Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Tackling Biases and Bubbles in Participation: COVID-19 Survey 2020
No full textTässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä liittyen erilaisiin poliittisiin toimiin koronakriisin aikana. Vastaajat ottivat kantaa väitteisiin, jotka käsittelivät koronakriisiä, sosiaaliturvaa, ilmastopolitiikkaa sekä mahdollisia keinoja talouden elvyttämiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Aineisto kerättiin osana Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -hanketta, joka tutkii, miten talouden rakennemuutokset haastavat poliittista päätöksentekoa. BIBU selvittää kansalaisten ja päätöksentekijöiden toimintakykyä sekä poliittisia intressejä ja tunteita. Hankkeessa on mukana kuusi eri yliopistoa ja tutkimuslaitosta, ja sitä vetää professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta. Ensimmäiseksi vastaajille esitettiin erilaisia talouspoliittisia toimia, joiden kannatusta kyselyssä kartoitettiin. Toimet liittyivät esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, vuorotteluvapaisiin sekä työelämään yleisemmin. Työelämään liittyvien toimien lisäksi esitettiin väitteitä opiskeluun, sosiaaliturvaan, ilmastopolitiikkaan sekä tulevaisuusinvestointeihin liittyen. Toiseen osioon sisältyi myös väittämiä koronaviruksesta. Lopuksi vastaajilta kysyttiin heidän omasta työllisyystilanteestaan sekä yhteiskunnallisesta asemastaan. Aineiston taustamuuttujia ovat muun muassa ikä, sukupuoli, asuinpaikka, koulutustaso, yhteiskunnallinen asema, työmarkkina-asema sekä tulot.The survey charted Finnish opinions on various policy measures during the coronavirus epidemic. The respondents were with statements on the COVID-19 pandemic, social security, climate policy and possible ways to stimulate the economy and raise employment rates. The data were collected as part of the 'Tackling Biases and Bubbles in Participation' (BIBU) research project, which explores how structural changes in the economy impact policy-making. The BIBU project examines how economic restructuring changes citizens' and decision-makers' political capacities, interests and emotions. The research project is a collaboration between six universities and research institutes, led by Professor Anu Kantola from the University of Helsinki. First, the respondents' views on various economic policy measures were surveyed with a series of statements. These policy measures included, for example, changes to unemployment benefits, working hours, job alternation leave, terms of employment, and working life in general. In addition to policies related to employment, the survey included statements on education, social security, the COVID-19 pandemic and investment in the future. Views on climate policy were also investigated with a series of statements (e.g. Finland should take a leading role internationally in reducing greenhouse gas emissions, Finland's economic competitiveness is more important than addressing climate change). The respondents' political opinions were surveyed with questions on where they would place themselves on the left-right political scale and which party they would vote for if parliamentary elections were held now. Additionally, the respondents were asked how they would rate their social status in relation to other people, how they felt that their social status had changed during the past five years, how they anticipated their social status would change in the next five years, and what they considered the risk of being made redundant (e.g. due to automation, relocation of production, or financial difficulties of the company) to be in their current job. Background variables included, among others, the respondent's age, gender, municipality and region of residence, level of education, occupational status, economic activity, and gross personal monthly income
Workplace Well-Being in the Public Sector 2018
No full textAineistossa tarkastellaan kunta-alan ja kirkon henkilöstön kokemuksia työoloista ja työhyvinvoinnista. Kevan toteuttaman tutkimuksen kohderyhmänä ovat Julkisen alan eläkelain mukaan vakuutetut henkilöasiakkaat, eli kunta-alan, valtion budjetista rahoituksensa saavat valtion virastot ja laitokset sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työnantajien virka- ja työsuhteiset työntekijät. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa erilaisiin väitteisiin. Kysymysten aihealueita olivat esihenkilötyö, työyhteisöjen toimivuus, työn organisointi ja turvallisuus, työn kuormittavuus ja työprosessit. Kysyttiin edelleen näkemyksiä osaamisen kehittämisestä ja kehittämismyönteisyydestä. Lisäksi kartoitettiin työntekijöiden ja työyhteisöjen voimavaroja kohdata muutoksia. Edelleen kiinnostuneita oltiin myös työkyvystä ja työssä jatkamisen tukemisesta, koetusta väkivallasta ja epäasiallisesta kohtelusta. Lopuksi kysyttiin työhyvinvoinnista, työssä koetusta ilosta sekä tasa-arvosta. Taustamuuttujina aineistossa ovat ammattiasema, sukupuoli, työsuhteen laatu, toimintasektori, ikäryhmä sekä ammattiala.This study charted municipal, state and church employees' experiences of work conditions and workplace well-being in Finland. The target group of the study comprised employees insured under the Public Sector Pensions Act: Finnish municipal employees, employees of government agencies and departments, and employees of the Evangelical Lutheran Church of Finland. The study was conducted by Keva, the pension provider for public sector employees in Finland. The respondents were presented with attitudinal statements and asked to evaluate the extent to which they agreed with these statements. The first statements covered work processes, satisfaction with superiors, working climate and work atmosphere, working conditions, competence requirements, and personal development. Further statements concerned development in the workplace, work ability, coping at work, equality, and rewarding. After the attitudinal statements, the respondents were enquired whether they had, within the previous 12 months, experienced violence or harassment by customers/clients or been bullied or treated unfairly at the workplace by colleagues or superiors. Finally, the respondents' views on their personal work well-being and its development within the previous year were charted, and they were asked whether they felt joy in their work and whether they would recommend their workplace to others. Background variables included the respondent's occupational status, gender, type of employment contract, sector of employment, age group, and industry of employment
Everyday Media Use: Survey for 16-30-Year-Olds 2020
No full textAineistossa selvitetään 16-30 -vuotiaiden media-arkea nykypäivänä sekä heidän toiveitaan koskien tulevaisuuden mediaa. Kysely on osa Media-alan tutkimussäätiön rahoittamaa Tulevaisuuden media-arki nuorten kuvittelemana -hanketta, jonka toteuttivat yhteistyössä Tampereen yliopiston Comet-tutkimuskeskus sekä Aalto-yliopiston informaatioverkoston koulutusohjelma. Aluksi vastaajille esitettiin kysymyksiä koskien heidän käyttämiään mediateknisiä laitteita ja sosiaalisen median sovelluksia. Heiltä esimerkiksi tiedusteltiin, minkälaisia laitteita ja sovelluksia he säännöllisesti käyttävät sekä mihin tarkoitukseen. Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä koskien vastaajien kokemuksia oman mediankäytön muuttamisesta sekä sen mahdollisesta rajoittamisesta. Edelleen vastaajia pyydettiin kuvailemaan, millä tapaa he ovat omaan mediankäyttöönsä tyytyväisiä tai tyytymättömiä. Kyselyn lopuksi pyrittiin vielä kartoittamaan vastaajien toiveita liittyen tulevaisuuden mediaan. Taustamuuttujina aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, maakunta, perhemuoto, koulutus ja pääasiallinen toiminta.The survey charted the everyday media use of 16-30-year-olds in Finland. The survey was conducted as part of the Young people imagining media(ted) futures: developing a methodology for change research project, which was a joint project between Research Centre Comet at Tampere University and the Information Networks Programme at Aalto University. First, the respondents were asked which electronic devices they had at home (e.g. smartphone, laptop, smart watch) and which devices they found the most important for their personal use. The respondents' use of various social media apps, such as Instagram, TikTok and Discord, was examined, and they were asked about the content they consumed online (e.g. news, social media posts, podcasts, music). Further questions surveyed what was most important to the respondents when using electronic media equipment and apps (e.g. having discussions with others, having a fun way to spend time, creating content of their own, making purchases online), whether the respondents' media use habits had changed in the past year, and whether they had ever tried to restrict their use of media. At the end of the survey, several open-ended questions were presented to the respondents regarding their satisfaction in their media use and their expectations and hopes for the media and electronic devices of the future. Background variables included the respondent's year of birth, gender, NUTS3 region of residence, household composition, level of education and economic activity and occupational status
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2015
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2015 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostossa. Tilastotietojen koonnissa organisaatiot ovat soveltaneet seuraavia standardeja: SFS-ISO 2789:2013 (Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi, joka pohjautuu päästandardiin ISO 2789:2013 International library statistics), ISO 11620:2014 (Library performance indicators), SFS-ISO 16439:2016 (Kirjastojen vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät ja toimenpiteet, joka pohjautuu standardiin ISO 16439:2014 Methods and procedures for assessing the impact of libraries) sekä ISO TR 28118:2009 (Performance indicators for national libraries). Lisätietoa aineistonkeruusta on KITT-käyttäjän käsikirjassa (ks. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit/Aineistoon liittyvät tiedostot).The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2015 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data file. The collecting organisations compiled the statistical data in accordance with the following standards: SFS-ISO 2789:2013 (International statistical standard for libraries which is based on the main standard ISO 2789:2013 International library statistics), ISO 11620:2014 (Library performance indicators), SFS-ISO 16439:2016 (Methods and procedures for assessing the impact of libraries, based on ISO 16439:2014 Methods and procedures for assessing the impact of libraries), and ISO TR 28118:2009 (Performance indicators for national libraries). More information on the data collection can be found in the KITT user guide (available only in Finnish, see Related Materials)
Citizens' Pulse 2/2022
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten korona-ajan mielipiteitä viranomaisten toiminnasta, tiedonkulusta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä myös sosiaaliturvauudistuksesta (2020-2027). Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka luotettavina vastaajat pitävät eri ryhmien edustajien julkisuudessa antamia tietoja koronakriisistä sekä kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Vastaajien mielialaa kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon koronaepidemia sekä erilaiset terveyteen ja hyvinvointiin (esimerkiksi oma tai läheisten riski sairastua koronaan, terveydenhuoltojärjestelmän kestokyky, oman tai läheisten alkoholinkäytön hallinta) sekä toimeentuloon ja arkeen (oman tai läheisten toimeentulon riittävyys, riski joutua lomautetuksi tai työttömäksi, lasten koulunkäynti yms.) liittyvät asiat aiheuttavat huolta tällä hetkellä. Esitettiin myös väittämiä vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta tulevaisuuteen ja koetusta stressistä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Tiedonsaantiin ja viestintään liittyen tiedusteltiin edelleen, miten tasapuolista, luotettavaa, avointa ja selkeää viranomaisten viestintä on ollut. Korona-ajan toimintaa selvitettiin kysymällä, kuinka hyvin vastaaja on noudattanut koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä suosituksia. Kysyttiin myös koronarokotteiden ottamisesta ja rajoitustoimien purkamisesta. Edelleen kartoitettiin koronaviruksen leviämisen estämiseen käytettyjen omaehtoisten suojauskeinojen, kuten kasvomaskien, kotitestien ja koronapassin hyödyllisyyttä ja hyväksyttävyyttä. Lopuksi esitettiin väittämiä mm. työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta muuttuvissa elämäntilanteissa. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19). Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions about the social security reform (2020-2027) in Finland. The second collection round of 2022 surveyed the respondents' opinions on the reliability of the information provided by various Finnish authorities (e.g. the Finnish Institute for Health and Welfare) and members of various groups (e.g. health care employees, researchers) on the coronavirus crisis. The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health and well-being. The questions covered, for example, whether the respondents were worried about their own risk or the risk of people close to them contracting COVID-19, the availability of health care for them and people close to them for issues unrelated to COVID-19, their own mental well-being, and whether they felt their lives were meaningful. Additionally, the respondents were asked about their concerns in regard to livelihood and everyday life (e.g. whether they were worried about the adequacy of their income or the income of people close to them, the uncertainty regarding how long the exceptional circumstances would last, and their children's schooling). The respondents' confidence in their future and experiences of stress were surveyed, and the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns. Next, the respondents opinions on the availability, reliability and accuracy of the information provided by Finnish authorities on the coronavirus crisis was charted. Compliance with coronavirus restrictions was examined by asking the respondents whether they had followed the restrictions and recommendations set by authorities for preventing transmission of the virus, including maintaining safe distances, wearing a face mask, and minimising contacts with people outside immediate family and friends. The respondents were also asked whether they had received at least one dose of the COVID-19 vaccine, and how necessary they felt that it was to follow measures such as wearing a mask and maintaining safe distances after receiving two or three doses of the COVID-19 vaccine. The respondents were surveyed on how useful they thought several measures were in preventing the spread of COVID-19 (e.g. testing yourself with rapid antigen at-home tests, avoiding public events, and using a COVID-19 certificate to enter restaurants and events), and how long they would be willing to comply with the measures. The respondents were also asked whether they thought that the current schedule for lifting COVID-19 restrictions was too soon, too late, or well-timed. Opinions on the social security reform in Finland were examined by asking the respondents how much they agreed or disagreed with several statements on the topic of social security (e.g. I trust that the majority of people participate in society according to their own abilities and the possibilities afforded by them, An unemployed jobseeker should have the right to refuse a job that creates a significant amount of CO2 emissions, and Environmentally friendly choices are not financially easy for everyone which is why social security should encourage people to make environmentally friendly choices). Background variables included the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Citizens' Pulse 15/2021
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten korona-ajan mielipiteitä viranomaisten toiminnasta, tiedonkulusta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin vastaajien luottamusta viranomaisten ja instituutioiden toimintaan sekä toisiin ihmisiin. Tiedusteltiin myös arvioita, kuinka hyvin viranomaiset olivat varautuneet koronan kaltaiseen tautiepidemiaan. Vastaajien mielialaa kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon koronaepidemia sekä erilaiset terveyteen ja hyvinvointiin (esimerkiksi oma tai läheisten riski sairastua koronaan, terveydenhuoltojärjestelmän kestokyky, oman tai läheisten alkoholinkäytön hallinta) sekä toimeentuloon ja arkeen (oman tai läheisten toimeentulon riittävyys, riski joutua lomautetuksi tai työttömäksi, lasten koulunkäynti yms.) liittyvät asiat aiheuttavat huolta tällä hetkellä. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta tulevaisuuteen ja koetusta stressistä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Tiedonsaantiin ja viestintään liittyen tiedusteltiin edelleen, miten tasapuolista, luotettavaa, avointa ja selkeää viranomaisten viestintä on ollut. Korona-ajan toimintaa selvitettiin kysymällä, kuinka hyvin vastaaja on noudattanut viranomaisohjeita ja koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä suosituksia. Kysyttiin myös koronarokotteiden ottamisesta. Edelleen kartoitettiin koronaviruksen leviämisen estämiseen käytettyjen omaehtoisten suojauskeinojen, kuten kasvomaskien, kotitestien ja koronapassin hyödyllisyyttä, helppoutta ja hyväksyttävyyttä. Lopuksi kysyttiin, onko vastaaja käyttänyt jotakin julkista sähköistä asiointipalvelua kuluneen vuoden aikana sekä niihin liittyviä mahdollisia käyttökokemuksia. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19). Main themes in the survey include the activity and the communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondent's own state of mind. The 15th collection round of 2021 surveyed the respondents' trust in other people and in various institutions, such as the Finnish Government, the health care system, and the police. The respondents were asked to evaluate how well Finnish authorities (including the Government, Ministries, and other authorities such as the police and the Finnish Institute for Health and Welfare) had been prepared for epidemics such as COVID-19. The respondents' state of mind was examined with questions on various matters relating to health and well-being. The questions covered, for example, whether the respondents were worried about their own risk or the risk of people close to them contracting COVID-19, the availability of health care for them and people close to them for issues unrelated to COVID-19, and their own mental well-being. Additionally, the respondents were asked about their concerns in regards to livelihood and everyday life (e.g. whether they were worried about the adequacy of their income or the income of people close to them, the uncertainty regarding how long the exceptional circumstances would last, and their children's schooling). Next, the respondents' confidence in their future and experiences of stress were surveyed. The respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns. The availability and findability of relevant information on the coronavirus crisis was charted. Compliance with coronavirus restrictions was examined by asking the respondents whether they had followed the restrictions and recommendations set by authorities for preventing transmission of the virus, including maintaining safe distances, washing hands regularly, wearing a face mask, avoiding touching the eyes, nose or mouth with unwashed hands, using a hand sanitiser when it was available in public places, and minimising contacts with people outside immediate family and friends. The respondents were asked how useful they thought several measures were in preventing the spread of COVID-19 (e.g. testing yourself with rapid antigen at-home tests, avoiding public events, and using a COVID-19 certificate to enter restaurants and events), how easy it had been/would be for the respondents to comply with the measures, and how long they would be willing to comply with the measures. Finally, the respondents were asked about whether they had used any online services provided by Finnish government agencies (such as MyTax and OmaKela) or by other providers (such as health care authorities, libraries and schools) during the previous 12 months. The respondents were also asked whether they thought that the online services made their everyday lives easier and whether they found the online services easy to use. Background variables included the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Citizens' Pulse 5/2022
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten korona-ajan mielipiteitä viranomaisten toiminnasta, tiedonkulusta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä myös Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Ukrainan kriisistä ja varautumisesta. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin vastaajien luottamusta eri instituutioihin ja toisiin ihmisiin. Vastaajien hyvinvointia ja mielialaa kartoitettiin. Lisäksi esitettiin väittämiä vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta. Edelleen kysyttiin luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin huolestuttavatko kriisin vaikutukset Suomen, omaan ja läheisten turvallisuuteen tai sodan mahdollinen laajeneminen. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä viranomaisten ja vastaajien omasta varautumisesta, talouspakotteiden hyväksyttävyydestä sekä vaikuttamisyrityksistä. Tiedonsaantiin ja viestintään liittyen tiedusteltiin vielä, miten tasapuolista, luotettavaa, avointa ja selkeää viranomaisten viestintä koronakriisistä on ollut. Kysyttiin myös kuinka hyvin vastaaja on noudattanut koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä suosituksia. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19). Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions about the Russian invasion of Ukraine and preparing for crisis situations. The fifth collection round of 2022 surveyed the respondents' trust in various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces), as well as other people. The respondents' state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, experiences of stress and togetherness, and whether they felt their lives were meaningful. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and crisis situations in general. In relation to the Ukraine crisis, the respondents were, for example, asked about their sense of security, worries caused by the crisis and its possible impact on the Finnish economy and their own financial situation, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU, how well authorities had been prepared for crises like the crisis in Ukraine, how well the respondents themselves had prepared for crisis situations (e.g. by stockpiling food and medicine), and whether the uncertainty caused by the Ukraine crisis had impacted the respondents' consumer behaviour were charted. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. On the topics of communication and dissemination of information, the respondents' opinions on the availability, reliability and accuracy of the information provided by Finnish authorities on the coronavirus crisis were charted. Compliance with coronavirus restrictions was examined by asking the respondents whether they had followed the restrictions and recommendations set by authorities for preventing transmission of the virus, including maintaining safe distances, wearing a face mask, and minimising contact with other people. The respondents were also asked how necessary they felt it was to follow measures such as wearing a mask and maintaining safe distances after receiving two or three doses of the COVID-19 vaccine. Background variables included the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Finnish Working Life Barometer 2020
No full textTyöolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2020 kyselyyn lisättiin koronaviruspandemiaan liittyviä kysymyksiä. Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Edelleen käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Kysyttiin myös työhön liittyvistä tuntemuksista kuten stressistä. Koronaan liittyen kysyttiin, alkoiko vastaaja tehdä etätyötä koronatilanteen takia, onko hän tehnyt etätyötä aiempaa useammin ja kuinka tyytyväinen hän on etätyön sujumiseen koronan aikana. Tiedusteltiin myös, onko vastaaja joutunut koronatilanteen takia lomautetuksi tai osa-aikaiseksi. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työaika ja ylityön määrä.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The 2020 collection round included new questions regarding the COVID-19 pandemic. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace, changes in the number of staff, distribution of work and tasks, and implementation of new working methods and systems over the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement and equality in the workplace, job stability, and opportunities for employees to develop and apply new ideas. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work, safety of work environment, and skills of employees. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender, type of job contract, and health status was explored. Incidents of bullying, harassment and violence at work were surveyed. The next set of questions investigated the respondents' membership in a trade union or professional association, flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, and satisfaction with the pay level. The respondents' participation in job-related training and the contents of the training (e.g. IT, leadership skills, communication skills) were surveyed. The development of the workplace was also investigated. The use of virtual workspaces and social media services such as Facebook, Twitter and blogs as part of work tasks was charted. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. The respondents were asked about work-related calls, emails and messages they had had to attend to outside their official working hours in the past 12 months. The impact of the COVID-19 pandemic on working conditions was investigated with questions on whether the respondents had worked remotely before the COVID-19 pandemic, whether they had started to work remotely because of the pandemic, whether they now had to do more remote work than before the pandemic, and how satisfied they had been with remote work during the pandemic. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. Additionally, the respondents' experiences of stress, mental exhaustion, and excitement related to work were surveyed. The respondents were asked whether they had been temporarily laid off due to the COVID-19 pandemic, whether their working hours had been reduced because of the pandemic, and how the pandemic had impacted their workload. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be dismissed or temporarily laid off, or that their tasks would change over the next year. Finally, views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed, on the general employment situation in Finland, possible changes in working life in general, and the employer's financial situation. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, status in employment, employer type, industry of employment, type of contract, weekly working hours, overtime, and socioeconomic status
Children and Youth Leisure Survey: 7-9-Year-Olds 2018
No full textAineistossa selvitettiin Suomessa asuvien 7-9 vuotiaiden lasten vapaa-ajanviettotapoja tarkentaen liikuntaan. Haastattelut tehtiin 7-9-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Tiedonkeruun rahoitti valtion nuorisoneuvosto. Aineistossa liikunnaksi lukeutui ohjatun harrastustoiminnan lisäksi omaehtoiset liikuntamuodot. Tutkimuskysymyksillä kartoitettiin, miten lapset viettävät vapaa-aikaansa, kuinka paljon he liikkuvat ja millaista liikuntaa he harrastavat. Lisäksi aineistossa pyrittiin selvittämään syitä harrastamattomuudelle. Kiinnostuneita oltiin myös siitä, miksi lapset harrastivat liikuntaa ja millä tapaa he haluaisivat liikkua. Vanhemmilta kysyttiin, millaisia piirteitä he pitivät lastensa harrastuksilta toivottavina ja kuinka paljon he itse osallistuivat lastensa harrastuksiin. Heitä pyydettiin myös arvioimaan harrastuksesta aiheutuvien kustannusten määrää. Taustamuuttujina aineistossa ovat lapsen äidinkieli ja sukupuoli, asuinpaikka, vanhempien koulutustaso, taloudellinen toimeentulo sekä huoltajien ja lasten määrä perheessä.The survey studied the leisure time activities and physical activity of Finnish children aged 7-9. In addition to organised sport, everyday physical activities were also included in the study's definition of physical activity. The interviews were conducted with children aged 7-9 and their parents or guardians. The study was funded by the State Youth Council. First, the parents of the respondents were asked whether their child had any hobbies (not only organised activities but also hobbies that the child might do by themselves at home), whether the parents themselves took part in the child's hobby (e.g. by taking the child to practice, acting as a coach), and how often, if so. The child's screen time was also surveyed. The child's physical activity was charted by asking the parents whether the child had any hobbies that included some form of exercise, whether the child took part in any organised sports, how many days a week the child was physically active at least 60 minutes a day, time spent in vigorous exercise, and whether the child would like to exercise more in their leisure time or take part in a certain kind of exercise. Monthly expenses associated with the child's hobbies that included physical activity were also examined. Those parents who indicated that their child did not take part in exercise in their leisure time were asked about the child's reasons for not exercising (e.g. the child doesn't enjoy exercise, the kind of exercise the child would like to do is too expensive, the child has a disability or illness that makes it difficult to take part in exercise). Those parents/guardians who indicated that their child took part in exercise in their leisure time were asked to estimate how often the child took part in certain forms exercise (e.g. practices, competitions or matches organised by a sports club, school-organised sports clubs, cycling or playing outside independently) and how well several statements applied to the child's current hobbies that included physical activity (e.g. it is affordable, the child enjoys the hobby, the coaching is of high quality). The next set of questions focused on leisure time from the children's perspective. The children were asked how much leisure time they felt they had, what activities they did in their leisure time (e.g. writing, drawing or painting, playing an instrument or singing, reading, playing video games) and how often they did these activities. The children's physical activity was charted by asking how often they exercised in their leisure time, if they would like to exercise more or take part in a certain kind of exercise, and if they took part in any organised sports. Reasons for exercising and not exercising were also investigated. Background variables included the family's region of residence, type of neighbourhood, type of municipality, the child's gender and mother tongue, highest education level attained by mother/female guardian and father/male guardian, and the family's household composition and financial situation
Finnish Youth Survey 2018
No full textNuorisobarometrin 2018 pääteemoja olivat Eurooppa ja vaikuttaminen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös nuorten arvoja ja asenteita maahanmuuttoon ja Suomen asemaan Euroopan unionissa, luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin ja tulevaisuusodotuksia. Aluksi kysyttiin, kuinka kiinnostuneita vastaajat ovat politiikasta ja kuinka paljon he luottavat eri yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten eduskunnan, presidentin, oikeuslaitoksen ja poliisin toimintaan. Kysyttiin myös puoluekannasta, aikomuksesta äänestää eduskuntavaaleissa 2019 sekä erilaisista tavoista vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Lisäksi esitettiin väittämiä poliitikoista ja puolueista. Eurooppaan ja Euroopan Unioniin liittyen kysyttiin Euroopan olemuksesta, mihin Suomen pitäisi vaikuttaa seuraavalla Euroopan Unionin puheenjohtajuuskaudellaan, EU-jäsenyydestä ja EU:n yhdentymisen asteesta. Kansalliseen identiteettiin, maahanmuuttoon ja matkailuun liittyen kysyttiin aidon suomalaisen määritelmiä, millaiseksi vastaaja määrittelee itsensä (suomalainen, pohjoismaalainen, eurooppalainen jne.), ulkomaalaisten asemasta Suomessa ja kuinka paljon vastaaja on matkustellut tai asunut ulkomailla. Lopuksi kysyttiin, kuinka tärkeitä esimerkiksi isänmaallisuus, demokratia ja tasa-arvo ovat vastaajille ja miten he sijoittavat itsensä erilaisilla arvo- ja näkemysulottuvuuksilla. Edelleen kartoitettiin suhtautumista tulevaisuuteen ja turvattomuutta mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, asuinpaikka, äidinkieli, koulutus, pääasiallinen toiminta, kotitalouden rakenne ja toimeentulo, äidin ja isän koulutustaso sekä työttöminä olevien työttömyysjakson pituus.Themes of the Finnish Youth Survey 2018 included Europe and influencing decision-making in society. Questions charted attitudes towards immigration and Finland's position in the European Union, trust in various institutions, and expectations for the future. First, the respondents were asked how interested they were in politics and how much they trusted various institutions, such as the Parliament, the President, the justice system, and the police. The respondents were also asked which political party they felt closest to and how likely it was that they would vote in the 2019 parliamentary elections. Views on the EU were surveyed with questions on, for example, whether the respondents thought of Europe as a geographical region or a union of values, thought EU membership had been beneficial for Finland, and felt that the free movement of people was important. Questions charted the respondents' opinions on whether Finland should try to influence various issues during its presidency of the Council of the EU in 2019 (e.g. environmental protection, gender equality, improving EU-Russia relations). The respondents' views on politicians and political parties in Finland were also examined. Next, the respondents were asked whether they had ever personally aimed to influence decision-making in society (e.g. by voting, through civil disobedience, through consumer choices) and how effective they thought various ways of influencing decision-making were. Views on national identity were surveyed with questions on how important the respondents thought several factors, such as having been born in Finland or being able to speak Finnish or Swedish, were for being truly Finnish. The respondents' attitudes towards immigration were also examined with statements on, for example, whether they thought that immigrants diversified Finnish culture and that most immigrants came to Finland just to profit from benefits funded by taxes. The respondents were asked how important various matters, such as material wealth, democracy, health, and peace, were for them personally, as well as how they saw their own identity (e.g. whether they felt Finnish, European, multi-cultural, foreign). Finally, views on potential causes of uncertainty and instability in the future (e.g. climate change, international terrorism, the EU collapsing) were charted, and the respondents were asked how optimistic or pessimistic they were about the future. Background variables included the respondent's gender, age, municipality of residence, mother tongue, level of education, economic activity and occupational status, household composition and income, level of education of R's mother and father, and length of possible unemployment