Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Citizens' Pulse 6/2023
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttaako sodan mahdollinen laajeneminen. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä, kulutustottumusten muutoksista sekä korkojen nousun vaikutuksista. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19). Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine and societal issues that the Finnish government should address. The sixth collection round of 2023 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents' state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns and whether Finland's NATO membership had affected their sense of safety. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. Opinions on whether Finland's national debt should be reduced regardless of the resulting cuts in benefits and welfare it would entail for Finnish citizens and whether social security cuts can be considered acceptable if they provide an incentive to take up work and increase employment were also surveyed. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. Additionally, the respondents were asked whether the uncertainty caused by the crisis in Ukraine had impacted the respondents' consumer behaviour and whether the recent rise in interest rates had created financial difficulties for the respondents' households. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Citizen's Pulse 7/2023
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin vastaajien luottamusta eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttaako sodan mahdollinen laajeneminen. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä, kulutustottumusten muutoksista sekä korkojen nousun vaikutuksista. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19). Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine and issues that the Finnish government should address. The seventh collection round of 2023 surveyed the respondents' trust in various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns and whether Finland's NATO membership had affected their sense of safety. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. Opinions on whether Finland's national debt should be reduced regardless of the resulting cuts in benefits and welfare it would entail for Finnish citizens and whether social security cuts can be considered acceptable if they provide an incentive to take up work and increase employment were also surveyed. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. Additionally, the respondents were asked whether the uncertainty caused by the crisis in Ukraine had impacted the respondents' consumer behaviour and whether the recent rise in interest rates had created financial difficulties for the respondents' households. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
University Students' Views on the Future 2021
No full textKirjoituskutsulla kerätty aineisto sisältää yliopisto-opiskelijoiden kirjoituksia tulevaisuuden mielikuvistaan. Kirjoituskutsussa opiskelijoita pyydettiin kuvittelemaan maailma ja oma elämä vuonna 2050. Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan kuvitteellisesti vuodesta 2050 käsin kirje itselleen vuoteen 2021. Kirjeessä tuli kuvailla, miltä maailma ja oma elämä tuolloin näyttävät. Kirjeen alussa pyydettiin kuvailemaan kuviteltu tilanne, josta käsin vastaaja kirjettä kirjoittaa. Pyydettiin kertomaan, mikä maailmassa on muuttunut paremmaksi ja miten muutos parempaan on ollut mahdollinen. Kirjoittaa sai vapaamuotoisesti itse valituista aiheista. Apukysymysten avulla tarjottiin mahdollisuutta pohtia esimerkiksi sitä, mitä myönteistä maailmassa ja vastaajan elämässä on tapahtunut ja mitkä kenties oraalla olleet positiiviset kehityskulut ovat toteutuneet? Keruukutsun johdannossa viitattiin myös ilmastonmuutoksen ja koronaviruspandemian kaltaisiin kriiseihin, ja niiden vaikutukseen esimerkiksi talouteen ja poliittiseen päätöksentekoon. Nämä teemat nousevat myös useissa vastauksissa keskiöön. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikäryhmää, koulutusalaa sekä opintovaihetta. Arkistoinnin yhteydessä taustatiedoista tuotettiin erillinen html-hakemisto, jonka avulla aineistoa on helppo selata.The dataset consists of self-administered written texts by university students on their future expectations. The writing invitation asked participants to imagine what the world and their own lives would look like in 2050. Participants were directed to imagine themselves in 2050 and write a letter to their present selves from the perspective of their future selves. In the letter they were asked to describe what the world and their own lives were like in 2050. The writing guidelines instructed participants to start the letter by describing the imaginary situation from which they would write the letter. Participants were then asked to describe what had changed for the better in the world and how this change for the better had been made possible. Participants were also allowed to write freely on topics of their choice. A series of supporting questions offered the opportunity to reflect on, for example, the positive events and developments that had occurred in the world and in participants' lives. The writing invitation also referred to issues such as climate change and COVID-19 pandemic, and the impact of those on the economy and political decision-making. These themes were also central to several of the texts that were received in response to the writing invitation. Background information included the participant's gender, age group, field of study, and stage of study. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Citizens' Pulse: Combined Data 2021
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten korona-ajan mielipiteitä viranomaisten toiminnasta, tiedonkulusta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Tämä yhdistetty aineisto sisältää vuonna 2021 kerätyt 16 Kansalaispulssi-aineistoa. Kierros 21 -muuttuja sisältää tiedon, missä keruussa kysymys on esitetty. Kyselylomakkeet ovat saatavilla Kansalaispulssi-aineistosarjan yksittäisten aineistojen kuvailujen yhteydessä. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19). Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This combined dataset includes the 16 Citizens' Pulse surveys conducted in 2021. The variable kierros21 contains information on the collection round in which each question was asked. The questionnaire files (in Finnish) are available in the study descriptions of the individual datasets in the Citizens' Pulse series. Background variables included the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Public Employment and Business Services in Finland: Survey for Experts in TE Offices and Local Government 2021
No full textTutkimuksessa kartoitettiin, kuinka työvoimapalvelut kolmella eri TE-alueella edistivät osa-aikaisen ja tilapäisen työn vastaanottamista ja osittain työttömien kokoaikaista työllistymistä. Tämä aineisto koostuu työvoimapalveluiden asiantuntijoiden arvioista siitä, miten TE-palvelut toimivat osa-aikaisissa ja tilapäisissä töissä olevien työnhakijoiden kohdalla. Hankkeesta on arkistoitu myös kaksi muuta aineistoa: FSD3686 TE-palvelujärjestelmän toiminta: työnhakijakysely 2021 ja FSD3687 TE-palvelujärjestelmän toiminta: työnantajakysely 2021. Kyselyssä selvitetään TE-palveluiden työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten työllistymistä tukevissa palveluissa otetaan huomioon osa-aikaista tai tilapäistä työtä tekevät henkilöt. Vastaajilta kysytään, tarjoavatko he työnhakijoille muutakin kuin kokoaikaista työtä ja millä perustein. Lisäksi kysytään, miten asiakkaat suhtautuvat näihin työtarjouksiin. Edelleen kysytään, ovatko asiantuntijat havainneet tulorekisterin ja maksuperusteisen työttömyysetuuden sovittelun lisänneen mielenkiintoa osa-aikaista ja tilapäistä työtä kohtaan sekä onko asiakkailla tarpeeksi tietoa aiheesta. Asiantuntijat kertovat myös, minkä tahojen kanssa TE-palvelut tekevät tai voisivat tehdä yhteistyötä edistääkseen osa-aikaisen ja tilapäisen työn vastaanottamista. Osa kysymyksistä käsittelee sitä, kuinka TE-toimistot voisivat tukea siirtymässä osa-aikaisesta tai tilapäisestä kokoaikaiseen työhön sekä miten palveluita voitaisiin kehittää. Asiantuntijat kertovat mielipiteitään myös valmistelussa olevasta Pohjoismaisesta työnhaun mallista. Aineisto koostuu avoimien kysymysten vastauksista. Taustamuuttujana on organisaatio, jossa vastaaja työskentelee.The study surveyed how public employment and business services contributed to unemployed people finding part-time or full-time employment in three regions in Finland. This survey examined the views of professionals working in TE Offices and local government pilots on employment on how public employment and business services support unemployed job seekers and job seekers on part-time and temporary contracts in finding full-time employment. FSD holdings contain two related datasets: FSD3686 Public Employment and Business Services in Finland: Survey for Job Seekers 2021 and FSD3687 Public Employment and Business Services in Finland: Survey for Employers 2021. The survey consisted mainly of open-ended questions. The respondents were asked whether they had offered unemployed job seekers part-time or temporary employment, how job seekers had reacted to these offers, and how unemployed job seekers could be further encouraged to accept part-time or temporary employment while continuing to seek a full-time job. Additionally, questions surveyed whether there were differences in how often and in what manner job seekers were contacted based on whether they were unemployed or in part-time or temporary employment, as well as in what ways the respondents thought they and the TE Services could help people who were seeking a full-time job. Finally, the respondents were asked how public employment and business services should be developed in the future to better support job seekers in finding suitable employment. The background variables include the respondent's organisation
Parish Image and Knowledge Survey 2021
No full textKyselyssä kartoitetaan evankelisluterilaisten seurakuntien tunnettuutta, palveluita sekä niihin liittyviä mielikuvia. Hankkeessa yhteistyökumppaneina toimivat Kirkon tutkimuskeskus ja NayaDaya Oy. Vastaava aineisto FSD3350 Seurakuntien tunnettuus- ja mielikuvakysely 2018 sisältää osin samoja kysymyksiä. Aluksi kyselyssä kysyttiin seurakuntien herättämistä mielikuvista ja tunteista, jonka jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten seurakunnat ovat onnistuneet erilaisissa asioissa sekä mitkä ovat tärkeimpiä asioita, joihin seurakuntien tulisi toiminnassaan keskittyä. Seuraavaksi kysyttiin muun muassa, missä yhteyksissä vastaaja on törmännyt seurakuntaan ja millaisia kokemuksia vastaajalla on seurakuntien toiminnasta ja palveluista. Samassa yhteydessä kysyttiin myös seurakuntien toiminnoista koronapandemian aikana. Lisäksi kartoitettiin vastaajien seurakuntalehtien tuntemusta sekä kirkkoon kuulumista. Eri paikkakuntien paikallisissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa seurakuntalehdistä ja seurakuntien muusta viestinnästä, kirkon ja omien arvojen yhteneväisyydestä sekä seurakuntatoimiston palveluista ja toiminnasta. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, asuinkunta, seurakunta, ammattiryhmä, koulutustausta sekä tieto siitä, kuuluuko tai onko vastaaja kuulunut kirkkoon.The survey charted Finnish perceptions of the image and services of parishes of the Evangelical Lutheran Church of Finland. The study was conducted as a collaboration between the Church Research Institute and NayaDaya. FSD holdings contain a related dataset FSD3350 Parish Image and Knowledge Survey 2018, which includes some of the same questions. First, the respondents were asked to describe a specific parish, which was determined by their municipality of residence, with one adjective. Two questions examined the feelings that the Evangelical Lutheran Church of Finland and the respondents' own parish evoked in them (e.g. sadness, disappointment, pride, admiration). The general impression the respondents had of their parish (positive, neutral or negative) was surveyed, and the respondents were also presented with word pairs and asked which alternative they thought described the parish best (e.g. from very liberal to very conservative and very close to very distant). Next, the significance of various parish services for the respondents was examined, for example, whether it was important to them that the parish took care of the disadvantaged, supported through different crises, and organised activities for children and youth. The respondents were also asked to evaluate how well the parish had succeeded in the same matters. Next, the respondents were asked what they thought were the most important matters the parish should focus on when organising activities. Questions also charted whether the respondents had come across the parish in some way in the past year (e.g. on social media, at events, as a volunteer). The respondents were then asked how often they participated in activities organised by the parish, how often they prayed and whether their latest experience with services or events organised by the church had been positive or negative. The sources of the respondents' information on the parish, such as the local parish newspaper, national media (radio, TV, newspapers), or friends and acquaintances, were surveyed. If the participants were familiar with the local parish newspaper, they were asked how often they read the newspaper and how interesting they thought various themes of the newspaper were (e.g. local topics and events, international and multicultural topics, well-being and health, or topics relating to the Christian message). Finally, the respondents' views on parish activities and services during the COVID-19 pandemic were surveyed. The respondents were asked how important they thought various activities were during the pandemic (e.g. providing mental and spiritual support, food aid, or online worship services) and whether they had personally used any services provided by the parish during the coronavirus crisis. Opinions on how well the parishes had succeeded in supporting people during the pandemic were also examined. Background variables included the respondent's age, gender, municipality of residence, parish, occupation group, level of education, and church membership
Effect of Punishment and Justification Treatments on Contributions in a Trust Game Experiment 2016
No full textTutkimusaineisto selvittää rangaistuksen ja perustelujen vaikutusta vastavuoroisuuteen luottamuspelissä. Aineisto on kerätty tietokoneella tehtävässä päätöksentekokokeessa, jossa koehenkilöt osallistuivat kolmen pelaajan luottamuspeliin, jossa oli kaksi lähettäjää ja yksi vastaaja. Kokeessa oli kuusi kierrosta, joissa jokaisessa oli kolme vaihetta. Kokeessa jaettiin pisteitä ja niiden perusteella pelaajalla oli mahdollisuus palkintoon: kaksi pistettä vastasi aina yhtä euroa. Kierros, jonka mukaan palkinto maksettiin, arvottiin kokeen päättymisen jälkeen noppaa heittämällä. Lähettäjät tekivät päätökset pisteiden jakamisesta kierroksen ensimmäisessä vaiheessa ja vastaaja toisessa vaiheessa. Ennen kokeen alkua pelaajat jaettiin satunnaisesti neljään eri ryhmään. Punishment (rangaistus) -ryhmässä lähettäjien oli mahdollista rankaista vastaajaa vähentämällä vastaajan pisteitä kierroksen viimeisessä vaiheessa. Justification (perustelu) -ryhmässä vastaajien oli perusteltava toimintansa kierroksen toisessa vaiheessa, ja perustelut näytettiin myös lähettäjille ennen kierroksen kolmatta vaihetta. Punishment and justification (rangaistus ja perustelu) -ryhmässä vastaajien oli perusteltava toimintansa ja lähettäjät pystyivät rankaisemaan vastaajaa nähtyään vastaajan perustelut ennen kolmatta vaihetta. Baseline-ryhmässä koe toteutettiin ilman mahdollisuutta rangaistukseen tai perusteluihin. Kierroksen ensimmäisessä vaiheessa lähettäjät tekivät itsenäisen päätöksen pisteiden lähettämisestä vastaajalle. Kierroksen toisessa vaiheessa vastaajat lähettivät pisteitä takaisin lähettäjille, ja Justification-ryhmään kuuluvat vastaajat kirjoittivat perustelut päätökselleen. Kolmannessa vaiheessa kaikki pelaajat saivat 12 lisäpistettä, ja edellisten vaiheiden päätökset pisteiden jaosta ja mahdolliset perustelut näytettiin kaikille pelaajille. Punishment- ja punishment and justification -ryhmiin kuuluvat lähettäjät pystyivät tässä vaiheessa vähentämään vastaajan pisteitä käyttämällä omia lisäpisteitään. Kokeen jälkeen osallistujat vastasivat kyselyyn. Vastaajilta kysyttiin luottamuksesta ihmisiin ja instituutioihin ja muun muassa millaisten järjestöjen ja vapaaehtoistyön toimintaan on osallistunut ja onko lahjoittanut järjestöille rahaa. Vastaajia pyydettiin kokeen jälkeen vastaamaan myös väitteisiin tunteista ja ihmisten käyttäytymisestä. Lisäksi kysyttiin sosiaalisista suhteista ja uskonnollisuudesta. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä poliittisista aiheista ja vastaajan puoluekantaa. Taustamuuttujina kyselyssä olivat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, asumismuoto ja korkeakouluopintojen aloitusvuosi.The study examined the effect of punishment and justification treatments on participants' behaviour in a trust game experiment. The data were collected during a computer-based decision-making experiment where the subjects participated in a three-player variant of the trust game with two senders and one responder. The experiment consisted of six rounds that each had three stages. The participants were given points throughout the game, and a sum was rewarded to them at the end of the experiment based on the amount of their points: two points corresponded to one euro. The reward sum was paid based on the result of a single randomly selected round of the experiment, which was chosen with the roll of a six-sided dice. The senders chose how the points were shared during the first stage of each round, while the responders made the decision during the second stage. Before the start of the experiment, the participants were randomly divided into four groups: Punishment, Justification, Punishment and Justification, and Baseline. Senders in the Punishment group were able to punish the responder during stage 3 of the round by reducing the responder's points at the cost of their own points. Responders in the Justification group had to justify their decisions during stage 2 of the round, and the justifications were shown to the senders before stage 3. In the Punishment and Justification group, responders had to justify their decisions in stage 2, and the senders could punish the responder after reading the justifications at the beginning of stage 3. In the Baseline group, the experiment was conducted without the punishment and justification treatments. In the first stage of each round, the senders made an independent decision on how many points they wanted to share with the responder. In the second stage, the responder sent points back to the senders, and those in the Justification group also wrote down reasons for their decision. In the third stage, all participants received 12 additional points, and the decisions and points from the previous rounds were shown to all participants. Senders in the Punishment and Punishment and Justification groups were able to reduce the responder's points at this stage at the cost of their own additional points. After the experiment, the participants responded to a survey. Questions examined, for example, the participants' trust in other people and institutions, activity in civic organisations and volunteer work, and donations to charity. Further questions surveyed the participants' emotions in various situations as well as their views on human behaviour in general. Additionally, the participants' social relationships, religiosity, opinions on political issues, and political party preference were charted. Background variables included the participant's year of birth, gender, household composition, and the year when the participant had started their university studies
Finnish Cultural Sector during the COVID-19 Pandemic 2020
No full textAineisto koostuu kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden kirjoituksista liittyen heidän kokemuksiinsa korona-ajasta. Pandemian aikana monilta kulttuurialan työntekijöiltä työt vähenivät tai loppuivat kokonaan. Kirjoituskutsulla pyrittiin keräämään kirjoituksia selviämisestä poikkeuksellisena pandemia-aikana. Aineistonkeruu ajoittui koronapandemian ensimmäiseen aaltoon ja sen jälkeisiin kuukausiin. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin apukysymysten avulla kirjoittamaan esimerkiksi siitä, miten epidemiaan liittyvä poikkeustilanne vaikutti työn suunnittelemiseen, työtehtäviin ja työhön käytettävään aikaan. Lisäksi pyydettiin kirjoittamaan siitä, millaista tukea vastaaja sai työpaikallaan tai työhön liittyvässä yhteisössään ja verkostossaan. Vastaajilta kysyttiin myös muun muassa heidän työhön liittämistä merkityksistä sekä tulevaisuudennäkymistä. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikää, työskentelyalaa sekä työtilannetta. Aineistosta on tehty jatkokäyttäjälle html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of self-administered written texts by workers in the Finnish cultural sector on their experiences during the coronavirus pandemic. During the COVID-19 pandemic, many cultural sector workers had their work hours reduced or cut altogether. The writing invitation aimed to collect texts about how cultural sector workers coped with the exceptional circumstances of the pandemic period. The data collection took place during the first wave of the coronavirus pandemic and the following months. The writing guidelines directed participants to write about, for example, how the exceptional circumstances of the pandemic affected their ability to plan their work, their work tasks, and time spent at work. Participants were also asked to write about the support they received from their workplace or their work-related community and networks. Additionally, the meanings participants attached to their work and their outlook for the future were investigated. Background information included the participant's gender, age, industry of employment, and employment situation. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
News Articles about COVID-19 in Helsingin Sanomat, Asahi Shimbun and Dagens Nyheter 2020
No full textAineisto koostuu Helsingin Sanomien artikkeleista, jotka käsittelivät koronavirukseen liittyvää lääke- ja luonnontieteellistä tietoa tai asiantuntijalausuntoja pandemian ensimmäisten kuukausien aikana. Aineisto sisältää lisäksi pelkät listaukset ruotsalaisen Dagens Nyheterin ja japanilaisen Asahi Shimbunin samaa teemaa käsittelevien artikkelien julkaisutiedoista. Aineisto on kerätty alunperin Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaan tutkimushankkeeseen "Korona-aiheisen tiedeuutisoinnin politisoituminen ja mustan laatikon ongelma". Helsingin Sanomien artikkeleista on saatavilla myös tutkijan laatima luettelo lehtiuutisten tekijä- ja julkaisutiedoista. Luettelon tekijä- ja julkaisutiedot on mahdollista yhdistää HS:n uutiseen html-tiedoston nimessä olevan päivämäärän avulla. Html-tiedostojen nimien alkuun on lisätty Tietoarkiston aineistonumero.The data consist of news articles about COVID-19 published in the Finnish newspaper Helsingin Sanomat. The articles include medical and scientific information and expert opinions relating to COVID-19 from the first few months of the pandemic. The data also contain a list of similar articles that were published in the newspapers Dagens Nyheter (Sweden) and Asahi Shimbun (Japan). The data were originally collected for the research project 'The politicization of science in the corona news', funded by the Helsingin Sanomat Foundation. A list of publication and author information for the Helsingin Sanomat news articles compiled by the researcher is also available. It is possible to connect the publication and author information to each article by using the date included in the names of the html files. The names of the html files begin with FSD's dataset ID. The dataset is only available in Finnish
Future of Youth Work 2030: Survey 2020
No full textAineistossa nuorisoalan osaajat pohtivat, millaista nuorisotyötä tehdään tulevaisuudessa 2030 vuonna. Kysely on osa Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt -tutkimushanketta. Aineiston on tuottanut nuorisotyön yhteistyöverkosto, eli Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Centria ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mukana olivat myös Etelä-Pohjanmaan opisto, kirkkohallitus sekä nuorisotyön osaamiskeskuksista Kanuuna, Allianssi ja Nuorisotutkimusseura. Tutkimusta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan työtään nyt sekä näkemyksiään siitä, millaista nuorisotyö tulee olemaan tulevaisuudessa. Kysymykset koskivat muun muassa sitä, kenen kanssa työtä tehdään ja missä. Nuoristyön lisäksi kyselyssä pyydettiin arvioimaan Sitran Megatrendit 2020 -julkaisuun perustuvia väittämiä suhteessa tulevaisuudessa tehtävään nuorisotyöhön. Vastaajat arvioivat myös nuorisolaissa nuorisotyölle määritettyjä tavoitteita. Arkistoitu aineisto sisältää myös avokysymysten vastaukset. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, koulutustaso, kokemusvuodet nuorisotyöstä, työskentelysektori, työskentelypaikkakunnan maakunta ja koko sekä nuorten ikäryhmä, jonka parissa vastaaja työskentelee. Tietoarkistoon on arkistoitu myös hankkeessa kerätty laadullinen aineisto: FSD3520 Nuorisotyön tulevaisuus ja osaamistarpeet 2030: ryhmähaastattelut 2020.The study surveyed youth work professionals on their views on the future of youth work and the needs of the field in Finland in 2030. The survey is part of the research project Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt ("Workers, Places and Environments in the Future of Youth Work"). The data were produced by a network of partners: Tampere University, the University of Eastern Finland, the University of Applied Sciences, Centria University of Applied Sciences, Diakonia University of Applied Sciences, and the South-Eastern Finland University of Applied Sciences. The South Ostrobothnia Folk High School, Church Council, the Centre of Expertise for Municipal Youth Work Kanuuna, the Finnish National Youth Council Allianssi, and the Finnish Youth Research Society were also involved in the study. The study was funded by the Ministry of Education and Culture. First, the respondents were asked to describe their current sector of employment within the field of youth work (e.g. digital youth work, outreach youth work, youth camps, youth clubs) and their views on which sectors of youth work will grow in importance in the future. The topics of work environments and youth work professionals in the future were examined with questions on who the respondents thought they would work in collaboration with (e.g. members of their own team, a national youth work network, teachers and other school staff, social workers, the police) as youth work professionals in 2030, and what kind of work environments they thought they would have (e.g. online spaces, public spaces favoured by youth, schools, libraries). The survey also included open-ended questions on what kind of digital work environments would be used for youth work in the future, and what other work environments and locations would be important for youth work in the future. On the topic of societal change, the respondents assessed statements from Sitra's Megatrends 2020 publication in relation to their impact on youth work in 2030. These statements included, for example, "Mental health problems increase, especially among young people, due to factors such as climate anxiety, a competitive society and the information overload brought about by digitalisation.”, "Global migration increases due to changes in working life, urbanisation, conflict, and environmental change. Immigration to Finland may also increase.”, and "Income inequality has not changed much, but wealth inequality and perceived inequality have increased. As the middle class shrinks, the divide between the rich and poor becomes more pronounced." The respondents could also describe any other societal changes or future trends they felt would be significant or beneficial to youth work in an open-ended question. Next, the respondents assessed what the significance of the objectives set for youth work in the Youth Act would be in the future of youth work. These objectives included, for example, removing obstacles in access to education and employment, promoting equality between young people, promoting active citizenship, and preventing social exclusion and promoting social empowerment. The respondents could also describe any objectives that they felt would be especially important for youth work in 2030 in an open-ended question. Views on the challenges (e.g. young people who live in less populated localities will have reduced opportunities to participate, the lack of clarity about the objectives of youth work and its low profile in society are a threat to the future of youth work, inability to measure the effectiveness of youth work) that the field of youth work would face in the future were investigated. The respondents were also asked which aspects of youth work (e.g. youth work that prevents social exclusion, the professional competences of youth workers, promoting a sense of community, promoting the mental well-being of youth) would be highly appreciated in 2030. The importance of different skills (e.g. collaboration and networking skills, crisis and trauma work skills, project work and process-related skills, digital skills) and competences (e.g. youth policy, media education, pedagogical competences) in future youth work were also charted. The respondents could also describe the competences and skills they thought would be required in the field of youth work in 2030 in an open-ended question. Background variables included the respondent's gender, highest level of education achieved, years of work experience in the youth work field, sector of employment, location of workplace (regions NUTS3), population of the workplace location, and age group of young people the respondent works with. In addition to this quantitative dataset, a qualitative dataset (FSD3520 Future of Youth Work 2030: Group Interviews 2020) that was produced as part of the research project has also been archived at FSD