Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Citizens' Pulse 14/2021
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten korona-ajan mielipiteitä viranomaisten toiminnasta, tiedonkulusta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka luotettavina vastaajat pitävät viranomaisten ja eri ryhmien edustajien julkisuudessa antamia tietoja koronakriisistä sekä kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Tiedusteltiin myös arvioita, kuinka hyvin viranomaiset olivat varautuneet koronan kaltaiseen tautiepidemiaan. Vastaajien mielialaa kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon koronaepidemia sekä erilaiset terveyteen ja hyvinvointiin (esimerkiksi oma tai läheisten riski sairastua koronaan, terveydenhuoltojärjestelmän kestokyky, oman tai läheisten alkoholinkäytön hallinta) sekä toimeentuloon ja arkeen (oman tai läheisten toimeentulon riittävyys, riski joutua lomautetuksi tai työttömäksi, lasten koulunkäynti yms.) liittyvät asiat aiheuttavat huolta tällä hetkellä. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta tulevaisuuteen ja koetusta stressistä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Tiedonsaantiin ja viestintään liittyen tiedusteltiin edelleen, miten tasapuolista, luotettavaa, avointa ja selkeää viranomaisten viestintä on ollut. Korona-ajan toimintaa selvitettiin kysymällä, kuinka hyvin vastaaja on noudattanut viranomaisohjeita ja koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä suosituksia. Kysyttiin myös koronarokotteiden ottamisesta. Lopuksi kartoitettiin koronaviruksen leviämisen estämiseen käytettyjen omaehtoisten suojauskeinojen, kuten kasvomaskien, kotitestien ja koronapassin hyödyllisyyttä, helppoutta ja hyväksyttävyyttä. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19). Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. The 14th collection round of 2021 surveyed the respondents' opinions on the reliability of the information provided by various Finnish authorities (e.g. the Finnish Institute for Health and Welfare) and members of various groups (e.g. health care employees, researchers) on the coronavirus crisis. The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present and how well Finnish authorities (including the Government, Ministries, and other authorities such as the police and the Finnish Institute for Health and Welfare) had been prepared for epidemics such as COVID-19. The respondents' state of mind was examined with questions on various matters relating to health and well-being. The questions covered, for example, whether the respondents were worried about their own risk or the risk of people close to them contracting COVID-19, the availability of health care for them and people close to them for issues unrelated to COVID-19, and their own mental well-being. Additionally, the respondents' concerns were charted with questions regarding livelihood and everyday life (e.g. whether they were worried about the adequacy of their income or the income of people close to them, the uncertainty regarding how long the exceptional circumstances would last, and their children's schooling). Next, the respondents' confidence in their future and experiences of stress were surveyed. The respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns. The availability and findability of relevant information on the coronavirus crisis was charted. Compliance with coronavirus restrictions was examined by asking the respondents whether they had followed the restrictions and recommendations set by authorities for preventing transmission of the virus, including maintaining safe distances, washing hands regularly, wearing a face mask, avoiding touching the eyes, nose or mouth with unwashed hands, using a hand sanitiser when it was available in public places, and minimising contacts with people outside immediate family and friends. Finally, the respondents were asked how useful they thought several measures were in preventing the spread of COVID-19 (e.g. testing yourself with rapid antigen at-home tests, avoiding public events, and using a COVID-19 certificate to enter restaurants and events), how easy it had been/would be for the respondents to comply with the measures, and how long they would be willing to comply with the measures. Background variables included the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Child-up: Survey for Parents 2019
No full textAineistossa on kartoitettu koululaisten vanhempien kokemuksia monikulttuurisuudesta, lasten pärjäämisestä koulussa ja kodin ja koulun välisestä viestinnästä. Aineisto on kerätty osana Child-up-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kokemuksista oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksessa ja kasvatusyhteisöissä sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten toiminnasta. Aineistoa on kerätty Suomessa, Belgiassa, Saksassa, Ruotsissa, Italiassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Aluksi lasten vanhemmilta kysyttiin heidän kielitaidostaan ja mitä kieliä he käyttävät eri tilanteissa. Vanhemmat kertoivat mielipiteensä siitä, pitääkö heidän lapsensa koulussa käynnistä ja uuden oppimisesta, ja miten lapset pärjäävät kohdatessaan uusia asioita ja tilanteita. Jos lapsella oli ollut hankaluuksia, vanhemmat kertoivat, olivatko he pystyneet auttamaan lasta ja keltä he olivat saaneet tukea tilanteeseen. Vastaajilta kysyttiin, minkä viestintävälineen avulla kommunikaatio koulun ja kodin välillä toimii, miten hyvin viestintä sujuu tavallisesti, ja mistä mahdolliset haasteet kommunikaatiossa johtuvat. Lopuksi kysyttiin vanhempien mielipiteitä erilaisiin väittämiin, jotka käsittelivät muun muassa kulttuurien sekoittumista yhteiskunnassa. Taustatietoina aineistossa on vastaajan rooli perheessä, lasten lukumäärä ja koulutaso, perheen asumismuoto, koulutustausta, maahanmuuttajataustaisuus sekä kielitaito.The survey charted the experiences of schoolchildren's parents regarding cultural pluralism, how their children's success at school, and teacher-parent communication. The data were collected as part of the Child-up research project, which aims to enhance understanding on the experiences of migrant children, young people, and their guardians regarding school, pre-school, and educational communities, as well as the experiences of the professionals working with them. The data were collected in Finland, Belgium, Germany, Sweden, Italy, Poland, and Great Britain. The research project was funded by the European Union's Horizon 2020 research and innovation funding programme. First, the respondents were asked what languages they used at home and in different situations (e.g. whether they spoke with their friends in the local or their native language). The parents' views were surveyed on whether their child(ren) liked going to school, enjoyed learning new things, and could manage school tasks. They were also asked whether they thought their child(ren) had encountered difficult situations, such as new and unfamiliar situations or surroundings or trouble at school, and whether they or someone else had been able to support their child(ren) in these situations. Next, the respondents' experiences of teacher-parent communication were examined. The parents were asked what they used as the main communication channel with teachers, how satisfied they were with teacher-parent communication in general, and what they thought was the main reason for barriers or challenges in teacher-parent communication. Finally, the respondents' views were charted on several statements regarding cultural pluralism (e.g. whether they thought a diverse society more able to tackle new problems). Background variables included the respondent's role in the family, number of children, level of education, family composition, immigrant background, and language skills
Women Entrepreneurs in Rural Areas: Follow-up Interviews 2016
No full textAineisto koostuu pohjoiskarjalaisten ja pirkanmaalaisten naisyrittäjien haastatteluista. Haastattelut ovat seurantahaastatteluja vuosina 2001-2002 ja 2009 tehdyille haastatteluille (FSD2508). Ensimmäisen haastattelukierroksen 18 haastateltavasta kolmannella haastattelukierroksella oli mukana 11 haastateltavaa. Aineisto kartoittaa elämänkerralliseen tyyliin maaseudun naisten yritystoimintaa, maaseutuyrittämisen ongelmia ja etuja, tulevaisuudensuunnitelmia sekä perhe-elämän sovittamista yrittäjyyteen. Seurantahaastatteluissa keskitytään siihen, mitä naisyrittäjien elämässä on tapahtunut edellisen haastattelukierroksen jälkeen. Taustatietona on kerrottu haastateltavan toimiala, asuinseutu sekä haastatteluajankohta. Aineistosta on tehty jatkokäyttäjälle html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of interviews with female entrepreneurs in the North Karelia and Pirkanmaa regions in Finland. The interviews are follow-ups to interviews conducted in 2001-2002 and 2009 (FSD2508 Women Entrepreneurs in Rural Areas 2001-2009). Of the 18 individuals who took part in the previous interview round, 11 participated in the follow-up interviews. The interviews charted the interviewees' business activities as women in rural areas, the problems and benefits of rural entrepreneurship, the interviewees' future plans, and the women's experiences of combining family life and entrepreneurship. The follow-up interviews focused on what had happened in the lives of the interviewees since the previous round of interviews. Background information included the interviewee's industry of employment, region of residence, and the date of the interview. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Child-up: Survey for Social Workers 2019
No full textAineistossa on kartoitettu sosiaalityöntekijöiden kokemuksia työstään lasten ja nuorten kanssa, monikulttuurisuudesta ja vuorovaikutuksesta eri kielillä. Aineisto on kerätty osana Child-up-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kokemuksista oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksessa ja kasvatusyhteisöissä sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten toiminnasta. Aineistoa on kerätty Suomessa, Belgiassa, Saksassa, Ruotsissa, Italiassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Vastaajilta kysyttiin, mitä kieliä ja kieliresursseja he käyttävät työssään.Vastaajat arvioivat, kuinka suurella osalla heidän asiakkaistaan on esimerkiksi maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaa tai muita erityistarpeita. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka hyvin tällaiset asiakkaat saavat tukea. Vastaajat ottivat kantaa siihen, kuinka hyvin he sosiaalityöntekijöinä voivat esimerkiksi vähentää asiakkaiden etnistä stereotypisointia tai lisätä tietoisuutta kulttuurisesta moninaisuudesta. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin he pystyvät tukemaan lasten toimijuutta ja aloitteellisuutta. Sosiaalityöntekijät kertoivat, kuinka tyytyväisiä he ovat muun muassa omaan työtilanteeseensa tai suhteisiin asiakkaisiin, kollegoihin ja asiakkaan muuhun tukiverkkoon. Lopuksi kysyttiin vastaajien mielipiteitä erilaisiin väittämiin, jotka käsittelivät muun muassa kulttuurien sekoittumista. Taustatietoina aineistossa on vastaajan sukupuoli, työkokemus vuosina, koulutustaso, työskentelysektori, tieto vastaajan ja tämän vanhempien synnyinmaasta sekä maahanmuuttajataustaisuus.The survey charted the experiences of social workers regarding cultural pluralism, their work with children and young people, and interaction in different languages. The data were collected as part of the Child-up research project, which aims to enhance understanding on the experiences of migrant children, young people, and their guardians regarding school, pre-school, and educational communities, as well as the experiences of the professionals working with them. The data were collected in Finland, Belgium, Germany, Sweden, Italy, Poland, and Great Britain. The research project was funded by the European Union's Horizon 2020 research and innovation funding programme. First, the respondents were asked which languages they used in their work and how they applied linguistic resources in social work (e.g. by using the client's native language or allowing the client to use translation). The respondents were also asked to evaluate how many of their clients had immigrant or refugee backgrounds or other special needs (such as physical disabilities or social problems), and how they would rate the support provided to the clients in these groups. The respondents' opinions were surveyed on various statements, such as whether they thought they could raise awareness for cultural differences amongst their clients and could cope with the demands they were facing at work. Additionally, they were asked to evaluate how well they could support children's participation and initiatives in their work. The respondents' satisfaction with different aspects of their work, such as their occupational situation in general, their relationship with the clients, and their superior's support, was examined next. Finally, the respondents' views on several statements regarding cultural pluralism were charted. Background variables included the respondent's gender, work experience in years, level of education, sector of employment, country of birth, parents' country of birth, and immigrant background
Church Resignation Forms Filed in Finland: Reasons for Resigning 2021
No full textAineisto koostuu Suomen evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta vuonna 2021 eronneiden henkilöiden mainitsemista eroamissyistä. Tämä aineisto on osa aineistosarjaa, jonka puitteissa poimitaan vuosittain noin tuhannen henkilön otos eroakirkosta.fi-verkkopalveluun jätetyistä eroamisen syistä. Eroakirkosta.fi-palvelussa voi eroilmoituksen jättämisen jälkeen vapaaehtoisesti kertoa myös erosyyn. Eron syytä kysytään lomakkeessa sen jälkeen, kun eroilmoitus on jo lähetetty. Palautteet ovat pääosin suomenkielisiä. Lisäksi muutama vastauksista on kirjoitettu englanniksi tai ruotsiksi. Taustatietona on mainittu ikä ja sukupuoli sekä eroamiskuukausi. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla aineistoa on helppo selata.The online eroakirkosta.fi service, maintained by two Finnish associations, allows people to resign from church by filling in an online form. After filling in the form, people are given an opportunity to explain their reasons for resigning in free-text format. This dataset consists of the reasons entered by 941 people when quitting the Evangelical Lutheran Church of Finland or the Finnish Orthodox Church in 2021. The dataset is part of the annually supplemented data series which examines the reasons for leaving church submitted by a sample of approximately 1,000 people on the eroakirkosta.fi online service each year. Background information includes age, gender and month of leaving church. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in the languages used for entering the information (mainly Finnish, a few comments in English and Swedish)
Sustainable Policy-Making: Finnish Policy-Maker Survey 2018
No full textAineistossa selvitettiin suomalaisten päättäjien näkemyksiä poliittisesta ja valtiollisesta päätöksenteosta sekä suomalaisen politiikan aikajänteen nykytilasta. Kysely käsittelee lisäksi kansalaisosallistumista demokraattisessa päätöksenteossa. Kysely toteutettiin Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -hankkeessa. Hankkeen rahoitti vuosina 2017-2022 Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto, hankenumerot 312617 ja 312676. Aluksi vastaajille esitettiin politiikkaa yleisellä tasolla kuvaavia väittämiä. Edelleen väittämiä esitettiin koskien valtiollista päätöksentekoa 2010-luvun Suomessa. Lisäksi vastaajilta kysyttiin muutamia ilmastonmuutokseen ja kestävään elämäntapaan liittyviä kysymyksiä. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka he kokevat erilaisten instituutioiden ja toimijoiden sekä ilmiöiden ja käytäntöjen vaikuttaneen suomalaisen politiikan aikajänteeseen 2010-luvulla. Edelleen heidän mielipiteitään kartoitettiin politiikan pitkäjänteisyyden edistämisestä sekä kansalaisosallistumisen kehittämisestä. Lopuksi vastaajille esitettiin muutama heidän omaa tulevaisuuskuvaansa ja persoonallisuuttansa koskeva taustakysymys. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, syntymävuosi viisiluokkaisena, tieto lapsista ja lapsenlapsista, koulutusala, toimenkuva sekä työskentelyvuosien määrä nykyisessä tai vastaavassa toimenkuvassa, hallinnonala, puoluekannan vakiintuneisuus sekä tieto siitä, kuinka usein vastaaja ottaa yksityishenkilönä osaa väittelyyn, jonka aiheena on päivänpoliittiset asiat ja valinnat.The survey charted Finnish policy-makers' views on political and governmental decision-making, the present state of long-term policymaking in Finland, and civic participation. The survey was conducted as part of the Participation in Long-Term Decision-Making (PALO) research project. Between 2017 and 2022, the project was funded by the Academy of Finland's Strategic Research Council (SRC) (ID: 312617 and 312676). First, the respondents were asked whether they agreed or disagreed with various statements regarding politics in general. The statements included, for example, whether policy-makers should primarily make decisions based on expert opinions and whether they should always be obligated to comply with voters' demands. Questions also charted the respondents' opinions on governmental decision-making in Finland in the 2010s, including, for example, whether they thought that policy-makers had mostly focused on current day issues or that group-specific interests had been more highly valued in decision-making than expert opinions. Questions also specifically focused on the respondents' attitudes towards climate change. Next, the respondents were asked whether they thought various institutions and other actors (e.g. the research community, political parties, the EU, media) had influenced long-term policymaking in Finland. Furthermore, the respondents' opinions were surveyed on whether several phenomena and practices (e.g. results-focused politics, short government terms) had made long-term policymaking more difficult. The respondents were also asked whether they thought various actions could encourage more long-term policymaking. Views on civic participation were examined with questions on, for example, whether the respondents thought increased civic participation would have a positive impact on Finnish democracy and whether citizens should be given more avenues to take part in public decision-making. Finally, the respondents' views regarding their own future and personality were charted. Background variables included the respondent's gender, year of birth categorised into five-year age groups, number of children and grandchildren, field of education, job description, years worked in current or corresponding job, administrative branch, how firmly established their political party preference was, and how often they participated in debates concerning everyday political issues as a private individual
Parents' Experiences of Peer Support Groups as Part of Non-institutional Social Care in Child Welfare 2020
No full textAineistossa nuorten vanhemmat kertovat kokemuksiaan lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvaan vertaisryhmätoimintaan liittyen. Aineisto sisältää yksilö-, pari- ja ryhmähaastattelut, joihin osallistui yhteensä kuusi henkilöä. Yksilöhaastattelu toteutettiin puhelimitse ja muut kasvokkaisina keskusteluina. Haastattelujen ja kohderyhmäkeskustelujen teemoina olivat tuen saaminen ennen vertaisryhmää, kokemukset vertaisryhmätoiminnasta, mielikuva itsestä vertaisena sekä tulevaisuuden näkymät. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa vertaistuen merkitystä tukimuotona, millainen on ohjaajien merkitys ryhmän toiminnalle sekä millaista tukea osallistuja on lastensuojelusta yleisemmin saanut. Lisäksi keskustelua käytiin siitä, miten vertaisryhmästä saatu apu on näkynyt osallistujan arjessa ja miltä osallistujan perheen tulevaisuus näyttää avuntarpeen ja -saannin kannalta. Taustatietoina on kerätty haastattelupäivämäärä ja osallistujan sukupuoli.This dataset consists of individual and group interviews on parents' experiences of peer support groups as part of non-institutional social care in child welfare. The data include individual, pair and group interviews with six participants. Individual interviews were conducted over the phone while pair and group interviews were conducted face-to-face. The interviews and focus group discussions explored the participants' experiences of receiving support before joining a peer support group, their experiences of the peer support group, future expectations, and their image of themselves as a peer. Interview themes included, for example, the importance of peer support as a form of support, the role of counsellors in facilitating group activities, and the other forms of support the participants had received as part of child welfare services. Additionally, the participants discussed how the help provided by the peer support group had impacted their everyday lives and what the future looked like for their families in terms of their need for and access to help. Background information included the participant's gender and the date on which the interview was held. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Mustasaari Resident Survey on Municipal Referendums 2020
No full textMustasaaren kunnassa järjestettiin vuonna 2019 kunnallinen kansanäänestys koskien kuntaliitosta Vaasan kaupungin kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa mustasaarelaisten mielipiteitä kunnallisen tason kansanäänestyksistä sekä tarkastella vuonna 2019 järjestetyn kansanäänestyksen vaikutuksia kunnan sosiaaliseen ilmapiiriin. Tutkimus on osa suurempaa tutkimushanketta Åbo Akademin Sosiaalitutkimuksen instituutissa. Tutkimusta rahoitti Högskolestiftelsen i Österbotten. Aluksi vastaajille esitettiin yleisiä kysymyksiä liittyen kansanäänestyksiin. Heiltä tiedusteltiin niin yleistä suhtautumista kansanäänestyksiin kuin myös sitä, kuinka suuri äänestysprosentin tai voittavan ehdotuksen ääniosuuden pitäisi olla, jotta kansanäänestyksen tulos olisi moraalisesti sitova vaaleilla valituille edustajille. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin kysymyksiä liittyen vuonna 2019 Mustasaaressa järjestettyyn kansanäänestykseen. Vastaajien mielipiteitä kartoitettiin esimerkiksi siitä, oliko kansanäänestyksen pitäminen vuonna 2019 heidän mielestään oikea päätös, kuinka he äänestivät kyseisessä kansanäänestyksessä ja pitäisikö kansanäänestyksiä järjestää muistakin Mustasaaren kunnallisista asioista. Lisäksi tiedusteltiin kansanäänestykseen liittyvän prosessin ja siihen liittyneen keskustelun vaikutuksia äänestyspäätökseen seuraavissa kunnallisvaaleissa, omiin ihmissuhteisiin sekä näkemykseen erilaisista Mustasaaren kunnallisista toimijoista. Lopuksi vielä kartoitettiin vastaajien yleisiä mielipiteitä politiikasta ja yhteiskunnasta esittämällä muutamia äänestämistä sekä poliittista luottamusta koskevia kysymyksiä ja väittämiä. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, ikä, äidinkieli, koulutustaso, ammattiasema, vastaajan rooli kunnassa sekä tieto siitä, osallistuiko vastaaja ennen kansanäänestystä Mustasaaren kunnan järjestämiin yleisiin keskustelutilaisuuksiin.In 2019, a referendum was held in the bilingual municipality of Mustasaari (Korsholm) regarding the proposed merger of the municipality with the neighbouring city of Vaasa. This survey charted the effects of the 2019 referendum on the municipality's societal climate as well as Mustasaari residents' opinions on referendums in general. The survey was conducted as part of a research project at the Åbo Akademi University Social Science Research Institute (Samforsk), funded by Högskolestiftelsen i Österbotten. First, the respondents' opinions on consultative referendums in general were surveyed. Questions focused on the respondents' positive and negative attitudes towards referendums as well as their thoughts on whether voter turnout or majority approval (e.g. over 50 percent vs two-thirds majority) should be considered when determining a referendum morally binding. Next, opinions on the 2019 referendum were examined. The respondents were asked whether they thought it had been the right decision to hold the referendum, how they had voted, and whether similar referendums should be held regarding other matters in the municipality. Additionally, the survey charted the effects of the referendum process on the respondents' voting behaviour in the upcoming municipal elections, their relationships with friends and family, and their opinions on various aspects related to the municipality of Mustasaari (e.g. municipal representatives, the city of Vaasa, and relations between language groups in Mustasaari). Finally, the respondents' views on politics and society in general were surveyed with questions on, for example, voting, politicians, and trust. Background variables included the respondent's gender, age, mother tongue, level of education, status in employment, role in the municipality, and whether the respondent had attended the events organised by the municipality to facilitate discussion before the referendum
Open Science and Research Coordination Self-Assessment 2018-2021: Interviews 2021
No full textAineisto koostuu Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation (AVOTT) sihteeristön toteuttaman itsearvioinnin yhteydessä kerättyjen laadullisten haastattelujen litteraatioista. Itsearvioinnissa oli mukana Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja sen yhteydessä toimivat neuvottelukunnat, avoimen tieteen asiantuntijaryhmien jäsenet, koordinaation rahoittaja Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), ohjausryhmä ja tutkimusorganisaatiot. Haastattelut tehtiin Zoomissa, jossa ne nauhoitettiin. Haastattelut olivat luonteeltaan semistrukturoituja, eli jokaisen haastattelun pohjana käytettiin samaa, etukäteen laadittua haastattelurunkoa, mutta kussakin haastattelussa edettiin haastateltavan vastausten mukaan. Haastatteluissa kysyttiin muun muassa miten koordinaatio on vaikuttanut haastateltavan tai hänen organisaationsa toimintaan, ja millaisia onnistumisen indikaattoreita haastateltava on omassa työssään havainnut. Haastatteluissa pyydettiin myös pohtimaan nykyisen toimintamallin etuja ja haittoja, sekä sitä, miten yhteiskehittämiseen ja tutkimusyhteisön talkootyöhön perustuvaa koordinaatiota voisi kehittää. Taustatietona on kerrottu haastattelupäivä, haastattelijan nimi, haastattelun kesto sekä haastateltavan suhde koordinaatioon. Aineistosta on tehty jatkokäyttäjälle html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of interviews that were part of a self-evaluation conducted by the secretariat for the National Open Science and Research Coordination. The Federation of Finnish Learned Societies and the expert bodies hosted by it, members of the National Open Science and Research Coordination's expert panels, steering group and working groups, and the Ministry of Education and Culture, which funds the National Open Science and Research Coordination, participated in the self-evaluation. The interviews were recorded and conducted on Zoom. The interviews were semis-structured in nature, meaning that the same interview structure that had been prepared in advance was used as the basis for each interview, but each interview was allowed to proceed according to the responses of the interviewee. The interviews included questions on, for example, how coordination has affected the activities of the interviewee or their organisation, and what indicators of success the interviewee has observed in their own work. The interviewees were also asked to consider the advantages and disadvantages of the current mode of operation, as well as how coordination based on co-development and co-operation within the research community could be developed. Background information included the date of the interview, the name of the interviewer, the duration of the interview, and the relationship between the interviewer and the interviewee. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Playing Video Games during the COVID-19 Pandemic: Interviews 2020
No full textAineisto koostuu kymmenestä haastattelusta, joilla kartoitettiin koronapandemian vaikutuksia arkielämään ja kerättiin tietoa haastateltavien pelikokemuksista ja ajankäytöstä. Aineistonkeruu on tehty osana tutkimusta, jota on rahoittanut Jyväskylän yliopisto ja Suomen Akatemia (312397). Haastateltavat poimittiin online-pelitapahtumista ja haastattelut toteutettiin verkon välityksellä Zoom-alustalla. Haastatteluissa selvitettiin, millaista pelaaminen on korona-aikana ollut ja mitä kokemuksia siihen on liittynyt. Haastateltavilta kysyttiin tarkemmin, mitkä pelikokemukset ovat erityisesti jääneet mieleen viimeisen kuukauden aikana. Lisäksi kysyttiin, mitä muuta kuin pelaamista haastateltava tekee vapaa-aikana. Taustatietoina on kysytty sukupuolta ja päätoimea. Aineistosta on tehty jatkokäyttäjälle html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of 10 transcribed interviews that investigated the impact of the COVID-19 pandemic on everyday life and collected information about the interviewees' gaming experiences and time use. Data collection was conducted as part of a research project funded by the University of Jyväskylä and the Academy of Finland (project number 312397). Interviewees were invited to participate in online gaming events and the interviews were conducted virtually on the Zoom platform. The interviews explored what gaming had been like during the COVID-19 pandemic and the experiences associated with gaming. Interview themes included the impact of the pandemic on everyday life, gaming alone vs. gaming with friends or family, and time spent on gaming and on non-gaming leisure time activities. The interviewees were also asked to recount a particularly memorable gaming experience from the previous month. Background information included the interviewee's gender and economic activity. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish