Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Attitudes towards Corporal Punishment of Children in Finland 2021
No full textAineisto jatkaa Lastensuojelun keskusliiton tekemää lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ja siihen liittyvien asenteiden kehitystä seuraavaa tutkimusta. Aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2021 Taloustutkimuksen toimesta internet-paneelilla aiemmista vuosista poiketen koronaepidemian vuoksi. Kyselyssä selvitettiin, onko vastaajien mielestä lasten ruumiillinen kuritus ainakin poikkeustapauksissa hyväksyttävä kasvatuskeino. Edelleen vastaajilta tiedusteltiin, onko joissakin tilanteissa oikeutettua ratkoa lasten ja vanhempien tai vanhempien keskinäisiä ristiriitoja fyysisellä väkivallalla. Vanhemmilta kysyttiin myös, ovatko he käyttäneet omien lastensa kasvatuksessa esimerkiksi tukistamista, luunappia, läimäytystä, väkivallalla uhkailua tai piiskaa. Lisäksi tiedusteltiin, onko heitä kuritettu lapsuudessaan omien vanhempiensa toimesta. Kysely sisälsi myös kysymyksen, salliiko laki lapsen ruumiillisen kurituksen. Lopuksi kysyttiin, kuinka haitallisia erilaiset kuritusmuodot voivat olla lapsen kehitykselle ja kasvulle. Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa sukupuoli, ikä, ikäryhmä, muutama aluemuuttuja, kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten iät ja lukumäärä, koulutus, siviilisääty, talouden bruttotulot sekä työssäkäynti.The data are part of a Central Union for Child Welfare study that investigates the use of corporal punishment in upbringing and attitudes towards it in Finland. The data collection was carried out in spring 2021 by Taloustutkimus as an internet panel due to the COVID-19 pandemic. The respondents were asked whether they thought corporal punishment was, at least in some cases, acceptable. The same question was asked about pulling a child's hair or flicking them. Further questions included whether using "moderate" violence to solve conflicts between children and parents is justified, and whether using "mild" or "moderate" corporal punishments is, at least in exceptional circumstances, acceptable. The respondents were then asked whether they thought yelling at a child was a justified way of intervening in misbehaviour, threatening with corporal punishment was acceptable in exceptional circumstances, and repeatedly ordering a child to calm down alone, e.g. in a time-out, was acceptable. Next, those respondents who had children under the age of 18 in the household were asked whether they had used different forms of corporal punishment (pulling hair, spanking etc.) and whether they had threatened their children with violence. The respondents were also asked whether the Finnish law allows corporal punishment or not and whether their parents had used corporal punishment to discipline them when they were under the age of 18. Finally, the respondents were asked how harmful they thought various actions were for a child's development when done by a parent (e.g. spanking or ignoring a child, reprimanding a child, exposing a child to violence between the parents). Background variables included, among others, the respondent's gender, age, age group, region of residence (NUTS2 and NUTS3), number of inhabitants in the municipality of residence, municipality type, household composition, number and ages of children living in the household, employment status, economic activity and occupational status, level of education, household's gross annual income, marital status, and type of accommodation
Decision-Making in a Common Pool Resource Game Experiment 2020
No full textAineisto koostuu päätöksentekolaboratoriossa kerätystä koeasetelmasta, jossa koehenkilöiden tehtävänä oli tietokoneella tehtävässä kokeessa sekä sijoittaa koevaluuttaa yhteisvarantoon että nostaa valuuttaa yhteisvarannosta. Kokeessa osallistujat jaettiin kolmen henkilön ryhmiin arpomalla. Ryhmän jäsenet merkittiin päätöksentekojärjestystä vastaavin numeroin yhdestä kolmeen. Kokeessa oli kymmenen kierrosta, joilla jokaisella kierroksella osallistuja sai alkupääomaksi 10 yksikköä koevaluuttaa. Jokaisella kierroksella tehtiin kaksi päätöstä, joista ensimmäinen päätös koski, paljonko osallistuja sijoittaa alkupääomastaan yhteiseen varantoon ja paljonko hän jättää sitä itselleen. Toinen päätös koski sitä, paljonko osallistuja nostaa koevaluuttaa yhteisestä varannosta. Yhteisestä varannosta nostetut rahat lisättiin osallistujan oman alkupääoman osuuteen. Suurin summa, jonka osallistuja pystyi nostamaan kullakin kierroksella, oli 30 koevaluuttaa, mikäli yhteisvaranto oli osallistujan päätöksentekovuorolla vähintään tämän suuruinen. Käytettävissä olevat resurssit eivät siirtyneet kierrosten välillä, vaan alkupääoma ja yhteisvaranto nollaantuivat. Ryhmän jäsenet tekivät sijoituspäätöksensä samanaikaisesti, mutta nostopäätökset tehtiin järjestysnumeroiden määräämässä järjestyksessä. Ennen omien sijoitus- ja nostopäätöksensä tekemistä ryhmien jäsenet pystyivät viestimään keskenään chatin avulla. Chat-keskusteluun liittyi joitakin sääntöjä, kuten se, että sijoituksia ja nostoja koskevat ehdotukset piti perustella ja viesteissä ei saanut olla tietoja, joilla ryhmän jäsenen olisi voinut tunnistaa. Koevaluutta muunnettiin kokeen lopuksi euroiksi, jolloin yksi koevaluutta vastasi 50 senttiä. Kokeesta saatu palkkio määräytyi sen perusteella, paljonko osallistuja oli pitänyt alkupääomastaan ja paljonko oli nostanut ryhmän yhteisvarannosta. Varsinaisen kokeen loputtua arvottiin kullekin osallistujalle yksi palkkion määräävä kierros. Osallistujille maksettiin palkkiona kokeesta se summa, jonka osallistuja oli ansainnut kyseisellä kierroksella. Aineisto ei sisällä taustatietoja osallistujista.The study examined participants' decision-making in a common pool resource game experiment. The experiment was conducted on computers in a decision-making laboratory. The participants' task was to use points given to them to invest in and withdraw from the common pool resources. The participants were randomly divided into groups of three. Each member of the group was given a number from one to three, which determined the order of decision-making. The experiment had ten rounds, and the participants received 10 points as their initial capital at the beginning of each round. During each round, the participants made two decisions. First, they decided how many points from their initial capital they would invest into the common pool resources. Then, the participants decided how many points they would withdraw from the common pool resources. The points withdrawn from the common pool resources were added to the points the participants had not invested. The largest amount a participant could withdraw during one round was 30 points, provided that the common pool resources had at least 30 points during the participant's decision-making turn. The resources available to the participants (the common pool resources and the initial capital) were reset between each round. The decision to invest points in the common pool resources was done simultaneously by the participants, but the decisions to withdraw points from the resources were done according to the pre-determined order of decision-making. Before making the decision to invest and withdraw, participants in the same group could message each other in a chat. According to the rules of the chat, the participants had to justify any suggestions they made regarding investing and withdrawing, and the messages could not contain any information that could lead to identifying the participants. At the end of the experiment, the points were converted into euros. One point was equivalent to 50 cents. The reward paid to the participants was determined by the amount of points the participants had saved of their initial capital and the amount of points they had withdrawn from the common pool resources. The round based on which the reward was paid was randomly selected after the experiment had ended. The reward was equivalent to what the participants had earned during the selected round. No background information was collected on the participants
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2018
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2018 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostossa. Tilastotietojen koonnissa organisaatiot ovat soveltaneet seuraavia standardeja: SFS-ISO 2789:2015 (Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi, joka pohjautuu päästandardiin ISO 2789:2013 International library statistics), ISO 11620:2014 (Library performance indicators), SFS-ISO 16439:2016 (Kirjastojen vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät ja toimenpiteet, joka pohjautuu standardiin ISO 16439:2014 Methods and procedures for assessing the impact of libraries) sekä ISO TR 28118:2009 (Performance indicators for national libraries). Lisätietoa aineistonkeruusta on KITT-käyttäjän käsikirjassa (ks. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit).The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2018 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data file. The collecting organisations compiled the statistical data in accordance with the following standards: SFS-ISO 2789:2015 (International statistical standard for libraries which is based on the main standard ISO 2789:2013 International library statistics), ISO 11620:2014 (Library performance indicators), SFS-ISO 16439:2016 (Methods and procedures for assessing the impact of libraries, based on ISO 16439:2014 Methods and procedures for assessing the impact of libraries), ISO TR 28118:2009 (Performance indicators for national libraries). More information on the data collection can be found in the KITT user guide (available only in Finnish, see Related Materials)
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2011
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2011 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostoissa: daF3634_1-tiedostossa on yliopistokirjastojen ja daF3634_2-tiedostossa muiden tieteellisten kirjastojen tietoja. Tilastotietojen koonnissa organisaatiot ovat soveltaneet seuraavia standardeja: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators) ja ISO TR 28118 (Performance indicators for national libraries). Lisätietoa aineistonkeruusta on KITT-käyttäjän käsikirjassa (ks. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit/Aineistoon liittyvät tiedostot).The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2011 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data files: the file daF3634_1 contains data on university libraries and the file daF3634_2 contains data on other scientific libraries. The collecting organisations compiled the statistical data in accordance with the following standards: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators), and ISO TR 28118 (Performance indicators for national libraries). More information on the data collection can be found in the KITT user guide (available only in Finnish, see Related Materials)
Joint Statistics of Finnish Scientific Libraries 2006
No full textAineisto sisältää Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja vuodelta 2006 kansanvälisten kirjastotilastostandardien mukaisesti. Se kattaa tietoja ja tunnuslukuja kirjastojen tiloista, toimipisteistä, kokoelmista, palveluista, hankinnoista, käytöstä, käyttäjistä, aukioloajoista, taloudesta ja henkilökunnasta. Aineistoa on kerätty Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä muutamasta erikoiskirjastosta. Kerääjäorganisaatiot on eritelty datatiedostoissa: daF3629_1-tiedostossa on yliopistokirjastojen ja daF3629_2-tiedostossa muiden tieteellisten kirjastojen tietoja. Tilastotietojen koonnissa organisaatiot ovat soveltaneet seuraavia standardeja: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators) ja ISO TR20983 (Performance indicators for electronic library services). Lisätietoa aineistonkeruusta on KITT-käyttäjän käsikirjassa (ks. Käytön ja kuvailun oheismateriaalit/Aineistoon liittyvät tiedostot).The dataset contains annual statistics from Finnish scientific libraries for 2006 according to international library statistics standards. The dataset covers data and indicators on library premises, branches, collections, services, acquisitions, use, users, opening hours, finances, and staff. The statistical data have been collected from the National Library of Finland, university libraries, university of applied sciences libraries, and a few specialised libraries. The collecting organisations are specified in the data files: the file daF3629_1 contains data on university libraries and the file daF3629_2 contains data on other scientific libraries. The collecting organisations compiled the statistical data in accordance with the following standards: ISO 2789 (International library statistics), ISO 11620 (Library performance indicators), and ISO TR20983 (Performance indicators for electronic library services). More information on the data collection can be found in the KITT user guide (available only in Finnish, see Related Materials/Related files)
Health and Digital Gaming: Gamer Interviews 2021
No full textAineisto koostuu paljon videopelejä pelaavien henkilöiden haastattelulitteraatioista. Haastateltavia on valittu kahdesta eri kohderyhmästä. Osa haastateltavista on videopelejä kilpailullisesti vähintään 30 tuntia viikossa pelaavia henkilöitä, ja osa pelaamisen takia apua hakeneita henkilöitä. Aineisto on osa seurantatutkimusta. Haastatteluissa vastaajaa pyydettiin aluksi kertomaan siitä, miten pelaaminen sai hänen kohdallaan alkunsa. Haastateltavaa pyydettiin myös kertomaan työurastaan, perheestään ja ystävistään. Seuraavaksi pyydettiin kuvailemaan normaali pelipäivä tai -viikko. Haastateltavaa pyydettiin lisäksi muun muassa kuvailemaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti yksi pelaamiskokemus edelliseltä kuukaudelta. Haastatteluissa kysyttiin myös tutkittavan muista harrastuksista sekä tyytyväisyydestä sen hetkiseen työhön. Pelaamiseen liittyen kysyttiin myös esimerkiksi sitä, pelaako haastateltava omasta mielestään liian paljon. Taustatietona mainitaan mm. sukupuoli, haastatteluajankohta sekä tieto siitä, kumpaan haastateltavien ryhmään tutkittava kuuluu. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of interview transcripts with people who spend a lot of time playing video games. The interviewees are selected from two different target groups. The first group consists of people who have sought help for compulsive gaming, and the second groups consists of people who play video games competitively for at least 30 hours a week. The dataset is part of a follow-up study. First, the interviewees were asked to describe how they started digital gaming. The interviewees were also asked about their career, family, and friends. Next, they were asked to describe what a normal day or week of digital gaming was like for them and to describe in as much detail as possible one digital gaming experience from the previous month. Additionally, the interviews included questions about the interviewees' other hobbies and their satisfaction with their current job. In relation to gaming, the interviewees were asked whether they felt that they spent too much time playing digital games. Background information included, among others, the interviewee's gender, information on which interviewee group the interviewee was part of, and the date of the interview. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is available only in Finnish
Finnish Values and Everyday Life 2015
No full textAineisto kartoittaa suomalaisten arkea, arvoja, asenteita ja ajan ilmiöitä. Aluksi tiedusteltiin vastaajien musiikki- ja kirjallisuusmakua ja kysyttiin, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät musiikin kuuntelemista ja kirjojen lukemista. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien arvoja eli elämää ohjaavia periaatteita ja toimintatapoja. Aineisto sisältää Schwartzin 57-osioisen arvomittarin (Schwarz Value Survey, SVS), jota on täydennetty yksityisyys (oma rauha) -osiolla. Yhteiskunnan muuttumista ja tulevaisuuteen liittyviä huolenaiheita selvitettiin useilla kysymyksillä. Kysyttiin esimerkiksi, mihin suuntaan kansallinen turvallisuus ja maamme talous ovat kehittymässä lähivuosina ja miten usein asunnottomuus, energiaongelmat ja ilmastonmuutos huolestuttavat. Vastaajien mediankäyttöä sekä digitaalista viihde- ja rahapelaamista tiedusteltiin myös. Kysyttiin sanoma- ja aikakauslehtien lukemisesta, television katselusta ja radion kuuntelusta. Vastaajat arvioivat, kuinka kauan he käyttävät päivittäin aikaa eri medioiden parissa ja kertoivat, mitä lehtiä he lukevat, pelejä pelaavat ja ohjelmia katsovat tai kuuntelevat. Sosiaalisen median käyttöä tarkasteltiin edelleen kysymällä eri some-yhteisöjen, pikaviestinten sekä musiikkia, kuvia ja videoita tarjoavien palveluiden käytöstä. Selvitettiin myös, miksi vastaaja on mukana sosiaalisessa mediassa. Lisäksi eri viestimien kiinnostavuutta ja tarpeellisuutta selvitettiin. Tietotekniikkaan liittyen kysyttiin vastaajan digitaidoista ja tiedusteltiin, mitä laitteita vastaaja käyttää tai mahdollisesti aikoo hankkia. Edelleen kartoitettiin, kuinka kauan vastaajat käyttävät päivittäin internetiä tai sosiaalista mediaa. Tiedusteltiin myös vastaajan internetin ja matka- tai älypuhelimen käyttötavoista sekä tehdyistä nettiostoksista. Nykyajan ilmiöitä tarkasteltiin väittämien avulla, jotka käsittelivät esimerkiksi uutta teknologiaa, uutisten seuraamista, Natoon liittymistä, internetiä, kansainvälistymistä ja ilmastonmuutosta. Kysyttiin myös vastaajien kokemusta siitä, miten hyvin poliittiset puolueet ja erilaiset aatteet, järjestöt ja kansalaisliikkeet ajavat vastaajalle tärkeitä asioita. Lopuksi kysyttiin ympäristönsuojelusta ja vastaajan omasta terveydestä. Kartoitettiin, mitä toimia vastaaja tekee ympäristön puolesta, esim. kierrättääkö vaatteita, syökö kasvisruokaa, suosiiko joukkoliikennettä ja välttääkö lentomatkailua. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, ammatti, työssäkäynti, asuinpaikkakuntatyyppi, asuinlääni, perheen kotitalouden koko ja alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä sekä perheen tuloluokka ja toisen huoltajan ammatti. Kysyttiin myös, onko vastaajalla lemmikkieläimiä.The survey charted Finnish everyday life, values, attitudes, and current phenomena. First, the respondents were asked about their taste in music and literature, as well as how important they thought listening to music and reading books were. The respondents' values were examined with the 57-item Schwarz Value Survey (SVS), with the addition of the 'privacy' item. Changes in society and concerns about the future were surveyed with several questions. The respondents were asked, for example, whether they thought there would be positive or negative developments in Finland's national security and economy in the next few years as well as how often they were concerned about issues such as homelessness, energy problems, and climate change. The respondents' media use and digital gaming and gambling were also charted. Questions included, for example, which newspapers and magazines the respondents read and how often, which TV shows they found most interesting, and how often they watched TV or listened to the radio. Additionally, the respondents were asked whether they currently used or were planning on purchasing or acquiring various electronic devices or services (e.g. a laptop, smart watch, NFC, cloud services, or contactless payment services), how well they thought they could use a computer and a smartphone or mobile phone, and how often, on which devices and for what purposes they used the internet or social media. The use of social media was further examined with questions on which social media services the respondents used, why they used them (e.g. to keep in touch with friends, to learn new things, to spend time in a fun way), and how often they followed social media events that were important to them. Digital gaming and gambling were also surveyed with questions on how often the respondents played certain types of digital games (e.g. mobile games, console games, computer games), how often they bought new games or paid to be able to play games, how much money they usually used on digital games in any given week, and which genres of games (e.g. action, adventure, strategy, lotteries, online poker) they enjoyed playing the most. Next, the respondents' views on current phenomena were charted with various statements on matters such as new technology, following the news, Finland joining NATO, the internet, internationalism, and climate change. The statements included, for example, whether increasing government debt was wrong for future generations, politicians were genuinely interested in the life of an ordinary person, and life without social media would be miserable. The respondents were also asked whether any political parties, ideologies, or non-governmental or civic organisations advocated for issues that were important to them. Finally, the respondents' actions relating to environmental protection (e.g. whether they recycled, bought organic and locally grown food, and avoided using plastic bags) and their own health were examined. Background variables included the respondent's gender, age, marital status, level of education, job title, economic activity and occupational status, type of municipal of residence, household size, number of children aged under 18 living in the household, income of the household, and job title of the second parent/guardian of the children. Additionally, the respondents were asked whether they had any pets
Register Data on Vacancies Notified to Public Employment Service 2022
No full textAineisto sisältää tietoja julkiseen työnvälitykseen vuonna 2022 ilmoitetuista työpaikoista. Aineisto on koottu työpaikkailmoituksista, joista on laskettu kussakin ilmoituksessa avoinna olevien työpaikkojen määrä. Aineisto sisältää tietoja avoinna olleista työpaikoista, niitä tarjoavista työnantajista ja työpaikan täyttöprosessista. Aineistossa mainitaan avoinna olevista työpaikoista muun muassa työpaikan sijaintikunta, työpaikan ammatti, työnantajan toimiala, työpaikan koulutusvaatimus, työaika, työn kesto, henkilökunnan koko, työnantajan sektori ja työpaikan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat tiedot työpaikan viimeisestä hakupäivämäärästä, aiottu työn alkamispäivä, avoinnaolon alkamis- ja päättymispäivä sekä täyttötieto. Muuttujina ovat myös työpaikkojen määrä ilmoituksessa, työpaikkailmoitusrivien alkuperäinen määrä ilmoituksessa ja työhönosoitusten määrä. Aineistossa ovat myös työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), joiden alueella työpaikka on ollut. Aineistoon on lisätty erilaisia kestomuuttujia. Tällaisia ovat muun muassa avoinnaolon kesto, rekrytointiaika ja täyttöviive. Näille muuttujille on omat laskentasääntönsä, ks. esim. Räisänen, Heikki (2004): Työvoiman hankinta julkisessa työnvälityksessä. VATT-tutkimuksia 107. Aineistossa ovat mukana myös aluemuuttujat seutukunta, tilastollinen kuntatyyppi ja suurkaupunki.The data contain information on the vacancies notified to the Public Employment Service in Finland in 2022. The data have been compiled from job advertisements, and each individual vacancy mentioned in the advertisements has been counted. The data include information on open vacancies, employers, and the process of filling the job vacancies. The information on open vacancies covers variables such as the location, occupation, and duration of the vacancy, the employer's industry of employment, educational requirements, working hours, staff size, type of workplace, deadline for applications, and the starting date of the job. In addition, the data contain variables providing information on the number of open vacancies in the advertisements, the number of rows in the advertisement, and the number of job offers. The public employment agencies (TE Offices) and Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) located in the region of the open vacancies are also included in the data. Various duration variables have been added to the data. These variables include the duration the vacancy was open, the time of recruiting, and the time it took to fill the vacancy. These variables have their own calculation rules. The data also include regional variables such as the sub-region, municipality type, and town
Public Procurement Notices 2021
No full textAineisto sisältää tietoja valtiovarainministeriön julkisten hankintojen virallisessa HILMA-verkkopalvelussa (www.hankintailmoitukset.fi) vuonna 2021 julkaistuista ilmoituksista. Hankintayksiköt ilmoittavat HILMAssa pääasiassa kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat. Aineisto sisältää tietoja hankintailmoituksen numerosta, hankinnan kohteesta ja hankinnan tehneestä organisaatiosta. Lisäksi mukana on tietoja hankintailmoitustyypeistä, hankintayksiköiden luonteesta, hankintojen CPV-koodeista (Common Procurement Vocabulary -nimikkeistö) sekä hankintojen arvosta. Ilmoituslomakkeella esitettiin ns. tilastokysymyksiä, jotka liittyvät innovaatio- ja energiatehokkuusnäkökohtien sekä pk-yritysten huomioimiseen hankintamenettelyssä. Aineistossa on myös muuttujat aluekoodi (NUTS) ja ilmoituksen kieli.The data contain announcements of public contracts published in the HILMA electronic notification system in 2021. Finnish procurement laws and EU public procurement directives require that contracting authorities advertise their public tenders for all procurements exceeding the threshold value. Public procurement notices contain information on the number and type of notice, date of publication, type of the contract, type of procurement procedure, type of the contracting authority, award criteria, common procurement vocabulary (CPV) code, and the value of the contract (if applicable). The questionnaire also contains statistical questions on the inclusion of innovation, energy efficiency, and small and medium-sized enterprises in the procurement process. The data also contain the variables regional classification (NUTS) and language of the announcement
Membership Survey of Learned Societies 2022
No full textAineisto koostuu tieteellisten seurojen jäsenien ja Suomessa toimivien tutkijoiden vastauksista. Aineiston keräsi Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja sillä pyrittiin saamaan selville tietoa kotimaisten ja kansainvälisten tieteellisten seurojen jäsenistöstä. Ensiksi vastaajilta kysyttiin taustatietoja, esimerkiksi ikää, sukupuolta ja työskentelyorganisaatiota. Sitten kysyttiin, mihin käyttää tai hyödyntää tieteellistä tietoa, minkä jälkeen kysyttiin kotimaisista tieteellisistä seuroista, muun muassa kuuluuko kotimaiseen tieteelliseen seuraan ja jos kyllä, niin pyydettiin nimeämään seura. Kyselyssä selvitettiin myös näkemyksiä niiltä vastaajilta, jotka eivät kuuluneet tieteelliseen seuraan. Tieteellisiin seuroihin kuuluvilta kysyttiin lisäksi, mikä motivoi tieteellisen seuran jäsenyyteen, ja mihin seuran järjestämiin toimintoihin on osallistunut. Tämän jälkeen kysyttiin kansainvälisistä tieteellisistä seuroista, esimerkiksi kuinka monen kansainvälisen seuran jäsen vastaaja on. Lopuksi vastaajilta kysyttiin tieteellisten lehtien ja kausijulkaisujen lukemisesta. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan ikä (luokiteltuna), sukupuoli, asuinpaikka (luokiteltuna), onko Suomen kansalainen, koulutustausta, työskentelyala ja organisaation tyyppi.The survey studied the members of learned societies and researchers working in Finland. The data were collected by the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) with the aim of obtaining information on the members of Finnish and international learned societies. First, the respondents' membership of Finnish learned societies, their motivations for holding membership (e.g. advancing research, professional development, networking/being a part of community), and the societies' events they had participated in were examined. Those who were not members of Finnish learned societies were asked about their reasons for not joining. Membership of international learned societies and reasons for not joining international learned societies were also surveyed. Additionally, attitudes towards the role of learned societies in Finland and the importance of science for Finnish society were investigated. The next set of questions focused on scholarly journals. The respondents were asked how often they read articles from scholarly journals and what their preferred format for reading scholarly journals was. The purposes for which the respondents read articles from both national and international peer reviewed journals were charted, and the respondents were also asked about the value placed on peer reviewed journals in their own field as a publishing forum. Background variables included, the respondent's age (categorised), gender, region of residence (NUTS2), whether the R was a Finnish citizen, educational background, highest education level achieved, field of education, and type of organization worked at