Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Linguistic Integration of Highly Educated Migrants to Finland 2024
No full textAineisto käsittelee korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kokemuksia kielellisestä kotouttamisesta Suomessa. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu -tutkielmaa varten. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he osallistuneet kotoutumiskoulutuksiin Suomeen saapumisensa jälkeen. Lisäksi pyydettiin arvioimaan, kokivatko he kotoutumiskoulutuksen hyödylliseksi ja vastaavasti mikäli ei ollut osallistunut kototutumiskoulutukseen pyydettiin arvioimaan, uskoisivatko siitä olevan hyötyä. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millainen kotoutumiskoulutus olisi heidän mielestään hyödyllistä. Kysyttiin myös onko opiskellut suomen kieltä ennen Suomeen tuloa sekä opiskeleeko suomea tällä hetkellä ja jos opiskelee, niin miten. Pyydettiin myös arvioimaan kuinka hankalaa suomen kielen opiskelu on. Seuraavaksi pyydettiin arvioimaan omaa kielellistä integraatiota ja kuinka sujuvaa suomen kielen käyttö on erilaisissa tilanteissa. Lisäksi tiedusteltiin, miten suomen kielen taito vaikuttaa koettuun työtyytyväisyyteen ja pyrkimyksiin edetä työuralla. Kysyttiin myös, kuinka tyytyväinen on elämäänsä Suomessa, ja vaikuttaisiko parempi suomen kielen, kulttuurin ja työelämän tieto- ja taitotaso koettuun tyytyväisyyteen. Lopuksi kysyttiin vielä aikooko hakea Suomen kansalaisuutta sekä harkitseeko muuttamista eri maahan ja kuinka pian. Taustamuuttujia ovat ikä luokiteltuna, sukupuoli, äidinkieli, koulutustaso, syy muuttaa Suomeen, työllisyystilanne, kauanko asunut Suomessa ja Suomen kielen taitotaso.The data covers the experiences of highly educated migrants regarding linguistic integration in Finland. The data was originally collected for a master's thesis. First, respondents were asked whether they had participated in integration training after arriving in Finland. They were also asked to assess whether they found the integration training useful and, if they had not participated in integration training, to assess whether they believed it would be useful. After this, they were asked what kind of integration training they thought would be useful. They were also asked whether they had studied Finnish before arriving in Finland and whether they were currently studying Finnish and, if so, how. They were also asked to assess how difficult they found studying Finnish. Next, respondents were asked to assess their own linguistic integration and how fluent their Finnish language skills are in different situations. They were also asked how their Finnish language skills affect their perceived job satisfaction and career advancement aspirations. Next, they were asked how satisfied they were with their life in Finland and whether a better knowledge and skill level in Finnish, Finnish culture, and working life would affect their perceived satisfaction. Finally, they were asked whether they intended to apply for Finnish citizenship and whether they were considering moving to another country and how soon. Background variables include age, gender, native language, educational level, reason for moving to Finland, employment status, length of residence in Finland, and proficiency in Finnish
Vitality 90+ Survey 2018
No full textTervaskannot 90+ on monitieteinen tutkimusprojekti, jossa tarkastellaan kaikkein vanhimpien tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta tutkittavilta kysyttiin kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa, peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia selvitettiin tarkemmin kysymällä kuka auttaa eniten kotona jokapäiväisessä elämässä ja käykö kotihoidon työntekijä ainakin kerran viikossa. Lisäksi kysyttiin, mikä olisi vastaajan mielestä nykytilanteessa paras asumismuoto. Kaikkien vastaajien toimintakykyä selvitettiin kysymällä kykenevätkö tutkittavat liikkumaan sisällä, kävelemään 400 metriä, kulkemaan portaissa, pukeutumaan, ja pääsevätkö he vuoteesta. Sairastavuutta selvitettiin kysymällä, onko tutkittavilla lääkärin toteamia sairauksia ja millaiseksi he arvioivat oman terveydentilansa. Lisäksi tietoa kerättiin tutkittavien näkö- ja kuulokyvystä sekä oireista kuten väsymys, huimaus ja kipu. Tutkittavien sosiaalisia suhteita selvitettiin kysymällä tutkittavan siviilisääty ja kartoittamalla koska viimeksi he ovat tavanneet lapsiaan, puhuneet puhelimessa sukulaisten tai ystävän kanssa tai ulkoilleet. Sosioekonomista asemaa selvitettiin kysymällä, missä ammatissa tutkittavat ovat toimineet suurimman osan työikäänsä, ja mikä on heidän korkein suoritettu koulutuksensa. Lopuksi tiedusteltiin vielä, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat elämäänsä, kokevatko he yksinäisyyttä ja onko iäkkäiden ihmisten asema muuttunut tutkittavien lapsuuden ajoista. Koska tutkimukseen osallistumisessa on ollut mahdollista käyttää sijaisvastaajaa, kysyttiin myös, onko tutkittava vastannut kyselyyn itse. Taustamuuttujina aineistossa ovat tutkittavan sukupuoli, siviilisääty ja koulutus.Vitality 90+ is a multidisciplinary research project examining living arrangements, health and functional ability, quality of life, care needs and everyday life of the oldest old individuals in the city of Tampere, Finland. Participants living at home were asked who they live with and whether someone helps them at home with tasks such as dressing, bathing, and cooking. Personal assistance was further investigated by asking who helps the most at home in daily life and whether a home care worker visits at least once a week. Additionally, participants were asked what they consider to be the best form of housing in their current situation. The functional ability of all respondents was assessed by asking if they can move indoors, walk 400 meters, climb stairs, dress themselves, and get in and out of bed. Morbidity was investigated by asking if the participants have any doctor-diagnosed diseases and how they rate their own health. Information was also collected on the participants' vision and hearing abilities, as well as symptoms such as fatigue, dizziness, and pain. The social relationships of the participants were examined by asking about their marital status and mapping out when they last met their children, talked on the phone with relatives or friends, or went outdoors. Socioeconomic status was investigated by asking what occupation the participants held for most of their working life and their highest level of education completed. Finally, participants were asked how satisfied they are with their lives, whether they feel lonely, and if the status of older people has changed since their childhood. Since proxy respondents were allowed in the study, participants were also asked whether they had completed the survey themselves. Background variables in the dataset include the participant's gender, marital status, and education
Finnish Values and Everyday Life 2001
No full textAineisto kartoittaa suomalaisten arkea, arvoja, asenteita ja ajan ilmiöitä. Vuoden 2001 aineiston alussa kysyttiin vastaajien harrastuksista ja vapaa-ajan viettotavoista. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien arvoja eli elämää ohjaavia periaatteita ja toimintatapoja. Aineisto sisältää Schwartzin 57-osioisen arvomittarin (Schwarz Value Survey, SVS). Edelleen tiedusteltiin, miten vastaajat suhtautuvat sataan ajankohtaiseen asiaan, kuten Euroopan unioniin, pakolaisten vastaanottoon, tasa-arvoon ja kauppojen aukioloaikojen vapauttamiseen. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomen Punaisen Ristin roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. He erittelivät myös kokemuksiaan kiireestä, kansainvälistymisestä ja ystävyyssuhteista. Työelämää, työmotivaatiota ja hyvän työnantajan ominaisuuksia tarkasteltiin. Myös vastaajien alkoholijuomien käyttöä, suomalaista juomakulttuuria ja olutmainontaa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Edelleen selvitettiin vastaajien näkemyksiä rahasta, omistamisesta ja mainoksista. Lisäksi kysyttiin suhtautumisesta erilaisiin yrityksiin ja tuotemerkkeihin. Vastaajien joukkoviestinten seuraamista ja mediankäyttöä tiedusteltiin. Kysyttiin sanoma- ja aikakauslehtien lukemisesta, television katselusta ja radion kuuntelusta. Vastaajat arvioivat, kuinka kauan he käyttävät päivittäin aikaa eri medioiden parissa ja kertoivat, mitä lehtiä he lukevat ja ohjelmia katsovat tai kuuntelevat. Kysyttiin myös digitaalitelevisiosta. Lisäksi eri viestimien kiinnostavuutta ja tarpeellisuutta selvitettiin. Julkisen palvelun periaatteella toimivan Yleisradion eri ohjelmien tärkeyttä arvioitiin. Vastaajien musiikkimakuakin kartoitettiin. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien erilaisia kiinnostuksen kohteita, kuten autoilu, politiikka, taide, uutiset, tiede, lastenhoito ja muoti. Nykyajan ilmiöitä tarkasteltiin väittämien avulla, jotka käsittelivät esimerkiksi uutisten seuraamista, ihmissuhteita, kaupallisuutta, yritystoimintaa, suomalaisuutta, kansainvälistymistä ja minäkäsitystä. Tietotekniikkaan liittyen kysyttiin vastaajan digitaidoista ja tiedusteltiin, mitä laitteita vastaaja käyttää tai mahdollisesti aikoo hankkia. Edelleen kartoitettiin, kuinka usein vastaajat käyttävät matkapuhelinta ja internetiä. Tiedusteltiin myös vastaajan internetin ja matkapuhelimen käyttötavoista sekä suhteesta matkapuhelin- ja internet-operaattoreihin. Vastaajien ruokailutapoja kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin muun muassa eri elintarvikkeiden ja ruokalajien käytöstä. Myös maailman ja yhteiskunnan muuttumista ja muutoksen suuntaa selvitettiin. Kysyttiin esimerkiksi, mitkä asiat ovat muuttuneet hyvään tai huonoon suuntaan ja mihin suuntaan kansallinen turvallisuus ja maamme talous ovat kehittymässä lähivuosina. Lopuksi kysyttiin terveydestä ja tasa-arvosta. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, ammatti, työssäkäynti, työnantaja, asuinpaikkakuntatyyppi, asuinlääni, perheen kotitalouden koko ja alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä sekä perheen tuloluokka ja toisen huoltajan ammatti. Tiedusteltiin myös lemmikkieläimistä ja henkilöautosta.The survey charted Finnish everyday life, values, attitudes, and current phenomena. First, the respondents were asked about their hobbies and leisure habits. The respondents' values were examined with the 57-item Schwarz Value Survey (SVS). Next, the respondents were asked how they felt about 100 current issues, such as the European Union, refugee reception, equality, changeover to the euro, and liberalisation of shop opening hours. The respondents were asked to assess the role of the Finnish Red Cross in Finnish society. Their experiences of being busy, internationalisation and friendships were also surveyed. Working life, work motivation, job satisfaction and characteristics of a good employer were examined. Several questions were asked about the respondents' consumption of alcoholic beverages, Finnish drinking culture and beer advertising. Respondents' views on money, ownership and advertising were further explored. Attitudes towards different companies and brands were also asked. The respondents' media use was charted. Questions included, for example, which newspapers and magazines the respondents read and how often, which TV shows they found most interesting, and how often they watched TV or listened to the radio. Additionally, the respondents were asked how interested they were in the launch of digital TV broadcasting, whether they currently used or were planning on purchasing or acquiring various electronic devices or services (e.g. a laptop, PC, mobile phone, or ADSL access to the internet), how well they thought they could use a computer and a mobile phone, and how often, on which devices and for what purposes they used the internet. The importance of the various programmes of the public service provider, the Finnish Broadcasting Company (YLE), was assessed. In addition, the respondents' different interests, such as motoring, politics, art, news, science, childcare and fashion, were surveyed. Next, the respondents' views on current phenomena were charted with various statements on matters such as relationships, commercialism, business, Finnish identity, internationalisation, self-image and following the news. The respondents' eating habits were surveyed with a range of questions. Among other things, the respondents were asked about their use of different foods and dishes. Changes in society and concerns about the future were surveyed with several questions. For example, the respondents were asked which things have changed for better or worse and in which direction Finland's national security and economy will develop in the coming years. Finally, questions were asked about health and equality. Background variables included the respondent's gender, age, marital status, level of education, job title, economic activity and occupational status, type of municipal of residence, household size, number of children aged under 18 living in the household, income of the household, and job title of the second parent/guardian of the children
Ageing and Social Wellbeing 2020-2021
No full textAineistolla selvitettiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä ikääntymisestä ja hyvinvoinnista. Kyselyn teemoja ovat terveys ja toimintakyky, sosiaalinen verkosto ja aktiivisuus, ikääntyneiden asema yhteiskunnassa, oma tulevaisuus, asuminen ja asuinympäristö, teknologian käyttäminen ja koronaepidemia. Aluksi vastaajilta kysyttiin muun muassa miten he kokevat terveydentilansa ja toimintakykynsä, onko heillä lääkärin toteamia sairauksia, saavatko he riittävästi apua arjessa ja mistä mahdollinen avun saamattomuus aiheutuu. Seuraavaksi lomakkeella kartoitettiin vastaajien sosiaalisia suhteita ja aktiivisuutta. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi auttavatko he säännöllisesti jotakuta toimintakyvyltään heikentynyttä tai sairasta henkilöä, millaiset vapaa-ajan aktiviteetit kuuluvat heidän elämäänsä ja kokevatko he itsensä yksinäiseksi. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin ikääntyneiden asemaa ja yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevia mielipiteitä, kuten sitä, arvostetaanko eläkeläisiä tarpeeksi Suomessa ja kannattaako vaaleissa äänestää. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin näkemyksiä koskien heidän tulevaisuuttaan ja ikääntymistään. Heiltä kysyttiin muuan muussa missä he tahtovat asua vanhetessaan ja huolettavatko esimerkiksi oma terveys, ilmastonmuutos tai lähiomaisen sairaus heitä. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin heidän asumisjärjestelyistään sekä mielipiteitä heidän asuinalueensa palveluista ja niiden saatavuudesta. Kyselyn seuraava aihealue oli teknologia, missä selvitettiin kuinka usein ja millaista teknologiaa sekä sovelluksia vastaajat käyttävät. Viimeisenä kyselyssä kartoitettiin vastaajien koronapandemiaan liittyviä kokemuksia ja mielipiteitä. Aineiston taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työmarkkina-asema, eläkestatus, taloudellinen tilanne, nettotulot, ammatti ja sosioekonominen asema.The survey examined how Finnish individuals aged 65-84 perceive aging and well-being. The themes of the survey include health and functional ability, social networks and activity, the status of older people in society, personal future, housing and living environment, use of technology, and the COVID-19 epidemic. At the beginning of the survey, the respondents were asked how they perceive their health and functional ability, whether they have any doctor-diagnosed illnesses, whether they receive sufficient help in their daily lives, and what might be the reasons for not receiving such help. Next, the survey explored the respondents' social relationships and levels of activity. Participants were asked, for example, whether they regularly assist someone with reduced functional ability or illness, what kinds of leisure activities are part of their lives, and whether they feel lonely. Following this, the respondents were asked for their opinions on the status of older people and broader societal issues, such as whether pensioners are sufficiently valued in Finland and whether voting in elections is worthwhile. The respondents were then asked about their views regarding their future and aging. They were asked, for example, where they would like to live as they grow older, and whether issues such as their own health, climate change, or a close relative's illness cause them concern. After this, the respondents were asked about their current housing arrangements and their opinions on the services available in their residential area and the accessibility of those services. The following topic in the survey was technology, which examined how often and what types of technology and applications the respondents use. Finally, the survey gathered experiences and opinions related to the COVID-19 pandemic. Background variables in the dataset include age, gender, marital status, education, labour market status, pension status, financial situation, net income, occupation, and socioeconomic status
Finnish Student Health and Wellbeing Survey 2024
No full textVuoden 2024 tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa. Kysely on osa KOTT-aineistosarjaa, joka toistuu noin neljän vuoden välein. Aluksi kysyttiin koetusta turvallisuudesta, tulevaisuudenuskosta ja kriisitilanteista. Seuraavat kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm. lääkärin toteamia sairauksia, oppimisvaikeuksia, henkistä hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi tiedusteltiin, millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja miten vastaajat pystyvät keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään. Terveyspalveluita tutkittiin kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi. Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin istuivat arkipäivinä. Lisäksi kysyttiin, kenen järjestämään liikuntatoimintaan vastaajat osallistuivat. Ravintoa käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin vastaajien ruokavaliota ja sitä, kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Kysymyksiä esitettiin myös nukkumisesta, suunterveydestä, päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta, opiskelun ja perheen yhteensovittamisesta, perhesuunnittelusta sekä internetin käytöstä. Kyselyssä on käytetty kansainvälisesti tunnettuja mittareita, joihin perustuvat indikaattorimuuttujat tunnistaa aineistossa muuttujan selitteestä löytyvästä lyhenteestä, esimerkiksi SCOFF = riski syömishäiriölle, MHI-5 = psyykkinen kuormittuneisuus, BMI = painoindeksi, CIUS-5 = pakonomainen internetin käyttö, AUDIT-C = alkoholia liikaa käyttävät (alco_freq, alco_amt) sekä AUDIT-1k = humalahakuinen juominen (alco_more). Taustamuuttujina ovat muun muassa ikäryhmä, sukupuoli, korkeakoulusektori ja karkeistettu opiskeluala, pituus ja paino sekä opiskelujen aloitusvuosi.This national survey examined the health and health-related behaviour of university and university of applied sciences (polytechnic) students in Finland. Questions covered, among other topics, physical, mental and dental health, health-related behaviour, use of health services, and satisfaction with health services. Factors related to the ability to study and well-being, such as social relationships and income, were also examined. First, the respondents were asked about their sense of safety, confidence in the future, and ability to cope in crisis situations. General state of health was charted with a number of questions relating to long-term illnesses, disabilities or disorders, and current well-being in general. Birth control methods used by the respondent and her/his partner within the previous 12 months were surveyed. Some questions covered the respondents' weight, height, state of mind and attitude toward food. Use of healthcare services by different types of service providers and satisfaction with the services of the Finnish Student Health Service (FSHS) were surveyed, along with reasons for using the services of other healthcare service providers. Time spent sitting during the day as well as engagement in sporting activities and less vigorous physical activities were surveyed. Eating habits were investigated with a number of questions, for instance, asking whether the respondents ate at student restaurants, what diet they followed, on how many days per week they ate certain meals or snacks (e.g. breakfast, lunch, afternoon snack, dinner), and the consumption of fruit and vegetables. The respondents were also asked how often they brushed or flossed their teeth and used toothpaste or xylitol products, and whether they had problems with teeth grinding, facial pain or jaw locking. Health-related behaviour was further studied by asking the respondents about their use of drugs, alcohol and tobacco products (amount, frequency), as well as internet use and gambling. Internet use was examined by asking if it had caused problems with their circadian rhythm, studying or relationships. Questions also covered gambling and possible problems caused by it. The survey also studied interpersonal relationships and financial circumstances. The respondents were asked about their household composition and living arrangements, partnerships, sexual orientation, use of contraception, whether they felt lonely or part of a group, and whether they had someone close to them with whom they could discuss their affairs. The respondents were asked to evaluate their financial situation and how well they had managed financially over the previous 12 months. The respondents' participation in paid work during the academic year was also surveyed, and they were asked how working had affected their studies. Views on family life were examined with questions on whether the respondents would like to have children in the future and when, and if not at the moment, why (e.g. their studies not being finished, being too young, financial situation, wanting to pursue a career). Those respondents who already had children were asked about how having a child had impacted their life (e.g. improvement in relationship with spouse, financial situation worsened, progressing with studies became harder). Indicator variables created by the Finnish Institute of Health and Welfare and based on some original survey variables are included in the data. Some indicators are based on the following measurements: SCOFF = eating disorder risk, Mental Health Inventory 5 (MHI-5), Body Mass Index (BMI), Compulsive Internet Use Scale 5 (CIUS-5), Alcohol Use Disorders Identification Test-Concise (AUDIT-C), and Alcohol Use Disorders Identification Test-1k = binge drinking (AUDIT-1k). Background variables included the respondent's age, gender, field of study, height, weight, whether they attended a university or a university of applied sciences, and the year the respondent started their studies
Well-being Work and Personnel Well-being in Schools in Central Finland 2020
No full textKysely kartoittaa koettua hyvinvointia, hyvinvointityötä, työyhteisön ilmapiiriä ja toimintakulttuuria keskisuomalaisissa peruskouluissa. Aineisto kuuluu Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön -hankkeeseen, joka on osa Keski-Suomen hyvinvointiosaajien (KeHO) verkoston toimintaa. Aineisto sisältää myös avovastauksia. Aluksi selvitettiin tyytyväisyyttä oppilaiden hyvinvoinnin ja koulun hyvinvointityön edistämiseen. Vastaajat arvioivat myös koulun hyvinvointityön esteitä, erilaisia kouluun, oppilaisiin ja henkilökuntaan liittyviä huolenaiheita ja omaa ammatillisen tuen tarvetta. Edelleen he luettelivat koulun eri yhteistyötahoja sekä koulussa hyödynnettyjä hyvinvointityön kyselyitä (esim. kouluterveyskysely ja MOVE), toimintamalleja (esim. kiusaamiseen puuttumiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen) ja ohjelmia (esim. KiVa Koulu ja Liikkuva Koulu). Koulun toimintakulttuuria ja työyhteisön vuorovaikutusta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin myös työssä jaksamisesta, psykologisista perustarpeista, työyhteisön vuorovaikutussuhteista ja palvelevasta johtajuudesta. Aineistossa on käytetty esimerkiksi mittareita BBI-9 (Bergen Burnout Inventory) ja UWES-3 (Ultra-Short Measure for Work Engagement). Katso lisätietoa kyselylomakkeen rakentamisesta kohdassa Käytön ja kuvailun oheismateriaalit. Aineiston taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, koulutus, työrooli, työkokemus, työsuhteen tyyppi, opetettava luokka-aste ja oppilashuoltoryhmään kuuluminen sekä koulutyyppi ja koulun koko.The survey examined the perceptions of well-being, well-being work, the atmosphere of the work community, and the school culture in comprehensive schools in Central Finland. The survey was conducted as part of the Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön project, which is part of the Central Finland Health and Wellbeing Ecosystem (KeHO) network. The dataset also contains the open-ended responses. First, satisfaction with the promotion of pupil well-being and school well-being work was charted. The respondents also assessed barriers to the school well-being work, various concerns related to the school, pupils and staff, and their own need for professional support. In addition, they listed the school's various collaborators, as well as the well-being surveys (e.g. the School Health Promotion Study and Move!), policies (e.g. to tackle bullying and reduce loneliness) and programmes (e.g. KiVa School and Schools on the move) used in the school. The school's culture and the interaction of the work community were surveyed with several questions. Questions were also asked about the job satisfaction, basic psychological needs, interpersonal relationships in the work community and servant leadership. The scales and inventories used in the data include e.g. the BBI-9 (Bergen Burnout Inventory) and the UWES-3 (Ultra-Short Measure for Work Engagement). For more information on the construction of the questionnaire, see the section Related Materials. Background variables included the respondent's gender, education, work role, work experience, type of employment, grade level taught, and membership in the school welfare group, as well as the type and size of the school
Barometer for Swedish-speaking Finns B10/2022
No full textKyselyssä kartoitettiin suomenruotsalaisten asenteita ja mielipiteitä ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Kyselylomakkeeseen sisältyi kysymyksiä esimerkiksi ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon, seksuaalivähemmistöihin, tuloeroihin sekä rokotekriittisyyteen liittyen. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin mielipiteitä liittyen ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin aiheisiin. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka mielellään vastaajat olisivat ystäviä, työtovereita tai perheenjäseniä henkilöiden kanssa, joilla on erilaisia poliittisia mielipiteitä ja mitä tuntemuksia tämä vastaajassa herättää. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten vastaajat suhtautuisivat erilaisen taustan omaaviin henkilöihin naapureinaan. Lopuksi kysyttiin, miten erilaiset ihmisiin liittyvät ominaisuudet kuvaavat tiettyjä ihmisiä ja ihmisryhmiä. Taustamuuttujia ovat asuinalue maakuntatasolla, äidinkieli, sukupuoli, syntymävuosi, ikä ja koulutusaste.The survey charted the attitudes and opinions of Swedish-speaking Finns on current social issues. The questionnaire included questions on issues such as environmental protection and climate change, immigration, sexual minorities, income inequality and vaccine criticism. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked for their opinions on current social and political issues. Respondents were also asked to indicate their willingness to be friends, colleagues or family members with people who have different political opinions and how this makes them feel. Respondents were then asked how they would feel about having people from different backgrounds as neighbors. Finally, respondents were asked how different human characteristics describe certain people and groups of people. Background variables included the respondent's NUTS3 region of residence, mother tongue, gender, year of birth, age and level of education
Interviews with Professionals from Social Services that Support Integration and Employment Services on Trust and Distrust in Encounters with Authorities 2021-2022
No full textAineisto koostuu kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa ja työllisyyspalveluissa työskentelevien ammattilaisten haastatteluista, joissa he pohtivat nuorten pakolaistaustaisten maahanmuuttajien ja viranomaisten välisen luottamuksen rakentumista. Haastateltavista 14 on tavoitettu Suomesta ja yhdeksän Ruotsista. Aluksi tiedusteltiin, kuinka hyvin asiakkaat tuntevat palvelujärjestelmän sekä ovatko he tietoisia asiakastapaamisten syistä. Tämän jälkeen keskusteltiin luottamuksesta asiakastapaamisissa sekä nuorten aikaisemmista viranomaiskohtaamisista. Lisäksi oltiin kiinnostuneista mahdollisesta luottamuksen menettämisestä asiakastapaamisissa sekä asiakkaiden institutionaalisesta luottamuksesta. Kysyttiin vielä, miten erilaiset kommunikaatiotavat, kuten tulkin kanssa työskentely tai etänä hoidettava kommunikaatio vaikuttaa luottamuksen rakentumiseen. Lopuksi pyydettiin kertomaan, miten kehittäisi järjestelmää luottamuksen näkökulmasta. Taustamuuttujia ovat ammatti ja asuinmaa.The data consists of interviews with professionals working in social services supporting integration or employment services, in which they reflect on the development of trust between young immigrants with a refugee background and the authorities. Fourteen of the interviewees were reached in Finland and nine in Sweden. First, the participants were asked how well their clients knew the service system and whether they were aware of the reasons for the client meetings. This was followed by a discussion about trust in the meetings and the young people's previous encounters with authorities. In addition, there was interest in the possible loss of trust in the meetings with clients and in the institutional trust of clients. The participants were also asked how different modes of communication, such as working with an interpreter or remote communication, affect the building of trust. Finally, they were asked to describe how they would develop the system from the perspective of trust. Background information include profession and country of residence
Interviews with Finnish Adults on Digital Gaming Practices and Aesthetic Experiences 2023
No full textAineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka käsittelevät digitaalisen pelaamisen käytäntöjä ja peleihin liittyviä esteettisiä kokemuksia. Haastatteluissa puhutaan myös muun muassa pelaamisen merkityksestä yksilön arjessa, identiteetissä ja yhteisöllisessä toiminnassa. Haastattelurunko jakautuu viiteen osa-alueeseen: pelaamisen rutiinit, pelaamisen yhteisöllisyys, pelin tuntu, tarina ja säännöt, ja itsen muodostuminen. Aineisto on kerätty osana Esteettiset käytännöt minän ja maailman muokkautumisessa -tutkimushanketta, jota rahoitti Koneen säätiö. Taustatietona on mainittu haastattelupäivä, haastateltavan ikä ja haastateltavan sukupuoli.The data consists of thematic interviews that deal with digital gaming practices and aesthetic experiences related to games. The interviews also discuss, among other things, the significance of gaming in an individual's everyday life, identity, and community activities. The interview framework is divided into five sections: gaming routines, the community aspect of gaming, the feel of the game, the story and rules, and self-formation. The data was collected as part of the research project 'Aesthetic Practices in the Transformation of Self and World' funded by the Kone Foundation. The background information includes the date of the interview, the age of the interviewee, and the gender of the interviewee
Political Life and Public Pedagogy in the Higher Music Education: Focus Group Interviews in Nordic Countries 2024
No full textAineistossa kartoitetaan pohjoismaisten musiikkikorkeakoulujen henkilöstön käsityksiä julkisesta pedagogiikasta sekä politiikan ja musiikin korkeakoulutuksen välisestä suhteesta. Aluksi haastateltavilta kysyttiin, mitä julkinen pedagogiikka merkitsee heille, ja ovatko he olleet mukana toiminnassa, joka heidän mielestään voitaisiin tulkita julkiseksi pedagogiikaksi omassa opetuksessaan tai taiteellisessa työssään. Tämän jälkeen selvitettiin, hyödynnetäänkö heidän instituutiossaan tai osastollaan julkisia tiloja oppimiseen ja opetukseen, ja jos näin on, millä tavoin. Lopuksi tiedusteltiin, mitä uutta julkisen pedagogiikan idea voisi tuoda heidän opetukseensa tai instituutioonsa. Seuraavaksi haastateltavilta tiedusteltiin näkemyksiä politiikasta ja poliittisesta osallistumisesta. Heiltä kysyttiin, millaisena he näkevät yhteiskunnallisen ja poliittisen ajattelun, toiminnan ja osallistumisen roolin korkeakoulutason musiikkikoulutuksessa, sekä miten tämä ilmenee heidän omassa instituutiossaan tai opetuksessaan. Lisäksi kartoitettiin, miten poliittinen identiteetti voisi näkyä oppilaitoksen toiminnassa, opettajissa ja johdossa. Taustatietoina ovat ammattinimike ja maa, jossa haastateltavan instituutti sijaitsee.The study consists of interviews with personnel from Nordic higher music institutions. The interviews explore perceptions of public pedagogy, societal engagement, and the relationship between politics and higher music education. The interviews began by asking participants what public pedagogy means to them and whether they have engaged in activities that, in their view, could be interpreted as public pedagogy in their teaching or artistic work. Next, the discussion focused on whether public spaces are used for learning and teaching within their institution or department, and if so, in what ways. Finally, participants were asked what kind of changes the idea of public pedagogy could bring to their teaching or institution. Next, the interviewees were asked about their views on politics and political participation. They were asked how they view the role of societal and political thinking, action, and participation in higher music education, and how this appears in their own institution or teaching. In addition, the interviews explored how political identity might be reflected in the activities of the institution, its teachers, and leadership. Background information includes coarsened job title and the country in which the interviewee's institution is located