Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Language Barometer 2020
No full textKielibarometri 2020 aineistolla kartoitettiin, mitä mieltä kielivähemmistön edustajat ovat kotikuntansa palveluiden saatavuudesta heidän omalla kielellään. Tutkimus kattaa 36 kaksikielistä kuntaa. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin taustatietojen lisäksi vastaajien kielitaitoa, vastaajien lasten päivähoito- ja koulukieltä sekä vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (kaupoissa, koulussa, työpaikalla, jne.). Sitten kysyttiin kielellisistä oikeuksista, muun muassa miten hyvin vastaaja tuntee kielelliset oikeutensa ja tietääkö kenen puoleen kunnassa voi kääntyä, jos on kysymyksiä kielellisestä palvelusta. Tämän jälkeen kysyttiin kieli-ilmapiiristä kunnassa, esimerkiksi miten vastaaja kuvailisi suomen- ja ruotsinkielisten kuntalaisten välisiä suhteita kunnassa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, onko kokenut ennakkoluuloja, häirintää tai syrjintää puhuessaan kieltään. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja muiden julkisten palveluiden toimivuutta. Vastaajilta kysyttiin, saavatko he tai yrittävätkö he saada erilaisia palveluita omalla kielellään kunnassaan ja valtion viranomaisilta. Eriteltyjä kunnallisia palveluita (kuten sairaalahoito, kirjasto, liikuntapaikat) ja valtion viranomaisten palveluita (kuten Hätäkeskus 112, Posti, Verotoimisto ja DVV) pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla. Lisäksi kysyttiin vastaajien arviota käyttää omaa kieltään digitaalisissa palveluissa, esimerkiksi liikenteessä, sähköisissä julkisissa palveluissa, poliisilla ja kuntien sähköisissä palveluissa. Lopuksi kysyttiin viranomaisten kielellisestä palvelusta yleisesti, kuten miten vastaaja toimii, jos häntä ei palvella kielellä, jota on ollut lain mukaan oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessa. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä (luokiteltuna), sukupuoli, äidinkieli, asuinkunta, koulutusaste ja ammattiryhmä.The Language Barometer has measured the quality of language services in bilingual Finnish municipalities since 2004. The aim of the study was to find out how satisfied minority language speakers in bilingual municipalities were with the services offered in their mother tongue. 36 bilingual municipalities in Finland were included in the study. The study first examined the respondents' language skills and whether the respondents' children went to a Swedish- or Finnish-language daycare or school. The respondents' use of Swedish, Finnish or both in different types of contexts (e.g. at home, at school, with friends, at the store, with municipal and state authorities, at work) was also investigated. The respondents' familiarity with their linguistic rights was charted, along with how important these rights were for them. They were also asked to evaluate the attitudes towards minority language speakers in the municipality and change in this relationship within the past few years. Harassment or discrimination experienced by the respondents because of their language were also surveyed. The next set of questions focused on the availability and quality of municipal and state services in the respondents' mother tongue. The respondents were asked to evaluate municipal services (e.g. social and healthcare services, libraries, sports facilities) in their home municipality from the perspective of minority language users. State services (e.g. police, tax offices, emergency response central agency) were also evaluated. For both municipal and state services, the respondents were asked whether the services had developed for the better or for the worse in the previous year, and if special measures should be taken to preserve Swedish-language service in the future. Additionally, the functionality of online municipal and state services in the respondents' mother tongue was charted. Finally, the respondents' reactions in the case that they did not receive service in their own language were surveyed, and the respondents were asked whether they had noticed an increase in the prevalence of English as a customer service language when accessing public services in Finland. Background variables included the respondent's age (categorised), gender, mother tongue, municipality of residence, level of education, and occupational status
Career Paths of Sports Graduates 2018-2019
No full textAineistossa liikuntaneuvojan, liikunnanohjaajan (AMK/YAMK) tai liikuntatieteiden maisterin tutkinnon vuosina 2004-2015 suorittaneet henkilöt kertovat urapoluistaan. Aineisto on kerätty Tietoarkiston Penna-työkalulla ja sisältää 61 kirjoitusvastausta, joista seitsemän on kerätty pilottikeruuna ennen varsinaisen keruun alkamista. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin kertomaan laajasti omasta koulutuksestaan, työurastaan sekä uraan liittyvistä käännekohdista elämässä. Kirjoittajat kertovat esimerkiksi henkilöistä, harrastuksista ja tapahtumista, jotka ovat johtaneet eri opiskelu- ja työpaikkoihin. Lisäksi kirjoituksissa käsitellään vastaajien merkittävimmiksi kokemia työpaikkoja suhteessa opintoihin. Kirjoittajia ohjeistettiin myös kertomaan, mikä heidät on saanut pysymään liikunta-alalla tai jos he eivät enää työskennelleet liikunta-alalla, mikä tähän päätökseen on johtanut. Taustatietoina aineistossa on tieto siitä, onko kirjoitus pilotti- vai varsinaisesta keruusta, vastaajan ikä ja sukupuoli sekä suoritetut tutkinnot valmistumisvuosineen. Lisäksi kerättiin tieto siitä, työskenteleekö vastaaja liikunta-alalla vai jollain muulla alalla. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.This dataset consists of texts on the career paths of Finnish people who graduated with a Bachelor's or Master's degree in Sports Studies (university of applied sciences) or a Master's degree in Sport Sciences between 2004 and 2015. The dataset contains 61 texts, including seven texts that were collected during pilot testing. The texts were collected using FSD's Penna data collection tool. In the writing guidelines, the participants were asked to discuss their education and career as well as any career-related turning points in their life. The texts focused on, among other topics, the people, hobbies, and events that had led the writers to different studies and jobs. Additionally, the writers discussed why they were or were not currently working in the sports sector. Background information included whether the text was collected as part of the pilot testing, the writer's age, gender, attained degree, year of graduation, and field of work. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is available only in Finnish
Workplace Well-Being in the Public Sector 2016
No full textAineistossa tarkastellaan kunta-alan ja kirkon henkilöstön kokemuksia työoloista ja työhyvinvoinnista. Kevan toteuttaman tutkimuksen kohderyhmänä ovat Julkisen alan eläkelain mukaan vakuutetut henkilöasiakkaat, eli kunta-alan, valtion budjetista rahoituksensa saavat valtion virastot ja laitokset sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työnantajien virka- ja työsuhteiset työntekijät. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa erilaisiin väitteisiin. Kysymysten aihealueita olivat esihenkilötyö, töiden sujuvuus, työyhteisöjen toimivuus, työn kuormittavuus ja työprosessit. Kysyttiin edelleen näkemyksiä osaamisen kehittämisestä ja kehittämismyönteisyydestä. Edelleen kiinnostuneita oltiin myös työkyvystä ja työssä jatkamisen tukemisesta, koetusta väkivallasta ja epäasiallisesta kohtelusta. Lopuksi kysyttiin työhyvinvoinnista, työssä koetusta ilosta sekä tasa-arvosta. Taustamuuttujina aineistossa ovat ammattiasema, sukupuoli, työsuhteen laatu, toimintasektori, ikäryhmä sekä ammattiala.This study charted municipal, state and church employees' experiences of work conditions and workplace well-being in Finland. The target group of the study comprised employees insured under the Public Sector Pensions Act: Finnish municipal employees, employees of government agencies and departments, and employees of the Evangelical Lutheran Church of Finland. The study was conducted by Keva, the pension provider for public sector employees in Finland. The respondents were presented with attitudinal statements and asked to evaluate the extent to which they agreed with these statements. The first statements covered work processes, satisfaction with superiors, working climate and work atmosphere, working conditions, competence requirements, and personal development. Further statements concerned development in the workplace, work ability, coping at work, equality, and rewarding. After the attitudinal statements, the respondents were enquired whether they had, within the previous 12 months, experienced violence or harassment by customers/clients or been bullied or treated unfairly at the workplace by colleagues or superiors. Finally, the respondents' views on their personal work well-being and its development within the previous year were charted, and they were asked whether they felt joy in their work and whether they would recommend their workplace to others. Background variables included the respondent's occupational status, gender, type of employment contract, sector of employment, age group, and industry of employment
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2002
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2002 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostoissa: tiedostoissa daF3625_1 (A-L) ja daF3625_2 (O-Å) on yliopistokirjastojen ja daF3625_3-tiedostossa muiden tieteellisten kirjastojen tietoja.The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2002 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data files: the files daF3625_1 (A-L) and daF3625_2 (O-Å) contain data on university libraries and the file daF3625_2 contains data on other scientific libraries
Parish Employee Survey 2012
No full textEvankelisluterilaisen kirkon seurakuntien työntekijäkyselyn 2012 teemoja ovat työlle annetut merkitykset, kirkon työ ja tulevaisuus, seurakuntien rakennemuutos ja strateginen suunnittelu, kirkon tehtävät, tasa-arvo, avioliitto sekä uskonnollisuus ja etiikka. Aluksi kartoitettiin, millaisia merkityksiä vastaajat antavat työlle. Sen jälkeen tiedusteltiin heidän näkemyksiään kirkon yhteiskunnallisesta asemasta sekä kirkon toiminnasta ja sen tulevaisuudesta. Kiinnostuneita oltiin, mihin suuntaan vastaajat halusivat kirkon toimintaa viedä. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, oliko heidän työalallaan ollut henkilöstömuutoksia viimeisen vuoden aikana, ja jos oli, millä tavoin ne olivat vaikuttaneet työyhteisöön ja työn tekemiseen. Kysyttiin myös, missä määrin kirkon strategiat ja linjaukset ovat vaikuttaneet seurakunnassa työn tekemiseen, ja mitä strategioita ja linjauksia vastaajat pitivät tärkeinä oman toimintansa kannalta. Vastaajilta tiedusteltiin myös näkemyksiä siitä, onko kirkkovuoden osiin tarvetta lisätä virsiä, ja millaista tarvetta uusille virsille kansainvälistyvä seurakuntaelämä on tuonut. Lopuksi kartoitettiin vastaajien mielipiteitä liittyen tasa-arvoon, avioliittoon sekä päätöksenteossa huomioon otettaviin eettisiin kysymyksiin. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, työtehtävä ja työskentelyaika kirkon palveluksessa, seurakunnan koko, hiippakunta, työskentelypaikkakunta ja puoluekanta.The 2012 church employee survey studied the views of people working in the parishes of the Evangelical Lutheran Church of Finland. Main themes of the survey included the meaning of work, the future of parish work, structural changes and strategic planning in the parishes, equality, marriage, religiosity, and ethics. First, the respondents were asked to consider what their work meant to them. Questions included, for example, whether the respondents worked mainly to guarantee their income or whether it was important to them to be able to help others in their work. Views on the future of the Evangelical Lutheran Church were surveyed with various statements on what the main focus of the church should be moving forward. The statements included, for example, whether the church should be more direct in discussing social issues, have a stronger stance on marriage and family matters, support immigrants more, and be more visible on online platforms. Structural changes and strategic planning in the parishes were examined with questions on whether the respondents' parish had gone through a merger, how the respondents thought parish structures should be developed, and whether there had been changes in personnel in their line of work and how the changes had affected their work environment. Further questions charted the effect of different church strategies and guidelines on work in the respondents' parish as well as how important the respondents thought the strategies and guidelines were in their own work activities. Next, views on an addendum to the hymn book of the Evangelical Lutheran Church, which was being prepared at the time of the survey, were charted. The respondents' values were examined with questions on same-sex marriage, ethical decision-making in the church, and use of visible religious symbols. The respondents were also asked whether they thought they were more conservative or liberal within the church, how often they attended worship services, and how often they prayed. Background variables included the respondent's age, gender, job title, how long they had worked for the church, size of their parish, diocese, municipality where they worked, and political party preference
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Spring 2022
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat turvallisuus ja erilaisiin uhkiin varautuminen, Suomen mahdollinen liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi, Venäjän toiminta, robotiikan ja tekoälyn vaikutus työhön ja työllisyyteen sekä hyvinvointi. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa Suomen kansainvälisiä suhteita, ulkopolitiikkaa, sotilaallista liittoutumista, työelämää ja pandemiaa. Natoon liittymistä, turvallisuutta ja erilaisiin uhkiin varautumista kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, kuinka suurina uhkakuvina vastaajat pitävät esimerkiksi sotilaallista hyökkäystä Suomeen, kyberiskuja tai hybridivaikuttamista. Vastaajat arvioivat myös henkilökohtaista valmiuttaan erilaisiin toimiin mahdollisessa sotilaallisessa kriisitilanteessa. Edelleen kysyttiin, koska Suomen pitäisi tehdä ratkaisu Natoon liittymisestä tai liittymättä jättämisestä, pitäisikö Nato-jäsenyydestä järjestää kansanäänestys ja mitä hyöty- tai haittavaikutuksia Nato-jäsenyydestä voisi olla. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan nykyistä Venäjä-kuvaa maassamme ja Vladimir Putinin johtaman Venäjän toiminnan uhkaa. Lisäksi tiedusteltiin, miten vastaajat sopeutuisivat liikennepolttoaineiden kuluttajahintojen korotuksiin. Vastaajat arvioivat myös eri yhteiskunnallisten vallankäyttäjien nykyistä valtaa ja työrauhalainsäädännön muuttamista. Kysyttiin, miten robotit ja tekoäly vaikuttavat vastaajien omaan työhön ja työntekoon. Edelleen kartoitettiin, miten vastaajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon. Lopuksi kysyttiin luottamuksesta toisiin ihmisiin ja vastaajien omista vaikutusmahdollisuuksista. Kartoitettiin myös, kuinka tyytyväinen vastaaja on elämäänsä ja kuinka toiveikas tai pelokas hän on tulevaisuutensa suhteen. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Spring 2022 survey included national security and preparedness, international relations, Finland's application to join NATO, Finland's relationship with Russia, consumer behaviour, workers' rights, the impact of robotics and artificial intelligence on work and employment, and well-being. First, the respondents were presented with a variety of attitudinal statements concerning, among other topics, Finland's international relations, foreign policy, military alliances, labour relations, and the COVID-19 pandemic. The respondents were also asked how concerned they were about certain security threats (e.g. a military attack on Finland, a global economic crisis, efforts to destabilise Finnish society by hybrid influencing, violence by political extremist groups). Various questions examined the possibility of Finland joining the military alliance NATO, security, preparedness for emergency situations, and Finland's relationship with Russia. The respondents were asked when Finland should make the decision whether or not to join NATO, and the respondents' views on the impact that NATO membership would have on several issues in Finland (e.g. Finland's international influence, Finland's relationship with Russia, national self-determination) were charted. Opinions on the need to hold a referendum on Finland's membership of NATO were surveyed. The respondents were also asked to assess the current image of Russia in Finland and the threats posed by Vladimir Putin's current actions. Additionally, the respondents assessed their personal readiness to take various actions (e.g. defend Finland with arms, reduce their household energy consumption, give up foreign travel) in the event of a military threat on Finland. The actions (e.g. participate in protests to lower fuel prices, use public transport more, vote for politicians and parties that promise to lower fuel prices) the respondents would be ready to take in response to a rise in consumer prices were also examined. Next, the respondents' attitudes towards the reformation of labour legislation were surveyed with questions on various measures that would limit workers' right to strike. The respondents were asked about their views on the impact of robots and AI on employment in Finland (e.g. whether they had ever performed a job that had since been transferred to a robot or AI, whether their job included collaboration with robots or AI). The anticipated impact of robots and AI on the respondents' work in the future was also investigated with a series of statements (e.g. it will make my work much easier and more efficient, I can focus solely on essential tasks because routine parts of my work will be automated, it will make my work compulsively fast-paced). Additionally, the respondents were asked about their attitudes towards Finland's EU membership and the euro as Finland's currency. Everyday well-being and happiness were also surveyed. The respondents were asked how happy they were with their lives at present, how satisfied they were with their life, and whether they felt that their lives were improving or worsening. The respondents' trust in other people and their outlook on their own futures were also charted. The respondents' state of mind was examined with questions on various matters relating to emotional states, well-being, and their situation in life. Background variables included gender, age group, size of the respondent's municipality of residence, region of residence, employer type, employment status, type of employment contract, occupational group, employment sector, trade union membership, political party preference (which party the respondent would vote for), self-perceived social class, mother tongue, and annual income of the respondent's household
Stories of my Dog's Life 2022
No full textAineisto koostuu kirjoituksista liittyen lemmikkikoirien elämään. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu -tutkielmaan. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin kirjoittamaan koiristaan. Kirjoituksessa sai kuvailla yksittäisiä tapahtumia tai kertoa vaikka koiransa koko elämäntarinan pääpiirteissään. Kirjoituskutsussa vastaajille annettiin muutamia apukysymyksiä kirjoittamisen helpottamiseksi. Apukysymyksissä kysyttiin esimerkiksi sitä, millainen luonne ja millaisia elämänvaiheita kirjoittajan koiralla on ollut. Kysyttiin myös koiran arkisista tavoista ja mahdollisista erityistaidoista. Taustatietona kysyttiin vastaajan sukupuolta, ikäryhmää sekä asuinpaikan tyyppiä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla aineistoa on helppo selata.The dataset consists of self-administered written texts on the lives of pet dogs. The data were originally collected for a Master's thesis. The writing guidelines directed participants to write about the lives of their pet dogs. Respondents could describe individual events or outline their dog's life story. Respondents were given questions to facilitate writing, e.g. what kind of character their dog has and what kind of life experiences their dog has had. Respondents were also asked about their dog's everyday habits and whether their dog has any special skills. Background information included the participant's gender, age group, and type of location. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Everyday Life and Participation 2017
No full textAineistossa on kartoitettu, mitkä asiat ovat suomalaisille tärkeitä ja miten suomalaiset osallistuvat yhteiskunnan toimintaan. Kysely kerättiin Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa osana Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Helsingin Sanomain säätiön rahoittamaa Poliittiset kuplat -tutkimushanketta. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien suhtautumista erilaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin, mm. aborttiin, maahanmuuttoon ja valtion velanottoon. Vastaajat kertoivat omasta poliittisesta aktiivisuudestaan ja osallistumisestaan erilaisiin kansalaistoimiin. Lisäksi kysyttiin, mitkä asiat vaikuttavat vastaajan äänestyspäätökseen ja mitkä puolueet vastaaja kokee itselleen tärkeimmiksi. Seuraavaksi kysyttiin mediaan ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä, mm. kuinka usein vastaajat käyttävät internetiä tai eri sosiaalisen median palveluita. Vastaajat kertoivat, kuinka luotettavina pitävät mm. eduskuntaa, poliitikkoja, Kelaa, yliopistoja tai erilaisia tutkimuslaitoksia. Lisäksi kysyttiin, miten tärkeitä mm. sananvapaus ja oikeus sosiaaliturvaan ovat vastaajalle. Lopuksi kysyttiin erilaisista yhteiskunnallisista riskeistä, sosiaalisista suhteista ja läheisten ystävien yhteiskunnallisista mielipiteistä. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, asuinpaikan tyyppi, siviilisääty, kotitalouden koko, koulutustaso, elämäntilanne, ammatti, työsuhteen tyyppi, työnantajasektori, yhteiskuntaluokka ja kotitalouden tulot.The survey charted Finnish values, participation in society, media use, and social relations. The survey was conducted as part of the Poliittiset kuplat (Political bubbles) research project by the Economic Sociology department at the University of Turku, funded by the Foundation for Municipal Development and Helsingin Sanomat Foundation. First, the respondents' values were examined with several statements on, for example, whether they had a positive or negative attitude towards abortion, progressive taxation, immigration, religion, and patriotism. The respondents were also asked how closely they felt they belonged to various groups, such as a family, friend group, neighbourhood, or religious community. Social and political participation were surveyed with questions on whether the respondents had, for example, voted in any elections in the past five years or signed a petition, as well as whether they belonged to and participated in the activities of any groups or organisations (e.g. political parties, religious communities, student organisations). Political activity was examined further with questions on which political parties the respondents felt were most important to them, where they would place themselves on the political left-right scale, how important various factors were to them when deciding which candidate they would vote for (e.g. the candidate's occupational history, education, honesty, or gender), and whether they discussed politics with people close to them. Next, the respondents' media use was surveyed. Questions included, for example, how often the respondents watched TV, spent time on social media, and read online newspapers, as well as how often they used specific social media services (e.g. Facebook, YouTube, LinkedIn) and how many followers they had on different social media platforms. The respondents' opinions were examined regarding online services, the role of traditional and social media today, and scientific research. Trust in various institutions and actors, such as the Government, politicians, the media, and universities, was also charted. The respondents' views on the most important things for a citizen of Finland (e.g. freedom of speech, right to privacy, conscription) as well as the most significant risks in today's society (e.g. infectious diseases, unemployment, environmental issues) were examined. Finally, the respondents' social relations were surveyed with questions on how many friends and acquaintances they had, how often they spent time with them, whether they trusted other people, and whether they often felt lonely. The respondents were also asked to describe the occupation, political position (left-right), and views of three of their closest friends. Background variables included the respondent's gender, year of birth, degree of urbanisation of municipality of residence, marital status, household size, level of education, economic activity and occupational status, job title, type of employment contract, sector of employment, perceived social class, and household income
Citizens' Pulse: Combined Data 2022
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä koronapandemiasta, viranomaisten toiminnasta, tiedonkulusta, energiansäästöstä sekä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Lisäksi selvitetään vastaajan yleistä mielialaa ja huolenaiheita. Tämä yhdistetty aineisto sisältää vuonna 2022 kerätyt 11 Kansalaispulssi-aineistoa. Kierros 22 -muuttuja sisältää tiedon, missä keruussa kysymys on esitetty. Kyselylomakkeet ovat saatavilla Kansalaispulssi-aineistosarjan yksittäisten aineistojen kuvailujen yhteydessä. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19), the Russian invasion of Ukraine, and energy conservation. Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This combined dataset includes the 11 Citizens' Pulse surveys conducted in 2022. The variable kierros22 contains information on the collection round in which each question was asked. The questionnaire files (in Finnish) are available in the study descriptions of the individual datasets in the Citizens' Pulse series. Background variables included the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Finnish Municipal Election Candidates 2021
No full textTutkimuksessa kartoitettiin vuoden 2021 kuntavaaliehdokkaiden yhteiskunnallista taustaa, motiiveja lähteä ehdolle sekä ehdolle asettumisen kannalta tärkeitä voimavaroja. Kyselyn alussa selvitettiin vastaajan syitä asettua ehdolle sekä sitä, mikä tai kuka tähän päätökseen on vaikuttanut. Vastaajan poliittisia mielipiteitä ja aatteita kartoitettiin esittämällä erilaisia mielipidekysymyksiä ja selvitettiin, mitkä asiat ovat mahdollisesti vaikuttaneet näiden muodostumiseen. Vastaajilta tiedusteltiin myös, keitä he ajattelevat edustavansa mahdollisina päättäjinä. Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajan vaalikampanjoinnista, ja siitä, miten koronaepidemia ja siitä seurannut vaalien siirtäminen vaikutti omaan kampanjaan. Vastaajilta kysyttiin aiempia ehdokkuuksia eri vaaleissa ja valituksi tulemisen kertoja sekä toimimista kunnallisissa luottamustehtävissä. Lisäksi kartoitettiin, ketkä auttavat vastaajia erilaisissa vaalikampanjointiin liittyvissä asioissa. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, oma ja vanhempien syntymämaa, äidinkieli, koulutus, siviilisääty, perherakenne, ehdokaskunnassa asuttujen vuosien määrä, aluemuuttuja, ammattiasema, millä sektorilla työskentelee, tulot ja yhteiskuntaluokka.The study charted the background and motives of Finnish, Swedish and foreign language speaking election candidates in the 2021 Finnish municipal elections, as well as the candidates' networks and support for standing for the election. First, reasons behind the decision to stand for election in the municipal elections (e.g. the will to help others, to acquire useful skills for work, to implement the political values of their party) and what or who (e.g. friends, trade union, employer) had encouraged the candidates to stand for election were charted. The respondents' political opinions and ideology were examined with attitudinal statements regarding the direction of Finland's future, such as lower taxation or more environmentally friendly policies. The respondents were asked whose representative they thought they would be as local councillors (e.g. those who had voted for them or all residents of the municipality), and their satisfaction with democracy in Finland and their municipality was examined as well. The respondents' political campaign was examined with questions concerning, for example, which activities were part of their campaign (e.g. canvassing, direct mailing, personal advertisements), how much time and money they had spent on the campaign, how the funding had been spent (e.g. for campaign videos or radio/TV advertising), and whether they targeted any specific groups in their campaign. The help and support the respondents received from their family, friends or acquaintances in different aspects of their political campaign (e.g. coordinating schedule and budget, maintaining social media accounts, moral support) was surveyed. Opinions on the effects that the coronavirus pandemic and the postponing of the municipal elections had on the elections were charted. The respondents were also asked whether they had noticed or experienced electoral disruption (e.g. spreading misinformation, data breaches and different data leaks) during the municipal elections. The respondents were asked whether they had stood for election in various different elections before, whether they had been selected in those elections and how many times. The factors behind them being chosen as a candidate of a party or constituency association (e.g. professional experience, position within the party, extensive local network of acquaintances) were examined. The respondents were also asked whether they currently held or had previously held positions of trust in their municipality of residence or participated in the work of different organisations. Additionally, the support the respondents had received from their party or constituency association, the position of women in the respondents' party or constituency association, and the position of women in the municipal politics of the respondents' municipality were investigated. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, information on their own and their parents' country of birth, age when moved to Finland, reasons for moving to Finland, mother tongue, Finnish and Swedish language skills, level of education, marital status, household composition, type of municipality of residence, length of residence in the municipality of candidacy, occupational status, left-right political self-placement, income, perceived social class and religious affiliation