Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt. Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus
Get PDFTämä on suositus vastuulliseen tutkijanarviointiin. Suositus on laadittu yksittäisen tutkijanarvioinnin näkökulmasta. Samoja periaatteita on syytä noudattaa myös arvioitaessa tutkimusorganisaatioita, tutkimusyksiköitä ja tutkimusta jossain laajemmassa yhteydessä. Suositusta suositellaan käytettäväksi rinnan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ansioluettelomallin kanssa
Meilicha Dôra. Poems and Prose in Greek from Renaissance and Early Modern Europe
Get PDFContains articles among others: Grigory Vorobyev, Theodore Gaza’s Translation between Diplomacy and Humanism. A List of European Countries in Pope Nicholas V's Letter to the Last Byzantine Emperor; Angelo de Patto, Uberto Decembrio’s Epitaph. A Fifteenth-century Greek-Latin Epigraph; Luigi-Alberto Sanchi, Guillaume Budé’s Greek manifesto. The Introductory Epistles of the Commentarii linguae Graecae (1529): Martin Steinrück, Rabelais' Quart livre and Greek language; Johanna Akujärvi, Neo-Latin Texts and Humanist Greek Paratexts. On Two Wittenberg Prints Dedicated to Crown Prince Erik of Sweden; Stefan Rhein, Die Griechischstudien in Deutschland und ihre universitäre Institutionalisierung im 16. Jahrhundert. Ein Überblick; Jochen Schultheiss, Profilbildung eines Dichterphilologen -Joachim Camerarius d.Ä als Verfasser, Übersetzer und Herausgeber griechischer Epigramme; Stefan Weise, Griechische Mythologie im Dienste reformatorischer Pädagogik: Zur Epensammlung Argonautica. Thebaica. Troica. Ilias parva von Lorenz Rhodoman (1588); Thomas Gärtner, Jonische Hexameter als Träger der norddeutschen Reformation; Marcela Slavíková, Γενεήν Βοίημος. Humanist Greek Poetry in the Bohemian Lands; Pieta van Beek, Ούλτραϊεκτείνων μέγα κύδος πότνια κούρη. Greek Eulogies in Honour of Anna Maria van Schurman (1607-1678); Janika Päll, German Neo-Humanism versus Rising Professionalism. Carmina Hellenica Teutonum by the Braunschweig Physician and PhiIheIIene Karl Friedrich Arend Scheller (1773-1842); Elena Ermolaeva, Three Greek Poems by the Neohumanist Vyacheslav Ivanov (1866-1949).Contains articles among others: Grigory Vorobyev, Theodore Gaza’s Translation between Diplomacy and Humanism. A List of European Countries in Pope Nicholas V's Letter to the Last Byzantine Emperor; Angelo de Patto, Uberto Decembrio’s Epitaph. A Fifteenth-century Greek-Latin Epigraph; Luigi-Alberto Sanchi, Guillaume Budé’s Greek manifesto. The Introductory Epistles of the Commentarii linguae Graecae (1529): Martin Steinrück, Rabelais' Quart livre and Greek language; Johanna Akujärvi, Neo-Latin Texts and Humanist Greek Paratexts. On Two Wittenberg Prints Dedicated to Crown Prince Erik of Sweden; Stefan Rhein, Die Griechischstudien in Deutschland und ihre universitäre Institutionalisierung im 16. Jahrhundert. Ein Überblick; Jochen Schultheiss, Profilbildung eines Dichterphilologen -Joachim Camerarius d.Ä als Verfasser, Übersetzer und Herausgeber griechischer Epigramme; Stefan Weise, Griechische Mythologie im Dienste reformatorischer Pädagogik: Zur Epensammlung Argonautica. Thebaica. Troica. Ilias parva von Lorenz Rhodoman (1588); Thomas Gärtner, Jonische Hexameter als Träger der norddeutschen Reformation; Marcela Slavíková, Γενεήν Βοίημος. Humanist Greek Poetry in the Bohemian Lands; Pieta van Beek, Ούλτραϊεκτείνων μέγα κύδος πότνια κούρη. Greek Eulogies in Honour of Anna Maria van Schurman (1607-1678); Janika Päll, German Neo-Humanism versus Rising Professionalism. Carmina Hellenica Teutonum by the Braunschweig Physician and PhiIheIIene Karl Friedrich Arend Scheller (1773-1842); Elena Ermolaeva, Three Greek Poems by the Neohumanist Vyacheslav Ivanov (1866-1949).Contains articles among others: Grigory Vorobyev, Theodore Gaza’s Translation between Diplomacy and Humanism. A List of European Countries in Pope Nicholas V's Letter to the Last Byzantine Emperor; Angelo de Patto, Uberto Decembrio’s Epitaph. A Fifteenth-century Greek-Latin Epigraph; Luigi-Alberto Sanchi, Guillaume Budé’s Greek manifesto. The Introductory Epistles of the Commentarii linguae Graecae (1529): Martin Steinrück, Rabelais' Quart livre and Greek language; Johanna Akujärvi, Neo-Latin Texts and Humanist Greek Paratexts. On Two Wittenberg Prints Dedicated to Crown Prince Erik of Sweden; Stefan Rhein, Die Griechischstudien in Deutschland und ihre universitäre Institutionalisierung im 16. Jahrhundert. Ein Überblick; Jochen Schultheiss, Profilbildung eines Dichterphilologen -Joachim Camerarius d.Ä als Verfasser, Übersetzer und Herausgeber griechischer Epigramme; Stefan Weise, Griechische Mythologie im Dienste reformatorischer Pädagogik: Zur Epensammlung Argonautica. Thebaica. Troica. Ilias parva von Lorenz Rhodoman (1588); Thomas Gärtner, Jonische Hexameter als Träger der norddeutschen Reformation; Marcela Slavíková, Γενεήν Βοίημος. Humanist Greek Poetry in the Bohemian Lands; Pieta van Beek, Ούλτραϊεκτείνων μέγα κύδος πότνια κούρη. Greek Eulogies in Honour of Anna Maria van Schurman (1607-1678); Janika Päll, German Neo-Humanism versus Rising Professionalism. Carmina Hellenica Teutonum by the Braunschweig Physician and PhiIheIIene Karl Friedrich Arend Scheller (1773-1842); Elena Ermolaeva, Three Greek Poems by the Neohumanist Vyacheslav Ivanov (1866-1949)
Nuorten taidevierailukokemukset ja kulttuurinen osallisuus Taidetestaajat-hankkeessa
Get PDFTässä Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa tutkimuksessa Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofa Laine ja tutkija Maaria Hartman selvittivät nuorten taidevierailukokemuksia sekä kulttuurista osallisuutta Taidetestaajat-hankkeessa. Taidetestaajat-hanke tarjoaa vuosina 2017–2020 kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille kaksi taidevierailua: luokat tekevät yhden vierailun lähialueellaan ja toisen pääkaupunkiseudulle tai pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Toiminnan ovat käynnistäneet ja rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden, ja hanketta on koordinoinut Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.
Tutkimus käynnistyi pilottitutkimuksella keväällä 2018 ja varsinainen tutkimusaineisto kerättiin lukuvuoden 2018–2019 aikana valtakunnallisesti valikoituneissa 10 koulussa: tutkimuksessa ovat mukana Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan, KeskiSuomen ja Lapin suurimmat kaupungit sekä jokaiselta alueelta pienempi paikkakunta, jolla on selvästi niukemmin kulttuuripalvelujen tarjontaa kuin alueen suurimmissa kaupungeissa. Jokaisessa tutkimuskoulussa toteutettiin alku- ja seurantahaastattelut samoille, tutkimukseen suostuneille oppilaille. Haastateltavien kokonaismäärä tutkimuksessa on 116. Haastattelujen lisäksi tutkijat toteuttivat etnografsta havainnointia matkustamalla kahden tutkimuskoulun kanssa Taidetestaajat-hankkeen taidevierailukohteisiin sekä havainnoimalla tutkimukseen sisältyneissä muissa pääkaupunkiseudun taidekohteissa paikan päällä tutkimusluokkien vieraillessa niissä. Lisäksi Jyväskylän tutkimuskoulun kanssa havainnoitiin Hair-musikaalivierailu Jyväskylässä. Helsingin aineiston osalta tutkimuksen tekoon osallistui myös kolme Helsingin yliopiston järjestämän Johdatus etnografseen arviointitutkimukseen -kurssin opiskelijaa.
Tutkimuksessa nuorten taidevierailukokemukset Taidetestaajat-hankkeessa osoittautuivat hyvin monenkirjaviksi. Kokemusten tutkimisessa onkin tärkeää holistisuus: se mitä tapahtuu ennen taidekohdevierailua, paikan päällä sekä vierailun jälkeen määrittää nuoren taidekokemusta. Lisäksi on huomioitava yksilölliset ja sosiaaliset tekijät, varsinkin se, että hanke toteutetaan koulu- ja luokkakontekstissa. Tutkimusjulkaisussa nuorten kulttuurista osallisuutta tarkastellaan neliportaisen tasomallin avulla. Tutkimustuloksista selviää, että Taidetestaajat-hankkeessa toteutuu osallisuuden kaksi ensimmäistä tasoa: taiteen saatavuus ja saavutettavuus sekä taiteen ja kulttuurin vastaanotto. Joidenkin nuorten kohdalla toteutuu Taidetestaajat-hankkeessa myös pääseminen mukaan taiteen suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen tai taiteesta päättämiseen. Näitä nuoria on kuitenkin vain pieni vähemmistö.
Taidekokemusten purkamisen heikkous näyttäytyi tutkimuksessa suurimpana esteenä nuorten taidekokemuksien vahvistumiselle. Taidelaitokset ovat suurelta osin tuottaneet laadukasta materiaalia kouluille, mutta syystä tai toisesta koulut eivät kuitenkaan varsinkaan vierailun jälkeistä jatko- ja purkutyöskentelyä juurikaan toteuta. Nuorten taidevierailukokemuksien erillinen purkutilaisuus olisi tarpeellinen kohteessa mahdollisesti järjestettävän yleisökeskustelun lisäksi. Vierailukokemuksen pohdinta ja purku syventäisivät taidekokemusta. Nyt toteutetun tutkimuksen seurantahaastattelutilanteet mahdollistivat kokemusten purun tutkimukseen osallistuneille: nuoret kirjasivat ensin itsenäisesti kokemuksiaan, jonka jälkeen niistä keskusteltiin yhdessä
Tutkittu ja tulkittu Ohjaamo : Nuorten ohjaus ja palvelut integraatiopyörteessä
Get PDFKirjan tutkimusartikkelit ja puheenvuorot kertovat monialaisesta Ohjaamo-toiminnasta, joka on kehittynyt 2010-luvulla merkittäväksi osaksi aikuistuvien nuorten palvelujärjestelmää. Ohjaamo pyrkii integroimaan palveluja yhteen, saman katon alle, hyödyntäen julkisten palvelujen lisäksi järjestökentän ja yritysten palveluja. Eri puolilla Suomea toimivat Ohjaamot palvelevat alle 30-vuotiaita pääasiassa kasvokkain, mutta ne toimivat myös virtuaalisesti. Tuomalla nuorten tarvitsemia palveluja yhteen pyritään saamaan niitä aiempaa helpommin saavutettaviksi ja saumattomiksi.
Nuorten toistuvasti antama positiivinen palaute kertoo siitä, että Ohjaamot ovat tarjonneet tietoa ja ohjausta tavoilla, jotka tukevat nuorten toimijuutta heidän elämänkulussaan. Kirjassa pohditaan, missä määrin ja millä tavoilla ohjaus voi olla nuorilähtöistä, kun taustalla ovat yhteiskunnan normatiiviset odotukset koulutus- ja työmarkkinakansalaisuudesta. Ammattilaiset ovat enemmän tai vähemmän sidoksissa näihin normatiivisiin odotuksiin.
Julkinen huoli työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävistä nuorista sekä palvelujen väliin putoamiset perustelevat Ohjaamo-toiminnan tarvetta ja palvelujen integraatiota, mutta kehystävät vahvasti myös tulosodotuksia, joita Ohjaamojen hartioille asetetaan niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin. Ohjauksen vaikuttavuuden tarkasteluissa tulisi mitata ohjauksen hyötyä sekä institutionaalisesti määrittyvinä tuotosodotuksina että yksilöllisesti merkityksellisenä toimijuuden vahvistumisena.
Palvelun tasalaatuisuuden, systematisoinnin ja arvioinnin tavoitteet saattavat edistää palvelun osuvuutta, mutta niillä voidaan myös vähentää Ohjaamon mahdollisuutta tarjota ennakoivaa, kokonaisvaltaista ja joustavaa palvelua nuorille. Rakenteelliset ja yhteisölliset puitteet tunnistava palvelu voi vastata paremmin nuorten tarpeisiin kuin vain yksilön kykyjen, taitojen ja persoonan kehittämiseen keskittyvä palvelu. Ohjaamoissa on tärkeää vahvistaa pohdinnan tilaa antavaa ja nuorten vertaissuhteet huomioivaa ohjausta sekä Ohjaamojen yhteiskunnallista tehtävää, jossa tuotetaan tietoa nuorten tarpeista sekä palvelujen pullonkauloista ja tarjotaan vastavoimia nuoria ulostyöntäville rakenteille
Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa: varkautelaisten arki ja hyvinvointi
No full textThe ten articles in this edited volume examine the city of Varkaus as
a small city struggling with structural change using historical
documents as well as survey and interview data. The city of Varkaus,
which has a long industrial history, has lost a large part of its
industrial jobs in the first decades of this millennium and its
population has fallen sharply in recent years. However, a survey of the
adult population shows that the inhabitants of Varkaus are typically
satisfied with their work, with their social relationships and their
lives in general. Varkaus is seen as a safe and good living environment.
A central element of well-being is couple relationship, as well as other
social relationships. The lack of well-being often stems from
unemployment, low income and feelings of not belonging to the place of
residence. Young adults value their place of residence as well as their
family relationships, but there are tensions in their life regarding
work and income. The tranquility and proximity to nature of Varkaus are
appreciated, but there are also many who long for more urban heartbeat
in their hometown.
Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi,
Suomalainen.com and Adlibris.com).Tässä kymmenestä artikkelista koostuvassa kokoomateoksessa
tarkastellaan Varkautta rakennemuutoksen kanssa kamppailevana pienenä
kaupunkina historiallisia dokumentteja sekä vuosina 2016–2017 kerättyjä
kysely- ja haastatteluaineistoa hyödyntäen. Pitkän teollisuushistorian
omaava Varkauden kaupunki on tämän vuosituhannen ensimmäisinä
vuosikymmeninä menettänyt suuren osan teollisista työpaikoistaan ja sen
väestö on supistunut voimakkaasti. Kuitenkin koko aikuisväestöä edustava
kysely kertoo, että varkautelaiset ovat tyypillisesti tyytyväisiä
työhönsä, sosiaalisiin suhteisiinsa ja elämäänsä muutenkin. Varkaus
nähdään turvallisena ja hyvän elämän puitteet tarjoavana asuinpaikkana.
Hyvinvoinnin tärkeitä osatekijöitä ovat parisuhde ja muut sosiaaliset
suhteet. Hyvinvoinnin puutteet liittyvät työttömyyteen,
pienituloisuuteen sekä ulkopuolisuuden tunteisiin suhteessa
asuinpaikkaan. Nuoret aikuiset arvostavat omaa asuinpaikkakuntaansa sekä
perhe- ja sukulaisuussuhteitaan, mutta arkielämään liittyy jännitteitä
työn ja toimeentulon osalta. Varkauden rauhallisuutta ja
luonnonläheisyyttä arvostetaan, mutta monet toivoivat siltä myös enemmän
kaupunkimaista sykettä.
Teos on saatavilla painettuna verkkokirjakaupoista (mm. Booky.fi,
Suomalainen.com ja Adlibris.com).
Sisällys
Esipuhe
Johdanto: Varkautta tutkimassa / Pekka Kuusela, Vilma Hänninen &
Antti Kouvo
Varkaus yhteiskunnallisten murrosten näyttämönä 1900-luvun alusta
nykypäivään / Hannu Itkonen & Arto Nevala
Varkautelaiset töissä: Työn piirteet ja tulevaisuudennäkymät
pikkukaupungissa / Antero Puhakka
Perhe ja perhesuhteet naisten ja miesten hyvinvoinnin perustana
Varkaudessa / Anna-Maija Castrén & Antti Kouvo
Varkautelaisten sosiaaliset suhteet hyvinvoinnin osatekijöinä /
Vilma Hänninen & Katja Lötjönen
Varkautelaisten hyvinvointi ja sen vaihtelua selittävät yhteiskunnan
sosiaalisen laadun tekijät / Reeta Kankaanpää, Tomi Mäki-Opas &
Marja Vaarama
Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin suhde sosiaalisen riskin tilanteissa
/ Aini Pehkonen & Timo Toikko
Onko Varkaudessa Y-sukupolvea? / Pekka Kuusela, Katja Lötjönen &
Mikko Saastamoinen
Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa
ja arjessa / Mervi Issakainen & Vilma Hänninen
Nuorten aikuisten turvallisuuden kokemukset pikkukaupungissa /
Janissa Miettinen, Taru Kekoni, Riitta Vornanen & Juha
Hämäläinen
Päätteeksi: Varkaus sinnittelevänä pienenä teollisuuskaupunkina /
Vilma Hännine
Ympäristö, politiikka ja julkisuus: Kolme tapaustutkimusta journalistisen julkisuuden rakentumisesta ja merkityksestä ympäristöpolitiikassa
No full textAccording to this study, the relation between media and politics in the field of environmental politics is defined by the increasing cultural significance of environmental protection from the 1970s to the present. In the newspaper coverage of the three environmental conflicts studied, changes on the frames, narration and opinion-giving of journalism resonated with this cultural change. However, the significance of environmental protection in the framing, narration and opinion-giving of journalism was greater in the national newspaper studied compared to the local newspapers selected based on their proximity to the conflict sites. Styles of argumentation appeared to be more case dependent. The increasing cultural significance of environmental protection did not have a clear effect on how arguments were legitimated.Tutkimuksen perusteella median ja politiikan välisen suhteen rakentumista ympäristöpolitiikan toimintakentällä määrittelee ympäristönsuojelun kulttuurisen painoarvon merkittävä vahvistuminen 1970-luvulta nykypäivään. Tutkituissa tapauksissa journalismin kehykset, kerronta ja mielipiteenilmaisu virittyivät pitkälti tämän kulttuurisen muutoksen mukaisesti. Ympäristökiistojen tapahtumapaikkoihin kiinnittyvän paikallisjulkisuuden ja valtakunnallisen julkisuuden välillä vaikuttaisi tässä suhteessa olevan kuitenkin myös selkeitä eroja. Toimijoiden näkökulmasta ympäristön pilaamisen oikeuttamisesta journalistisessa julkisuudessa on tullut hankalampaa ja ympäristönsuojelun merkityksen suorasta kiistämisestä riskialtista. Järkeilyn tyylissä ei tutkituissa tapauksissa havaittu vastaavanlaisia eroja. Julkisuus ei muuttunut konfliktihakuisemmaksi. Ympäristöön liittyvän tiedon, ympäristönsuojelun arvon tai vilpillisyyteen liittyvien epäilysten merkitys kiistoperusteena vaihteli tapauksittain.
Sisällys
1 Johdanto2 Medioituminen ympäristöpolitiikan toimintakentällä3 Kolme ympäristökiistaa4 Ympäristökiistojen diskursiivinen rakentuminen5 Ympäristökiistojen puhuvat toimijat ja julkisuuskäytännöt6 Journalismi ympäristökiistojen jäsentäjänä7 Järkeilyn tyyli ympäristökiistoissa8 Yhteenveto: Ympäristökiistat ja julkisuuden logiikk
Uudistuva sosiaali- ja terveysala
No full textThis research-based edited volume offers a clear, multifaceted and
practical overview of the Finnish health and social care sector trends
in the 2020s. The health and social care reform is again current as new
ways of organising the sector are being developed on the foundation of
the reform that fell through in spring 2019.
The book introduces the Finnish health and social care services
reform from three perspectives. The first part of the book looks at the
sector from a macro perspective, that is, from the perspective of the
service system reform. The articles deal with a historical overview of
previous reforms, integration, and research on effectiveness and
cost-effectiveness. The second part focuses on the organisational level
issues such as reform of management and know-how and the challenges
digitalisation poses for the health and social services. The third part
of the book centres on the perspective of the people who implement the
changes. The themes of the articles include care workers’ multi-actor
collaboration, person-centred case management and client
involvement.
The book is based on research done at the University of Eastern
Finland as well as Finnish and international research literature. The
authors represent various disciplines: health and social management,
social work, social psychology and other social sciences and law. The
book is aimed at managers and professionals, experts, decision makers,
researchers and teachers in the field of health and social care. It is
also suitable as a textbook for management studies at the university
level.
Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi,
Suomalainen.com and Adlibris.com).Tämä tutkimukseen perustuva kokoomateos tarjoaa selkeän, monipuolisen ja käytännönläheisen yleiskatsauksen siitä, mihin suuntaan suomalainen sosiaali- ja terveysala on kehittymässä 2020-luvulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on jälleen hyvin ajankohtainen, kun keväällä 2019 kariutuneen uudistuksen perustalle ollaan rakentamassa uudenlaisia hyvinvointialueita tai sote-maakuntia ja monialaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia.
Kirjassa avataan monipuolisesti maamme sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistumista kolmesta eri näkökulmasta. Teoksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalaa makrotason eli palvelujärjestelmän uudistumisen näkökulmasta. Artikkelien aiheina ovat historiallinen katsaus aiempiin uudistuksiin, integraatio sekä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkimus. Toinen osa kohdistuu organisaatiotason kysymyksiin, kuten johtamisen ja osaamisen uudistumiseen sekä sosiaali- ja terveysalan digitalisaation haasteisiin. Kirjan kolmas osa keskittyy sosiaali- ja terveysalan muutoksiin niitä toteuttavien ihmisten näkökulmasta. Artikkeleiden teemoina ovat sote-työntekijöiden monitoimijainen yhteistyö, asiakaslähtöinen palveluohjaus sekä asiakasosallisuus.
Kirja pohjautuu Itä-Suomen yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin sekä kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Kirjoittajat edustavat monia eri tieteenaloja: sosiaali- ja terveysjohtamista, sosiaalityötä, sosiaalipsykologiaa ja muita yhteiskuntatieteitä sekä oikeustieteitä. Kirja on suunnattu sosiaali- ja terveysalan johtajille ja ammattilaisille, asiantuntijoille, päätöksentekijöille, tutkijoille ja opettajille. Se soveltuu myös oppikirjaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johtamisopintoihin.
Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com.
Sisällys
Esipuhe / Anneli Hujala & Helena Taskinen
OSA I: Sosiaali-ja terveyspalvelujärjestelmä liikkeessä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen – virstanpylväitä menneestä ja suuntia tulevasta / Pauli Rautiainen, Helena Taskinen & Sari Rissanen
Integraatio – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ydintä / Helena Taskinen & Anneli Hujala
Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkiminen / Janissa Miettinen, Kirsikka Selander & Ismo Linnosmaa
OSA II: Organisaatiot uuden edessä
Integroiva johtaminen / Anneli Hujala, Erja Mustonen, Charlotte Klinga, Johanna Lammintakanen, Sanna Laulainen & Helena Taskinen
Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa / Sanna Laulainen, Joakim Zitting & Vuokko Niiranen
Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa / Kaija Saranto, Ulla-Mari Kinnunen, Virpi Jylhä & Eija Kivekäs
OSA III Ihmiset muutoksen toteuttajina
Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena / Kaarina Mönkkönen & Taru Kekoni
Asiakaslähtöinen palveluohjaus / Hanna Ristolainen, Päivi Roivas, Erja Mustonen & Anneli Hujala
Asiakkaan ääni – osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet / Tuula Kivinen, Heidi Vanjusov & Riitta Vornane
Marin kirjakielten termistön kehitys 1920- ja 1930-luvulla: Elollista luontoa tutkivat tieteet
No full textMarilaiset saivat 1920-luvun Neuvostoliitossa mahdollisuuden vapaasti kehittää kirjakieltään. Reilun vuosikymmenen aikana luotiin eri tieteenaloja varten runsaasti termistöä, jota hyödynnettiin marinkielisissä oppikirjoissa. Poliittinen tilanne kuitenkin muuttui 1930-luvun lopussa, ja marin kielen omapohjainen kehittyminen katkesi. Marilaiset termit korvattiin venäjänkielisillä vastineillaan.
Tämä teos on ensimmäinen laaja ja yksityiskohtainen tutkimus marin kielten 1920- ja 1930-luvun sanastonkehittelyn tuloksista. Elollista luontoa tutkivien tieteiden termistöä on kirjassa kuvattu syvällisesti tieteenalojen käsitteistä lähtien. Lisäksi on kartoitettu niitä morfologisia ja semanttisia keinoja, joiden avulla uusia sanoja muodostettiin.
Teos sisältää yleistajuisen johdannon marien ja heidän kirjakieltensä historiaan. Näin kirja soveltuu paitsi kielentutkijoiden myös kaikkien marin kielestä kiinnostuneiden käyttöön
Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille
Get PDFOhje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille
God praxis inom utvärdering av forskare. Nationell rekommendation för ansvarsfull utvärdering
Get PDFDetta är en rekommendation för ansvarsfull utvärdering av forskare. Rekommendationen har utarbetats för utvärdering av enskilda forskare. Samma principer bör också följas vid utvärderingen av forskningsorganisationer, forskningsenheter och forskning i ett större sammanhang.
Rekommendationen rekommenderas att användas tillsammans med Forskningsetiska delegationens modell till meritförteckning för forskare