Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2013
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2013 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostossa. Tilastotietojen koonnissa organisaatiot ovat soveltaneet seuraavia standardeja: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators) ja ISO TR 28118 (Performance indicators for national libraries). Lisätietoa aineistonkeruusta on KITT-käyttäjän käsikirjassa (ks. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit).The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2013 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data file. The collecting organisations compiled the statistical data in accordance with the following standards: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators), and ISO TR 28118 (Performance indicators for national libraries). More information on the data collection can be found in the KITT user guide (available only in Finnish, see Related Materials)
Promoting Health and Well-being of Children, Young People and their Families in Seinäjoki: Survey 2020
No full textSeinäjoen kaupunkiorganisaation eri toimialojen osallistumista lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen selvittävä aineisto on osa Healthy Kids of Seinäjoki -kehitysalusta alueellisena vahvuutena ja yritysten kasvun lähteenä -hanketta. Tutkimushankkeen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Pirkanmaan liitto. Kyselyyn vastanneet työskentelivät eri asemissa Seinäjoen kaupunkiorganisaatiossa useilla toimialoilla, joita olivat muun muassa sivistys ja hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky, sosiaali- ja terveystoimi sekä kaupunkiympäristö. Aluksi vastaajilta kysyttiin, mikä on heidän mielestään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kohderyhmä. Sen jälkeen heiltä pyydettiin näkemyksiä Seinäjoen kaupunkiorganisaation lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeviin väittämiin. Heiltä kysyttiin, kokivatko he kaupunkiorganisaation onnistuneen edellä mainitun kohderyhmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, sen organisoimisessa, koordinoimisessa ja seuraamisessa. Kiinnostuneita oltiin myös vastaajien näkemyksistä liittyen resurssien riittävyyteen sekä sidosryhmien osallistumisen tukemiseen. Kysymyksillä pyrittiin myös kartoittamaan vastaajien näkemyksiä oman toimialansa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviin tavoitteisiin ja ohjaaviin asiakirjoihin sekä menetelmiin ja toimenpiteisiin. Lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus esittää omia kehitysehdotuksiaan oman toimialansa sekä koko kaupunkiorganisaation lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskeviin toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he kuulleet aiemmin Healthy Kids of Seinäjoki -toiminnasta ja -kehitysalustasta ja heitä pyydettiin kertomaan, mitä kyseisellä toiminnalla ja kehitysalustalla heidän mielestään tarkoitetaan. Taustamuuttujina aineistossa olivat toimiala ja asema Seinäjoen kaupunkiorganisaatiossa.The survey charted the promotion of health and well-being of children, young people and their families in various sectors of the city of Seinäjoki. The survey was conducted as part of the 'Healthy Kids of Seinäjoki development platform as a regional strength and source of business growth' project funded by the European Regional Development Fund (ERDF) and the Council of Tampere Region. The respondents worked in various sectors in the city organisation, such as culture and well-being, vitality and competitiveness, social and health services, and urban environment. First, the respondents were asked which age group they thought was the target group for the promotion of health and well-being of children and young people (e.g. 0-12-year-olds, 0-18-year-olds or 0-29-year-olds). The respondents' views on various matters relating to the city's promotion of health and well-being of children, young people and their families were examined with questions on, for example, whether they thought the promotion was meaningful, well organised and defined, and had been successful so far. Questions also charted the respondents' opinions on whether there were enough resources allocated for the promotion, how the promotion was generally handled in their own sector, and whether they personally had the skills or opportunities to develop the necessary skills to successfully support the health and well-being of children, young people and their families. Next, the respondents were asked about multi-sectoral cooperation in promoting the health and well-being of children, young people and their families in Seinäjoki. Questions surveyed, among other topics, how much their own work tasks involved cooperating with other sectors of the city to promote the health and well-being of the target group, which sectors they had cooperated with, and whether they ever cooperated with sectors or organisations outside the city of Seinäjoki organisation. Finally, the respondents were asked whether they had heard of the Healthy Kids of Seinäjoki model before the survey. Background variables included the respondent's sector/industry of employment and position in the city of Seinäjoki organisation
Finnish Working Life Barometer 2022
No full textTyöolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Aluksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Kysyttiin myös, vaikutetaanko työpaikalla osaamisen kehittämiseen ja työympäristön turvallisuuteen. Edelleen kartoitettiin työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta, etätyöstä ja työajan joustoista. Edelleen pyydettiin ottamaan kantaa erilaisiin esihenkilöä koskeviin väittämiin. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin, työskentelypaikkaan tai työpaikan toiminnan kehittämiseen. Vastaajat kertoivat, käyttävätkö he työssään digitaalisia työvälineitä, kuten sosiaalista mediaa. Vastaajilta tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoleen tai ikään. Lisäksi kysyttiin fyysisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohtaamisesta. Kartoitettiin myös työkykyyn ja työhön liittyviä tuntemuksia kuten stressiä, uupumusta, innostusta ja yhteisöllisyyttä. Edelleen käsiteltiin työn kuormittavuutta ja vastaajan oman työpaikan säilymisen varmuutta. Lopuksi kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työsuhteen pysyvyys ja kesto, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala ja työaika.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The questionnaire, target population and collection method of the survey were changed for the 2021 collection round. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace and changes in the number of staff in the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement, trust and equality in the workplace. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work and safety of work environment. The respondents were asked whether their place of work supported its employees in learning and trying new things, and whether they had taken part in job-related training in the past 12 months and received a salary during that time. Participation in job-related training through different methods (e.g. online, with a mentor, self-study) in the past 12 months was surveyed. The respondents were also asked whether in the past 12 months they had developed their skills and competence so that they could work in a new role in the future, and whether they had received new tasks or responsibilities at their job that had required them to learn new things. The next set of questions focused on flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, satisfaction with the pay level, and digital tools as part of work. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. Remote work was investigated with questions on whether the respondents had worked remotely in the past 12 months and whether they felt they could influence how much remote work they did. The respondents' experiences of working with their manages were examined with questions on, for example, whether they receive feedback from their manager when they succeeded in their work, whether their managed treats employees fairly and equally, and whether their manager is interested in their workplace wellbeing. The use of digital tools, virtual workspaces, and social media services as part of work tasks was also charted. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. Discrimination at work based on factors such as ethnic group, age, gender, sexual orientation, and health status was explored. Incidents of bullying, sexual harassment and violence at work were also surveyed. Additionally, the respondents' experiences of stress, mental exhaustion, inability to focus, togetherness and excitement related to work were surveyed. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be temporarily laid off or made redundant. Views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed and what they would do if they became unemployed (e.g. apply for a new job in the same field, apply for a new job in a different field, become self-employed, get a job abroad). Finally, the respondents' membership of trade unions and unemployment funds was surveyed. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, status in employment, employer type, industry of employment, type of contract, and weekly working hours
Finnish Working Life Barometer 2021
No full textTyöolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2021 kyselylomaketta, kohdejoukkoa ja keruumenetelmää muutettiin. Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä, pääasiallisesta työnteon paikasta sekä kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Kysyttiin myös, vaikutetaanko työpaikalla osaamisen kehittämiseen ja työympäristön turvallisuuteen. Edelleen kartoitettiin työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta, etätyöstä, työajan joustoista ja digitaalisista työvälineistä. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin, työskentelypaikkaan tai työpaikan toiminnan kehittämiseen. Edelleen tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoleen tai ikään. Lisäksi kysyttiin fyysisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohtaamisesta. Kartoitettiin myös työkykyyn ja työhön liittyviä tuntemuksia kuten stressiä, uupumusta, innostusta ja yhteisöllisyyttä. Edelleen käsiteltiin työn kuormittavuutta ja vastaajan oman työpaikan säilymisen varmuutta. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työsuhteen pysyvyys ja kesto, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala ja työaika.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The questionnaire, target population and collection method of the survey were changed for the 2021 collection round. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace, changes in the number of staff, their primary place of work, and their membership of trade unions and unemployment funds. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement, trust and equality in the workplace, and opportunities for employees to develop and apply new ideas. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work and safety of work environment. The respondents were asked whether their place of work supported its employees in learning and trying new things, and whether they had taken part in job-related training in the last 12 months and received a salary during that time. Participation in job-related training through different methods (e.g. online, with a mentor, self-study) and opportunities to develop skills during work hours were also surveyed. The next set of questions focused on flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, satisfaction with the pay level, and digital tools as part of work. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. Remote work was investigated with questions on whether the respondents had worked remotely during the past 12 months, whether they had a quiet place where they could work remotely, whether remote work was a productive way for them to work, and whether they could focus better while working remotely than when working at the office. The use of digital tools, virtual workspaces, and social media services as part of work tasks was also charted. Additionally, discrimination at work based on factors such as ethnic group, age, gender, sexual orientation, and health status was explored. Incidents of bullying, sexual harassment and violence at work were surveyed. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. Additionally, the respondents' experiences of stress, mental exhaustion, inability to focus, togetherness and excitement related to work were surveyed. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be temporarily laid off or made redundant. Finally, views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed and what they would do if they became unemployed (e.g. apply for a new job in the same field, apply for a new job in a different field, become self-employed, get a job abroad). Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, status in employment, employer type, industry of employment, type of contract, and weekly working hours
Child-up: Interviews with Professionals Working with Children with Immigrant Backgrounds 2020-2021
No full textAineisto käsittelee kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaisten kokemuksia liittyen maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuuteen, kotoutumiseen sekä heidän kanssa työskentelyyn. Haastateltuja ammattilaisia ovat asioimistulkit, koulukuraattorit, opettajat, ohjaajat sekä muut sosiaalialan työntekijät esimerkiksi vastaanottokeskuksissa. Aineisto koostuu sekä yksittäishaastatteluista että ryhmähaastatteluista. Aineisto on kerätty osana Child-up-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maahanmuuttajataustaisten lasten ja heidän huoltajiensa kokemuksista oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksessa ja kasvatusyhteisöissä sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten toiminnasta. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Haastattelurungon sisältö vaihteli hieman eri ammattiryhmien edustajien välillä. Haastatteluissa kartoitettiin ammattilaisten kokemuksia työstä maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Kysymyksillä kartoitettiin ensin työnkuvaa, työssä kohdattavia haasteita sekä siinä tarvittavaa tukea. Haastatteluissa keskityttiin koulu- ja kasvatuskontekstiin. Seuraavaksi selvitettiin ajatuksia lasten vertaissuhteista sekä perheiden ja muiden toimijoiden kanssa tapahtuvasta yhteistyöstä. Lopuksi haastateltavilta tiedusteltiin kehitysehdotuksia. Pyrkimyksenä oli selvittää hyviä käytänteitä, jotka tukevat maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuutta ja kotoutumista. Muita keskeisiä haastatteluissa esiintyviä teemoja olivat esimerkiksi varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, toimijuus, sukupuoliroolit sekä kieli- ja kulttuuritietoisuus. Taustatietoina ovat päivämäärä, haastateltavan sukupuoli ja ammatti. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata. Tämän kvalitatiivisen aineiston lisäksi samaisessa hankkeessa on kerätty myös Tietoarkistoon arkistoidut kvantitatiiviset kyselyaineistot FSD3438-FSD3443.The dataset consists of interviews with professionals in the fields of education and social work on their experiences of working on the inclusion and integration of children with immigrant backgrounds. The professionals interviewed include public service interpreters, school social workers, teachers, counsellors, and other workers in the field of social work, such as individuals working in reception centres. The data includes both individual and group interviews. The data were collected as part of the Child-up research project, which aims to enhance understanding on the experiences of migrant children, young people, and their guardians regarding school, pre-school, and educational communities, as well as the experiences of the professionals working with them. The research project is funded by the European Union's Horizon 2020 research and innovation funding programme. The content of the interview framework varied slightly between representatives of different professional groups. The interviews explored the professionals' experiences of working with children with immigrant backgrounds. First, the interviewees were asked about their job description, and the challenges they faced and the support they needed in their jobs. This was followed by an exploration of the interviewees' views on children's peer relationships, as well as their experiences of cooperation with families and other professionals. Finally, the interviewees were asked for suggestions for areas of improvement. The aim of the study was to identify good practices that support the inclusion and integration of children from immigrant backgrounds. Other key themes that emerged from the interviews included early childhood education and care, multiculturalism, agency, gender roles, language awareness, and cultural awareness. Background variables included the interviewee's gender, occupation, and the date of the interview. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. In addition to this qualitative dataset, FSD holdings contain quantitative datasets FSD3438-FSD3443 which are related to the same research project. The dataset is only available in Finnish
Interviews with Coaches and Coachees and Coaching Session Recordings from an Intermediate Labour Market Workshop 2014-2016
No full textAineisto käsittelee välityömarkkinoiden työpajan valmentajien sekä valmentautujien ajatuksia ja kokemuksia työpajatoiminnasta sekä työllistämishankkeesta. Aineisto koostuu kolmesta kokonaisuudesta, joita ovat valmentajien haastattelut, valmentautujien haastattelut sekä valmennuskeskusteluiden taltioinnit. Aineistot on kerätty osana Toimijuuden tukeminen marginalisoitujen yhteisöjen kehittämistoiminnassa (BINEC) -tutkimusprojektia, jota on rahoittanut Emil Aaltosen säätiö. Valmentajille suunnattujen haastattelukysymysten avulla tiedusteltiin valmennuspalveluiden kehittämisen prosessista sekä työllistämishankkeeseen liittyen kokemuksia asiakastyöstä ja erilaisista yhteistyökuvioista. Tavoitteena oli ymmärtää hankkeen toimintaa ja työpajan asiakaspolkuun liittyvän kehitystyön prosessia, sen herättämiä ajatuksia, toiveita ja tavoitteita. Valmentautujien haastatteluissa puolestaan kysyttiin muun muassa kokemuksia työpajalla työskentelystä, työpajatoiminnasta yleisesti, valmennuksesta sekä tulevaisuudensuunnitelmista. Valmentajan ja valmennettavien välisten yksilövalmennuskeskusteluiden havainnoinnin tarkoituksena oli seurata asiakaspolkua ja valmennusprosessia sen eri vaiheissa. Aineistossa esiintyviä aiheita ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömyys, työllistymisen edistäminen, kuntoutus, Green Care, toimijuuden tukeminen ja sosiaalinen vuorovaikutus. Taustatietoina ovat päivämäärä, aineistotyyppi, osallistujat sekä tieto siitä, miksi henkilö on työpajassa. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of interviews with coaches and coachees on their thoughts and experiences regarding intermediate labour market workshop activities and their development. The data also include coaching session recordings from one workshop. The data were collected as part of the 'Building Innovation Agency through Empowering Backstage Collaboration' (BINEC) research project, funded by the Emil Aaltonen Foundation. The interviews with the coaches examined their views on the process of developing services for the unemployed and their experiences of working with the clients. The aim was to understand the process and current state of the development of intermediate labour market services. In the interviews with the clients, questions surveyed their experiences and views regarding the activities of intermediate labour market workshops as well as their future plans. The coaching process as a whole was surveyed through the recordings of one-on-one coaching sessions. Themes of discussion in the interviews and sessions included, among others, long-term unemployment, promotion of employment, rehabilitation, Green Care, promotion of activity, and social interaction. Background information included the date of the interview or session, type of data collected (interview or recording), participants, and the participants' role in the workshop. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is available only in Finnish
Citizen's Pulse 8/2023
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttaako sodan mahdollinen laajeneminen. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä, kulutustottumusten muutoksista sekä korkojen nousun vaikutuksista. Edelleen kysyttiin vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine and issues that the Finnish government should address. The eighth collection round of 2023 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns and whether Finland's NATO membership had affected their sense of safety. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. Opinions on whether Finland's national debt should be reduced regardless of the resulting cuts in benefits and welfare it would entail for Finnish citizens and whether social security cuts can be considered acceptable if they provide an incentive to take up work and increase employment were also surveyed. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. Additionally, the respondents were asked whether the uncertainty caused by the crisis in Ukraine had impacted the respondents' consumer behaviour and whether the recent rise in interest rates had created financial difficulties for the respondents' households. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Citizens' Pulse 4/2023
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä koronasta, Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja energian säästämisestä. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat demokratian toimivuuteen Suomessa ja kuinka paljon he luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttaako sodan mahdollinen laajeneminen. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä talouspakotteiden hyväksyttävyydestä, kulutustottumusten muutoksista sekä korkojen nousun vaikutuksista. Energiansäästöstä tiedusteltiin, onko vastaaja tehnyt energiansäästötoimia, kuten lyhentänyt suihkuaikaa, alentanut lämpötiloja tai vähentänyt sähkölaitteiden käyttöä, viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Koronaepidemiaan liittyen kartoitettiin, kuinka paljon sen vaikutukset aiheuttavat huolta nyt. Kysyttiin myös suojautumisen tarpeellisuudesta, kuinka hyvin vastaaja on noudattanut koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä suosituksia sekä mahdollisen koronarokotteen tehosteannoksen ottamisesta syksyllä. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta, taloudellisesta tilanteesta, asumismuodosta ja asunnon lämmitysmuodosta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19). Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine and energy conservation. The fourth collection round of 2023 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents' trust in other people and their satisfaction with the functioning of democracy in Finland were also charted. The respondents' state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns and whether Finland's Nato membership had affected their sense of safety. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. Additionally, the respondents were asked whether the uncertainty caused by the crisis in Ukraine had impacted the respondents' consumer behaviour and whether the recent rise in interest rates had created financial difficulties for the respondents' households. On the topic of energy conservation, the respondents were asked how concerned they were about the changes in energy prices, whether they felt they had enough information about ways to conserve energy in their everyday lives, and whether they believed that by taking energy-saving measures they could make a difference in the availability of energy during the coming months. The measures the respondents had taken to lower their energy consumption during the past month (e.g. lowered the room temperature at home, driven less, reduced the use of electronic appliances at home, taken shorter showers) were also surveyed. Concern over the coronavirus pandemic and its effects were charted. Compliance with coronavirus restrictions was examined by asking the respondents whether in the past week they had followed the restrictions and recommendations set by authorities for preventing transmission of the virus, including maintaining safe distances, wearing a face mask, and minimising contact with other people. The respondents were also asked how necessary they felt it was to follow measures such as wearing a mask and maintaining safe distances after receiving two or three doses of the COVID-19 vaccine and whether they would be willing to receive a booster dose of the COVID-19 vaccine in the autumn of 2023 if recommended by health authorities. Background variables included the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, perceived financial situation of household, type of accommodation, and type of domestic heating system
Classroom Teachers' Experiences of Distance Teaching 2020
No full textAineisto koostuu haastatteluista, joissa luokanopettajat kertovat kokemuksistaan etäopetuksesta keväällä 2020. Vastaajat ovat ala-asteen luokanopettajia. Haastatteluissa haastateltavat kertovat omasta normaaliksi muotoutuneesta etäopetuspäivästä sekä siitä, miten etäopetuksen toteuttaa. Lisäksi haastateltavilta tiedusteltiin, mikä etäopetuksessa on tuntunut haastavalta sekä vastaavasti mikä on tuntunut hyvältä. Edelleen tiedusteltiin mikä on keskeistä hyvässä etäopetuksessa ja toisaalta mitä lähiopetuksesta kaipaa. Tämän jälkeen kysyttiin ajatuksista arvioinnin toteuttamisesta etäopetuksessa sekä koulun puolesta tarjottavasta tuesta etäopetukseen siirtymisessä. Lopuksi haastateltavilta kysyttiin vielä omasta ammatillisesta kehittymisestä etäopetuksen aikana. Taustatietoina on mainittu haastateltavan sukupuoli sekä opetettava luokka. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of interviews with classroom teachers on their experiences of implementing distance teaching in the spring of 2020. The interviewees are primary school classroom teachers. The interviews with the classroom teachers examined how they had implemented distance teaching and what their average day of distance teaching was like. In addition, the interviewees were asked which aspects of distance teaching had been challenging and which aspects had been positive for them. The interviewees' views on what is essential for good distance teaching and what they missed about face-to-face teaching were also investigated. Other topics covered in the interviews included the assessment of student work during distance learning and the support provided by the school during the transition to distance teaching. Finally, the interviewees were asked about their own professional development during the period of distance teaching. Background information included the interviewee's gender and the grade taught by the interviewee. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is available only in Finnish
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2021
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat koronavirus, aluevaalit, hyvinvointialueiden tehtävät, henkilökohtainen identiteetti sekä maaseudun ja kaupunkien asema. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa hallituksen toimia koronavirusepidemian torjumiseksi, politiikkaa, vähemmistöjä, tiedon luotettavuutta ja sananvapautta. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka uhkaavana vastaajat pitävät koronavirusepidemiaa oman, läheisten ja suomalaisten terveyden, talouden ja toimeentulon kannalta. Tiedusteltiin myös, onko vastaaja tehnyt etätöitä pandemian aikana ja miten hän haluaisi työskennellä jatkossa. Hyvinvointialueisiin liittyen kartoitettiin vastaajien kiinnostusta ja tuntemusta niiden toiminnasta. Kysyttiin myös, millä hallinnon tasolla eri tehtäviä, kuten päivähoito ja varhaiskasvatus, peruskoulu, elinkeinopolitiikka ja julkinen liikenne, tulisi jatkossa pääsääntöisesti järjestää. Lisäksi tiedusteltiin, mitä tapahtuisi jos hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. Edelleen vastaajat arvioivat, miten terveydenhuolto nykyisin toimii. Kysyttiin myös vastaajien terveydestä ja terveyspalveluiden käytöstä. Kiinnostusta äänestää aluevaaleissa ja muissa seuraavissa yleisissä vaaleissa kartoitettiin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen muista keinoista tiedusteltiin. Kysyttiin myös, pitäisikö poliitikon päällekkäisiä tehtäviä rajoittaa. Vastaajat arvioivat eri keinoja edistää asumisen, elinkeinojen ja yrittäjyyden edellytyksiä harvaan asutuilla alueilla sekä maaseudun ja kaupunkien asemaa ja tulevaisuutta. Kartoitettiin myös, miten vastaajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon. Vastaajien henkilökohtaista identiteettiä ja sen osatekijöitä kartoitettiin useilla kysymyksillä. Kysyttiin myös eri väestöryhmien asemasta sekä mahdollisista ristiriidoista ja vastakohtaisuuksista. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Autumn 2021 survey included the coronavirus (COVID-19) pandemic, county elections, the organisation of public health and welfare services in the new wellbeing services counties, personal identity, and the future of urban and rural areas in Finland. First, the respondents were presented with a variety of attitudinal statements concerning, among other topics, the Government's actions to combat COVID-19, politics, minorities, reliability of information, and freedom of speech. Regarding COVID-19, the respondents were asked whether they thought the epidemic was threatening to their own health and livelihood as well as the health and livelihood of people close to them and Finns in general. Remote working was also surveyed, and the respondents were asked whether they would like to continue working remotely after the pandemic. Various questions surveyed the respondents' interest in and knowledge of the new wellbeing services counties. The respondents were asked whether they would vote in the 2022 county elections that would decide the county councils responsible for the wellbeing service counties, as well as how interested or motivated they were in voting in elections in general. The respondents' views were also examined on which public services (e.g. basic education, social security benefits, public transportation) should belong to the wellbeing services counties in the future and whether the wellbeing services counties should have the power to collect taxes. Opinions on Finland's current health care system were charted with questions on how well different aspects of health care, such as equality between citizens, waiting times for surgeries, and freedom to choose, were handled at present. The respondents were also asked which health care service provider they primarily used (public, private, or occupational health services) and how healthy they thought they were at present. The respondents' views on the future of urban and rural areas of Finland and opinions on how housing, business, and entrepreneurship should be promoted in sparsely populated areas were surveyed. The respondents' personal identity was examined with questions on how important various aspects were as constructors of their identity (e.g. nationality, gender, age, occupation). Views on conflicts and contrasts between different groups in Finland (e.g. politicians and the people, employers and employees, men and women) were charted, and the respondents were asked whether they thought various population groups, such as people living in urban or rural areas, disabled people, or the elderly, were particularly privileged or discriminated against in Finland. Finally, opinions on political participation and social influence as well as Finland's EU membership and the euro as Finland's currency were examined. Background variables included gender, age group, size of the respondent's municipality of residence, region of residence, employer type, employment status, type of employment contract, occupational group, employment sector, trade union membership, political party preference (which party the respondent would vote for), self-perceived social class, mother tongue, and annual income of the respondent's household