Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Perceptions of Upper Secondary Education: Adult Students in Vocational Education 2022
No full textAineistossa on kartoitettu ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien aikuisten käsityksiä ja mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta. Teemoja aineistossa ovat mm. opiskeluun liittyvät mielikuvat, syyt lähteä opiskelemaan sekä käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Aluksi aikuisopiskelijoilta kysyttiin, mitä alaa he opiskelevat, kuinka tyytyväisiä he ovat opiskelupaikkaansa ja kuinka varmasti he uskovat jossakin vaiheessa opiskelevansa lisää nykyisten opintojen jälkeen. Vastaajat kertoivat myös, kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat heidän opintovalintaansa. Lisäksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa mm. tutkinnon hyödyllisyyteen työelämää ja jatko-opintoja ajatellen. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, asuinpaikka, koulutusaste, ammattiryhmä ja onko ollut työttömänä.The survey charted the perceptions and opinions of adult students in vocational upper secondary education regarding upper secondary education in Finland. Main themes included, among others, reasons behind the respondents' choice of education, perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated, and opinions on studying. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, adult students were asked what field they were studying and how certain they were that they would pursue further studies at some point after their current studies. In addition, students were asked how different factors affected their choice of upper secondary education (e.g. wanting to have a job with good pay, location of the school/education facility, parents' opinions). Finally, the perceived usefulness of the respondents' studies in their future as well as their satisfaction in their education were examined with some attitudinal statements (e.g. whether they thought their upper secondary education would be useful in their future work and whether they would choose a different path of education if they could reapply). Background variables included the respondent's gender, age group, region of residence (NUTS3), municipality of residence, highest level of education, occupation group and whether they had ever been unemployed
Rural Finland 2020: Political Decision-Makers, Rural Development Specialists, the Media
No full textMaaseutubarometri kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Tutkimuksen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on jatkoa Sitran "Maamerkit - maaseudun merkitykset" -ohjelmassa vuosina 2009 ja 2011 toteutetuille maaseutubarometreille. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää yrityselämän päättäjien, poliittisten päättäjien, toimittajien sekä maaseutuasiantuntijoiden käsityksiä Suomen erilaisista alueista. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin millaisia mielikuvia maaseutu sekä kaupunki heissä herättää. Kysyttiin myös, miten erilaiset alueet vastaavat käsitystä maaseudusta. Haluttiin myös tietää kuinka voimakkaana vastaaja kokee maaseutu/kaupunki -identiteetin. Seuraavaksi tiedusteltiin mitä maaseutu merkitsee vastaajalle tänä päivänä ja mitä maaseutu todennäköisesti tulee merkitsemään 10 vuoden kuluttua. Pyydettiin myös arvioimaan, miten maaseudun merkitys tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tulevaisuudenkuvia maaseudusta ja kysyttiin, mitkä niistä parhaiten vastaisivat toiveita maaseudun tulevaisuudesta ja miten he uskovat asioiden olevan vuonna 2035. Kysyttiin myös ilmastonmuutoksesta ja sen suhteesta maaseutuun ja maaseudun kehityssuuntiin. Edelleen esitettiin väittämiä ajankohtaisista maaseutuun liittyvistä aiheista sekä polttavimmista maaseudun kehittämistarpeista. Elinkeinoja ja yrittäjyyttä käsiteltiin pyytämällä vastaajilta arvioita eri alojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittymisestä maaseudulla sekä esittämällä yrittäjyyden yleistä kehittämistä koskevia väittämiä. Lisäksi esitettiin erikseen maaseutuun liittyvää yrittäjyyttä koskevia väittämiä ja tiedusteltiin, toimiiko vastaaja tai onko hän ryhtymässä yrittäjäksi maaseudulla. Taustamuuttujina olivat muun muassa maakuntatiedot, syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, ammatti/asema, talouden bruttotulot, mitä puoluetta äänestäisi, yrityksen henkilömäärä, yrityksen toimiala, minkä tyyppisen median edustaja on sekä tehtävä edustamassaan mediassa.The Rural Finland survey explores the meaning and future of rural areas. The aim of the survey is to provide information on how Finns perceive the countryside. The study is a continuation of the surveys conducted in the Landmarks Programme of the Finnish Innovation Fund (Sitra) in 2009 and 2011. The aim of this part of the survey is to explore the perceptions of business decision-makers, policy-makers, journalists and rural experts about different areas of Finland. First, respondents were asked what kind of images they had of the countryside and the city. They were also asked how different areas correspond to their perception of the countryside. In addition, they wanted to know how strong the rural/urban identity was perceived by the respondents. Next, the respondents were asked what the countryside means to them today and what the countryside is likely to mean in 10 years' time. They were also asked to assess how the meaning of rural areas will change in the future. Then respondents were presented with future scenarios for the countryside and asked which of them best reflected their hopes for the future of the countryside and how they thought things would be in 2035. They were also asked about climate change and its relationship to rural areas and trends in rural development. Further statements were made on current rural issues and the most urgent rural development needs. Businesses and entrepreneurship were addressed by asking respondents to assess the development of business opportunities in different sectors in rural areas and by making statements on the overall development of entrepreneurship. In addition, specific statements were made on rural entrepreneurship and respondents were asked whether they were or were about to become entrepreneurs in rural areas. Background variables were, among others, regional information, year of birth, gender, education, occupation status, gross household income, which political party they would vote for, the number of employees in the company, the company's industry, the type of media they represent and their role in the media they represent
Finnish Values and Everyday Life 1991
No full textAineisto kartoittaa suomalaisten arvoja. Vuoden 1991 aineisto sisältää kansainvälisen arvotutkimuksen Schwartzin 56-osioisen arvomittarin (Schwarz Value Survey, SVS). Mittarissa on kaksi arvolistaa. Ensimmäisellä arvolistalla on elämää ohjaavia periaatteita, kuten tasa-arvo, vapaus, luovuus ja viisaus. Toisella arvolistalla on elämää ohjaavia toimintatapoja, kuten maltillinen, vaikutusvaltainen, kyvykäs ja rehellinen. Vastaajat arvioivat mittarin asteikon avulla, kuinka tärkeitä eri periaatteet heille itselleen ovat. Aineisto kerättiin Gallupin RISC Monitor -asennetutkimuksen yhteydessä. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, ammatti, työssäkäynti, asuinpaikkakuntatyyppi, asuinlääni, kotitalouden koko ja lasten lukumäärä, perheen tuloluokka sekä toisen huoltajan koulutus- ja työtietoja.The survey charted Finnish values and attitudes. The respondents' values were examined with the 56-item Schwarz Value Survey (SVS). The SVS includes two lists of value items containing life-guiding principles and life-guiding practices. The first contains items that describe potentially desirable end-states in noun form and the second includes items that describe potentially desirable ways of acting in adjective form. The respondents rate the importance of each value item. The data were collected as part of the RISC Monitor survey. Background variables included the respondent's gender, age, marital status, level of education, job title, economic activity and occupational status, type of municipal of residence, household size, number of children aged under 18 living in the household, income of the household, and job title and level of education of the second parent/guardian of the children
Barometer for Swedish-speaking Finns B12/2023
No full textAineistolla kartoitettiin muun muassa suomenruotsalaisten äänestämisaikomuksia vuoden 2023 eduskuntavaaleissa sekä mielipiteitä politiikasta ja kansalaisten osallistumista koskevista väittämistä. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Ensimmäisenä kyselylomakkeella selvitettiin vastaajien äänestämisaikomuksia vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Heiltä kysyttiin esimerkiksi aikovatko he äänestää, onko puolue vai ehdokas tärkeämpi äänestettäessä ja mitkä seikat vaikuttavat ehdokkaan sekä puolueen valintaan. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin mielipiteitä poliittisista väittämistä, kuten esimerkiksi väittämistä ”äänestäjien vaatimusten tulisi sitoa päättäjiä, vaikka se uhkaisi tulevia sukupolvia” ja ” poliittisten päättäjien olisi keskityttävä tulevien ongelmien ratkaisemiseen, vaikka se merkitsisikin lisäkustannuksia nykyisille veronmaksajille”. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin arvioita siitä, kuinka paljosta he itse ja suomalaiset yleensä olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he kansalaisvaikuttaneet eri tavoin viimeisen neljän vuoden sisällä tai voisivatko he tehdä niin esimerkiksi allekirjoittamalla kansalaisaloitteen. Vastaajilta kysyttiin myös luottavatko he eri instituutioihin ja voiko muihin ihmisiin ylipäänsä luottaa. Viimeiseksi selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten eri väittämät kuvaavat heitä. Väittämiä olivat esimerkiksi: ”huomaan nopeasti, jos joku ryhmässä tuntee olonsa epämukavaksi” ja ”muut sanovat usein, että olen kylmä, vaikka en aina ymmärrä miksi”. Aineiston taustamuuttujia ovat sukupuoli, kieli, syntymävuosi, ikä, koulutusaste, työmarkkina-asema, maakunta, ikä luokiteltuna, koulutus kolmiluokkaisena, terveydentila itse arvioituna, siviilisääty, uskonnollisuus, tulotaso, asuinalueen tyyppi ja onko vastaajalla lapsia tai lapsenlapsia.The data was used to map the voting intentions of Swedish-speaking Finns in the 2023 parliamentary elections, as well as opinions on politics and statements concerning citizen participation. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). The survey began by examining the respondents' voting intentions for the 2023 parliamentary elections. They were asked, for example, whether they intend to vote, whether the party or the candidate is more important when voting, and what factors influence their choice of candidate and party. Next, the respondents were asked for their opinions on political statements, such as 'decision-makers should be bound by voters' demands, even if it threatens future generations' and 'political leaders should focus on solving future problems, even if it means additional costs for current taxpayers.' Additionally, the respondents were asked to estimate how much they themselves—and Finns in general—would be willing to sacrifice to combat climate change. After this, the respondents were asked whether they had engaged in various forms of civic participation within the past four years, or whether they could imagine doing so—for example, by signing a citizens' initiative. They were also asked about their trust in different institutions and whether people in general can be trusted. Finally, the survey explored how well certain statements described the respondents themselves. Examples of such statements included: 'I quickly notice if someone in a group feels uncomfortable' and 'Others often say I'm cold, even though I don't always understand why. The background variables in the dataset are gender, language, year of birth, age, level of education, labor market status, region, classified age, education classified into three categories, self-assessed health status, marital status, religiosity, income level, type of residential area, and whether the respondent has children or grandchildren
Police Barometer 2022
No full textPoliisibarometri 2022 kartoittaa kansalaisten näkemyksiä poliisin toiminnasta sekä Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien luottamusta poliisiin, poliisin legitimiteettiä, poliisipalveluiden saatavuutta ja niiden onnistumista, poliisin näkyvyyttä sekä rikollisuuteen liittyviä kokemuksia ja rikoksista ilmoittamista. Tutkimus toteutettiin sisäministeriön, Tilastokeskuksen ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä. Kyselyn alussa vastaajat arvioivat poliisin kykyä taata yleinen järjestys ja turvallisuus sekä poliisin eri tehtävien tärkeyttä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien mielipiteitä Suomen rikollisuustilanteesta ja turvallisuudesta. Vastaajilta kysyttiin, kuinka vakavana ongelmana he pitävät rikollisuutta lähiympäristössään sekä missä määrin eri asiat ja ilmiöt huolestuttavat heitä. Tämän jälkeen selvitettiin, onko vastaaja joutunut eri rikosten (mm. omaisuuden varastamisen, autovarkauden, aseellisen uhkauksen, tietomurron tai seksuaalisen ahdistelun) uhriksi, onko hän ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa sekä onko hän kokenut uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaaja ilmoittanut poliisille viimeksi jouduttuaan rikoksen uhriksi tai kohteeksi, ja jos ei ollut, mikä oli syynä ilmoittamatta jättämiseen. Kyselyn viimeinen osio koski poliisin toiminnan arviointia. Siinä selvitettiin poliisipalveluiden saatavuutta ja näkyvyyttä kysymällä mm. kuinka usein poliisipartioita näkyy asuinalueella ja kuinka pitkä matka on lähimmälle poliisiasemalle. Poliisipalveluiden laatua arvioitiin kysymällä, onko vastaaja ollut yhteydessä poliisiin kuluneiden 12 kuukauden aikana, miksi hän oli yhteydessä poliisiin ja miten häntä kohdeltiin. Vastaajilta kysyttiin myös, miten hyvin poliisi on onnistunut eri tehtävien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sekä miten poliisipalvelut ovat kehittyneet asuinseudulla viime aikoina. Lopuksi vastaajat arvioivat sitä, suhtautuuko poliisi ihmisiin eri tavoin heidän etnisistä piirteistään tai sosioekonomisesta asemastaan johtuen sekä omaa luottamustaan poliisin, palo- ja pelastustoimen, hätäkeskuksen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin, puolustusvoimien ja oikeuslaitoksen toimintaan. Taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, koulutus, tuloluokka, poliisilaitosalue sekä vastaajan tai hänen lähisukulaisensa työskentely poliisin palveluksessa.The Police Barometer 2022 surveys citizens' views on the operation of the police and the state of internal security in Finland. The survey examined respondents' trust in the police, the legitimacy of the police, the availability and effectiveness of police services, police visibility, experiences with crime, and the reporting of crimes. The survey was conducted in cooperation with the Ministry of the Interior, Statistics Finland, and the Police University College. Initially, respondents assessed the police's ability to ensure public order and safety, as well as the importance of various police duties. Respondents' sense of security and fear of crime were studied by asking how serious they considered crime to be in their local area and to what extent various issues and phenomena concerned them. The survey then explored whether the respondent had been a victim of various crimes (e.g., theft, car theft, armed threats, data breaches, or sexual harassment), whether they had been a witness or a plaintiff in a criminal proceeding, and whether they had experienced threats or pressure from someone involved in a criminal proceeding. Additionally, respondents were asked whether they had reported the crime to the police after becoming a victim or target of a crime, and if not, what was the reason for not reporting it. The final section of the survey focused on evaluating police performance. It examined the availability and visibility of police services by asking, for example, how often police patrols are seen in the residential area and how far the nearest police station is. The quality of police services was assessed by asking whether the respondent had been in contact with the police during the past 12 months, why they had been in contact with the police, and how they had been treated. Respondents were also asked how well the police have performed in various tasks and in crime prevention, as well as how police services have developed in their area recently. Finally, respondents assessed whether the police treat people differently based on their ethnic characteristics or socioeconomic status, as well as their own trust in the police, fire and rescue services, emergency response centers, private security companies, border guard services, customs, defense forces, and the judicial system. Background variables included the respondent's gender, age, employment status, education, income level, police department area, and whether the respondent or a close relative works for the police
Finnish Youth Survey 2021
No full textVuoden 2021 Nuorisobarometrissa pääteemoja ovat ympäristö- ja ilmastoasiat. Kyselyssä selvitetään nuorten arvoja, ilmastokäyttäytymistä ja käsityksiä ympäristökysymyksistä. Aluksi nuorten yhteiskunnallisia ja aatteellisia näkemyksiä kartoitettiin erilaisten ulottuvuuksien avulla. Elintapoja ja vaikuttamista käsiteltiin tiedustelemalla vastaajan mielipidettä erilaisista ilmastoon ja talouteen liittyvistä väittämistä, ja kuinka paljon esimerkiksi äänestämisellä, ostopäätöksillä ja aktivismilla voi vaikuttaa ympäristöasioihin. Vastaajat kuvailivat myös omaa ympäristökäyttäytymistään kertomalla, millaisia toimia he olivat toteuttaneet viimeisen puolen vuoden aikana. Vastaajat kertoivat, mistä he ovat saaneet tietoa ympäristöasioista. Lopuksi tiedusteltiin nuorten näkemyksiä kestävästä tulevaisuudesta ja miten optimistisesti ja pessimistisesti he suhtautuvat tulevaisuuteen. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä, äidinkieli, asuinmaakunta, vähemmistöön kuuluminen, pääasiallinen toiminta, koulutustaso, kotitalouden toimeentulo ja äidin tai toisen vanhemman koulutustaso.In the 2021 Youth Barometer, the main themes are environmental and climate issues. The survey explores young people's values, climate-related behavior, and perceptions of environmental issues in Finland. At the beginning, young people's societal and ideological views were examined through various dimensions. Lifestyles and civic engagement were addressed by asking respondents for their opinions on various statements related to climate and the economy, and how much things such as voting, consumer choices, and activism can influence environmental matters. Respondents also described their own environmental behavior by reporting what kinds of actions they had taken in the past six months. Respondents were asked where they had obtained information about environmental issues. Finally, the survey explored young people's views on a sustainable future, and how optimistically or pessimistically they perceive the future. Background variables in the dataset include the respondent's gender, age, mother tongue, region of residence, belonging to a minority group, economic activity and occupational status, education level, household income, and the education level of the mother or another parent
Gen2 Survey, March 2023
No full textKyselyllä kartoitetaan maahanmuuttajataustaisten suomalaisten identiteettiä, äänestysaikeita vuoden 2023 eduskuntavaaleissa sekä yleisiä näkemyksiä politiikasta ja yhteiskunnasta. Aineisto on kerätty osana Gen2-kyselytutkimuspaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin heidän kiinnostustaan politiikkaan sekä luottamustaan eri tahoihin, kuten hallitukseen ja tiedotusvälineisiin. Tämän jälkeen kartoitettiin vastaajien kokemuksia suomalaisuudesta ja omasta etnisestä identiteetistä. Vastaajilta kysyttiin, kuuluvatko he Suomessa johonkin etniseen vähemmistöryhmään sekä missä määrin he samaistuvat erilaisiin ryhmiin. Lisäksi tiedusteltiin, mitä tekijöitä vastaajat pitävät identiteettinsä kannalta tärkeinä. Vastaajilta kysyttiin myös näkemyksiä liittyen esimerkiksi poliittiseen osallistumiseen sekä etnisten vähemmistöjen asemaan politiikassa. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin heidän äänestämisaikeistaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin eri seikat ja ominaisuudet vaikuttavat puolue- ja ehdokasvalintaan tai vaaleissa äänestämättä jättämiseen. Vastaajien tuli myös valita, mitkä puolueet kykenevät parhaiten edistämään etnisten vähemmistöryhmien asemaa Suomessa. Tämän jälkeen vastaajien tuli arvioida erilaisia ehdotuksia koskien Suomen tulevaisuuden suuntaa. Ehdotukset liittyivät esimerkiksi tasa-arvon edistämiseen, maahanmuuton kasvuun, verotuksen suuntaan, julkisen sektorin kokoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he kokeneet syrjintää viimeisen viiden vuoden aikana. Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, maakunta, vaalialue, kuntaluokitus, koulutustaso, ammattiryhmä, puoluekanta ja tieto maanosasta, jossa vanhemmat ovat syntyneet.The survey explores the identity of second-generation immigrants in Finland, their voting intentions in the 2023 parliamentary elections, and their general views on politics and society. The data was collected as part of the Gen2 survey panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked about their interest in politics and their trust in various entities, such as the government and the media. The survey then explored respondents' experiences of Finnishness and their ethnic identity. Respondents were asked whether they consider themselves part of an ethnic minority in Finland and to what extent they identify with different groups. They were also asked about the factors they consider important to their identity. In addition, the survey addressed respondents' views on political participation and the role of ethnic minorities in politics. Next, respondents were asked about their voting intentions in the 2023 parliamentary elections. They were also asked to what extent various factors and characteristics influence their choice of party and candidate or their decision not to vote. Respondents also indicated which parties they believe are best positioned to promote the interests of ethnic minority groups in Finland. Following this, respondents were asked to evaluate various options regarding the future direction of Finland. Following this, they evaluated different future policy directions for Finland, including issues such as promoting equality, increasing immigration, taxation policy, the size of the public sector, and combating climate change. Finally, respondents were asked whether they had experienced discrimination in the past five years. Background variables included the respondent's age, gender, region of residence, electoral district, statistical grouping of municipalities, level of education, occupational group, party affiliation, and the continent of birth of their parents
Politician Panel Survey, October-November 2023
No full textKysely toteutettiin ilmastonmuutostietoa tarjoavan Ilmasto-opas.fi-sivuston kehittämiseksi, ja siinä kartoitettiin sivuston tunnettuutta ja käyttöä kunta- ja hyvinvointialuepäättäjien keskuudessa. Lisäksi kysyttiin yleisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja demokratiaan liittyviä kysymyksiä. Vastaajat ovat kunnanvaltuutettuja ja hyvinvointialuevaltuutettuja. Aineisto on kerätty osana Päättäjäpaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi tiedusteltiin onko vastaaja käyttänyt ilmasto-opas -sivustoa sekä tiedusteltiin mistä ilmastonmuutokseen liittyvistä aiheista vastaaja on kiinnostunut. Lisäksi kysyttiin millaisessa muodossa vastaaja kokee tarvitsevansa tietoa ilmastonmuutoksesta sekä minkälaista tietoa ilmastonmuutoksesta tarvitaan kuntapäätöksenteon kannalta. Tämän jälkeen tiedusteltiin kuinka tyytyväinen vastaaja on demokratian toimivuuteen Suomessa sekä esitettiin yleisiä väittämiä liittyen Suomen yhteiskuntaan ja politiikkaan. Lopuksi esitettiin vielä väittämiä liittyen ilmasto-opas -sivustoon. Taustamuuttujia ovat muun muassa puoluejäsenyys, kotikunnan koko luokiteltuna, ikäryhmä, sukupuoli, äidinkieli, koulutustaso sekä vaalipiiri.The survey was carried out to develop the website climateguide.fi, which provides information on climate change, and to assess the awareness and use of the website among municipal and wellbeing services county councilors. In addition, questions were asked about Finnish society and democracy in general. The respondents are municipal and wellbeing services county councilors. The data was collected as part of the Politician Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, the respondents were asked whether they had used the Climateguide website and what topics related to climate change they were interested in. In addition, the respondents were asked in what form they felt they needed information on climate change and what kind of information on climate change was needed for municipal decision-making. This was followed by questions on how satisfied the respondent is with the functioning of democracy in Finland. Also, statements on general issues related to Finnish society and politics were presented. Finally, statements were made about the Climateguide website. Background variables include party membership, size of municipality of residence, age group, gender, mother tongue, level of education and electoral district
Politician Panel Survey, December 2020-January 2021
No full textKyselyssä kartoitetaan päättäjien asenteita ja mielipiteitä suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntaa kohtaan sekä päätöksentekoa vastaajien kotikunnissa. Vastaajat ovat kunnanvaltuutettuja. Aineisto on kerätty osana Päättäjäpaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin yleisellä tasolla mielipiteitä ja asenteita liittyen suomalaiseen yhteiskuntaan ja demokratiaan. Lisäksi vastaajia pyydettiin sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille. Seuraavat kysymykset käsittelivät päätöksentekoa vastaajien kotikunnassa kysymällä esimerkiksi kuinka paljon vaikutusvaltaa tietyillä toimijoilla kunnassa on. Lopuksi pyydettiin arvioimaan kuinka paljon itse kokee pystyvänsä vaikuttamaan tiettyihin asioihin kunnassa kunnallisena päätöksentekijänä. Taustamuuttujina ovat ikä luokiteltuna, äidinkieli, koulutustaso, puoluejäsenyys, vaalipiiri ja kuinka pitkään toiminut kunnallisessa luottamustehtävässä.The questionnaire surveys the attitudes and opinions of decision-makers towards Finnish democracy and society, as well as decision-making in the respondents' home municipalities. The respondents are municipal councilors. The data was collected as part of the Politician Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked about their general opinions and attitudes towards Finnish society and democracy. Respondents were also asked to place themselves on the left-right axis. The next questions dealt with decision-making in the respondents' home municipality by asking, for example, how much influence certain actors have in the municipality. Finally, respondents were asked to rate how much influence they felt they could have on certain issues in the municipality as a municipal decision-maker. The background variables are age categorised, mother tongue, level of education, party membership, electoral district and information on how long they have been in local government
Politician Panel Survey, April-May 2021
No full textKyselyssä kartoitetaan päättäjien mielipiteitä vuoden 2021 kuntavaaleista sekä yleisesti suomalaisesta yhteiskunnasta ja demokratiasta. Vastaajat ovat kunnanvaltuutettuja. Aineisto on kerätty osana Päättäjäpaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi kysyttiin, oliko vastaajien mielestä oikea ratkaisu siirtää kuntavaalit kesäkuulle. Lisäksi tiedusteltiin, aikovatko he asettua ehdolle ja vaikuttiko kuntavaalien siirto heidän aikomuksiinsa asettua ehdolle. Tämän jälkeen kysyttiin ajatteleeko vastaaja, että kuntavaalien siirrosta on hyötyä tai haittaa jollekin tietylle puolueelle ja jos on, niin mille puolueelle. Lopuksi tiedusteltiin vielä, kuinka tyytyväinen vastaaja on demokratian toimivuuteen Suomessa sekä esitettiin yleisiä väittämiä liittyen suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyen. Taustamuuttujina ovat äidinkieli, vaalipiiri, ikä luokiteltuna ja puoluejäsenyys.The survey asks decision-makers for their opinions on the 2021 municipal elections and on Finnish society and democracy in general. The respondents are municipal councilors. The data was collected as part of the Politician Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked whether they thought it was right to postpone the municipal elections until June. They were also asked whether they intended to become candidates and whether the postponement of the municipal elections had any impact on their intentions to become candidates. Respondents were then asked whether they thought that the postponement of the municipal elections would benefit or harm a particular party and, if so, which party. Finally, respondents were asked how satisfied they were with the state of democracy in Finland and asked about general statements about Finnish society and politics. The background variables are mother tongue, electoral district, age classified and party membership