Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Tackling Biases and Bubbles in Participation: Citizen Survey 2018
No full textAineistossa on tarkasteltu eri kansalaisryhmien yhteiskunnallisia ja poliittisia mielipiteitä. Vastaajat ottivat kantaa väitteisiin, jotka käsittelivät yhteiskunnallista osallistumista ja vaikuttamista, luottamusta poliittisiin päättäjiin, vastaajan poliittista kiinnostusta sekä poliittisia mielipiteitä. Aineisto kerättiin osana Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -hanketta, joka tutkii, miten talouden rakennemuutokset haastavat poliittista päätöksentekoa. BIBU selvittää kansalaisten ja päätöksentekijöiden toimintakykyä sekä poliittisia intressejä ja tunteita. Hankkeessa on mukana kuusi eri yliopistoa ja tutkimuslaitosta, ja sitä vetää professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta. Vastaajia pyydettiin aluksi arvioimaan väittämiä, jotka käsittelivät erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja, kuten esimerkiksi poliittiseen keskusteluun osallistumista, tuotteiden ja palveluiden kuluttamista poliittisista syistä sekä kansalaistoimintaan osallistumista. Kysyttiin myös luottamuksesta päättäjiin sekä yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksista. Seuraavaksi selvitettiin poliittista suuntautumista ja äänestyskäyttäytymistä. Edelleen tiedusteltiin vastaajan tuntemuksia ja ajatuksia tiettyjä kansalaisryhmiä kohtaan, lapsiin ja lastenkasvatukseen liittyen sekä sosiaaliturvasta. Lopussa vastaajia pyydettiin vielä arvioimaan omaa yhteiskunnallista asemaa sekä tyytyväisyyttä ja terveyttä. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutustaso, ammatti, bruttotulot, työmarkkina-asema sekä kotitalouden koko.The survey charted the social and political opinions of different groups of people. The respondents were presented with statements regarding social participation and influence, trust in political decision-makers, political interest, and political opinions. The data were collected as part of the 'Tackling Biases and Bubbles in Participation' (BIBU) research project, which examines how economic restructuring changes citizens' and decision-makers' political capacities, interests and emotions. The research project is a collaboration between six universities and research institutes, led by Professor Anu Kantola from the University of Helsinki. First, social participation was examined with questions on, for example, participation in political discussion, activity in civic organisations, boycotting, and donating money to charity. The respondents were asked whether they agreed or disagreed with various statements regarding politicians and decision-makers. Trust in several actors, such as political parties, the Government, universities, and traditional media was charted. Questions also focused on, for example, whether the respondents had signed petitions, how often they used social media to follow social and political issues, and how they viewed civil disobedience. The respondents' political opinions and participation were surveyed with questions on where they would place themselves on the left-right political scale, whether they thought they were liberal or conservative, whether they had voted in the 2017 municipal elections, and which party they would vote for if parliamentary elections were held now. Views on different groups of people, such as the poor or the rich, those receiving unemployment benefits, baby boomers, and asylum seekers were examined next. Questions also examined the respondents' views on children and raising children, the social security system, income disparity, and immigration. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, level of education, occupation, income, and household size
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2014
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2014 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostossa. Tilastotietojen koonnissa organisaatiot ovat soveltaneet seuraavia standardeja: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators), ISO 16439 (Methods and procedures for assessing the impact of libraries) ja ISO TR 28118 (Performance indicators for national libraries). Lisätietoa aineistonkeruusta on KITT-käyttäjän käsikirjassa (ks. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit).The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2014 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data file. The collecting organisations compiled the statistical data in accordance with the following standards: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators), ISO 16439 (Methods and procedures for assessing the impact of libraries), and ISO TR 28118 (Performance indicators for national libraries). More information on the data collection can be found in the KITT user guide (available only in Finnish, see Related Materials)
Doctoral Graduates of Year 2017: Career and Employment Survey 2020
No full textUraseurannoilla kerätään vuosittain valtakunnallisesti tietoa yliopistoista valmistuneiden työllistymisestä ja työelämän osaamistarpeista. Vuoden 2020 tohtoriuraseurannalla kartoitettiin vuonna 2017 suomalaisista yliopistoista valmistuneiden tohtoreiden varhaista työuraa ja työtilannetta kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyn teemoja ovat muun muassa tohtorikoulutuksen vaikutus työllistymiseen, koulutuksen vastaavuus työelämän osaamistarpeisiin nähden ja nykyisen työsuhteen laatu. Ensiksi vastaajilta kysyttiin heidän työmarkkinatilanteestaan tohtorin tutkinnon suorittamista ennen ja sen jälkeen sekä mahdollisista työttömyysjaksoista tutkinnon suorittamisen jälkeen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan nykyisestä työsuhteesta ja sen laadusta sekä tiedusteltiin tohtorikoulutuksen ja tutkinnon merkitystä. Vastaajan tuli muun muassa arvioida, kuinka tohtorikoulutus kehitti erilaisia työelämävalmiuksia ja kuinka tärkeitä nämä tiedot ja taidot ovat vastaajan nykyisessä työssä. Lopuksi vastaajilta kysyttiin tohtoriopintojen rahoituksesta ja ensisijaisesta suoritustavasta. Vuoden 2020 kyselyssä selvitettiin myös koronapandemian vaikutuksia työllisyystilanteeseen ja työn sisältöön. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, koulutusala ja ikä valmistuessa kaksiluokkaisena.The survey charted the careers and employment situations of Finnish doctoral graduates three years after they had obtained their degree in 2017. Themes of the survey included impact of a doctoral degree on employment, usefulness of doctoral education in terms of skills needed in occupational life, and job satisfaction. The respondents were first asked what their occupational status was at the time of the survey and what it had been 6 months before starting the degree and 6 months after finishing it. Questions covered whether having a doctoral degree had led to an increased salary and better standing in occupational life, whether a doctoral degree had been a prerequisite for the respondents' current job, and what their gross monthly income was at present. The respondents were also asked if they had been unemployed after finishing their degree. Further questions covered how important certain skills and know-how were in the respondents' current job and how well their doctoral studies had developed these skills (e.g. theoretical or practical knowledge of their field, problem solving, managerial skills, negotiation skills, project management, and scientific communication). Opinions were charted on the significance of doctoral and other tertiary education, work experience, contacts and networks, and other skills in occupational life. The respondents were asked how they had financed their doctoral studies (e.g. by being employed by a university or other research institute or with a personal research grant). Finally, it was surveyed whether the respondents had completed their doctoral degree by studying full-time, part-time or during their leisure time while also otherwise employed. The 2020 survey also included a question on how the coronavirus (COVID-19) pandemic had affected the respondents' employment situation. Background variables included the respondent's gender, field of study, and age at the time of graduation (dichotomised 35 or under/36 and over)
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2010
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2010 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostoissa: daF3633_1-tiedostossa on yliopistokirjastojen ja daF3633_2-tiedostossa muiden tieteellisten kirjastojen tietoja. Tilastotietojen koonnissa organisaatiot ovat soveltaneet seuraavia standardeja: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators), ISO TR 28118 (Performance indicators for national libraries) ja ISO TR20983 (Performance indicators for electronic library services). Lisätietoa aineistonkeruusta on KITT-käyttäjän käsikirjassa (ks. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit/Aineistoon liittyvät tiedostot).The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2010 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data files: the file daF3633_1 contains data on university libraries and the file daF3633_2 contains data on other scientific libraries. The collecting organisations compiled the statistical data in accordance with the following standards: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators), ISO TR 28118 (Performance indicators for national libraries), and ISO TR20983 (Performance indicators for electronic library services). More information on the data collection can be found in the KITT user guide (available only in Finnish, see Related Materials/Related files)
Register Data on Vacancies Notified to Public Employment Service 2021
No full textAineisto sisältää tietoja julkiseen työnvälitykseen vuonna 2021 ilmoitetuista työpaikoista. Aineisto on koottu työpaikkailmoituksista, joista on laskettu kussakin ilmoituksessa avoinna olevien työpaikkojen määrä. Aineisto sisältää tietoja avoinna olleista työpaikoista, niitä tarjoavista työnantajista ja työpaikan täyttöprosessista. Aineistossa mainitaan avoinna olevista työpaikoista muun muassa työpaikan sijaintikunta, työpaikan ammatti, työnantajan toimiala, työpaikan koulutusvaatimus, työaika, työn kesto, henkilökunnan koko, työnantajan sektori ja työpaikan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat tiedot työpaikan viimeisestä hakupäivämäärästä, aiottu työn alkamispäivä, avoinnaolon alkamis- ja päättymispäivä sekä täyttötieto. Muuttujina ovat myös työpaikkojen määrä ilmoituksessa, työpaikkailmoitusrivien alkuperäinen määrä ilmoituksessa ja työhönosoitusten määrä. Aineistossa ovat myös työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), joiden alueella työpaikka on ollut. Aineistoon on lisätty erilaisia kestomuuttujia. Tällaisia ovat muun muassa avoinnaolon kesto, rekrytointiaika ja täyttöviive. Näille muuttujille on omat laskentasääntönsä, ks. esim. Räisänen, Heikki (2004): Työvoiman hankinta julkisessa työnvälityksessä. VATT-tutkimuksia 107. Aineistossa ovat mukana myös aluemuuttujat seutukunta, tilastollinen kuntatyyppi ja suurkaupunki.The data contain information on the vacancies notified to the Public Employment Service in Finland in 2021. The data have been compiled from job advertisements, and each individual vacancy mentioned in the advertisements has been counted. The data include information on open vacancies, employers, and the process of filling the job vacancies. The information on open vacancies covers variables such as the location, occupation, and duration of the vacancy, the employer's industry of employment, educational requirements, working hours, staff size, type of workplace, deadline for applications, and the starting date of the job. In addition, the data contain variables providing information on the number of open vacancies in the advertisements, the number of rows in the advertisement, and the number of job offers. The public employment agencies (TE Offices) and Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) located in the region of the open vacancies are also included in the data. Various duration variables have been added to the data. These variables include the duration the vacancy was open, the time of recruiting, and the time it took to fill the vacancy. These variables have their own calculation rules. The data also include regional variables such as the sub-region, municipality type, and town
Citizen Safety and Security 2019
No full textTutkimuksessa kartoitettiin Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä turvallisuudesta. Kysely laadittiin yhteistyössä SPEKin ja Suomen Kyselytutkimus Oy:n kesken. Kyselyn alussa kerättiin tietoa kansalaisten henkilökohtaisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Kysyttiin, kokivatko vastaajat saavansa tarvittaessa apua hankalissa elämäntilanteissa. Sen jälkeen pelkoihin liittyen kysyttiin, kuinka huolissaan oltiin, että omassa tai läheisten arjessa kohdattaisiin erilaisia turvallisuutta heikentäviä tilanteita, kuten rikoksia tai tapaturmia. Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuteen liittyen kysyttiin mielipiteitä arjen turvallisuudesta, kansalaisten tasa-arvoisesta, yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta sekä median luomasta turvallisuudesta. Kartoitettiin esimerkiksi, koettiinko Suomi turvalliseksi maaksi elää, herättivätkö poliittiset erimielisyydet tai sosiaalisen median vihapuhe pelkoa ja oliko ihmisten eriarvoistuminen keskeinen turvattomuutta luova tekijä Suomessa. Kysyttiin myös, vaikuttivatko ihmisten erilaiset ominaisuudet siihen, miten toiseen ihmiseen luotettiin ja kuinka todennäköisenä erilaisia turvallisuuden uhkia pidettiin Suomessa seuraavan kolmen vuoden aikana. Seuraavaksi kysyttiin yhteiskunnan tuottamiin palveluihin liittyen, kuinka suuri merkitys eri tahoilla koettiin olevan turvallisuuden lisäämisessä, ja kuinka eri palvelujen saatavuuden arveltiin muuttuvan seuraavan kolmen vuoden aikana. Lopuksi tiedusteltiin, olivatko vastaajat tai heidän perheensä asioineet viimeisen vuoden aikana poliisin, pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen tai ensihoidon kanssa. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä ja ikäryhmä, äidinkieli, asuinkunta, tilastollinen kuntajako, asuinpaikka, maakunta, vanhempien syntyperä, perhemuoto, korkein koulutus, pääasiallinen toiminta ja tulojen riittävyys.This survey charted Finnish views and opinions on safety and security in Finland. The study was conducted in 2019 by Suomen Kyselytutkimus in collaboration with the Finnish National Rescue Association (SPEK). First, some questions on the respondents' personal wellbeing and security were asked (e.g. whether they thought they would receive financial help from the people close to them if they needed it). The respondents' fears of encountering various situations in their daily lives (e.g. crime against property, domestic violence, traffic accident, terrorism, hate speech/hate crimes) that would undermine their safety or that of their loved ones were charted. The respondents were also asked whether they had themselves experienced various situations (e.g. been a victim of violence, been in a traffic accident, been in a fire) within the last year, the year before that, 2-4 years ago, over 4 years ago or never. The respondents were presented with a set of attitudinal statements concerning safety in different types of residential areas and in Finland more generally, the impact of media on safety, righteousness of the treatment of criminals and victims of crime, and trust in foreigners living in Finland. The respondents were also asked how various characteristics (e.g. religion, gender, sexual orientation, ethnic background, political beliefs) affected their trust in other people. Views on national security were charted, and the respondents were asked how likely they considered Finland facing different problems within the next three years (e.g. threat of terrorism, sustained recession, problems with the supply of electricity, political problems, epidemics or pandemics, a massive influx of refugees, environmental catastrophes). Next, the respondents were asked how they thought the availability of various services, such as police or emergency services and public child day care, would change within the next three years. Feelings of unsafety were also charted, and the respondents were asked to what extent their feelings of safety were increased by different actors (e.g. the police, the Defence Forces, emergency services, healthcare services, family). Additionally, the respondents' and their families use of various services (e.g. the police, emergency services) in the past year and their satisfaction with the services used were investigated. Background variables included the type of the respondent's municipality of residence, NUTS2 and NUTS3 regions of residence, statistical grouping of municipalities, and residence in the seven largest municipalities in Finland (categorised). Additionally, the background variables included the respondent's age and age group, gender, mother tongue, household composition, whether R's parents were born in Finland, highest level of education, economic activity and occupational status, and sufficiency of the household's income
Early Childhood Education and Care Survey 2019
No full textKyselyllä kartoitettiin nelivuotiaiden lasten huoltajilta tietoja muun muassa perheestä, asumisesta, toimeentulosta, vanhempana toimimisesta, lastenhoidon järjestämisestä ja lastenhoidon taloudellisten tukien käytöstä. Aineisto on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä -hanketta (CHILDCARE). Kyselyn alussa kartoitettiin nelivuotiaan lapsen ja kyselyyn vastanneen aikuisen taustatietoja. Tämän jälkeen kysyttiin nelivuotiaan lapsen hoitojärjestelyistä, hoitomuodon valinnasta ja perhevapaista. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan työhön, työn ja perheen yhteensovittamiseen ja terveystilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Sitten selvitettiin perheen tilannetta, toimeentuloa ja tukea. Lisäksi vastaajilta kysyttiin ajatuksia lastenhoitoon liittyvistä poliittisista päätöksistä sekä varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevista asioista. Vastaajan taustatietoina ovat muun muassa asuinkunta (luokiteltuna), sukupuoli, ikäryhmä, siviilisääty, perheenjäsenet, koulutustaso, elämäntilannetta ja työsuhdetta kuvaavat tiedot. Kyselyn kohteena olevasta lapsesta taustatietoina ovat muun muassa sukupuoli, asumisen järjestelyt ja hoitojärjestelyt. Lisäksi vastaajan puolison taustatietoja ovat koulutustaso sekä elämäntilanne. Aineistossa olevan satunnaistetun id-muuttujan perusteella tämän ja FSD3577 Varhaiskasvatuskysely 2016 -aineiston ajallinen vertailu on mahdollista.The survey examined the circumstances of families with four-year-old children regarding, among other topics, living arrangements, income, parental roles, childcare arrangements, and childcare allowances and vouchers. Respondents included the guardians of four-year-old children in Finland. The survey was conducted as part of the Finnish Childcare Policies: In/equality in Focus (CHILDCARE) research project, a joint collaboration by the University of Jyväskylä, Tampere University and Finnish Institute for Health and Welfare. First, the respondents were asked about their four-year-old child's childcare arrangements. Questions examined what arrangements they had in place for their four-year-old and any other children and how satisfied they were with the arrangements. Further questions were asked based on whether the child was at home or looked after by an unpaid carer or in day care. Next, the respondents' work situation, work-life balance, well-being, and family circumstances were surveyed. Questions also focused on the respondents' financial situation and views on childcare policies. Background variables included, among others, the respondent's municipality of residence (categorised), gender, age group, marital status, family composition, level of education, and current activity and employment. Additionally, background information relating to the child was collected, including the child's gender, living arrangements, and childcare arrangements. The education and current activity of the respondent's spouse/partner were also charted. Temporal comparisons can be made between this dataset and dataset FSD3577 Early Childhood Education and Care Survey 2016 based on the randomised id variable
Learned Societies in Europe 2019
No full textAineisto käsittelee ja kartoittaa yhteiskuntatieteitä ja humanistisia aloja edustavien tieteellisten seurojen toimintaa Euroopassa. Aineisto kerättiin osana Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja Tampereen yliopiston projektia, jossa tarkoituksena oli selvittää tieteellisten seurojen toimintaa ja edistää tieteellisten seurojen näkyvyyttä. Ensiksi vastaajilta kysyttiin taustatietoja, kuten seuran edustamaa tieteenalaa, seuran toiminta-aluetta, toiminnan tavoitteita ja seuran ydintehtäviä. Kyselyllä selvitettiin seuran taloutta ja organisoitumista, esimerkiksi oliko seuralla palkallisia työntekijöitä vuonna 2019. Lisäksi tiedusteltiin seuran jäsenyydestä muun muassa, keistä seuran jäsenistö koostuu ja mitä jäsenetuja seura tarjoaa. Seuran julkaisutoiminnasta, seminaari- ja konferenssitoiminnasta sekä seuran tutkimustoiminnasta kysyttiin myös. Näiden jälkeen kysyttiin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja avoimeen tieteeseen liittyvästä vaikuttamistyöstä sekä seurojen välisestä yhteistyöstä. Lopuksi tiedusteltiin, onko seuran tarkoitus käynnistää uusia toimintamuotoja. Aineisto ei sisällä taustatietoja vastaajista.The survey charted the activities of European learned societies in social sciences and humanities. The data were collected as part of a joint project by the Federation of Finnish Learned Societies and Tampere University, which aimed to investigate the activities of learned societies and make them more widely known. First, some background information was collected on the learned societies. The respondents were asked which field of science the society represented, in which country the society was located, whether the society operated internationally or nationally, and what the primary aim of the society was. Next, the survey charted the society's finances, such as the annual budget, changes in the budget in the past five years, and the most important sources of income for the society. Organisation and staff of the society were surveyed with questions on, for example, how the society was organised (e.g. departments or working groups), whether the society had salaried employees, and how large a share of the society's tasks were carried out without a salary or compensation. The respondents were also asked about the society's membership composition (e.g. individuals or organisations or both), the number of members, member benefits, and recruitment of new members. The publishing activity of the society was examined next with questions on how many peer-reviewed and other journals, book series, monographs, conference proceedings, and reports and policy briefs the society had published in 2019. The languages of the publications were also charted, and the respondents were asked if there had been any changes in the society's publishing activity in the past five years. The society's seminar and conference activity as well as research activity were surveyed with questions focusing on the number of organised seminars and conferences and the types of research activities the society engaged in. Finally, the respondents were asked about the society's societal impact and science communication, the promotion of open science by the society, collaborations between other learned societies, and the future of their society. No background information was collected on the respondents
Protective Behaviours of Finnish People during the COVID-19 Pandemic 2021
No full textAineisto käsittelee suomalaisten suojautumiskäyttäytymistä COVID-19 pandemian aikana. Aineistossa ollaan kiinnostuneita niin arjessa toteutettavista suojaustoimenpiteistä, kuin myös suojaustoimenpiteisiin liittyvistä asenteista. Aluksi kysyttiin kontaktien välttämisestä. Tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat olivat olleet viimeisen 7 päivän aikana kontaktissa talouteensa kuuluvien sekä talouden ulkopuolisten ihmisten kanssa. Sen jälkeen kysymykset koskivat kasvomaskin käyttämistä vapaa-ajalla. Kartoitettiin, kuinka usein maskeja käytettiin, millaisissa tilanteissa maskeja käytettiin ja millaisia maskeja suosittiin. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka automaattiseksi maskien käyttö esimerkiksi kaupassa tai julkisissa kulkuvälineissä oli tullut. Seuraavat kysymykset liittyivät kasvomaskin käytön seurauksiin. Kysyttiin, kokivatko vastaajat maskin käytön vaikuttavan alttiuteen sairastua koronavirukseen tai vähentävän yhteisöllisyyden tunnetta. Kysyttiin myös, oliko maskin käytöllä vaikutuksia hapensaantiin, ja tuntuiko maskin käyttö epämukavalta tai ahdistavalta, vai lisäsikö se vastuullisuuden tai turvallisuuden tunnetta. Lisäksi kysyttiin, oliko jokin estänyt tai haitannut merkittävästi maskin käyttöä. Seuraavaksi kysyttiin koronavirustartunnan saamisesta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka todennäköisenä he pitivät koronavirustartunnan saamista vapaa-ajalla seuraavan kuukauden aikana ja kuinka paljon he kokivat voivansa vaikuttaa omilla toimillaan koronaviruksen leviämiseen. Suojaustoimien merkitykseen liittyen kysyttiin, miksi suojaustoimia noudatettiin, koettiinko toimiminen viruksen leviämistä vastaan omien arvojen mukaiseksi tai yhteenkuuluvuuden tunnetta lisääväksi. Lopuksi kysyttiin koronarokotteen ottamisesta, koronatestien tekemisestä, riskiryhmään kuulumisesta ja tarpeellisuudesta suojata itseään ja muita koronaviruksen leviämiseltä ennen rokotusannoksia ja niiden jälkeen. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, asuinmaakunta, suuralue, asuinpaikkakunta, koulutus, ammatti/asema, talouden elinvaihe, talouden yhteenlasketut bruttotulot ja asunnon tyyppi.The survey studied protective behaviour during the coronavirus epidemic in Finland. The survey investigated the protective measures (e.g. minimising contact with others, using face masks, vaccination) the respondents took in everyday life to protect themselves from COVID-19, as well as their attitudes towards the protective measures. The first set of questions focused on minimising contacts. The respondents were asked how much contact they had had in the last 7 days with people who were not part of their own household and whether the respondent was currently in quarantine. The use of face masks during leisure time was surveyed by asking how often the respondents had worn face masks indoors when in the company of individuals who were not part of their own household during the last 7 days. The type of face masks used (e.g. fabric face mask, disposable face mask, certified face mask such as a surgical face mask) and whether the respondents reused disposable face masks were examined. The respondents were also asked whether they intended to use face masks in the next 7 days when visiting shops, cafes, restaurants, meeting non-household members indoors, taking part in indoor sports activities, and using public transportation. Additionally, the survey charted whether face mask use had become automatic for respondents in public spaces and whether they would continue to use face masks during flu seasons once the use of masks was no longer recommended to combat the coronavirus epidemic. Next, the respondents were surveyed on how wearing a face mask during their leisure time had affected them. The respondents were, for example, asked whether they felt that wearing a mask affected their risk of contracting COVID-19 and their sense of community. They were also asked whether wearing the mask affected their ability to take in oxygen, whether wearing a mask felt uncomfortable or distressing, and whether it increased their sense of responsibility or security. Norms regarding mask use were examined with questions on whether the respondent felt that different groups (e.g. the authorities, risk group members, family and friends) thought that the respondent should wear a face mask in their free time. The respondents were also asked whether anything (e.g. unwillingness to spend money on face masks, peer pressure to not wear a mask, trouble breathing when using a face mask) had significantly prevented or impeded their use of face masks. The next questions concerned contracting COVID-19. The respondents were asked how effective they thought various protective measures (e.g. hand washing and the use of hand sanitiser, face mask use, maintaining safe distances) were in stopping the spread of coronavirus. The respondents were also asked to rate how likely they thought it was that they would contract coronavirus during their leisure time in the next month and how much they felt they could influence the spread of coronavirus through their own actions. In relation to the importance of protective measures, the respondents were, for example, asked why they took protective measures, and whether they felt that taking action against the spread of the virus was in line with their values or contributed to a sense of belonging. Finally, questions were asked about the number of doses of the COVID-19 vaccine the respondent had received, the likelihood that the respondent had already had a COVID-19 infection, whether the respondent belonged to a risk group, and whether they had been tested for COVID-19 previously. The respondents were also asked how necessary they felt it was to follow measures such as wearing a mask and maintaining safe distances before receiving the COVID-19 vaccine, after receiving the first dose of the vaccine, and after receiving two doses of the vaccine. Background variables included the respondent's gender, age, NUTS2 and NUTS3 regions of residence, municipality of residence, education level, occupational status, household composition, household's gross annual income, and type of accommodation
Teachers' and Guidance Counsellors' Views on Gender and Culture Sensitive Career Guidance 2020
No full textAineisto koostuu opetus- ja ohjausalan ammattilaisten yksilöhaastatteluista, joissa aiheena on sukupuoli- ja kulttuuritietoinen ohjaus ja sen toteuttamistavat omassa työssä. Aineisto on kerätty osana Potentiaali - Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanketta. Keskustelun runkona toimivat tietyt kysymykset ja teemat. Haastatteluissa selvitettiin esimerkiksi, miten ohjausta toteutetaan, ja miten nuoret tutustuvat tulevaisuuden koulutus- ja työuriin. Lisäksi haastatteluissa kysyttiin, miten haastateltavat tunnistavat ja osaavat ottaa huomioon ohjaustyössä yksilöiden välisiä eroja ja taustatekijöitä. Sitten haastatteluissa keskusteltiin myös, miten erilaiset poliittiset linjaukset ja lait on otettu huomioon ohjaustyössä, ja miten opinnoissa ja työyhteisössä on käsitelty tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä teemoja. Lopuksi haastatteluissa kysyttiin, millaista oli ohjaustyö koronakriisin aikana. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksin vuonna 2020. Taustatietoina on mainittu haastateltavan ammatti, koulutustausta, haastateltavan työpaikka ja työkokemus ohjausalalla vuosina. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of interviews with professionals in the field of education and guidance on the topic of gender and culture sensitive career guidance. The interviews examine how the interviewees implement gender and culture sensitive guidance in their own work. The dataset has been collected as part of the Potential - Promoting gender and culture sensitive career guidance project. The interview framework consisted of set questions and themes. The interviewees were asked how they provide career guidance and how young people are introduced to future education and career opportunities. The interviews investigated how the interviewees recognise differences between individuals and their backgrounds and how the interviewees take these into account in career guidance work. The interviews also covered how different policies and laws are taken into account in career guidance work, and how equality issues are addressed during studies and in the workplace. Finally, the interviewees were asked what career guidance work was like during the COVID-19 pandemic. The interviews were conducted remotely in 2020. Background information included the interviewee's occupation, educational background, place of work, and years of work experience in career guidance. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish