Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Social Networks of Children and their Parents in the Turku Region 2018
No full textAineistossa on kartoitettu kuudesluokkalaisten nuorten ja heidän huoltajiensa hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita. Teemoina aineistossa ovat muun muassa vapaa-ajan käyttö ja harrastukset, ystävyyssuhteet, koti ja perhe sekä ajatukset elämästä ja muista ihmisistä. Kuudesluokkalaisilta kysyttiin esimerkiksi, mihin käyttää vapaa-aikaansa, montako harrastusta on ja miten tyytyväinen on elämäänsä. Sitten kysyttiin muun muassa, kuinka monta ystävää vastaajalla on ja miten usein kouluajan ulkopuolella tapaa ystäviään. Lisäksi kuudesluokkalaisilta selvitettiin kodin asumisjärjestelyitä ja perheasioita. Kyselyssä tiedusteltiin myös ajatuksia ja mielipiteitä sosiaalisiin suhteisiin, luottamukseen ja asenteisiin liittyen. Oppilaat vastasivat kyselyyn joko paperisella tai verkkolomakkeella. Kyselyyn vastaamista ohjasi joko luokan opettaja tai aineiston keräyksestä vastaava tutkija. Opettajille oli laadittu tätä tehtävää varten erilliset ohjeet. Kuudesluokkalaisten huoltajilta kysyttiin perheen kokoonpanosta ja kuudesluokkalaisen asumisjärjestelyistä. Lisäksi kysyttiin huoltajien ajatuksista ja mielipiteistä vapaa-aikaan, ystävyyteen sekä muihin ihmisiin liittyen. Huoltajat vastasivat kyselyyn verkkolomakkeella. Aineistossa muuttujat on nimetty siten, että kaikki huoltajilta kerätyt kysymykset alkavat etuliitteellä "p_". Taustatietoja aineistossa ovat muiden muassa lapsen ikä, sukupuoli ja asuinalue, huoltajan syntymävuosi, sukupuoli, koulutustaso ja päätoimi sekä kotona käytettävät kielet (luokiteltuina), kotitalouden nettotulot, samassa taloudessa asuvien huoltajien ja alaikäisten määrä (luokiteltuina) sekä koulun oppilasmäärä.The survey charted the well-being and social relationships of sixth-graders and their parents/guardians living in the Turku region. Themes of the survey included, among others, leisure time activities and hobbies, friendships, home and family, and views on life and other people. The survey for sixth-graders contained questions on, for example, how they spent their leisure time, how many hobbies they had, and how satisfied they were with their life. Questions also examined how many friends the sixth-graders had, how often they met with their friends, whether they ever felt lonely, and how happy they thought they were. The sixth-graders' home environment and family were surveyed with questions about household composition, languages spoken at home, worries about money, and major life changes (e.g. moving, parents' divorce). Views on life and other people were charted by asking the respondents whether they agreed or disagreed with various statements on giving and receiving help, how much they trusted other people, and whether they had a positive or negative attitude towards different groups of people. Questions also focused on moral issues (e.g. whether the respondents thought lying to one's friends was acceptable for one's own gain) as well as opinions on immigration and sexual minorities. The sixth-graders could complete the questionnaire on paper or online. The respondents completed the questionnaire during class and were supervised by their teacher or the researcher. The teachers were given separate instructions if they supervised the class. In the survey for the parents/guardians of the sixth-graders, questions first examined family composition and living arrangements of the sixth-grader. The respondents were also asked how they spent their leisure time, how satisfied they were with their life, and how often they met their friends, relatives or colleagues outside of work. Views on and trust in other people were surveyed, and the respondents were asked about giving and receiving help. Finally, various attitudinal statements were presented. The parents/guardians responded to the questionnaire online. The variables in the data were named so that the questions aimed at parents/guardians begin with 'p_'. Background variables included, among others, the sixth-grader's age and gender, and the parent's/guardian's year of birth, gender, level of education, economic activity and occupational status, languages spoken at home (categorised), household income, number of parents/guardians and children in the household (categorised), and number of pupils in the school
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Spring 2021
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat luottamus yhteiskunnallisia vaikuttajia kohtaan, koronapandemia, koronarokotteet ja julkinen talous. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa hallituksen toimia koronavirusepidemian torjumiseksi, kuntien päätöksentekoa, julkisten palveluiden hoitamista, Suomen suhteita Venäjään ja maahanmuuttoa. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka suurta luottamusta vastaaja tuntee yhteiskunnassa vaikuttavia eri toimijoita kohtaan. Koronaepidemiaa tarkasteltiin useilla eri kysymyksillä. Kysyttiin, ovatko koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi annetut suositukset ja rajoitukset olleet liian tiukkoja, sopivia vai liian lieviä. Kysyttiin myös vastaajan työnteon tavoista viime aikoina. Edelleen tiedusteltiin, kuinka uhkaavana terveyden, talouden ja toimeentulon kannalta vastaajat pitävät koronavirusepidemiaa. Kartoitettiin myös, onko vastaaja tai joku lähipiiristä saanut koronavirustartunnan tai joutunut sairaalaan sen takia. Lisäksi vastaajat arvioivat, milloin koronarajoituksia voidaan purkaa. Vastaajat kertoivat suhtautumisestaan koronarokotteeseen, rokotteisiin yleensä sekä koronarokotteen ottamiseen. Heitä pyydettiin arvioimaan koronarokotusten etenemistä omassa kunnassa sekä oman kunnan tiedottamista koronarokotuksista. Lisäksi esitettiin väittämiä siitä, toimiko Suomi oikein koronarokotteiden hankinnassa. Suomen julkisen sektorin talouteen liittyen kysyttiin kunnallisveron tasosta nyt ja tulevaisuudessa sekä julkisen talouden tasapainottamisesta. Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyistä Venäjä-kuvaa maassamme. Kartoitettiin myös, miten vastaajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka ja talouden bruttotulot.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Spring 2021 survey included the coronavirus (COVID-19) pandemic, COVID-19 vaccines, public finance, and trust in various influencing bodies in Finnish society. First, the respondents were presented with a variety of attitudinal statements concerning, among other topics, the Government's actions to combat COVID-19, municipal decision-making, public services, Finland's relations with Russia, and immigration. The respondents were also asked how much they trusted various influencing bodies in Finnish society (e.g. the church, the justice system, political parties, the EU, social media). Various questions examined the COVID-19 pandemic. The respondents were asked whether they thought different measures and restrictions imposed for the purpose of preventing the spread of COVID-19 had been or would be too strict when considering the situation at the time of the survey. Remote working was also surveyed, and the respondents were asked whether they thought the COVID-19 epidemic was threatening to their own health and livelihood as well as the health and livelihood of Finns in general. The survey charted whether the respondents had contracted COVID-19 themselves, whether they knew someone who had contracted COVID-19, and whether they or someone they knew had been hospitalised because of COVID-19. The respondents' estimates of when coronavirus restrictions would be lifted in Finland were also examined. Attitudes towards the coronavirus vaccine were surveyed with questions on, for example, whether the respondents thought that the vaccine was safe or that it had been developed and tested too quickly and whether they felt they had received enough information on the vaccine. The respondents were asked whether they had already been vaccinated against COVID-19 or were planning to get the vaccine, whether they thought that other people in their municipality would get vaccinated, and whether they had received enough information about vaccinations from their municipality. Additionally, the respondents' opinions were examined on whether Finland's approach to procuring the coronavirus vaccines had been appropriate. Views on Finland's public sector finances were charted with questions on local taxation and the rebalancing of public finance. Finally, the respondents were asked about their current views on Russia and their attitudes towards Finland's EU membership and the euro as Finland's currency. Background variables included gender, age group, size of the respondent's municipality of residence, region of residence, level of education, employer type, employment status, type of employment contract, occupational group, employment sector, trade union membership, political party preference (which party the respondent would vote for), self-perceived social class, and annual income of the respondent's household
Public Procurement Notices 2020
No full textAineisto sisältää tietoja valtiovarainministeriön julkisten hankintojen virallisessa HILMA-verkkopalvelussa (www.hankintailmoitukset.fi) vuonna 2020 julkaistuista ilmoituksista. Hankintayksiköt ilmoittavat HILMAssa pääasiassa kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat. Aineisto sisältää tietoja hankintailmoituksen numerosta, hankinnan kohteesta ja hankinnan tehneestä organisaatiosta. Lisäksi mukana on tietoja hankintailmoitustyypeistä, hankintayksiköiden luonteesta, hankintojen CPV-koodeista (Common Procurement Vocabulary -nimikkeistö) sekä hankintojen arvosta. Ilmoituslomakkeella esitettiin ns. tilastokysymyksiä, jotka liittyvät innovaatio- ja energiatehokkuusnäkökohtien sekä pk-yritysten huomioimiseen hankintamenettelyssä. Aineistossa on myös muuttujat aluekoodi (NUTS) ja ilmoituksen kieli.The data contain announcements of public contracts published in the HILMA electronic notification system in 2020. Finnish procurement laws and EU public procurement directives require that contracting authorities advertise their public tenders for all procurements exceeding the threshold value. Public procurement notices contain information on the number and type of notice, date of publication, type of the contract, type of procurement procedure, type of the contracting authority, award criteria, common procurement vocabulary (CPV) code, and the value of the contract (if applicable). The questionnaire also contains statistical questions on the inclusion of innovation, energy efficiency, and small and medium-sized enterprises in the procurement process. The data also contain the variables regional classification (NUTS) and language of the announcement
Anonymous Questions and Expert Responses in the Sinuiksi Online Question and Answer Service 2014-2015
No full textAineisto koostuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun Sinuiksi tuki- ja neuvontapalveluun lähetetyistä kysymyksistä ja näihin saaduista asiantuntijavastauksista. Kysymykset käsittelevät pääasiassa seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä ajatuksia sekä erinäisiä elämässä esiintyviä haasteita. Kysyjät ovat pääasiassa nuoria. Aineisto on kerätty osana Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa -tutkimushanketta. Monet kysymys-vastauspareissa esiintyvät aiheet liittyvät erinäisiin seksuaalisuuden teemoihin, kuten seksuaaliseen suuntautumiseen, seksuaali-identiteettiin ja seksiin. Näihin sisältyy pohdinnat esimerkiksi aseksuaalisuudesta ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Aineistossa käsitellään myös sukupuoleen liittyviä asioita, kuten sukupuolen moninaisuutta, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua ja omaan sukupuolikokemukseen liittyviä ristiriitaisia kokemuksia. Kysymys-vastauspareissa ilmenee erilaisia huolia ja haasteita elämässä. Monet näistä liittyvät vertaistuen kaipuuseen sekä tunteista kertomisen vaikeuteen. Näiden lisäksi teemoja, joita aineistossa esiintyy ovat mielenterveys, identiteetti, ulostulon pohtiminen, seurustelu, yksinäisyys, kiusaaminen, parisuhde ja muut ihmissuhteet.The dataset consists of questions sent to the Sinuiksi online question and answer service for sexual and gender minorities and the expert responses received. The questions mainly concern experiences related to sexuality and gender, as well as various challenges in life. The individuals who sent questions were mainly young people. The data were collected as part of the Just the two of us? Affective inequalities in intimate relationships research project. Many of the topics in the question-answer pairs relate to different themes of sexuality, such as sexual orientation, sexual identity, and sex. These include reflections on issues such as asexuality and sexual diversity. The material also covers issues related to gender, such as gender diversity, gender identity, gender expression and conflicting experiences of one's own gender. The question-answer pairs reflect a range of concerns and challenges in life. Many of these relate to a need for peer support and the difficulty of expressing feelings. In addition to these, themes that appear in the data include mental health, identity, coming out, dating, loneliness, bullying, romantic relationships, and other relationships. The dataset is only available in Finnish
Tackling Biases and Bubbles in Participation: Survey for Decision-Makers 2020
No full textTässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen eliitin mielipiteitä liittyen erilaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kyselyyn vastasi politiikan, talouden, hallinnon, tutkimuksen ja median eliittiä. Vastaajat ottivat kantaa väitteisiin, jotka käsittelivät sosiaaliturvaa, ilmastopolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa, maahanmuuttoa sekä mahdollisia keinoja talouden elvyttämiseksi. Lisäksi selvitettiin päättäjien yhteiskunnallista toimintaa, demokratia-asenteita sekä keskinäistä yhteydenpitoa. Aineisto kerättiin osana Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -hanketta, joka tutkii, miten talouden rakennemuutokset haastavat poliittista päätöksentekoa. BIBU selvittää kansalaisten ja päätöksentekijöiden toimintakykyä sekä poliittisia intressejä ja tunteita. Ensimmäiset kysymykset liittyivät talouden ja työllisyyden kohentamiseen sekä ilmastopolitiikkaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämiä, jotka käsittelivät esimerkiksi sosiaaliturvaa, verotusta, työehtoja, koulutusta ja koronapandemiaa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien aktiivisuutta poliittisessa päätöksenteossa ja käytettyjä vaikuttamisen keinoja sekä mielipiteitä liittyen kansalaisten poliittiseen osallistumiseen. Vastaajien tuli muun muassa valita, mihin kaikkiin yhteiskunnan johtaviin tahoihin he ovat olleet yhteydessä viimeisen vuoden aikana ja mikä on ollut tämän yhteydenpidon tärkein tavoite. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajien asenteita yhteiskuntaa sekä esimerkiksi työttömyyskorvauksen ja toimeentulotuen saajia kohtaan. Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa yhteiskunnallista asemaa sekä miten se on muuttunut tai tulee muuttumaan. Tämän lisäksi kysyttiin myös koetusta stressistä ja yksinäisyydestä. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutustaso, bruttotulot, viikkotyöaika, eliittiryhmäjäsenyys, ammattiyhdistysjäsenyys, puoluekanta, sijoittuminen poliittisilla akseleilla ja perheen toimeentulo lapsuudessa.The survey charted the social and political opinions of the Finnish elite. The respondents included members of the political, economic, administrative, research, and media elite. Topics of the survey included the social security system, climate policy, employment policy, immigration, potential ways to revitalize the economy, social activity, and views on democracy. The data were collected as part of the 'Tackling Biases and Bubbles in Participation' (BIBU) research project, which examines how economic restructuring changes citizens' and decision-makers' political capacities, interests and emotions. First, the respondents' views on employment and the economy were examined with questions on, for example, the retirement pipeline, earnings-related unemployment allowance, job alternation leave, working hours, and adult education allowance. Further questions surveyed the respondents' opinions on the social security system, the coronavirus pandemic, and government debt. The respondents were also asked whether they agreed or disagreed with several statements relating to climate policy. Next, the respondents were asked in what ways they had participated in political decision-making in the past two years and how often they were in contact with other decision-makers (e.g. the Prime Minister, local government officials, management of foreign companies). The most important goals of the contact with other decision-makers (e.g. maintaining networks, sharing information) were also examined. Finally, views on different groups of people, such as the poor or the rich, were examined, and the respondents' opinions on the political participation of Finnish citizens were surveyed. Background variables included the respondent's gender, year of birth, marital status, level of education, income, weekly working hours, to which elite group the respondent belonged, trade union membership, political party preference, position on a left-right political scale, and family's income during the respondent's childhood
Twitter Use of Diplomats and Foreign Policy Professionals Survey 2021
No full textAineisto perustuu Twitteriä työssään käyttäville diplomaateille suunnattuun kyselyyn. Kyselyyn vastasi 108 islantilaista, ruotsalaista, suomalaista, tanskalaista ja virolaista diplomaattia. Kyselyssä kartoitettiin suurlähetystöissä työskentelevien diplomaattien käsityksiä omasta vuorovaikutusosallisuudestaan Twitterissä sekä heidän aktiivisuuttaan twiittaamisen, uudelleentwiittaamisen, tykkäämisen sekä muiden käyttäjien ja uutisten seuraamisen suhteen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miten hyvin heidän oma Twitterin käyttönsä täyttää sille asetetut tavoitteet ja mitä hyötyä Twitter-viestinnästä on heidän edustamansa valtion kannalta. Kysely perustuu suurelta osin kahden tutkimusmittarin käyttöön. Vuorovaikutusosallisuutta mitattiin 18-osaisella Interaction Involvement Scale:lla, jonka sanoitusta muokattiin Twitter-viestintään sopivaksi. Twitter-viestinnän hyötyjä mitattiin 10-osaisella Public Relations Value Assessment -tutkimusmittarilla, jota myös muokattiin kontekstiin sopivaksi. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan toimipaikka (maantieteellinen alue) sekä tehtävä ja asema omassa suurlähetystössä.The survey studied diplomats and foreign policy professionals who use Twitter as part of their work. The survey examined diplomats' involvement in Twitter communication and the value of Twitter interaction in the diplomatic context. 108 Icelandic, Swedish, Finnish, Danish and Estonian diplomats responded to the survey. The first set of questions focused on the respondents Twitter use and included questions on type of Twitter account the respondents used, how long they had been using Twitter, and how frequently they used Twitter for various activities (e.g. tweeting, retweeting, following other accounts). Satisfaction with Twitter regarding personal and organisational goals was also surveyed. Additionally, the respondents were asked how important active Twitter participation was for their work. Next, the respondents' communication on Twitter was investigated with a series of statements (e.g. On Twitter I am very perceptive to the meaning of others' behaviour in relation to myself and situation). Those respondents who did not use Twitter for their work as a diplomat were asked about main reasons for doing so. Finally, the respondents were asked to assess how Twitter communication benefitted their country (e.g. maintaining important networks, increase in the amount of media exposure and publicity, increase in public impression that my country supports good causes). The questionnaire is largely based on the use of two survey instruments. Interaction involvement was measured with the 18-item Interaction Involvement Scale, the wording of which was adapted to suit Twitter communication. The benefits of Twitter communication were measured with a 10-item Public Relations Value Assessment, which was also adapted to the context of the study. Background variables included the respondent's place of work (geographical area), and position and personnel category in the embassy
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2007
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2007 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostoissa: daF3630_1-tiedostossa on yliopistokirjastojen ja daF3630_2-tiedostossa muiden tieteellisten kirjastojen tietoja. Tilastotietojen koonnissa organisaatiot ovat soveltaneet seuraavia standardeja: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators) ja ISO TR20983 (Performance indicators for electronic library services). Lisätietoa aineistonkeruusta on KITT-käyttäjän käsikirjassa (ks. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit/Aineistoon liittyvät tiedostot).The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2007 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data files: the file daF3630_1 contains data on university libraries and the file daF3630_2 contains data on other scientific libraries. The collecting organisations compiled the statistical data in accordance with the following standards: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators), and ISO TR20983 (Performance indicators for electronic library services). More information on the data collection can be found in the KITT user guide (available only in Finnish, see Related Materials/Related files)
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2017
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2017 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostossa. Tilastotietojen koonnissa organisaatiot ovat soveltaneet seuraavia standardeja: SFS-ISO 2789:2015 (Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi, joka pohjautuu päästandardiin ISO 2789:2013 International library statistics), ISO 11620:2014 (Library performance indicators), SFS-ISO 16439:2016 (Kirjastojen vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät ja toimenpiteet, joka pohjautuu standardiin ISO 16439:2014 Methods and procedures for assessing the impact of libraries) sekä ISO TR 28118:2009 (Performance indicators for national libraries). Lisätietoa aineistonkeruusta on KITT-käyttäjän käsikirjassa (ks. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit).The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2017 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data file. The collecting organisations compiled the statistical data in accordance with the following standards: SFS-ISO 2789:2015 (International statistical standard for libraries which is based on the main standard ISO 2789:2013 International library statistics), ISO 11620:2014 (Library performance indicators), SFS-ISO 16439:2016 (Methods and procedures for assessing the impact of libraries, based on ISO 16439:2014 Methods and procedures for assessing the impact of libraries), ISO TR 28118:2009 (Performance indicators for national libraries). More information on the data collection can be found in the KITT user guide (available only in Finnish, see Related Materials)
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2003
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2003 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostoissa: daF3626_1-tiedostossa on yliopistokirjastojen ja daF3626_2-tiedostossa muiden tieteellisten kirjastojen tietoja. Lisätietoa aineistonkeruusta on KITT-oppaassa (ks. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit/Aineistoon liittyvät tiedostot).The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2003 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data files: the file daF3626_1 contains data on university libraries and the file daF3626_2 contains data on other scientific libraries. More information on the data collection can be found in the KITT user guide (available only in Finnish, see Related Materials/Related files)
Occupational Well-being of Finnish Youth Workers 2021
No full textAineistossa kartoitettiin Manner-Suomessa työskentelevien nuorisotyöntekijöiden ammatillista työhyvinvointia. Tutkimuksen toteutti Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) kanssa. Tutkimusta rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, näkevätkö he itsensä työskentelemässä samoissa tai vastaavissa työtehtävissä tulevaisuudessa. Lisäksi heiltä kysyttiin, ovatko he harkinneet työpaikan tai alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana ja jos ovat, mistä syistä. Seuraavaksi vastaajille esitettiin erilaisia kysymyksiä ja väittämiä työhyvinvointiin liittyen. Heidän näkemyksiään kartoitettiin niin yleisestä työhyvinvoinnista kuin myös työyhteisön ja esihenkilötyöskentelyn vaikutuksesta työhyvinvointiin. Edelleen esitettiin kysymyksiä työhyvinvointitekijöistä, jotka liittyvät työn sisältöihin ja rakenteisiin. Vastaajilta tiedusteltiin myös, millainen vaikutus verkostotyöskentelyllä on heidän työhyvinvointiinsa. Asiaa tuli tarkastella niin alan sisäisen verkostotyön kuin moniammatillisen verkostotyön näkökulmasta. Lopuksi vielä kartoitettiin erilaisten yhteiskunnallisten muutosten sekä nuorten (asiakkaiden) vaikutusta työhyvinvointiin. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, ikä, koulutus, työllisyyshistoria, työsuhteen laatu, työpaikan taustaorganisaatio, työpaikan sijaintikunnan koko sekä toteutettavan nuorisotyön toimenkuva ja työmuoto.The survey charted the occupational well-being and health of youth workers in Finland. The study was conducted by Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry (NUOLI) in collaboration with Humak University of Applied Sciences and funded by the Ministry of Education and Culture. First, the respondents were asked whether they thought they would be in the same or similar work tasks in a year, in five years and until they retired, as well as whether they had considered changing jobs or their field of work in the past year. Next, the respondents' occupational well-being was examined with questions on, for example, how the respondents would rate their current well-being at work, whether they had experienced feelings of success or inadequacy in their work, and whether they had ever been in contact with a health professional because of work-related exhaustion. The respondents were also asked about their influence over their work tasks, the effect of their own personality and occupational identity on how they did their work, and their opportunities to participate in additional work-related training. Some questions focused on the respondents' workplace community and how the respondents perceived their community (e.g. whether the community provided them with peer support, there were power struggles within the community, work tasks were evenly distributed among co-workers, and the community held similar values). The respondents' opinions on management in their workplace was examined with questions on, for example, whether they received support from their superiors and whether their superiors were interested in their work. The next questions surveyed the respondents' views on the objectives of their work, external demands regarding their work, and the structure of their work tasks. The respondents were also asked how various aspects of their work, such as job description, annual operational plans, and action plans for crisis situations, were documented at their workplace. Networking with people sharing the same profession as well as multidisciplinary networking were examined from the perspective of occupational well-being. Questions included, for example, whether the respondents thought the networks supported their own work and well-being at work and whether the challenges and needs of youth work were well understood within the multidisciplinary networks. Finally, the effect of social phenomena on the respondents' occupational well-being was surveyed. The respondents were asked, for example, whether the financing of their work created stress, whether using social media had negative effects on them, and whether the increase in remote work due to COVID-19 had increased or decreased their well-being. The respondents' views on how their clients (youth) affected their occupational well-being were also examined (e.g. whether they thought that they received mainly positive feedback from the young people they worked with or that they were not properly able to meet the youth's needs in their work). Background variables included the respondent's gender, age, level of education, employment history, type of job contract, type of employer, number of inhabitants in the municipality where their workplace was located, and job description