemuksia ja näkemyksiä eriarvoisuudesta. Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -hanketta (päätösnumerot: 293101 ja 314250) sekä Suomen akatemian rahoittamaa Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan (INVEST) lippulaivahanketta (päätösnumero: 320162). Aluksi vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he kokevat saavuttavansa haluamiaan asioita elämässä ja millaiseen yhteiskunnalliseen asemaan he itsensä sijoittavat. Lisäksi kartoitettiin, kokevatko vastaajat luottavansa muihin ihmisiin, ovatko he saaneet toimeentulotukea sekä kuinka hyvin he kokevat saavansa taloutensa kulut katetuiksi. Vastaajille esitettiin myös erilaisia mielialaa koskevia kysymyksiä. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään vuorovaikutuksesta naapureidensa kanssa, heidän asuinalueensa sekä kyseisen paikkakunnan keskustan turvallisuudesta, rikosten uhriksi joutumisesta, Suomen turvallisuudesta, sosiaaliturvasta sekä omasta hyvinvoinnista. Edelleen tiedusteltiin, kuinka tyytymättömiä tai tyytyväisiä vastaajat elämäänsä kokonaisuutena ovat. Taustamuuttujina ovat maakunta, sukupuoli, syntymävuosi, perhemuoto, kotitalouden rakenne, asunnon hallintaperuste, asuntotyyppi, koulutusaste, ammattiasema, kotitalouden tulot ja menot sekä mitä puoluetta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.The survey charted Finnish opinions on and experiences of welfare and inequality. The study was part of a project entitled Tackling Inequalities in Time of Austerity (TITA) funded by the Strategic Research Council of the Academy of Finland (decision numbers: 293103 and 314250), as well as the Inequalities, Interventions and a New Welfare State (INVEST) project funded by the Academy of Finland (decision number: 320162). First, the respondents were asked about their life satisfaction, mood, ability to achieve goals, perceived status in society and trust in other people. Feelings of loneliness, depression, failure, and happiness in the previous 12 months were also charted. Regarding income and personal finance, net income of the household and the ease of covering usual expenses with the income were surveyed. The respondents were asked whether they had received social assistance (minimum income scheme) in the previous year. The respondents' sense of safety was examined with questions on how often they interacted with or helped their neighbours, how safe they felt it was to walk outside in their own neighbourhood or in the population centre of the municipality late at night, and whether they had recently been concerned about becoming the victim of certain crimes (e.g. burglary, assault, sexual harassment). The respondents' views on how safe Finland is in general were also investigated. A number of statements about social assistance and social security were presented (e.g. all Finns are treated equally, the funding of social security is not sustainable, and that EU membership is a disadvantage to social security). Finally, the respondents were asked to what extent they agreed with statements about their own welfare and well-being, and how satisfied they were with their lives overall. Background variables included the respondent's gender, year of birth, household composition, household characteristics, housing tenure, type of accommodation, level of education, household income and expenses, and NUTS3 region of residence
Experiences of Voluntary Childlessness and Sterilisation 2017
No full textAineisto koostuu vapaaehtoista lapsettomuutta ja sterilisaatiota käsittelevistä kirjoituksista. Kirjoituspyyntöön saivat vastata kaikki itsensä kohderyhmään kuuluvaksi määrittelevät henkilöt. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu -tutkielmaan. Kirjoituskutsun avulla pyrittiin selvittämään mm. sitä, miten päätös lapsettomuudesta on syntynyt ja millaisia ajatuksia sterilisaatio vastaajissa herättää. Tarkoitus oli saada tietoa myös siitä, miksi sterilisaatioon hakeudutaan ja millaisia vaikutuksia toimenpiteellä on ollut vapaaehtoisesti lapsettomien ihmisten elämään. Haluttiin myös tietää, millaisena tilanteen näkevät ne, jotka toivoisivat toimenpidettä, mutta eivät täytä sterilisaatiolain ehtoja. Kirjoituskutsussa vastaajille annettiin kirjoittamisen helpottamiseksi muutamia valmiita aihealueita ja apukysymyksiä. Taustatietona on kerrottu vastaajan sukupuoli ja ikäryhmä.The dataset consists of self-administered written texts on voluntary childlessness and sterilisation. The writing invitation was open to all voluntarily childless individuals who have considered sterilisation or have been sterilised. The data were collected for a Master's thesis. In the writing guidelines, participants were asked to write about how they had arrived at the decision to remain childless, and to describe what they thought about sterilisation. The study aimed to collect data on the reasons that had led the participants to seek sterilisation, and how the sterilisation procedure had impacted the lives of voluntarily childless individuals who had been sterilised. The views of those participants who would like to be sterilised but did not meet the conditions set in the Sterilisation Act were also examined. Background information included the participant's gender and age group. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Finnish Views on the Meaning of Food in Everyday Life 2021
No full textAineisto koostuu kirjoituksista liittyen ruoan merkitykseen ihmisten arjessa. Aineisto on kerätty kirjoituskutsulla, jota levitettiin Facebookissa sellaisissa ryhmissä, joissa käytiin keskustelua ruoasta. Osa yhmistä keskittyi yksinomaan ruokateemaan, osassa ruoka oli vain osa jotakin laajempaa teemaa. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu -tutkielmaan, jossa tutkittiin ihmisten suhdetta ruokaan sekä ruoankulutuksen poliittisuutta. Keruukutsussa kirjoittajia pyydettiin apukysymysten ohjaamina kirjoittamaan kolmesta eri aihekokonaisuudesta. Aluksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan omaa suhdettaan ruokaan. Tähän liittyen kysyttiin muun muassa onko ruoka vastaajalle harrastus vai "pakollinen paha", ja millainen on vastaajan tyypillinen arki- tai juhla-ateria. Seuraavaksi pyydettiin pohtimaan ruoan poliittisuutta ja kysyttiin, ohjaako vastaajan ruokavalintoja esimerkiksi jokin eettinen periaate tai muu tekijä? Kysyttiin myös, kokeeko vastaaja, että hän voi ruokavalintojensa kautta jollain tapaa vaikuttaa yhteiskuntaan. Viimeiseksi pyydettiin kuvailemaan, millainen vastaajan unelma-ateria olisi, ja millaista ruokaa hän ei haluaisi syödä. Lisäksi kysyttiin, kokeeko vastaaja tällä hetkellä pystyvänsä syömään toivomallaan tavalla, ja jos ei, miksi näin on. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikäryhmää, koulutusta, yhteiskuntaluokkasamaistumista, sekä sitä, mistä Facebook-ryhmästä päätyi osallistumaan kirjoituskutsuun. Aineistosta on tehty jatkokäyttäjälle html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of self-administered written texts on the importance of food in people's everyday life. The writing invitation was shared in food-related hobby groups on Facebook. Some of the groups focused solely on food, and in other groups food was a part of a wider theme. The data were collected for a Master's thesis, which examined people's relationship to food and the politics of food consumption. The writing guidelines directed the participants to write about three different topics related to food. First, participants were asked to describe their own relationship to food, including whether they saw food and cooking as a hobby or as a necessary evil, and to describe their typical everyday or festive meal. The second theme focused on political or ethical factors and whether these factors had an impact on their food-related choices. Participants were also asked whether they felt that could make a difference in society through their food choices in some way. Lastly, participants were instructed to describe their dream meal and what kind of food they would prefer not to eat. They were also asked if they felt that they were able to eat as they wished, and if not, why not. Background information included the participant's gender, age group, the highest education attained, subjective social class standing, and the Facebook group where the participant saw the invitation to participate in the study. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Physical Activity and Digital Gaming of Sixth-Graders 2015
No full textAineistossa selvitetään Suomessa peruskoulua käyvien kuudesluokkalaisten tottumuksia liikuntaa, penkkiurheilua ja videopelaamista koskien. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka paljon he harrastavat vapaa-ajalla liikuntaa tai urheilua ilman aikuisen ohjausta sekä aikuisen ohjauksessa. Lisäksi kysyttiin, kuinka tärkeää liikunnan tai urheilun harrastaminen vastaajalle itselleen on. Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä liittyen penkkiurheiluun ja sen tärkeyteen vastaajalle. Kysymykset koskivat liikunnan tai urheilun seuraamista niin paikan päällä liikuntapaikoilla kuin eri tiedotusvälineiden välityksellä. Kyselyn lopuksi vastaajilta tiedusteltiin, pelaavatko he erilaisia tietokone- ja konsolipelejä. Kiinnostuneita oltiin myös pelaamisen tärkeydestä vastaajalle. Taustamuuttujana aineistossa on sukupuoli.The survey charted Finnish sixth-graders' habits regarding physical activity, watching sports, and digital gaming. First, the respondents were asked about their exercise habits during their leisure time, both regarding physical activity without an adult's instruction (e.g. walking, playing games with friends) and with an adult's instruction (e.g. sports clubs, but excluding physical activity classes at school). Additionally, they were asked how important they felt physical activity and exercise were for them personally. Next, the respondents' habits of watching sports, either in person or on TV or other media, were surveyed. As with physical activity and exercise, they were also asked how important they felt watching sports was to them. Finally, the respondents were asked how often they played digital games, whether the games they played related to sports, and how important playing digital games was to them. The respondents' gender was charted as a background variable