Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Postmemory of Family Separation 2021
No full textAineistossa kartoitetaan pakkomuuttoja, etnistä vainoa ja perheen hajaantumista kokeneiden inkeriläisten jälkeläisten mielen hyvinvointia Suomessa tänä päivänä. Aineistossa käsitellään jälkeläisten perhesuhteita ja yhteyttä inkeriläistaustaansa, minkä lisäksi selvitetään inkeriläisten sota-ajan kokemuksia. Aluksi kyselyssä selvitettiin vastaajan inkeriläistä perhetaustaa, minkä jälkeen tiedusteltiin vastaajan henkilökohtaista suhdetta inkeriläisyyteen. Seuraavaksi siirryttiin kysymään perhehistoriasta ja menneiden tapahtumien muistelusta. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, kokeeko hän, että vanhemmat tai isovanhemmat ovat puhuneet avoimesti omaan inkeriläistaustaansa liittyvistä asioista tai vaihtoehtoisesti välttäneet puhumasta näistä asioista. Edelleen kysyttiin vastaajien suvussa koetuista pakkomuutoista sekä inkeriläisten historiaan liittyvistä tapahtumista esimerkiksi sota-aikana. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, joutuivatko hänen vanhempansa tai isovanhempansa eroon läheisistään sodan tai epävakaiden poliittisten olosuhteiden vuoksi. Tämän jälkeen esitettiin samankaltaisia sota-aikaan liittyviä kysymyksiä koskien vastaajien vanhempia tai isovanhempia, joilla ei ole inkeriläistaustaa. Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajan perhesuhteista ja kommunikaatiosta perheessä. Aluksi vastaajan tuli arvioida, kuinka läheiseksi hän kokee suhteensa vanhempiinsa. Tämän jälkeen esitettiin sekä lapsuudenperheen että nykyisen perheen kommunikointiin liittyviä väittämiä. Seuraavaksi siirryttiin selvittämään vastaajan mielen hyvinvointia. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi elämänlaadusta, elämään tyytyväisyydestä, yksinäisyydestä, ihmisiin luottamisesta ja mielialasta. Lopuksi vastaajilta kysyttiin taustatietoja. Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Multigroup Ethnic Identity Measure - Revised (MEIM-R), War Events Checklist, Thermometer Scale / Feeling Thermometer (tunnelämpömittari), Family Communication Scale (FCS), EuroHIS-8 (elämänlaatumittari), Mental Health Inventory MHI-5 (psyykkinen kuormittuneisuus), Sense of Coherence-13 SOC-13 (koherenssin tunne). Taustatietoina aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, äidinkieli, syntymämaa, siviilisääty, korkein koulutus, pääasiallinen toiminta, uskontokunta, lasten ja sisarusten lukumäärä, kotitalouden vuosibruttotulot, tiedot asumisesta ulkomailla, vanhempien ja isovanhempien syntymämaa sekä vanhempien koulutus.The survey explores the mental wellbeing of descendants of Ingric people who have experienced forced emigration, ethnic persecution and family separation in Finland today. The data focuses on the descendants' family relationships and their connection to their Ingric background, as well as on wartime experiences. First, the survey asked about the respondent's family background in Ingria, and then asked about the respondent's personal relationship to being Ingric. Next, the respondent was asked about family history and recollection of past events. Respondents were asked, for example, whether they felt that their parents or grandparents had spoken openly about matters relating to their own Ingric background or, alternatively, had avoided speaking about these matters. Respondents were also asked about forced migrations in their family and about events in the history of their Ingric relatives, for example during the war. For example, respondents were asked whether their parents or grandparents had been separated from their loved ones because of the war or unstable political circumstances. This was followed by similar questions relating to the war period for respondents' parents or grandparents who did not have an Ingria background. The survey also asked about respondents' family relationships and communication within the family. First, respondents were asked to rate how close they felt to their parents. This was followed by statements relating to communication in both the childhood family and the current family. Next, the survey moved on to examine respondents' mental well-being. Respondents were asked questions on issues such as quality of life, life satisfaction, loneliness, trusting people and mood. Finally, respondents were asked to provide background information. Measures used in the survey include Multigroup Ethnic Identity Measure - Revised (MEIM-R), War Events Checklist, Thermometer Scale / Feeling Thermometer, Family Communication Scale (FCS), EuroHIS-8 (quality of life indicator), Mental Health Inventory MHI-5 (psychological distress), Sense of Coherence-13 SOC-13. Background variables included the respondent's age, gender, mother tongue, country of birth, marital status, highest level of education, economic activity, religion, number of children and siblings, household's gross annual income, information on living abroad, parents' and grandparents' country of birth and parents' education
Eurostudent VIII: Finland 2022
No full textOpiskelijatutkimus käsittelee suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opintoihin hakeutumista, toimeentuloa, ajankäyttöä ja opiskeluun vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi kartoitetaan opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, tulevaisuuden odotuksia ja jatko-opintoihin liittyviä seikkoja. Aineisto on kerätty Eurostudent VIII-tutkimuksessa. Hanketta rahoittaa Euroopan unioni Erasmus+ -ohjelmasta. Aluksi kysyttiin suoritettavasta tutkinnosta, opiskelun aktiivisuudesta sekä uskomuksista ja mielipiteistä tulevaisuutta kohtaan valmistumisen jälkeen. Seuraavaksi tiedusteltiin aikaisemmista opinnoista, osaamisesta ja töistä, valmennuskursseille osallistumisesta, koulutukseen hakeutumisesta sekä JOO-opintojen hyödyntämisestä. Tämän jälkeen kysyttiin Covid-19-pandemian vaikutuksesta opintoihin. Edelleen kysyttiin opiskeluun liittyvistä olosuhteista sekä opintoihin ja työssäkäyntiin käytetystä ajasta. Opiskelijoita kysyttiin omasta digiosaamisesta. Kysyttiin myös tuloista ja menoista sekä niiden jakautumisesta. Seuraavaksi kysyttiin opiskelijoiden näkemyksiä kansainvälisestä liikkuvuudesta, opiskelijavaihdosta ja näihin liittyvistä mahdollistajista ja esteistä. Näiden lisäksi kysyttiin mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyen sekä opiskelijoiden näkemyksiä yhdenvertaisuudesta ja mahdollisista syrjintäkokemuksista. Taustamuuttujia ovat mm. ikä luokiteltuna, sukupuoli, opiskelusektori ja -ala luokiteltuna, opiskeluvuosi, kielitaito ja vanhempien koulutustaso. Lisäksi tieto siitä, ovatko vastaaja ja hänen vanhempansa syntyneet Suomessa ja onko vastaajalla lapsia.The data were collected for the cross-European EUROSTUDENT VIII study, forming the Finnish part of the survey. Main themes surveyed included economic circumstances and time use of students, progress in studies, international mobility, and future expectations and plans. The study was co-funded by the Erasmus+ Programme of the European Union. First, they were asked about the degree they were studying for, how active they were in their studies, and their beliefs and opinions about their future after graduation. Next, they were asked about previous studies, skills and jobs, participation in preparatory courses, enrolment in education and the use of JOO-studies. This was followed by questions about the impact of the Covid-19 pandemic on their studies. Further questions were asked about the conditions of study and the time spent studying and working. Students were asked about their own digital skills. They were also asked about their income and expenditure and how they were distributed. Next, students were asked about their views on international mobility, student exchanges and related enablers and barriers. These were followed by questions on mental health and well-being, and students' views on equality and any experiences of discrimination. Background variables included age (categorised), gender, sector and field of study (categorised), year of study, language skills and parents' level of education. In addition, information on whether the respondent and his/her parents were born in Finland and whether the respondent has children
Robots and Us Survey: United States, April 2019
No full textAineisto käsittelee yhdysvaltalaisten mielipiteitä ja suhtautumista robotteihin sekä sitä, miten vuorovaikutus muuttuu, kun ihminen korvataan robotilla. Aineisto kerättiin osana tutkimushanketta Robotit yhteiskunnassa (Robots in Society). Hankkeessa tutkitaan vuorovaikutusprosesseja ja yhteiskunnallista ymmärrystä ihmisten ja robottien kohtaamisista. Aluksi vastaajilta kysyttiin taustatietoja ja tiedusteltiin heidän persoonallisuudenpiirteitänsä. Seuraavassa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti kuuteen eri koeryhmään. Luottamuskokeessa vastaajia pyydettiin osallistumaan kuvitteelliseen pelitilanteeseen tuntemattoman henkilön, robotin tai tekoälyn kanssa. Edellisen tiedon lisäksi kokeessa muunneltiin vastustajan nimeä. Vastaajille kuvailtiin pelin toimintalogiikka, jonka jälkeen heitä pyydettiin kirjoittamaan avokenttään valitsemansa rahasumma. Toisessa kokeessa vastaajat jaettiin satunnaisesti kolmeen eri koeryhmään. Vastaajia pyydettiin kuvittelemaan itsensä hypoteettiseen työtilanteeseen. Kokeessa muunneltiin työtiimin kokoonpanoa sisällyttämällä kuviteltuun tilanteeseen yksi tai useampi robotti tai kuvailemalla pelkästään ihmisistä koostuva työtiimi. Ensimmäiseksi vastaajilta kysyttiin kyseiseen työtiimiin identifioitumisesta, jonka jälkeen heitä pyydettiin kirjoittamaan lyhyt eläytymisteksti ensimmäisestä päivästään uudessa työssä kyseisen tiimin kanssa. Kahden koeasetelman jälkeen vastaajilta kysyttiin heidän aiemmista kokemuksistansa robottien kanssa, sekä teknologiaan ja robotteihin liittyvistä asenteista ja minäpystyvyydestä. Robottien kanssa vuorovaikuttamiseen liittyviä asenteita selvitettiin koeasetelman avulla, jossa kysymyksien kehystyksessä muunneltiin robotin autonomisuusastetta (täysin etäohjattu, osin autonominen tai täysin autonominen). Aineistossa on käytetty seuraavia mittareita ja muuttujien nimissä niiden lyhenteitä: BF = Big Five Inventory (persoonallisuuspiirteet neuroottisuus, ekstroversio, openness, sovinnollisuus ja tunnollisuus), IGI = In-Group Identification: self-definition and self-investment (sisäryhmäidentifikaatio) ja RS = Robot-Use Self-Efficacy RUSH-3 (koettu robotin käytön minäpystyvyys). Lisäksi toimialat ovat muodostettu kansainvälisen toimialaluokituksen ISIC 2008 (International Standard Industrial Classification of All Economic Activities) mukaan. Aineiston taustamuuttujina ovat esimerkiksi sukupuoli, ikäluokka, asuinalue, asumismuoto, koulutus, tulotaso, päätoimi ja toimiala.The survey charted the opinions and attitudes of US citizens towards robots and how interaction changes when a human is replaced by a robot. The data was collected as part of the Robots in Society research project. The project explores interaction processes and societal understanding of human-robot encounters. First, respondents were asked about their background and personality traits. In the next section, respondents were randomly divided into six different experimental groups. In the trust test, respondents were asked to participate in a fictional game situation with a stranger, a robot or an AI. In addition to the previous information, the name of the opponent was varied. Respondents were then asked to describe the logic of the game and then asked to write the amount of money they had chosen in the open field. In the second experiment, respondents were randomly divided into three different groups. The respondents were asked to imagine themselves in a hypothetical work situation. The experiment varied the composition of the work team by including one or more robots in the imaginary situation or by describing a work team consisting solely of humans. Respondents were then asked how they identified with this work team. Respondents were then asked to write a short imaginary text about their first day in this new job with the team in question. After the two experiments, respondents were asked about their previous experiences with robots, as well as their attitudes and self-confidence towards technology and robots. Attitudes towards interacting with robots were explored through an experimental set-up in which the degree of autonomy of the robot (fully remote, partially autonomous or fully autonomous) was varied in the framing of the questions. The following scales or measures, which also appear as abbreviations in the variable names, have been used in the data: BF = A short 15-item Big Five Inventory (BFI-S) of personality dimensions (personality traits neuroticism, extroversion, openness, agreeableness and conscientiousness), IGI = In-Group Identification: self-definition and self-investment and self-investment and RS = Robot-Use Self-Efficacy RUSH-3. In addition, the employment industries are formed according to the International Standard Industrial Classification of All Economic Activities (ISIC 2008). Background variables included the respondent's gender, age group, area of residence, type of residence, highest level of education, houdehold's gross annual income, economic activity and industry of employment
Tampere University Survey for Second-year and Fourth-year Students 2022
No full textTampereen yliopiston toisen ja neljännen vuoden opiskelijoille teetetyssä kyselyssä kerätään tietoa opintojen sujuvuudesta, osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisestä sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Kysely keskittyy edellä mainittujen lisäksi kokemuksiin opiskelu- ja oppimisympäristöistä, opiskelijan palveluista, osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä etäopiskelusta. Kysely aloitettiin selvittämällä, miten vastaajan opinnot ovat edenneet, onko hän saanut tarvitsemaansa suunnitteluun liittyvää tukea sekä, ovatko opintosuunnitelma, opintotarjonta ja kurssien suoritustavat opintojen edistymistä tukevia. Seuraavaksi selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisestä. Tämän jälkeen vastaajaa pyydettiin arvioimaan oppimis- ja opiskeluympäristöjä sekä niiden toimivuutta. Edelleen vastaaja arvioi erilaisia opiskelijoiden palveluita. Seuraavaksi selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi opintoihin ja yliopistoon kiinnittymisestä, opetuksen tasa-arvoisuudesta sekä häirinnän kohtaamisesta. Viimeinen osio käsitteli opiskeluhyvinvointia ja opiskelukykyä. Vastaajat arvoivat erilaisia väittämiä liittyen esimerkiksi jaksamiseen, yksinäisyyteen ja opintojen kuormittavuuteen. Tässä yhteydessä kyselyssä hyödynnettiin opiskelu-uupumusmittaria (SBI-9). Lopuksi vastaajalta tiedusteltiin vielä Covid-19 -pandemian vaikutuksista opiskeluun. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, tiedekunta ja opintojen aloitusvuosi.The survey is conducted among second-year and fourth-year students at the Tampere University to collect information on the success of their studies, the development of their skills and expertise, and their well-being. In addition to the above, the survey focuses on experiences of study and learning environments, student services, inclusion and equality, and distance learning. The survey started by asking how the respondents' studies were progressing, whether they had received the support they needed to plan their studies, and whether the personal study plan, course options and modes of study were supporting their progress. Next, students' views on the development of their own knowledge and expertise were explored. Respondents were then asked to rate the learning and study environments and their effectiveness. Further, respondents rated a range of student services. Next, students' experiences of inclusion and equality were explored. Respondents were asked about issues such as attachment to studies and the university, equality in teaching and facing harassment. The final section dealt with student wellbeing and learning ability. Respondents rated a range of statements relating to issues such as coping, loneliness and the workload of studies. The Student Boredom Inventory (SBI-9) was used in this context. Finally, respondents were asked about the impact of the Covid-19 pandemic on their studies. Background variables included the respondent's gender, faculty and year when commenced studies
Study on Streamlining the Use of Education and Training Data: Data Producers' Survey 2023
No full textAineistossa selvitetään kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien näkemyksiä heidän hallussaan olevan tiedon käsittelystä ja luovuttamisesta sekä näihin liittyvistä haasteista. Kysely kohdistettiin varhaiskasvatuksen yksiköille, ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksille, vapaan sivistystyön oppilaitoksille sekä muille kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjille. Lisäksi mukana oli valtakunnallisia ja alueellisia järjestöjä, jotka edustavat näitä toimijoita. Aineisto kerättiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön selvityshanketta, jonka tarkoituksena oli tarkastella kasvatus- ja koulutustiedon hyödyntämisen sujuvoittamista. Ensimmäisenä teemana kyselyssä käsiteltiin kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisessä syntyvän ja siinä käsiteltävän tiedon tallentamista. Vastaajalta kysyttiin, mitä tietoja hänen edustamassaan organisaatiossa tallennetaan sisäisesti kasvatuksen tai koulutuksen järjestämistä varten. Lisäksi tiedusteltiin tietojen tallentamisesta muihin tarkoituksiin. Tämän jälkeen kysyttiin tarkemmin, mihin tietoja tallennetaan organisaatiossa ja minkälaisia ongelmia tietojen tallentamisessa on kohdattu. Vastaajalta tiedusteltiin myös, mihin organisaation tiedonkäsittelykäytännöt perustuvat, ja mistä he saavat apua mahdollisissa tiedonkäsittelyyn liittyvissä ongelmissa. Seuraavassa osiossa käsiteltiin kasvatus- ja koulutustietojen hyödyntämistä. Vastaajalta kysyttiin, hyödyntävätkö he organisaatiossaan tuottamiaan tietoja muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Vastaajan tuli myös kertoa, mitä kasvatus- ja koulutustietoja he hyödyntävät, mihin eri tarkoituksiin ja minkä sääntelyn perusteella. Lisäksi kysyttiin mahdollisista ongelmista, joita organisaatiossa on havaittu näiden tietojen hyödyntämisessä. Edelleen tiedusteltiin, luovuttaako vastaajan edustama organisaatio tuottamiaan tietoja muille toimijoille. Vastaajan tuli kertoa esimerkiksi, kenelle tietoja luovutetaan, mihin tarkoitukseen ja miten luovutus käytännössä tapahtuu. Lisäksi kysyttiin, ovatko he havainneet ongelmia tietojen luovuttamisessa. Lopuksi tiedusteltiin, hyödyntääkö organisaatio muiden toimijoiden kirjaamia ja tuottamia tietoja omassa toiminnassaan. Vastaajan tuli kuvata tätä tarkemmin ja kertoa mahdollisista havaituista ongelmista tietojen saamiseen liittyen. Taustatietoina aineistossa ovat vastauskieli, vastaajan edustama organisaatio tai organisaation yleisnimi ja organisaation alue. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The survey examines how Finnish education and training providers manage and share the information they possess, as well as the challenges they encounter in these processes. The survey targeted early childhood education and care institutions, primary and secondary education institutions, liberal education providers, and other training organizations. The data was collected as part of a Ministry of Education and Culture project aimed at streamlining the use of educational information. The first theme of the survey focused on how information is recorded and managed in the organisation of education and training. Respondents were asked what information their organisation internally stores for organising education or training, as well as for other purposes. They were also asked about the challenges encountered in data storage, the basis for their organisation's data processing practices, and where they can seek help if data processing issues arise. The next section focused on data use. Respondents were asked whether they use the data produced by their organisation for any purpose other than what it was originally collected for. Respondents were also asked which education and training data they use, for what purposes and under what regulation. They were also asked about challenges encountered in using data within their organisation and whether the data they produce is shared with other actors. Finally, respondents were asked if their organisation uses data recorded or produced by other actors and whether there are any problems encountered in obtaining the information. Background information included the language of the response and the name and region of the organisation represented by the respondent. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Eurostudent VII: Finland 2019
No full textOpiskelijatutkimus käsittelee suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opintoihin hakeutumista, opintoihin liittyviä asenteita, toimeentuloa, ajankäyttöä ja opiskeluun vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi kartoitetaan opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, tulevaisuuden odotuksia ja jatko-opintoihin liittyviä seikkoja. Aineisto on kerätty Eurostudent VII-tutkimuksessa. Hanketta rahoittaa Euroopan unioni Erasmus+ -ohjelmasta. Aluksi kysyttiin suoritettavasta tutkinnosta, opiskelun aktiivisuudesta, tulevaisuuden palkan suuruudesta sekä uskomuksista ja mielipiteistä tulevaisuutta kohtaan valmistumisen jälkeen. Seuraavaksi tiedusteltiin aikaisemmista opinnoista, osaamisesta ja töistä, valmennuskursseille osallistumisesta sekä koulutukseen hakeutumisesta. Tämän jälkeen tiedusteltiin opintojen etenemisestä sekä opiskeluun ja ansiotyöhön käytetystä ajasta. Seuraavat kysymykset koskivat opiskelijan arkea asumisjärjestelyiden ja työssäkäynnin suhteen. Lisäksi kysyttiin opiskelijan saamista taloudellisista tuista sekä tuloista ja menoista. Lopuksi kysyttiin vielä mahdollisista ulkomaan opiskelujaksoista sekä opiskelijaliikkuvuudesta sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden odotuksista ja suunnitelmista koskien opiskelua ja opiskelun jälkeistä aikaa. Taustamuuttujia ovat mm. ikä luokiteltuna, sukupuoli, opiskelusektori ja -ala luokiteltuna, opiskeluvuosi, kielitaito ja vanhempien koulutustaso. Lisäksi tieto siitä, ovatko vastaaja ja hänen vanhempansa syntyneet Suomessa ja onko vastaajalla lapsia.The data were collected for the cross-European EUROSTUDENT VII study, forming the Finnish part of the survey. Main themes surveyed included economic circumstances and time use of students, progress in studies, international mobility, and future expectations and plans. The study was co-funded by the Erasmus+ Programme of the European Union. First, they were asked about the degree they were studying for, how active they were in their studies, what their future salary might be, and their beliefs and opinions about their future after graduation. Next, they were asked about previous studies, skills and jobs, participation in preparatory courses and applying for education. This was followed by questions about progress in studies and time spent studying and working. The next questions concerned the student's daily life in terms of living arrangements and employment. In addition, questions were asked about financial support, income and expenditure. Finally, questions were asked about possible study periods abroad and student mobility, as well as about the expectations and plans of foreign degree students regarding their studies and post-study period. Background variables included age (categorised), gender, sector and field of study (categorised), year of study, language skills and parents' level of education. In addition, information on whether the respondent and his/her parents were born in Finland and whether the respondent has children
Tampere University Survey for New Degree Students: Fall 2022
No full textTampereen yliopiston uusille perustutkinto-opiskelijoille teetetyssä kyselyssä kerätään tietoa opintojen alkuun liittyvistä kokemuksista. Kyselyssä käsitellään kokemuksia tiedonsaannista, opiskelijan orientaatiosta, opiskelijatuutoroinnista sekä Tampereesta opiskelukaupunkina. Kysely aloitettiin selvittämällä, miten vastaaja löysi opintojen aloittamiseen tarvitsemaansa tietoa, ja mistä asioista olisi kaivannut enemmän tietoa ennen opintojen alkua. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan uuden opiskelijan verkkosivustoa. Seuraavaksi kysyttiin orientaatiosta. Vastaajalta tiedusteltiin, oliko hän tutustunut Moodlen uusien opiskelijoiden orientaatio-alueelta löytyviin, kaikille uusille opiskelijoille tarkoitettuihin orientaatiomateriaaleihin, ja mitkä Moodle-alueen osioista vastaaja koki hyödyllisinä. Opiskelijan tuli myös arvioida tyytyväisyytensä orientoiviin opintoihin. Seuraavaksi selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä opiskelija- ja opettajatuutoroinnista. Vastaajalta tiedusteltiin myös opintojen aloituksesta: kuinka hyvin opinnot ovat lähteneet sujumaan, ja miltä tahoilta on saanut apua opintojen aloituksen suunnitteluun. Lisäksi vastaajan tuli arvioida opiskelukokemus Tampereen yliopistossa. Lopuksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan erilaisia väittämiä liittyen Tampereeseen opiskelukaupunkina. Taustamuuttujana aineistossa on tiedekunta.The survey is conducted among new degree students at the Tampere University to collect information about their experiences of starting their studies. The survey covers experiences of access to information, student orientation, student tutoring and Tampere as a place to study. The survey started by asking respondents how they found the information they needed to start their studies and what they would have liked to know more about before starting their studies. Respondents were also asked to rate a new student's website. The next question asked about orientation. Respondents were asked whether they had looked at the orientation materials for all new students in the new student orientation area of Moodle, and which parts of the Moodle area they found most useful. Students were also asked to rate their satisfaction with the orientation. Next, students' opinions on student and teacher tutoring were sought. Respondents were also asked about the start of their studies: how well they had started and what help they had received in planning their studies. In addition, respondents were asked to evaluate their study experience at Tampere University. Finally, respondents were asked to rate different statements related to Tampere as a place to study. Background variable in the data is the respondent's faculty
Tampere University Survey for First-year International Students 2022
No full textTampereen yliopiston ensimmäisen vuoden kansainvälisille opiskelijoille teetetyssä kyselyssä kerätään tietoa ensimmäisen vuoden opiskelukokemuksista ja kiinnittymisestä opintoihin ja yliopistoon. Kysely keskittyy edellä mainittujen lisäksi henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin, opiskelija- ja opettajatuutorointiin sekä opiskelukykyyn ja hyvinvointiin. Kysely aloitettiin selvittämällä, miten vastaajan opinnot ovat edenneet, onko hän saanut tarvitsemaansa suunnitteluun liittyvää tukea sekä, miten vastaajan opintojen suunnittelu on onnistunut SISU-järjestelmässä. Seuraavaksi selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä opiskelija- ja opettajatuutoroinnista. Viimeinen osio käsitteli opintoihin kiinnittymistä ja opiskeluhyvinvointia. Vastaajat arvoivat erilaisia väittämiä liittyen esimerkiksi jaksamiseen, yksinäisyyteen ja etäopiskeluun. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, tiedekunta, tutkinnon taso, lukukausimaksujen maksaminen ja tieto työskentelystä opintojen ohella.The Tampere University survey for first-year international students collects information about their first-year study experience and their attachment to their studies and the university. In addition to the above, the survey focuses on personal study plans, student and faculty mentoring, study skills and well-being. The survey started by asking how the respondent's studies have progressed, whether they have received the planning support they need, and how successful their planning has been in SISU. The next step was to find out students' opinions on student and teacher tutoring. The final section dealt with retention and student well-being. Respondents rated different statements related to issues such as coping, loneliness and remote study. The background variables included gender, faculty, degree level, payment of tuition fees and information on working while studying
Strategic Management of Work Ability and Occupational Healthcare: Personnel Management 2018
No full textTutkimuksessa selvitettiin, miten julkisen alan organisaatioiden henkilöstön työkykyä ja työuria voidaan tukea johtamisen keinoin sekä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin organisaatioiden henkilöstöstrategioista ja henkilöstöjohtamiseen liittyvistä tavoitteista. Lisäksi tiedusteltiin, miten organisaatioissa ennakoidaan eri aihealueisiin ja niiden vaikutuksista työhyvinvointiin sekä yleisesti henkilöstöön. Edelleen tiedusteltiin, miten organisaatioissa käsitellään ja seurataan työkykyä ja -hyvinvointia. Tämän jälkeen kysyttiin tarkemmin työkyvyn ja työurien tukemisen toimenpiteistä. Myös työterveyshuollon järjestämisestä sekä näkemyksistä työterveyshuollon toiminnasta oltiin kiinnostuneita. Lisäksi työterveyshuoltoon liittyen tiedusteltiin yleisiä arvioita työterveyshuollon tilasta organisaation näkökulmasta sekä toisaalta kysyttiin myös työterveyshuollon onnistumisia. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan eri näkökulmista henkilöstön työkyvyn edistämistä ja sen tukemista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Lopuksi tiedusteltiin vielä erilaisista työkyvyn aktiivisen tuen toimintatavoista, kuten varhaisesta ja tehostetusta tuesta sekä arvioita niistä erilaisten väittämien kautta. Taustamuuttujina aineistossa ovat tehtävä ja ammattinimike sekä tieto onko johtoryhmän jäsen.The study examined how the working capacity and careers of the personnel of public sector organizations can be supported through management and in cooperation with occupational health care. First, the survey asked about the organizations' human resources strategies and objectives related to human resources management. In addition, the respondents were asked how organizations anticipate to different topic areas related to personnel management and working ability and their impact on well-being at work and on personnel in general. The respondents were also asked how organizations deal with and monitor performance and well-being at work. Further questions were then asked about measures to support work ability and careers. Also, the respondents' views about the arrangement and functioning of occupational health care was asked. In relation to occupational health care, general assessments of the state of occupational health care from an organizational point of view was asked, as well as questions about the successes of occupational health care. Next, respondents were asked to assess from different perspectives the promotion and support of the employees' working ability in cooperation with occupational health care. Finally, the respondents were asked about different types of active support for working ability, such as early and enhanced support, and their assessment of these through different statements. Background variables included the respondent's job title and whether or not the respondent is a member of a management team
Coaching Encounters in Rehabilitative Work Activities 2019-2020
No full textAineisto koostuu kahden työpajan yksilövalmennuskeskusteluiden litteraateista, jotka käsittelevät työpajojen arkista toimintaa sekä työllistymisen edistämistä. Valmennuskeskustelut ovat eri vaiheista valmennusprosessia, ja sama henkilö on tyypillisesti osallistunut useampaan taltioituun valmennuskeskusteluun. Aineistonkeruu toteutettiin osana työpajojen arkista ja tutkimuksesta riippumatonta toimintaa. Aineisto on osa Työmarkkinoiden marginaaleista kohti voimaantumista? (MARTE) -tutkimusprojektia. Vuorovaikutustilanteissa ilmeni sosiaaliseen työllistämiseen, työpajatoimintaan sekä valmennuskäytäntöihin liittyviä teemoja. Valmentajien ja valmennettavien yksilövalmennuskeskusteluissa muun muassa kartoitettiin valmentautujan työkykyä, työllistymisen esteitä, tavoitteita ja toiveita. Näiden pohjalta muodostettiin työllistymistä edistäviä suunnitelmia, jotka koostuvat sosiaalisesta ja ammatillisesta kuntouttamisesta. Keskeisiä valmennuskeskusteluissa esiintyviä aiheita ovat esimerkiksi valmentautujien toimintakyky ja elämänhallinta, työnhaku, kouluttautuminen, opiskelu sekä henkilökohtaiset tavoitteet. Taustatietoina ovat paikka, päivämäärä ja valmennuskeskustelun osallistujat. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of transcripts of individual coaching encounters, which focus on the promotion of employment and the day-to-day activities of vocational rehabilitation workshops. The coaching encounters are from different stages of the coaching process and the same person has typically participated in more than one recorded coaching encounter. The data collection was carried out as part of the day-to-day activities of the workshops, independent of the research project. The dataset is part of the From Margins of Labour Markets towards Empowerment? (MARTE) research project. The coaching encounters covered themes related to employment, workshop activities and coaching practices. In the individual coaching encounters between coaches and trainees, the trainee's work capacity, barriers to employment, goals and wishes were explored. These were used to formulate employment plans consisting of social and vocational rehabilitation. Main themes covered in the coaching encounters included the trainees' ability to function and manage their lives, searching for jobs, retraining, studying and personal goals. Background information included the coaching encounter's location, date, and participants. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish