Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Oikeudelliset todistelunrajoitteet rikosasiassa
Get PDFOikeudelliset todistelunrajoitteet rikosasiassa on oikeustieteellinen väitöstutkimus, jossa tarkennetaan todistusoikeuden käsitteistöä ja yleisiä oppeja jäsentämällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä kehittyneitäperiaatteita todistelunrajoitteista ja todisteen hyödyntämiskielloista suhteessa uudistettuihin, kansallisiin todistelua rajoittaviin säännöksiin.
Todistelun vapautta rajoittavien oikeusnormien vaikutusta pyritään kuvaamaan aikaisempaa monipuolisemmin ja kehittämään käsitteellinen viitekehys, jolla voidaan kuvata kaikkia oikeudellisia todistelunrajoitteita sekä niiden toimintatapaa. Perustana on tällaisten normien kolmen keskeisen ominaisuuden eli kohteen, joustavuudenja ulottuvuuden erottaminen.
Tutkimus on hyödyksi paitsi todistusoikeuden tutkijoille myös käytännön juristeille, jotka yhä useammin joutuvat arvioimaan oikeudellisten todistelunrajoitteiden soveltuvuutta ja vaikutuksia.
OTM, KTK, VT Jurkka Jämsä on opiskellut Tampereen ja Helsingin yliopistoissa sekä työskennellyt valmistumisensa jälkeen pääosin tuomioistuinlaitoksessa.
Väitöskirja : Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2021
Nuorten taidevierailukokemukset ja kulttuurinen osallisuus Taidetestaajat-hankkeessa
Get PDFTässä Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa tutkimuksessa Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofa Laine ja tutkija Maaria Hartman selvittivät nuorten taidevierailukokemuksia sekä kulttuurista osallisuutta Taidetestaajat-hankkeessa. Taidetestaajat-hanke tarjoaa vuosina 2017–2020 kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille kaksi taidevierailua: luokat tekevät yhden vierailun lähialueellaan ja toisen pääkaupunkiseudulle tai pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Toiminnan ovat käynnistäneet ja rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden, ja hanketta on koordinoinut Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.
Tutkimus käynnistyi pilottitutkimuksella keväällä 2018 ja varsinainen tutkimusaineisto kerättiin lukuvuoden 2018–2019 aikana valtakunnallisesti valikoituneissa 10 koulussa: tutkimuksessa ovat mukana Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan, KeskiSuomen ja Lapin suurimmat kaupungit sekä jokaiselta alueelta pienempi paikkakunta, jolla on selvästi niukemmin kulttuuripalvelujen tarjontaa kuin alueen suurimmissa kaupungeissa. Jokaisessa tutkimuskoulussa toteutettiin alku- ja seurantahaastattelut samoille, tutkimukseen suostuneille oppilaille. Haastateltavien kokonaismäärä tutkimuksessa on 116. Haastattelujen lisäksi tutkijat toteuttivat etnografsta havainnointia matkustamalla kahden tutkimuskoulun kanssa Taidetestaajat-hankkeen taidevierailukohteisiin sekä havainnoimalla tutkimukseen sisältyneissä muissa pääkaupunkiseudun taidekohteissa paikan päällä tutkimusluokkien vieraillessa niissä. Lisäksi Jyväskylän tutkimuskoulun kanssa havainnoitiin Hair-musikaalivierailu Jyväskylässä. Helsingin aineiston osalta tutkimuksen tekoon osallistui myös kolme Helsingin yliopiston järjestämän Johdatus etnografseen arviointitutkimukseen -kurssin opiskelijaa.
Tutkimuksessa nuorten taidevierailukokemukset Taidetestaajat-hankkeessa osoittautuivat hyvin monenkirjaviksi. Kokemusten tutkimisessa onkin tärkeää holistisuus: se mitä tapahtuu ennen taidekohdevierailua, paikan päällä sekä vierailun jälkeen määrittää nuoren taidekokemusta. Lisäksi on huomioitava yksilölliset ja sosiaaliset tekijät, varsinkin se, että hanke toteutetaan koulu- ja luokkakontekstissa. Tutkimusjulkaisussa nuorten kulttuurista osallisuutta tarkastellaan neliportaisen tasomallin avulla. Tutkimustuloksista selviää, että Taidetestaajat-hankkeessa toteutuu osallisuuden kaksi ensimmäistä tasoa: taiteen saatavuus ja saavutettavuus sekä taiteen ja kulttuurin vastaanotto. Joidenkin nuorten kohdalla toteutuu Taidetestaajat-hankkeessa myös pääseminen mukaan taiteen suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen tai taiteesta päättämiseen. Näitä nuoria on kuitenkin vain pieni vähemmistö.
Taidekokemusten purkamisen heikkous näyttäytyi tutkimuksessa suurimpana esteenä nuorten taidekokemuksien vahvistumiselle. Taidelaitokset ovat suurelta osin tuottaneet laadukasta materiaalia kouluille, mutta syystä tai toisesta koulut eivät kuitenkaan varsinkaan vierailun jälkeistä jatko- ja purkutyöskentelyä juurikaan toteuta. Nuorten taidevierailukokemuksien erillinen purkutilaisuus olisi tarpeellinen kohteessa mahdollisesti järjestettävän yleisökeskustelun lisäksi. Vierailukokemuksen pohdinta ja purku syventäisivät taidekokemusta. Nyt toteutetun tutkimuksen seurantahaastattelutilanteet mahdollistivat kokemusten purun tutkimukseen osallistuneille: nuoret kirjasivat ensin itsenäisesti kokemuksiaan, jonka jälkeen niistä keskusteltiin yhdessä
Wilhelm Ramsay. Livslång vandring i Fennoskandia
Get PDFWilhelm Ramsay (1865–1928) är en av våra mest kända geologer, upphovsman till begreppet Fennoskandia. Han beskev också Finlands maritima gränser under kvartärtid. Genom att förnya undervisning och forskning i geologi och mineralogi lade han grunden för den moderna geologiska forskningen i Finland.
Boken beskriver Wilhelm Ramsays liv och gärning, hans familj och hans stora krets av släktingar, vänner och kolleger, hans omfattande studier utomlands och hans många och långa resor till Kolahalvön och i ryska Karelen.
Ramsay blev mycket uppskattad av samtiden, han beskrivs som en vänsäll, humoristisk och rättfram medmänniska. Brev och anteckningar av Ramsay citeras och hans forskningsresultat refereras. Boken är rikligt illustrerad med Ramsays och hans elevers fotografier från de många och långa resorna.Wilhelm Ramsay (1865–1928) är en av våra mest kända geologer, upphovsman till begreppet Fennoskandia. Han beskev också Finlands maritima gränser under kvartärtid. Genom att förnya undervisning och forskning i geologi och mineralogi lade han grunden för den moderna geologiska forskningen i Finland.
Boken beskriver Wilhelm Ramsays liv och gärning, hans familj och hans stora krets av släktingar, vänner och kolleger, hans omfattande studier utomlands och hans många och långa resor till Kolahalvön och i ryska Karelen.
Ramsay blev mycket uppskattad av samtiden, han beskrivs som en vänsäll, humoristisk och rättfram medmänniska. Brev och anteckningar av Ramsay citeras och hans forskningsresultat refereras. Boken är rikligt illustrerad med Ramsays och hans elevers fotografier från de många och långa resorna.Wilhelm Ramsay (1865–1928) är en av våra mest kända geologer, upphovsman till begreppet Fennoskandia. Han beskev också Finlands maritima gränser under kvartärtid. Genom att förnya undervisning och forskning i geologi och mineralogi lade han grunden för den moderna geologiska forskningen i Finland.
Boken beskriver Wilhelm Ramsays liv och gärning, hans familj och hans stora krets av släktingar, vänner och kolleger, hans omfattande studier utomlands och hans många och långa resor till Kolahalvön och i ryska Karelen.
Ramsay blev mycket uppskattad av samtiden, han beskrivs som en vänsäll, humoristisk och rättfram medmänniska. Brev och anteckningar av Ramsay citeras och hans forskningsresultat refereras. Boken är rikligt illustrerad med Ramsays och hans elevers fotografier från de många och långa resorna
Representations of Fear: Verbalising Emotion in Ancient Roman Folk Narrative
No full textThis book deals with folk narratives expressing some of the basic fears of ancient Roman culture. These included, on the one hand, threats to the survival of the family, especially concerning children, pregnant women and to some extent also young men, and, on the other hand, the hidden dangers of the urban environment, especially places such as sewers, cemeteries, crossroads, inns and harbours.
Human existence was precarious in many ways in antiquity: success could swiftly turn into misfortune, health into illness and death, with disastrous consequences for the most important social network in this era, the family. These misfortunes could be difficult to cope with, and adversity, calamity and death had to be made intelligible emotionally. By verbalizing fear – in the form of stories of demons, witches, ghosts and wild animals – it could be endowed with a concrete shape.
The argument of this book proceeds from the assumption that the act of narrating stories helps us to make sense of our lives and the world we live in. In narrative, we articulate our emotions, thoughts and opinions, voice our hopes and desires, our anxieties and fears. The therapeutic power of stories lies in their ability to provide a space for reflection on the difficulties and anxieties in life.
The concept of emotional topography is introduced as an analytical tool in studying the relation between space, emotions and time. Certain places were associated with one range of emotions during the day and another at night, such as a cemetery, which at night evoked dread and disgust. Other places, such as for example inns, could evoke a sense of unease regardless of the time of day; they were places where horrendous things might take place, where you risked encountering everything from murderous inn-keepers to werewolves
Uudistuva sosiaali- ja terveysala
No full textThis research-based edited volume offers a clear, multifaceted and
practical overview of the Finnish health and social care sector trends
in the 2020s. The health and social care reform is again current as new
ways of organising the sector are being developed on the foundation of
the reform that fell through in spring 2019.
The book introduces the Finnish health and social care services
reform from three perspectives. The first part of the book looks at the
sector from a macro perspective, that is, from the perspective of the
service system reform. The articles deal with a historical overview of
previous reforms, integration, and research on effectiveness and
cost-effectiveness. The second part focuses on the organisational level
issues such as reform of management and know-how and the challenges
digitalisation poses for the health and social services. The third part
of the book centres on the perspective of the people who implement the
changes. The themes of the articles include care workers’ multi-actor
collaboration, person-centred case management and client
involvement.
The book is based on research done at the University of Eastern
Finland as well as Finnish and international research literature. The
authors represent various disciplines: health and social management,
social work, social psychology and other social sciences and law. The
book is aimed at managers and professionals, experts, decision makers,
researchers and teachers in the field of health and social care. It is
also suitable as a textbook for management studies at the university
level.
Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi,
Suomalainen.com and Adlibris.com).Tämä tutkimukseen perustuva kokoomateos tarjoaa selkeän, monipuolisen ja käytännönläheisen yleiskatsauksen siitä, mihin suuntaan suomalainen sosiaali- ja terveysala on kehittymässä 2020-luvulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on jälleen hyvin ajankohtainen, kun keväällä 2019 kariutuneen uudistuksen perustalle ollaan rakentamassa uudenlaisia hyvinvointialueita tai sote-maakuntia ja monialaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia.
Kirjassa avataan monipuolisesti maamme sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistumista kolmesta eri näkökulmasta. Teoksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalaa makrotason eli palvelujärjestelmän uudistumisen näkökulmasta. Artikkelien aiheina ovat historiallinen katsaus aiempiin uudistuksiin, integraatio sekä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkimus. Toinen osa kohdistuu organisaatiotason kysymyksiin, kuten johtamisen ja osaamisen uudistumiseen sekä sosiaali- ja terveysalan digitalisaation haasteisiin. Kirjan kolmas osa keskittyy sosiaali- ja terveysalan muutoksiin niitä toteuttavien ihmisten näkökulmasta. Artikkeleiden teemoina ovat sote-työntekijöiden monitoimijainen yhteistyö, asiakaslähtöinen palveluohjaus sekä asiakasosallisuus.
Kirja pohjautuu Itä-Suomen yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin sekä kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Kirjoittajat edustavat monia eri tieteenaloja: sosiaali- ja terveysjohtamista, sosiaalityötä, sosiaalipsykologiaa ja muita yhteiskuntatieteitä sekä oikeustieteitä. Kirja on suunnattu sosiaali- ja terveysalan johtajille ja ammattilaisille, asiantuntijoille, päätöksentekijöille, tutkijoille ja opettajille. Se soveltuu myös oppikirjaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johtamisopintoihin.
Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com.
Sisällys
Esipuhe / Anneli Hujala & Helena Taskinen
OSA I: Sosiaali-ja terveyspalvelujärjestelmä liikkeessä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen – virstanpylväitä menneestä ja suuntia tulevasta / Pauli Rautiainen, Helena Taskinen & Sari Rissanen
Integraatio – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ydintä / Helena Taskinen & Anneli Hujala
Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkiminen / Janissa Miettinen, Kirsikka Selander & Ismo Linnosmaa
OSA II: Organisaatiot uuden edessä
Integroiva johtaminen / Anneli Hujala, Erja Mustonen, Charlotte Klinga, Johanna Lammintakanen, Sanna Laulainen & Helena Taskinen
Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa / Sanna Laulainen, Joakim Zitting & Vuokko Niiranen
Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa / Kaija Saranto, Ulla-Mari Kinnunen, Virpi Jylhä & Eija Kivekäs
OSA III Ihmiset muutoksen toteuttajina
Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena / Kaarina Mönkkönen & Taru Kekoni
Asiakaslähtöinen palveluohjaus / Hanna Ristolainen, Päivi Roivas, Erja Mustonen & Anneli Hujala
Asiakkaan ääni – osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet / Tuula Kivinen, Heidi Vanjusov & Riitta Vornane
Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa: varkautelaisten arki ja hyvinvointi
No full textThe ten articles in this edited volume examine the city of Varkaus as
a small city struggling with structural change using historical
documents as well as survey and interview data. The city of Varkaus,
which has a long industrial history, has lost a large part of its
industrial jobs in the first decades of this millennium and its
population has fallen sharply in recent years. However, a survey of the
adult population shows that the inhabitants of Varkaus are typically
satisfied with their work, with their social relationships and their
lives in general. Varkaus is seen as a safe and good living environment.
A central element of well-being is couple relationship, as well as other
social relationships. The lack of well-being often stems from
unemployment, low income and feelings of not belonging to the place of
residence. Young adults value their place of residence as well as their
family relationships, but there are tensions in their life regarding
work and income. The tranquility and proximity to nature of Varkaus are
appreciated, but there are also many who long for more urban heartbeat
in their hometown.
Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi,
Suomalainen.com and Adlibris.com).Tässä kymmenestä artikkelista koostuvassa kokoomateoksessa
tarkastellaan Varkautta rakennemuutoksen kanssa kamppailevana pienenä
kaupunkina historiallisia dokumentteja sekä vuosina 2016–2017 kerättyjä
kysely- ja haastatteluaineistoa hyödyntäen. Pitkän teollisuushistorian
omaava Varkauden kaupunki on tämän vuosituhannen ensimmäisinä
vuosikymmeninä menettänyt suuren osan teollisista työpaikoistaan ja sen
väestö on supistunut voimakkaasti. Kuitenkin koko aikuisväestöä edustava
kysely kertoo, että varkautelaiset ovat tyypillisesti tyytyväisiä
työhönsä, sosiaalisiin suhteisiinsa ja elämäänsä muutenkin. Varkaus
nähdään turvallisena ja hyvän elämän puitteet tarjoavana asuinpaikkana.
Hyvinvoinnin tärkeitä osatekijöitä ovat parisuhde ja muut sosiaaliset
suhteet. Hyvinvoinnin puutteet liittyvät työttömyyteen,
pienituloisuuteen sekä ulkopuolisuuden tunteisiin suhteessa
asuinpaikkaan. Nuoret aikuiset arvostavat omaa asuinpaikkakuntaansa sekä
perhe- ja sukulaisuussuhteitaan, mutta arkielämään liittyy jännitteitä
työn ja toimeentulon osalta. Varkauden rauhallisuutta ja
luonnonläheisyyttä arvostetaan, mutta monet toivoivat siltä myös enemmän
kaupunkimaista sykettä.
Teos on saatavilla painettuna verkkokirjakaupoista (mm. Booky.fi,
Suomalainen.com ja Adlibris.com).
Sisällys
Esipuhe
Johdanto: Varkautta tutkimassa / Pekka Kuusela, Vilma Hänninen &
Antti Kouvo
Varkaus yhteiskunnallisten murrosten näyttämönä 1900-luvun alusta
nykypäivään / Hannu Itkonen & Arto Nevala
Varkautelaiset töissä: Työn piirteet ja tulevaisuudennäkymät
pikkukaupungissa / Antero Puhakka
Perhe ja perhesuhteet naisten ja miesten hyvinvoinnin perustana
Varkaudessa / Anna-Maija Castrén & Antti Kouvo
Varkautelaisten sosiaaliset suhteet hyvinvoinnin osatekijöinä /
Vilma Hänninen & Katja Lötjönen
Varkautelaisten hyvinvointi ja sen vaihtelua selittävät yhteiskunnan
sosiaalisen laadun tekijät / Reeta Kankaanpää, Tomi Mäki-Opas &
Marja Vaarama
Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin suhde sosiaalisen riskin tilanteissa
/ Aini Pehkonen & Timo Toikko
Onko Varkaudessa Y-sukupolvea? / Pekka Kuusela, Katja Lötjönen &
Mikko Saastamoinen
Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa
ja arjessa / Mervi Issakainen & Vilma Hänninen
Nuorten aikuisten turvallisuuden kokemukset pikkukaupungissa /
Janissa Miettinen, Taru Kekoni, Riitta Vornanen & Juha
Hämäläinen
Päätteeksi: Varkaus sinnittelevänä pienenä teollisuuskaupunkina /
Vilma Hännine
Talous, sääntely, ohjaus: Tarkastuksen ja valvonnan ajankohtaiskysymyksiä
No full textThis edited volume provides original research about various current auditing and evaluation topics. Over the past decade, the field of auditing has experienced substantial changes. The articles cover, for instance, such topics as audit quality and price of auditing, performance of internal auditing, XBRL and the debt costs, risk management in local governments and ownership steering of government-owned-enterprises.
This book will be of value to practitioners, students and academics interested in contemporary aspects of external and internal auditing, evaluation and oversight of service providers and evaluation.Tilintarkastus ja valvonta ovat olleet merkittävien muutosten kohteena viime vuosina niihin kohdistuneiden sääntelyuudistusten, palvelujen ulkoistamisen ja toimintojen yhtiöittämisen vuoksi. Tämä teos sisältää tieteellisesti tutkittua tietoa tarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin ajankohtaisista kysymyksistä. Teoksen artikkelit käsittelevät esimerkiksi yhtiöjärjestyksen tarkastamista, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen laatua, tilintarkastuksen hintaa, epävarmojen veropositioiden merkitystä, XBRL:n käyttöönottoa tilinpäätösraportoinnissa, kuntien riskienhallintaa, ulkoistettujen palveluiden valvontaa sekä omistajaohjausta julkisella sektorilla. Monitieteisen otteen ansiosta kirja on monipuolinen kooste tilintarkastuksesta, valvonnasta ja arvioinnista.
Teos soveltuu esimerkiksi tilintarkastuksen ja arvioinnin ammattilaisille, opiskelijoille ja tutkijoille
Hiphop Suomessa: Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä
Get PDFHiphopiksi nimitetään New Yorkissa Yhdysvalloissa 1970-luvulla samanaikaisesti kehittyneitä musiikillisen, sanallisen, kehollisen ja kuvataiteellisen ilmaisun ja kommunikaation muotoja: rap-musiikkia ja -lyriikkaa, DJ-toimintaa, breikkausta ja graffitia. Näitä nuorison katukulttuurina syntyneitä lajeja yhdistää erityisesti performatiivisuus, vuorovaikutteisuus sekä usein myös kilpailuhenkisyys. 1980-luvun alusta alkaen hiphop kasvoi maailmanlaajuiseksi nuorisokulttuuriksi. Suomeen ensimmäiset vaikutteet saapuivat vuosien 1983–1984 aikoihin, jonka jälkeen etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla maassa, hiphopin harrastajista alkoi muodostua omaleimaisia paikallisia vertaisyhteisöjä. Kulttuurin muodot vakiintuivat 1990-luvun kuluessa. Vaikka rap-musiikki on tänä päivänä hiphopin näkyvin ilmentymä populaarikulttuurissa, ovat kaikki hiphopin elementit edelleen myös nuorten omaehtoista toimintaa. Kuten Yhdysvalloissa ja monessa Euroopan maassa, myös Suomessa hiphop-kulttuurin tarjoamat keinot luovuuteen ja itseilmaisuun ovat löytäneet tiensä myös kouluopetukseen ja valtiollisesti tuettuun nuorten harrastetoimintaan.
Hiphop-kulttuurin tutkimuksesta on samalla kasvanut kansainvälinen, monitieteinen akateeminen tutkimusalue. Hiphop-tutkimus on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta, joka tarkastelee kulttuurin ilmiöitä ja merkityksiä muuttuvassa maailmassa. Suomessa hiphop-kulttuurin tutkimuksen tueksi perustettiin vuonna 2014 Nuorisotutkimusseuran yhteyteen itsenäinen Hiphop Suomessa: suuntauksia ja sukupolvia -tutkimusverkosto. Verkoston tarkoituksena on koota yhteen Suomessa tehtävää hiphop-tutkimusta akateemisesta oppialasta ja tutkijanuran vaiheesta riippumatta sekä edistää tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuoropuhelua tutkimuskentän kanssa. Käsillä oleva teos on syntynyt tutkimusverkoston piirissä osana Koneen säätiön rahoittamaa kaksivuotista Hiphop Suomessa -hanketta (2016–2018).
Hiphop Suomessa: Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä on kirja, jossa tutkijat ja kulttuurin toimijat kohtaavat: se sisältää sekä vertaisarvioituja tieteellisiä että taiteen ja taustojen tekijöiden kokemusasiantuntemukseen perustuvia ääniä. Samalla kun kirja valottaa hiphop-kulttuurin vaiheita ja ilmaisumuotoja, sen tavoitteena on rakentaa siltoja akateemisen ja tutkimuskentän oman analyysin välille sekä edistää hiphopille ominaisen suullisen ja toiminnallisen kulttuurin kirjallista dokumentointia.
Kirja jakautuu temaattisesti kolmeen osioon, joissa tieteelliset ja kulttuurin tekijöiden artikkelit ovat lomittain. Kirjan ensimmäinen osa luo katsauksia hiphopin varhaisiin vaiheisiin ja vertaiskulttuureihin graffitin, breikin sekä improvisoidun räpin osalta. Kirjan toinen osa keskittyy räppäämiseen ja räppiin. Kirjoittajat käsittelevät ensin suomenkieliseen räppiin liittyviä aitouden ja autenttisuuden diskursseja. Sen jälkeen analyysin kohteena ovat yhteiskunnalliset teemat alkaen rap-kappaleiden sisältämistä sosiaalipoliittisista ja ekokriittisistä kannonotoista aina uskontoon, rotuun ja sukupuoleen. Kirjan kolmannessa osassa kulttuurin välittäjät ja taustan tekijät, kuten DJ:t, toimittajat, tuottajat sekä hiphop-työpajojen vetäjät, valottavat niitä osia hiphop-kulttuurista, jotka eivät suoraan näy yleisölle taiteellisen tuotannon tai performanssin muodossa. Kirjan yhteensä 18 tekstiä sisältävät myös kaksi nuoren sukupolven harrastajan henkilökuvaa, mikä kertoo siitä, että hiphop-kulttuuri on elävä ja jatkuvasti uusiutuva osa nykykulttuuria Suomessa
Itsenäistyvä nuori, vahvistuva toimija
Get PDFPunaisen Ristin Nuorten turvatalolla Espoossa tuetaan itsenäistyviä nuoria perhe-, verkosto- ja yksilötuen sekä vapaaehtoisen tukikummitoiminnan keinoin. Tukitoimintaan osallistuu täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevia nuoria, joiden itsenäistymisen sysäyksenä voivat toimia lukuisat erilaiset tekijät. Yhteistä siirtymille on, että ulkoisen tekijän vuoksi itsenäistyminen on edessä nopeammin kuin nuori tai hänen läheisensä ovat mahdollisesti osanneet ennakoida.
Tutkimusaineiston muodostavat kahdeksan haastattelua (ITU-toiminnan ammattilaistahoja n=5 ja siihen osallistuneen/osallistuvan nuoren sosiaaliseen verkostoon kuuluvia henkilöitä n=3). Ammattilaistahoja edustavat ITU-hanketta koordinoiva Punainen Risti, Espoon kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden lastensuojelu ja Espoon asuntojen asumisneuvonta.
Tutkimusaineisto ohjasi sitä, mitkä käsitteet nousivat tärkeiksi; tutkimuksen edetessä kävi ilmeiseksi, että haastateltavat palasivat usein tiettyihin teemoihin, kuten läheisten merkitykseen ja perhetyöhön. Toistuvasti esiintyneet aihepiirit eriteltiin teemoittain, ja niitä luettiin suhteessa tutkimuskirjallisuuteen. Keskeiseksi tutkimuksessa muodostuivatkin toimijuuden, sosiaalinen verkoston, siirtymän ja itsenäistymisen käsitteet. Sosiaaliset suhteet, itsenäisyys ja autonomisuus ja niiden keskinäinen suhde tarjosivat hedelmällisen lähtökohdan tulkita ITU-toiminnan sisältöä ja tavoitteita.
Toimijuudella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan ihmisen kykyä tehdä päätöksiä ja valintoja omassa elämässään. Toimijuuden voi ymmärtää paikantuneena ja tilannekohtaisena. Näin tulee näkyviin toimijuuden relationaalinen ulottuvuus: toimijuus – autonomisenakin – kiinnittyy suhteisiin ja vuorovaikutukseen (Juvonen 2015, 164; Emirbayer & Mische, 973–974). Relationaalinen toimijuus määrittyy pikemminkin ihmisten keskinäisen riippuvuuden kuin riippumattomuuden kautta (Juvonen 2015, 42).
Tutkimuksessa esiin nousivat nuoren toimijuus ja sosiaalisen verkoston merkitys tukitoiminnassa, sekä itsenäistymiselle asetetut tavoitteet. Millaiseksi itsenäistyminen muotoutuu? Millainen on elämänvaihe, jota leimaa odottaminen – nuori on syystä tai toisesta muutoksen edessä, mutta uuden elämänvaiheen arki, suunta ja tavoitteet ovat vasta muotoutumassa. Voiko itsenäistymistä tavoitellessa koskaan tulla valmista?
ITU-toiminnan lähestymistapa kaihtaa itsenäistymisen määrittelemistä yksiselitteiseksi lineaariseksi siirtymäksi, jossa nuori irtaantuu lapsuudenkodista ja tuen tarpeista suuntautuen kohti itsenäistä elämää. Siirtymä ei johda vääjäämättä tuen tarpeista irtautumiseen. Kyse ei siis ole siirtymästä kohti ennalta tiedossa olevaa päätepistettä. Siirtymän jälkeisenä vaiheena voi häämöttää edessä itsenäinen asuminen, kotiinpaluu tai jokin muu vaihtoehto, eikä mikään näistä välttämättä näyttäydy epäonnistuneena itsenäistymisenä. Lineaarisesti etenevä elämänkulku ei välttämättä kuvasta kovin hyvin nuorten elämäntilanteita – tai edes toiveita.
Itsenäistyminen ei ole siirtymä kohti riippumattomuutta, vaan merkitsee ihmisten keskinäisten riippuvuussuhteiden muovautumista uudenlaisiksi (Cameron ym. 2018). Inhimillisen tarvitsevuuden ja sosiaalisten suhteiden merkityksen painottaminen on ITU-toiminnassa huomattavan keskeisellä sijalla. Tämä on havaittavissa siinä, millaiseksi itsenäistymisen käsite määrittyy; itsenäistymisen tukeminen tarkoittaa hankkeessa ensisijaisesti toimijuuden vahvistumista. Toimijuus ei rakennu irrallaan sosiaalisesta todellisuudesta, vaan se kiinnittyy ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin ja ilmenee niissä (Juvonen 2015, 41–42, 164; Emirbayer & Mische 1998, 973–974). Tärkeässä roolissa on siis nuoren sosiaalinen verkosto. Toimivat ihmissuhteet ovat erityisen olennaisia yhteiskuntaan kiinnittymisessä tilanteessa, jossa työn tai koulutuksen kautta rakentuvat sidokset puuttuvat (Suutari 2002, 106–107). Nuori määrittelee ITU-toiminnassa perheensä lähtökohtaisesti itse, ja vanhempien lisäksi siihen voi kuulua esimerkiksi sisaruksia, kummitäti tai kummisetä, muita sukulaisia tai nuorelle läheisiä aikuisia.
Tutkimuksen mukaan toimijuuden vahvistumisen yksi osa-alue on 1) nuoren sosiaalisten suhteiden vahvistuminen ja parantunut kommunikaatio. Näin toiminnassa huomioidaan ihmisyyteen väistämättä kuuluvat keskinäiset riippuvuudet ja sosiaaliset suhteet.
Toinen osa-alue on 2) arjenhallinta. Arjenhallintaa voidaan tarkastella konkreettisten toimien, kuten vuorokausirytmin, rahankäytön ja byrokratian hallitsemisen avulla. Ammattilaiset olivat kuitenkin yhtä mieltä, että vaikka arkirutiinien hallitseminen on tärkeää ja jossakin määrin suojaa välivaiheeseen sisältyviltä vaaroilta, se ei yksinään ole riittävä tavoite.
Kolmas osa-alue on 3) nuoren oma kokemus toimijuutensa vahvistumisesta. Vaikka mikä tahansa toimijuus ei missä tahansa tilanteessa ole välttämättä toivottavaa, kokemuksen korostamiseen kiteytyy monia ITU-toiminnalle olennaisia ominaispiirteitä: joustavuus, ulkokohtaisten kriteerien karttaminen ja tietoisuus odotusten normatiivisesta luonteesta.
Nuoren sosiaalisten suhteiden vahvistuminen ja kommunikaation parantuminen, arjenhallinta ja nuoren oma kokemus toimijuutensa vahvistumisesta muodostavat yhdessä tilanteen, johon itsenäistymisen tuki tähtää. Yhden osatavoitteen täyttyminen ei riitä yksin ratkaisemaan sitä, onko tuen päättäminen ajankohtaista, vaan kyse on niiden muodostamasta kokonaisuudesta. Kun tuki päätetään lopettaa, se tehdään kaikkien osallisten kesken yksissä tuumin. Selvää on, että nuoren näkemys omasta elämäntilanteestaan on vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa keskeinen. Itsenäistyväksi nuoreksi määrittyykin ITU-toiminnassa ennen kaikkea vahvistuva toimija
Öppen tillgång till forskningspublikationer Forskarsamfundets nationella policy och åtgärdsprogram 2020–2025: Delpolicy för öppen tillgång till journal- och konferensartiklar
No full textMålet med denna policy är att garantera att forskningssamfundet och de som tillämpar forskning har tillgång till forskningsbaserad kunskap på ett sätt som aldrig tidigare varit möjligt. Policyn för öppen tillgång till vetenskapliga publikationer fastställer principer, mål och åtgärder. Genom att förbinda sig till och främja dessa kan forskarsamfundet i Finland uppnå en jämlik tillgång till forskningsbaserad information.
Policyn består av gemensamma principer och delpolicyer. Målen och åtgärderna fastställs i delpolicyerna. I principerna fastställs de allmänna villkoren för strävan efter öppen tillgångtill forskningspublikationer. De uttrycker viktiga principerna som forskningssamfundet bör hålla fast vid för att uppnå öppenhet.Målet med denna policy är att garantera att forskningssamfundet och de som tillämpar forskning har tillgång till forskningsbaserad kunskap på ett sätt som aldrig tidigare varit möjligt. Policyn för öppen tillgång till vetenskapliga publikationer fastställer principer, mål och åtgärder. Genom att förbinda sig till och främja dessa kan forskarsamfundet i Finland uppnå en jämlik tillgång till forskningsbaserad information.
Policyn består av gemensamma principer och delpolicyer. Målen och åtgärderna fastställs i delpolicyerna. I principerna fastställs de allmänna villkoren för strävan efter öppen tillgång till forskningspublikationer. De uttrycker viktiga principerna som forskningssamfundet bör hålla fast vid för att uppnå öppenhet