Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Digital Gaming, Work and Health Survey 2021
No full textAineistossa kartoitetaan työllisten hyvinvointia, työntekoa ja videopelaamista. Samat vastaajat kutsuttiin osallistumaan vapaaehtoisesti vuoden päästä toteutettuun vastaavanlaiseen kyselyyn: FSD3673 Pelaaminen, työ ja terveys -kysely 2022. Molempiin kyselyihin vastanneet on mahdollista yhdistää vuoden 2022 kyselyyn satunnaisen tunnistemuuttujan avulla. Aluksi vastaajilta kysyttiin koetusta terveydentilasta ja elämänlaadusta, jonka jälkeen siirryttiin käsittelemään digitaalisten pelien pelaamista. Ensin tiedusteltiin vastaajien suhdetta pelaamiseen. Heiltä kysyttiin esimerkiksi peliaiheisiin asioihin käytettyä aikaa ja rahamäärää viikossa. Vastaajien tuli mainita myös peli, jota on pelannut eniten viimeisen kuukauden aikana sekä koko oman pelihistorian aikana. Lomakkeella kysyttiin lisäksi, kuinka mieluisina tai epämieluisina vastaajat pitävät erinäisiä peleihin liittyviä seikkoja. Pelaamattomilta vastaajilta kysyttiin miksi he eivät pelaa digitaalisia pelejä ja miten paljon he ovat taasen pelanneet erilaisia ei-digitaalisia pelejä. Seuraavaksi kyselyssä siirryttiin käsittelemään pelaamiseen liittyviä negatiivisia ilmiöitä. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka usein viimeisen kuuden kuukauden aikana he ovat ajatelleet pelaamista pitkin päivää tai pelanneet unohtaakseen muun elämän. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin rahapelaamisesta. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka paljon he liikkuvat viikoittain. Tämän jälkeen tiedusteltiin koetusta ahdistuksesta, alakulosta, yksinäisyydestä, tulevaisuususkosta sekä oman arvon tunteesta. Lopuksi kysyttiin työstä palautumisesta sekä tämänhetkisestä työkyvystä. Kysely lisältää seuraavat mittarit: Gaming addiction scale (GAS7), Internet Gaming Disorder Test (IGDT10), Gaming disorder test (GDT), Problem gaming test (THL1), PROMIS General Mental Health (GMH-2), PROMIS General Physical Health (GPH-2), Work ability index (WAI), Work recovery question (WR), Perceived loneliness (PL), Pathological gambling (BBDS), General anxiety disorder scale 2 (GAD-2) ja Beck Depression Inventory (BDI). Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa ikä, sukupuoli, työllisyystilanne sekä alue, jolla asuu.The survey charted the wellbeing of Finnish employees, their work and digital gaming. The same respondents were invited to volunteer for a similar survey one year later: FSD3673 Digital Gaming, Work and Health Survey 2022. Respondents to both surveys can be matched using a randomized identification variable in the data. In the survey, the respondents were first asked about their perceived health and quality of life, before moving on to digital gaming. They were asked about the amount of time and money spent on gaming-related things per week. Respondents were also asked how much they liked or disliked various aspects of games. Non-gamers were asked why they do not play digital games and how much they have played various non-digital games. The survey then moved on to the negative phenomena associated with digital gaming. For example, respondents were asked how often in the last six months they had thought about gaming during the day. They were also asked about gambling. This was followed by questions on anxiety, depression, loneliness, fear of the future and feelings of self-worth. Finally, respondents were asked about their recovery from work and their current capacity to work. The survey includes the following additional measurement indicators: Gaming addiction scale (GAS7), Internet Gaming Disorder Test (IGDT10), Gaming disorder test (GDT), Problem gaming test (THL1), PROMIS General Mental Health (GMH-2), PROMIS General Physical Health (GPH-2), Work ability index (WAI), Work recovery question (WR), Perceived loneliness (PL), Pathological gambling (BBDS), General anxiety disorder scale 2 (GAD-2) and Beck Depression Inventory (BDI). Background variables included the respondent's mother tongue, gender, year of birth, age, level of education, party affiliation and NUTS3 region of residence
ISSP 2021: Health II: Finnish Data
No full textTutkimuksessa käsiteltiin terveyteen ja yleiseen suomalaiseen terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kysymykset käsittelivät epidemioiden hoitoa sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyviä aiheita. Terveyttä ja terveydenhuoltoa koskien vastaajille esitettiin väittämiä terveydenhoitojärjestelmästä, terveyspalveluista, terveysongelmista, vaihtoehtohoidoista ja lääkäreistä. Vastaajilta tiedusteltiin myös koetusta onnellisuudesta sekä luottamuksesta terveydenhuoltojärjestelmään. Kysyttiin myös onko oikeudenmukaista, että suurituloiset voivat ostaa paremman terveydenhoidon kuin pienituloiset. Tiedusteltiin halukkuudesta maksaa korkeampia veroja kaikkien suomalaisten terveydenhoidon parantamiseksi sekä pyydettiin mielipidettä joidenkin terveydenhoitoon liittyvien asioiden rahoittamisesta julkisin varoin. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he käyttäneet internetiä terveyteen ja hyvinvointin liittyvään tiedonhakuun. Kysyttiin myös vastaajien kokemia terveysongelmia viimeisten neljän viikon ajalta sekä kuinka usein vastaaja on käynyt lääkärin tai vaihtoehtohoitoa tarjoavan henkilön vastaanotolla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Lisäksi samalta aikajaksolta haluttiin tietää, onko vastaaja jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa ja kuinka todennäköisesti vastaaja saisi vakavaan sairauteen parasta mahdollista hoitoa haluamaltaan lääkäriltä. Kysyttiin myös tyytyväisyydestä Suomen terveydenhoitojärjestelmään yleensä sekä viimeksi saatuun hoitoon lääkärissä tai vaihtoehtohoidossa. Vastaajilta kysyttiin lisäksi tupakoinnista, liikunnasta, alkoholin nauttimisesta sekä hedelmien ja kasvisten syönnistä. Vastaajilta pyydettiin myös arviota omasta terveydentilasta ja kysyttiin, onko vastaajalla jokin pitkäaikaissairaus. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan mielipidettä siihen, miten koronapandemiaa on hoidettu Suomessa, ja miten pandemia on vaikuttanut vastaajan ja hänen kotitaloutensa työllisyyteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Taustamuuttujia olivat muun muassa sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä perheen ja vastaajan tulot.This survey examined opinions on health policy and health services in Finland as well as the respondents' own state of health. Additionally, the survey charted the handling of epidemics and other current topics of discussion in society. Questions relating to health and health services surveyed the respondents' satisfaction with life and trust in the Finnish health care system. The respondents were asked how fair or unfair they thought it was that people with better income could buy better healthcare, the extent to which they agreed with statements relating to the health care system, and how willing they would be to pay more taxes to improve the health care in Finland. The respondents were asked about public funding of different health measures, who should get treatment, and whether they thought getting access to health care was easier for some groups over others. Views were probed on the causes of severe health problems, alternative medicine and trust in doctors. The respondents were asked whether they had used the internet to look for health or medical information, and if yes, which topics they had researched (vaccinations, anxiety, healthy lifestyle). The respondents' opinions on the usefulness and reliability of information found on the internet were surveyed, and their views on the safety of vaccinations were charted. Next, the respondents were asked about (mental and physical) symptoms experienced, treatment received, reasons for forgoing medical treatment, and the probability of receiving the best possible treatment. Satisfaction with the health care system as well as the latest treatment when visiting a doctor and an alternative health care practitioner were investigated. Questions covered smoking and drinking habits, exercise and nutrition, perceived status of health, chronic illnesses and conditions, and height and weight. Other questions investigated what kind of health insurance the respondents had and who they thought should primarily provide health care services for the sick and elderly in Finland (e.g. government, private companies, family). Finally, the respondents' opinions on issues relating to the COVID-19 pandemic were examined. The respondents were asked whether they thought Finnish authorities should have the right to, for example, shut down businesses or demand that people stay at home at times of severe epidemics, as well as whether their trust in the health care system and the government had increased or decreased based on how the pandemic had been handled in Finland. Questions also surveyed how the respondents' work activity, income and social life had been affected by the pandemic. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, level and length of education, status in employment, occupation, economic activity, marital status, spouse's status of employment and occupation, religious affiliation, political party choice in the previous parliamentary elections, household composition, monthly gross income, monthly gross household income and degree of urbanisation
Digital Citizenship and Access to Services in Rural Areas: Public Authority Survey 2017
No full textAineistossa selvitetään Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella toimivien julkisrahoitteisten palveluiden tuottajatahojen (viranomaisten) kokemuksia ja näkemyksiä internetperustaisen asioinnin toimivuudesta, saavutettavuudesta sekä kehityksestä. Kysely on osa Lapin ja Vaasan yliopistojen sekä Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamaa Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -hanketta, jota rahoitti maa- ja metsätalousministeriö (Maatalouden kehittämisrahasta MAKERA). Aluksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta prosenttia he itse käyttävät työajastaan digitalisaatiokysymyksiin ja kuinka monta prosenttia vastaajan edustaman organisaation tarjoamista palveluista on saatavilla internetperustaisesti. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan edustamansa organisaation internetperustaisten palveluiden toimivuutta. Vastaajille esitettiin myös erilaisia väittämiä koskien internetperustaisen palveluiden käyttäjiä sekä heille merkittäviä asioita palveluiden käytössä ja niiden saavutettavuudessa. Edelleen väittämiä esitettiin koskien vastaajien edustamien organisaatioiden palvelutuotantoa ja sen kehitystä. Kyselyn lopuksi vastaajien mielipiteitä kartoitettiin vielä liittyen internetperustaisen asioinnin kykyyn kehittyä sekä tukea alueellista elinvoimaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Taustamuuttujina aineistossa ovat tiedot vastaajan edustamasta organisaatiosta, asemasta kyseisessä organisaatiossa sekä pääasiallisesta toiminta-alueesta.The survey charted the views and experiences of public authorities providing services in the Lapland, Ostrobothnia and North Karelia regions on the functionality, accessibility and development of their digital services. The survey was conducted as part of the Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla (Digital Citizenship and Access to Services in Rural Areas) research project by the Universities of Lapland and Vaasa and the University of Applied Sciences of Lapland. The project was funded by the Ministry of Agriculture and Forestry (Development Fund for Agriculture and Forestry, MAKERA). First, the respondents were asked to evaluate how much time they spent on digitalisation questions during their working hours and how many of their organisation's services were available digitally. The respondents were also asked to describe the functionality of their organisation's e-services and to evaluate how important various aspects of e-services were for their users (e.g. ease of use, saving money). Views on the organisation's digital service development were surveyed. Questions also examined whether the respondents agreed or disagreed with various statements regarding the usefulness and functionality of e-services from a citizen's point of view (e.g. whether public and private e-services fulfilled citizens' needs, whether it was important that those providing e-services take accessibility into account). Finally, the respondents were asked whether various aspects related to their organisation's services, such as the location of their service points and the digital literacy of their customers, supported vitality and equality in their region of operation as well as the improvement of the well-being of disadvantaged residents in the region. Questions also charted which age groups the respondents thought were most active in giving feedback on digitalisation-related questions and how the respondents thought their organisation would develop as a workplace due to digitalisation in the next five years. Background variables included the respondent's organisation, position in the organisation, and main region of operation
Classroom Teacher Students' Views on Reasons to Not Pursue Teacher Training 2019
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa vastaajat käsittelevät mahdollisia syitä olla hakematta luokanopettajankoulutukseen. Vastaajat ovat ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoita ja vastauksia kerättiin kahdessa eri yliopistossa ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatuilla luennoilla. Kirjoitusohjeessa vastaajia pyydettiin pohtimaan, olivatko he miettineet vaihtoehtoa, etteivät olisikaan hakeneet luokanopettajankoulutukseen. Lisäksi tiedusteltiin millaisia syitä vastaajilla olisi ollut jättää hakematta koulutukseen sekä tarkemmin miksi kyseiset syyt olisivat voineet saada vastaajat luopumaan koulutuksesta. Kirjoittajilta kerättiin taustatietona sukupuoli. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of self-administered written texts in which the participants discuss possible reasons for not pursuing classroom teacher training. The participants are first-year classroom teacher students, and the texts were collected in lectures for first-year students at two different universities. The writing guidelines directed participants to write about whether they had considered the option of not applying for classroom teacher training. Participants were also asked what reasons they might have had for not applying and why these reasons might have dissuaded them from applying. Background information included the participant's gender. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Finnish Opinions on Security Policy and National Defence 2022: Autumn
No full textMaanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä maanpuolustuksesta. Mukana on myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä, sekä turvallisuuden kehittymisetä seuraava viiden vuoden aikana sekä eri tahojen vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Lisäksi kysytään huolta aiheuttavista tekijöistä, erilaisiin uhkiin varautumisesta, Euroopan unionin tulevaisuudesta, suhtautumisesta Suomen Nato-jäsenyyden hakemiseen, Puolustusvoimien kykyyn torjua sotilaallisia uhkia, Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä ja suhtautumisesta Euroopan unionin ja Naton väliseen yhteistyöhön Taustamuuttujina ovat muun muassa sukupuoli, ikä, työelämään osallistuminen, ammatti/asema, koulutus, elämäntilanne, kotona asuvien lasten iät, perheen tuloluokka, ruokakunnan koko, asunnon tyyppi, aluemuuttujat sekä puoluekanta.The autumn 2022 round of the annual Finnish Opinions on Security Policy National Defence survey charted Finnish public opinion on foreign policy, defence policy, security, military alliances, military service, and international armed conflicts at the time of the survey. Some questions examined views on factors affecting safety and security. This survey round also included questions about the Russian invasion of Ukraine. Opinions were charted on the success of foreign policy in the previous few years, funds allocated to the Defence Forces, whether Finland should resort to armed defence in case of any sort of attack, whether the respondents would be prepared to participate in national defence according to their abilities, and how the global security situation would develop in the next five years. Views were probed on the current, conscription-based defence system and whether women should also participate in conscription. Satisfaction with defence policy in the previous few years was also investigated. The respondents were asked to evaluate the impact of several countries and organisations, such as Russia, China, US, UN, NATO and EU, on Finland's security. The respondents were asked to evaluate Finland's preparedness for the prevention of various security threats, such as armed attack, energy supply issues, infectious diseases and epidemics, environmental hazards, political pressure from other states, economic crisis, terrorism, and attacks against information systems and networks. Views on how the military situation in nearby regions would develop during the next decade were also examined. Next, the respondents were asked whether their trust in the future of the European Union had weakened, strengthened or stayed the same. Views on co-operation between EU and NATO to increase security in Europe were also investigated. Additionally, the respondents' trust in the ability of the Finnish Defence Forces to defend Finland against military threats was examined. The respondents were asked how different issues affected the safety and security of Finland. These included, among others, Finland's EU membership, Finland's NATO membership, participation in the EU defence and in international crisis management. Views were also charted on Finnish military cooperation in the EU, with NATO, other Nordic countries, and the United States. Concerns caused by certain phenomena and issues were charted, such as withdrawals from arms controls agreements, climate change, various infectious diseases and epidemics, proliferation of weapons of mass destruction, organised crime, international terrorism, fake news, cyberthreats, political extremism, racism, the Russian invasion of Ukraine, and current developments in Russia, the US, the Middle East and Afghanistan. The respondents' views on Finland's application to join NATO were also surveyed. On the topic of the Russian invasion of Ukraine, the respondents were asked whether the EU and its member states should continue to offer military and financial support to Ukraine and impose sanctions on Russia. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, economic activity and occupational status, household composition, ages of children living at home (categorised), gross annual income of the household, level of education, type of accommodation, region of residence, number of inhabitants in the municipality of residence, political party choice in the previous parliamentary elections, and political party choice if the parliamentary elections were held at the time of the survey
18-25-Year-Olds' Experiences of Wearing Face Masks during the COVID-19 Pandemic in Finland 2020-2021
No full textAineisto koostuu 18-25-vuotiaiden pääkaupunkiseudulla asuvien henkilöiden haastatteluista, joissa haastateltavat pohtivat kokemuksiaan kasvomaskien käytöstä koronaviruspandemian aikana. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Citizen Shield -hanketta. Haastatteluissa haastateltavat kertovat millaisia kasvomaskeja ovat käyttäneet ja pohtivat edelleen miksi ovat päätyneet käyttämään kyseistä kasvomaskityyppiä sekä millaiset ominaisuudet tekevät tästä kasvomaskityypistä haastateltavalle hyvän tai huonon. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, millaisia haasteita kasvomaskien käyttäminen on mahdollisesti luonut sekä siitä, että tuntuvatko jotkin kasvomaskien ominaisuudet hankalilta tai epämiellyttäviltä. Edelleen haastateltavilta kysyttiin tilanteista, joissa kasvomaskin käyttö on joko helppoa tai hankalaa. Haastateltavilta tiedusteltiin myös syitä, miksi he käyttävät kasvomaskia. Haastattelujen lopussa haastateltavat pääsivät myös pohtimaan omaa unelmien suojainta ajatellen mahdollisia tulevia pandemioita. Taustatietoina on mainittu haastattelupäivämäärä sekä haastateltavan sukupuoli, asema ja ikä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of interviews with people aged 18-25 living in the Finnish capital region, in which the interviewees reflect on their experiences of wearing face masks during the coronavirus pandemic. The research is part of the Citizen Shield project funded by the Academy of Finland. The interviews examined the type of face masks the interviewees have used, why they had chosen to use the type of masks they have used, and what features make certain types of masks good or bad for the interviewee. They were asked about what challenges, if any, the use of face masks had created and whether some features of face masks were perceived as inconvenient or unpleasant. Additionally, the interviewees were asked about situations where wearing a facemask is either easy or difficult. The interviewees were also asked about the reasons why they use face masks. At the end of the interviews, the interviewees were given the opportunity to reflect on their ideal mask in view of possible future pandemics. Background information included the interviewee's gender, age group, occupational status, and the date of the interview. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is available only in Finnish
Intervention Study on Increasing Physical Activity and Reducing Sedentary Behaviour of Vocational Students: Teacher Surveys 2015-2017
No full textAineisto koostuu kolmesta Let´s Move It -hankkeessa opettajilta kerätystä kyselystä: alkukyselystä ja kahdesta seurantakyselystä. Kyselyt käsittelivät opiskelijoiden istumiseen ja liikkumiseen liittyviä oppituntien käytäntöjä ja opettajien mielipiteitä, näkemyksiä ja kokemuksia niihin liittyen. Opettajat jaettiin kontrolli- ja interventioryhmiin. Interventioryhmä osallistui kolmeen Let´s Move It -työpajaan. Kolme kyselyä sisältävät osittain samoja kysymyksiä. Interventioryhmään kuuluville opettajille esitettiin ylimääräisiä kysymyksiä interventiotoimenpiteisiin liittyen. Alkukyselyssä opettajilta tiedusteltiin aluksi oppitunneilla käytettyjä istumisen vähentämisen keinoja, motivointia ja keinojen käytön useutta. Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä, mikä on liian pitkä aika istua keskeytyksettä. Seuraavaksi käsiteltiin opiskelijoiden aktiivisuuden seurauksia, opettajan pystyvyyden tuntoa liikkumisen lisäämiseen sekä toimintatapojen automaatiota. Seuraavaksi opettajilta kysyttiin tulevaisuuden suunnitelmista opiskelijoiden istumisen vähentämisen suhteen ja oman työyhteisönsä yhteistyökyvystä. Seurantalomakkeissa esitettiin edellisten lisäksi kysymyksiä aktiivisuuden lisäämisen syistä, kuten onko taustalla ulkoapäin tuleva pakko vai oma sisäinen motivaatio. Lisäksi tiedusteltiin, kiinnittääkö huomiota opiskelijoiden liikkumiseen ja onko hankkeen edetessä opettajien käytöksessä havaittu muutoksia. Ensimmäisessä ja toisessa seurantalomakkeissa interventioryhmän osallistujille esitettiin lisäksi kysymyksiä Let´s Move It -ohjelmasta. Kysymykset koskivat luokissa olleiden liikuntavälineiden käyttöä, ohjelman materiaaleja ja työpajoja, vihje-keino-ketjujen käyttöä opiskelijoiden motivoinnissa ja hankkeen materiaalien käyttöä ja hyödyllisyyttä (mm. nettisivut, työkalupakki, taukojulisteet). Taustatietoina aineistossa olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, opetetut aineet, opettajakokemuksen kesto ja interventio- ja kontrolliryhmään kuuluminen.The intervention study investigated the effectiveness of the 'Let's Move It' programme aiming to increase physical activity (PA) and reduce sedentary behaviour (SB) among students in vocational schools in Finland. It was conducted as a cluster-randomised parallel group trial. This dataset consists of vocational school teachers' responses to three surveys on the 'Let's Move It' programme, practices and intervention measures relating to students' physical activity and sedentariness (sitting) during lessons, and opinions on and experiences of the programme. The research was funded by the Ministry of Education and Culture (OKM/81/626/2014) and the Ministry of Social Affairs and Health (201310238). The schools participating in the study were divided into intervention and control group schools. Therefore the participating teachers belonged either to the intervention or the control group. The intervention group participated in three 'Let's Move It' workshops. The surveys were conducted three times over the study period, partly repeating the same questions. The initial survey charted methods used during lessons to reduce students' sedentary time, time intervals of using the methods, the proportion of students who took the opportunity, the average time students were sedentary during one lesson, and the ways the teacher motivated them to reduce sedentariness. Further questions investigated views on what was too long a time for an uninterrupted sedentary period, the impact of reducing sedentariness during lessons, and the teacher's intention to take measures to reduce students' sedentary time over the following month. Workplace atmosphere and co-operation were also surveyed. The follow-up surveys contained also some new questions. In addition to intentions for the following month, they also surveyed the teacher's goals, plans and monitoring related to student sedentary behaviour, and the measures taken over the last month to reduce it. Open-ended questions charted changes noticed in the methods used by the school in general and other teachers. The intervention group surveys also asked the respondents to evaluate 'Let's Move It' workshops, programme and its materials. The use of sit-stand desks (height adjustable desks) and physical training equipment such as gym balls was investigate. Background variable included the respondent's gender, year of birth, years of working as a teacher, type of classroom in use, subject R taught and whether R belonged to the intervention or the control group
Citizens' Panel on Traffic Planning in Turku: Resident Survey 2021
No full textTurku keskustelee -hankkeessa tutkittiin turkulaisten mielipiteitä keskustan liikennejärjestelyistä. Aineisto koostuu hankkeen tuottamista kolmesta kyselystä. Ensimmäinen kysely koostuu satunnaisesti valittujen 15-79-vuotiaiden turkulaisten vastauksista. Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin ensin, kuinka helppoa heidän mielestään Turun keskustassa on liikkua eri tavoin. Sen jälkeen kysyttiin, tulisiko erilaisia ihmisryhmiä huomioida enemmän tai vähemmän Turun keskustan liikenteen kehittämisessä. Kyselyssä kartoitettiin myös, kuinka usein ja miten vastaajat liikkuvat Turun keskustassa. Kiinnostuneita oltiin myös vastaajien kokemuksista Turun kaupungin päätöksenteosta ja kuntademokratian toimivuudesta, heidän luottamuksestaan erilaisia tahoja kohtaan sekä kiinnostuksesta yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien yhteiskunnallista osallistumista sekä sitä, kuinka huolestuneita vastaajat ovat ilmastonmuutoksesta. Vastaajilta kysyttiin, millaisia ympäristötekoja he omassa arjessaan tekevät, tai olisivat valmiita tekemään. Lopuksi vastaajille annettiin kahdeksan ilmastonmuutokseen ja liikenteeseen liittyvää uutisotsikkoa ja johdantotekstiä, joiden perusteella heidän täytyi pohtia, olisivatko he kiinnostuneita lukemaan koko artikkelin. Ensimmäisen kyselyn yhteydessä vastaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua verkossa toteutettavaan kansalaispaneeliin, jossa osallistujat perehtyivät keskustan liikennejärjestelyjä koskeviin skenaarioihin ja taustatietoihin. Toinen kysely koostuu vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden vastauksista. Tässä kyselyssä kartoitettiin vastaajien tietämystä Suomen politiikasta, demokratiasta, ilmastonmuutoksesta sekä Turun kaupunkiliikenteestä. Kolmanteen kyselyyn vastasivat kansalaispaneeliin osallistuneet turkulaiset. Kysely jakautuu kahteen lomakkeeseen, joista toiseen vastasivat ne ryhmät, joissa oli kaupunginvaltuutettuja mukana, ja toiseen taas ne ryhmät joissa ei ollut kaupunginvaltuutettuja mukana. Kysymykset olivat pääosin samoja kuin ensimmäisessä kyselyssä. Näiden kysymysten lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan kokemuksia ja mielipiteitä toteutetusta kansalaispaneelista. Aineisto sisältää ryhmittelymuuttujat Osallistui (Osallistuiko vastaaja pienryhmäkeskusteluihin?) ja Ryhmatyyppi (Millaiseen pienryhmään kansalainen osallistui?). Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä, asuinalue ja koulutus.The Turku/Åbo deliberates research project examined the opinions of people residing in Turku regarding traffic arrangements in the city centre. The data consist of three surveys conducted as part of the project. For the first survey, an invitation to participate was sent to a random sample of 15-79-year-old residents of Turku. The respondents were first asked whether they thought it was easy to move around the city centre with different modes of transportation, how important they thought various goals (e.g. cutting greenhouse gas emissions, easy access) were when planning traffic arrangements in the city centre, and whether more or less attention should be paid to different groups (e.g. pedestrians, the disabled, elderly) when developing the traffic arrangements in the centre. Next, opinions were charted on various statements regarding the traffic arrangements in the city centre, for example, whether the respondents thought a tram was needed in Turku, tickets for public transportation should be cheaper, and private cars should be restricted in the centre. The respondents were also asked whether they thought the traffic arrangements should be planned to primarily benefit the current residents of Turku or the future generations. The first survey also included questions on how satisfied the respondents were with democracy in Finland and in the city of Turku as well as to what extent they agreed with various statements regarding democracy, politics, and voting, and the decision-making and services of the city of Turku. The respondents were asked how concerned they were about climate change, whether they thought various actions would help mitigate the effects of climate change, and how probable they thought various contributing actions would be in their own life in the next few years (e.g. using public transportation more often, buying an electric car). Political and social participation as well as trust in other people and institutions were also surveyed. Finally, the respondents were presented with eight news headlines relating to climate change and traffic, and they were asked whether they would be interested in reading the whole article based on the headlines. The respondents of the first survey were offered the opportunity to participate in an online citizen panel deliberation (a mini-public), before which they would receive background information on the traffic arrangements of the Turku city centre and alternative scenarios for a developed transport system. The second survey was sent to those who expressed their willingness to participate in this second phase. The questions in the second survey mainly focused on the respondents' knowledge of Finnish politics, democracy, climate change, and transportation in Turku. The third survey was sent to the respondents who participated in the mini-public. Slightly different questions were included in the survey based on whether local councillors had been present in the deliberation in which the respondent had participated. Most questions in the third survey were repeated from the first survey. Additionally, the respondents were asked about their experiences and opinions regarding the mini-public. The data contain the grouping variables Osallistui (Did the respondent participate in small group discussions?) and Ryhmatyyppi (What type of small group did the citizen participate in?). Background variables included the respondent's gender age, area of residence in Turku, and level of education
British Memories of Game Music 2021
No full textAineisto koostuu 379 vapaamuotoisesta kirjoitusvastauksesta, joissa vastaajat kertovat pelaamiseen ja pelimusiikkiin liittyvistä muistoista ja kokemuksista. Aineisto on kerätty osana Pelimusiikkiin kiinnittyneet maailmat -hanketta, jota rahoittaa Koneen Säätiö. Kirjoitusohjeessa vastaajia pyydettiin kertomaan itselleen tärkeäksi koetusta pelimusiikista ja siihen liittyvistä muistoista ja musiikin herättämistä tunteista ja kokemuksista. Vastaajat pohtivat niin menneitä kuin viimeaikaisiakin muistoja. Kirjoituskutsussa tiedusteltiin myös, liittyykö muistoon tapahtumia ja muita ihmisiä sekä liittyykö muisto johonkin tiettyyn aikaan ja paikkaan. Kaikenlaiset pelimusiikkimuistot olivat toivottuja eikä vastaajien tarvinnut olla itse aktiivisia pelaajia. Keskeisiä teemoja vastauskissa olivat erilaiset pelit ja niiden sisällöt sekä musiikin aiheuttamat tunteet ja kokemukset. Taustatietoina on mainittu sukupuoli, ikä, pelaamisen aktiivisuus sekä pelaamiseen ja musiikin kuunteluun päivittäin käytettävä aika. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of 379 texts written on memories and experiences related to games and game music. The data were collected as part of the Game Music Everyday Memories (GAMEM) project funded by Kone Foundation. The writing guidelines instructed the writers to discuss important and meaningful memories related to game music. The participants were asked to write about, among other topics, the reasons why a specific game music memory was meaningful to them, what kinds of emotions and thoughts were connected to the memory, how the game was part of the memory, and what kind of relationship they have with the game. Main themes in the texts included different games and their contents and the experiences and emotions brought about by game music. Background information included the writer's gender, age, gaming activity and the time they spent playing games and listening to music on an average day. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in English
Workplace Well-Being in the Public Sector 2020
No full textAineistossa tarkastellaan kunta-alan ja kirkon henkilöstön kokemuksia työoloista ja työhyvinvoinnista. Kevan toteuttaman tutkimuksen kohderyhmänä ovat Julkisen alan eläkelain mukaan vakuutetut henkilöasiakkaat, eli kunta-alan, valtion budjetista rahoituksensa saavat valtion virastot ja laitokset sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työnantajien virka- ja työsuhteiset työntekijät. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa erilaisiin väitteisiin. Kysymysten aihealueita olivat työhyvinvointi, työssä koettu ilo ja merkityksellisyyden tunne. Lisäksi kiinnostuneita oltiin yhä muutosten kohtaamisesta sekä työn kuormittavuudesta. Edelleen kysyttiin työyhteisöjen toimivuudesta, esihenkilötyöstä, työn organisoinnista ja turvallisuudesta. Lopuksi vastaajilta pyydettiin näkemyksiä työssä jatkamisen tukemisesta sekä työpaikan tasa-arvosta. Taustamuuttujina aineistossa ovat ammattiasema, sukupuoli, työsuhteen laatu, toimintasektori, ikäryhmä sekä ammattiala.This study charted municipal, state and church employees' experiences of work conditions and workplace well-being in Finland. The target group of the study comprised employees insured under the Public Sector Pensions Act: Finnish municipal employees, employees of government agencies and departments, and employees of the Evangelical Lutheran Church of Finland. The study was conducted by Keva, the pension provider for public sector employees in Finland. The respondents were presented with attitudinal statements and asked to evaluate the extent to which they agreed with these statements. The first statements covered work processes, satisfaction with superiors, working climate and work atmosphere, working conditions, competence requirements, and personal development. Further statements concerned development in the workplace, work ability, coping at work, equality, and rewarding. After the attitudinal statements, the respondents were enquired whether they had, within the previous 12 months, experienced violence or harassment by customers/clients or been bullied or treated unfairly at the workplace by colleagues or superiors. Finally, the respondents' views on their personal work well-being and its development within the previous year were charted, and they were asked whether they felt joy in their work and whether they would recommend their workplace to others. Background variables included the respondent's occupational status, gender, type of employment contract, sector of employment, age group, and industry of employment