Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Pirstoutuvatko työurat? Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa
No full textThe stability and quality of work careers are major social and economic issues, as the funding of the Nordic welfare state is based on the employment of working-age people and the tax revenue collected from work, production and consumption. This edited volume examines how work careers have developed in specific industrial sectors and at different levels of education in recent decades.
The research results are based on the linked employer-employee data of Statistics Finland, company statistics and interviews with industry experts. Careers are examined from several different perspectives, including career stability, employment status, income development, mobility between industries and places of work, and on-the-job training.
Based on the results, careers have not weakened between cohorts on average in Finland. Instead of the often-expressed perception of greater job instability, there is high stability of employment combined with high mobility within the careers, owing to the high frequency of changing industries and jobs. However, the career development of women and the low-skilled lags behind that of men and the more highly educated, meaning that equality in earnings has not progressed. Other key findings of the study suggest that adult education differs according to the level of education, and that companies’ investments in intangible capital anticipate positive career outcomes for employees.Työurien vakaus ja laatu ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ja talouspoliittisia kysymyksiä, sillä pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus perustuu työikäisten työssäkäyntiin sekä työstä, tuotannosta ja kulutuksesta kerättävään verotuloon. Tässä kokoomateoksessa tarkastellaan, millaisiksi työurat ovat viime vuosikymmeninä muotoutuneet viennin kannalta tärkeillä teollisuusaloilla.
Tutkimustulokset perustuvat yritysten ja työntekijöiden kokonaisrekisteriaineistoon, yritystilastoihin ja teollisuustoimialojen asiantuntijoiden haastatteluihin. Työuria tarkastellaan teoksessa useista eri näkökulmista, joita ovat työllisyyden vakaus, työssäolo, työtulojen kehitys, liikkuvuus toimialojen ja toimipaikkojen välillä sekä uudelleenkouluttautuminen.
Tulosten perusteella työurat eivät ole Suomessa keskimäärin heikentyneet eikä julkisuudessa usein esitetty käsitys työurien aiempaa suuremmasta epävakaudesta pidä paikkaansa. Kuitenkin naisten ja matalasti koulutettujen työurat ja palkkakehitys jäävät miehistä ja paremmin koulutetuista jälkeen eli työurien tasa-arvo ei ole edistynyt. Tutkimuksen muita keskeisiä johtopäätöksiä on, että aikuiskouluttautuminen eriytyy koulutustason mukaan ja että yritysten investoinnit aineettomaan pääomaan ennakoivat henkilöstölle myönteisiä työuratulemia.
Sisällys
Esipuhe
Teknologian työllisyys- ja työuravaikutukset: Paljon populaareja oletuksia, vähemmän empiiristä tietoa / Satu Ojala & Pasi Pyöriä
Teknologia, metsä ja kemia: Suomen teollisuus viime vuosikymmenillä / Pasi Pyöriä, Esa Jokinen, Katri-Maria Järvinen & Liudmila Lipiäinen
Työurien tutkimus: Käsitteelliset, teoreettiset ja empiiriset lähtökohdat / Pasi Pyöriä
Kilpailuetua ja yhteistä oppimista: Mitä teollisuusaloilla ajatellaan osaamisesta? / Esa Jokinen
Teollisuustyöntekijöiden työurat 14 kohortilla: Pirstoutuneet vai vakautuneet? / Aart-Jan Riekhoff, Satu Ojala & Pasi Pyöriä
Teollisuusalojen naisten ja miesten työtulot koulutusaloittain ja toimialoittain neljällä kohortilla / Satu Ojala
Työssä oppiminen teollisuusaloilla: Erikoisammattitutkintojen vaikutus tuloihin, työllisyyteen ja työttömyyteen / Satu Ojala & Liudmila Lipiäinen
Yrityksen kannattavuus ja investoinnit aineettomaan pääomaan henkilöstön työuran kannalta / Pasi Pyöriä, Satu Ojala & Liudmila Lipiäinen
Kehitettävänä työelämän tasa-arvo, kouluttautuminen työuralla ja yritysten kyky luoda uutta menestystä / Satu Ojala, Pasi Pyöriä & Esa Jokine
Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa: varkautelaisten arki ja hyvinvointi
No full textThe ten articles in this edited volume examine the city of Varkaus as
a small city struggling with structural change using historical
documents as well as survey and interview data. The city of Varkaus,
which has a long industrial history, has lost a large part of its
industrial jobs in the first decades of this millennium and its
population has fallen sharply in recent years. However, a survey of the
adult population shows that the inhabitants of Varkaus are typically
satisfied with their work, with their social relationships and their
lives in general. Varkaus is seen as a safe and good living environment.
A central element of well-being is couple relationship, as well as other
social relationships. The lack of well-being often stems from
unemployment, low income and feelings of not belonging to the place of
residence. Young adults value their place of residence as well as their
family relationships, but there are tensions in their life regarding
work and income. The tranquility and proximity to nature of Varkaus are
appreciated, but there are also many who long for more urban heartbeat
in their hometown.
Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi,
Suomalainen.com and Adlibris.com).Tässä kymmenestä artikkelista koostuvassa kokoomateoksessa
tarkastellaan Varkautta rakennemuutoksen kanssa kamppailevana pienenä
kaupunkina historiallisia dokumentteja sekä vuosina 2016–2017 kerättyjä
kysely- ja haastatteluaineistoa hyödyntäen. Pitkän teollisuushistorian
omaava Varkauden kaupunki on tämän vuosituhannen ensimmäisinä
vuosikymmeninä menettänyt suuren osan teollisista työpaikoistaan ja sen
väestö on supistunut voimakkaasti. Kuitenkin koko aikuisväestöä edustava
kysely kertoo, että varkautelaiset ovat tyypillisesti tyytyväisiä
työhönsä, sosiaalisiin suhteisiinsa ja elämäänsä muutenkin. Varkaus
nähdään turvallisena ja hyvän elämän puitteet tarjoavana asuinpaikkana.
Hyvinvoinnin tärkeitä osatekijöitä ovat parisuhde ja muut sosiaaliset
suhteet. Hyvinvoinnin puutteet liittyvät työttömyyteen,
pienituloisuuteen sekä ulkopuolisuuden tunteisiin suhteessa
asuinpaikkaan. Nuoret aikuiset arvostavat omaa asuinpaikkakuntaansa sekä
perhe- ja sukulaisuussuhteitaan, mutta arkielämään liittyy jännitteitä
työn ja toimeentulon osalta. Varkauden rauhallisuutta ja
luonnonläheisyyttä arvostetaan, mutta monet toivoivat siltä myös enemmän
kaupunkimaista sykettä.
Teos on saatavilla painettuna verkkokirjakaupoista (mm. Booky.fi,
Suomalainen.com ja Adlibris.com).
Sisällys
Esipuhe
Johdanto: Varkautta tutkimassa / Pekka Kuusela, Vilma Hänninen &
Antti Kouvo
Varkaus yhteiskunnallisten murrosten näyttämönä 1900-luvun alusta
nykypäivään / Hannu Itkonen & Arto Nevala
Varkautelaiset töissä: Työn piirteet ja tulevaisuudennäkymät
pikkukaupungissa / Antero Puhakka
Perhe ja perhesuhteet naisten ja miesten hyvinvoinnin perustana
Varkaudessa / Anna-Maija Castrén & Antti Kouvo
Varkautelaisten sosiaaliset suhteet hyvinvoinnin osatekijöinä /
Vilma Hänninen & Katja Lötjönen
Varkautelaisten hyvinvointi ja sen vaihtelua selittävät yhteiskunnan
sosiaalisen laadun tekijät / Reeta Kankaanpää, Tomi Mäki-Opas &
Marja Vaarama
Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin suhde sosiaalisen riskin tilanteissa
/ Aini Pehkonen & Timo Toikko
Onko Varkaudessa Y-sukupolvea? / Pekka Kuusela, Katja Lötjönen &
Mikko Saastamoinen
Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa
ja arjessa / Mervi Issakainen & Vilma Hänninen
Nuorten aikuisten turvallisuuden kokemukset pikkukaupungissa /
Janissa Miettinen, Taru Kekoni, Riitta Vornanen & Juha
Hämäläinen
Päätteeksi: Varkaus sinnittelevänä pienenä teollisuuskaupunkina /
Vilma Hännine
Pirstoutuvatko työurat? Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa
No full textThe stability and quality of work careers are major social and economic issues, as the funding of the Nordic welfare state is based on the employment of working-age people and the tax revenue collected from work, production and consumption. This edited volume examines how work careers have developed in specific industrial sectors and at different levels of education in recent decades.
The research results are based on the linked employer-employee data of Statistics Finland, company statistics and interviews with industry experts. Careers are examined from several different perspectives, including career stability, employment status, income development, mobility between industries and places of work, and on-the-job training.
Based on the results, careers have not weakened between cohorts on average in Finland. Instead of the often-expressed perception of greater job instability, there is high stability of employment combined with high mobility within the careers, owing to the high frequency of changing industries and jobs. However, the career development of women and the low-skilled lags behind that of men and the more highly educated, meaning that equality in earnings has not progressed. Other key findings of the study suggest that adult education differs according to the level of education, and that companies’ investments in intangible capital anticipate positive career outcomes for employees.Työurien vakaus ja laatu ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ja talouspoliittisia kysymyksiä, sillä pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus perustuu työikäisten työssäkäyntiin sekä työstä, tuotannosta ja kulutuksesta kerättävään verotuloon. Tässä kokoomateoksessa tarkastellaan, millaisiksi työurat ovat viime vuosikymmeninä muotoutuneet viennin kannalta tärkeillä teollisuusaloilla.
Tutkimustulokset perustuvat yritysten ja työntekijöiden kokonaisrekisteriaineistoon, yritystilastoihin ja teollisuustoimialojen asiantuntijoiden haastatteluihin. Työuria tarkastellaan teoksessa useista eri näkökulmista, joita ovat työllisyyden vakaus, työssäolo, työtulojen kehitys, liikkuvuus toimialojen ja toimipaikkojen välillä sekä uudelleenkouluttautuminen.
Tulosten perusteella työurat eivät ole Suomessa keskimäärin heikentyneet eikä julkisuudessa usein esitetty käsitys työurien aiempaa suuremmasta epävakaudesta pidä paikkaansa. Kuitenkin naisten ja matalasti koulutettujen työurat ja palkkakehitys jäävät miehistä ja paremmin koulutetuista jälkeen eli työurien tasa-arvo ei ole edistynyt. Tutkimuksen muita keskeisiä johtopäätöksiä on, että aikuiskouluttautuminen eriytyy koulutustason mukaan ja että yritysten investoinnit aineettomaan pääomaan ennakoivat henkilöstölle myönteisiä työuratulemia.
Sisällys
Esipuhe
Teknologian työllisyys- ja työuravaikutukset: Paljon populaareja oletuksia, vähemmän empiiristä tietoa / Satu Ojala & Pasi Pyöriä
Teknologia, metsä ja kemia: Suomen teollisuus viime vuosikymmenillä / Pasi Pyöriä, Esa Jokinen, Katri-Maria Järvinen & Liudmila Lipiäinen
Työurien tutkimus: Käsitteelliset, teoreettiset ja empiiriset lähtökohdat / Pasi Pyöriä
Kilpailuetua ja yhteistä oppimista: Mitä teollisuusaloilla ajatellaan osaamisesta? / Esa Jokinen
Teollisuustyöntekijöiden työurat 14 kohortilla: Pirstoutuneet vai vakautuneet? / Aart-Jan Riekhoff, Satu Ojala & Pasi Pyöriä
Teollisuusalojen naisten ja miesten työtulot koulutusaloittain ja toimialoittain neljällä kohortilla / Satu Ojala
Työssä oppiminen teollisuusaloilla: Erikoisammattitutkintojen vaikutus tuloihin, työllisyyteen ja työttömyyteen / Satu Ojala & Liudmila Lipiäinen
Yrityksen kannattavuus ja investoinnit aineettomaan pääomaan henkilöstön työuran kannalta / Pasi Pyöriä, Satu Ojala & Liudmila Lipiäinen
Kehitettävänä työelämän tasa-arvo, kouluttautuminen työuralla ja yritysten kyky luoda uutta menestystä / Satu Ojala, Pasi Pyöriä & Esa Jokine
Good practice in researcher evaluation. Recommendation for the responsible evaluation of a researcher in Finland
Get PDFThis is a recommendation for the responsible evaluation of a researcher. This recommendation has been drafted from the point of view of an individual researcher evaluation. The same principles should be followed when evaluating research organizations, research units, and research in a broader context. The recommendation is recommended to use in conjunction with The Finnish Advisory Board on Research Integrity’s (TENK) template for a researcher’s curriculum vitae
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä: Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi
Get PDFSuomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1997 syntyneen ikäluokan lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Lasten elämänkulkua seurataan syntymästä täysi-ikäisyyteen asti ryhmissä, jotka perustuvat vanhempien syntymävaltioon. Raportissa tarkastellaan lasten vanhempien sosioekonomista asemaa, terveyttä ja perhesuhteita. Lasten hyvinvointia tutkitaan usealla ulottuvuudella: koulutus, somaattinen ja psyykkinen terveys, lastensuojelu ja rikollisuus. Lisäksi tutkitaan lasten asuinpaikkojen alueellista jakautumista kaupunki–maaseutu-ulottuvuudella ja maakunnittain sekä lasten asuinalueiden piirteitä.
Tutkimusaineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimusaineistoa, johon on kerätty useita eri rekisteritietoja kaikista Suomessa vuonna 1997 syntyneistä henkilöistä sikiöajalta täysi-ikäisyyteen. Raportti on jatkoa aiemmalle samaan aineistoon perustuvalle seurantatutkimukselle, jonka tutkimuskohteena oli muutoin koko vuonna 1997 syntynyt ikäluokka mutta eivät erikseen ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset.
Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista 5,2 prosentilla toinen vanhemmista ja 1,7 prosentilla molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin riippumatta siitä, ovatko heidän vanhempansa syntyneet Suomessa vai ulkomailla. Kaikki ikäluokan lapset eivät kuitenkaan nauttineet samassa määrin ikäluokalle tavanomaisesta myönteisestä kasvuympäristöstä ja kehityksestä. Tulos koskee sekä Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia että lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Osalla vanhemmista arkea kuormittivat vanhempien matala koulutustaso, toimeentulo-ongelmat sekä terveysongelmat. Joillain nuorista peruskoulu sujui heikosti ja koulutuspolku katkesi peruskoulun jälkeen. Osalla lapsista mielenterveyden ja käyttäytymisen ongelmia tai kasvuympäristön ja kehityksen vaarantavia tekijöitä pyrittiin hoitamaan erikoissairaanhoidon ja lastensuojelupalveluiden avulla.
Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset kuitenkin erosivat jossain määrin Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista, kun tarkasteltavana olivat edellä kuvatut asiat ja palvelut. Eroja oli sen mukaan, onko vanhemmista toinen vai molemmat syntyneet ulkomailla, sekä sen mukaan, missä maassa vanhemmat ovat syntyneet. Yhteistä koko ikäluokalle oli, että vanhemmuutta kuormittavat tekijät, kuten vanhempien toimeentulovaikeudet, olivat yhteydessä lapselle haitallisiin kehityskulkuihin. Lapset, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla, asuivat tyypillisemmin kaupunkialueella ja maakunnista Uudellamaalla kuin Suomessa syntyneiden vanhempien lapset. Raportin johtopäätöksissä pohditaan hyvinvointipoliittisia toimia, joilla voidaan edistää ulkomailla syntyneiden vanhempien ja heidän lastensa sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia ja koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta
Tupo ja media: Talous- ja työmarkkinapoliittisen julkisuuden toimintahorisontit kolmella vuosikymmenellä
No full textThe book explores the public political arena of Helsingin Sanomat in
three prominent Finnish labor market cases. It analyzes how this arena
supported or undermined the power positions of each side and the
reaching of the contract. The cases in study are the first proper
general agreement in 1968 (Liinamaa 1) and the endeavors for so-called
“social contract” by the Government of Esko Aho (1991) and Juha Sipilä
(2015). The study identifies changes and continuities in the political
discourses, in the ways of making validity claims in political
argumentation, and in media/journalistic interventionism. These content
analytical viewpoints illustrate the theoretical ideas about
mediatization of politics presented in the book. By analyzing
corporatist and pluralist aspects of decision making, the book opens a
view in the relationships among labor market organizations, the
Government, and the media in the three decades studied.Teoksessa kuvataan, millainen julkisen politikoinnin areena Helsingin Sanomissa rakentui kolmessa merkittävässä työmarkkinatapauksessa ja miten tämä areena tuki tai horjutti sopimusten syntyä ja osapuolten asemaa. Tarkasteltavina ovat vuonna 1968 solmittu Suomen ensimmäinen varsinainen tulopoliittinen sopimus (Liinamaa 1) sekä Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitusten yritykset niin sanotuiksi ”yhteiskuntasopimuksiksi” vuosina 1991 ja 2015. Tutkimuksen kohteena olevista jutuista tunnistetaan muutoksia ja pysyvyyksiä, jotka liittyvät niin tulopolitiikan puhetapoihin, julkisen argumentoinnin tapoihin kuin median/journalismin toimintaan. Nämä sisällönanalyysin näkökulmat havainnollistavat kirjassa esitettäviä politiikan medioitumista koskevia teoreettisia ideoita. Päätöksenteon korporatistisia ja pluralistisia piirteitä analysoimalla kirja avaa näkymän siihen, miten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja median suhde on eri vuosikymmeninä julkisuudessa asettunut.
Teos on saatavilla painettuna mm. Booky.fi ja Adlibris -verkkokirjakaupoista.
Sisällys
1 Johdanto2 Kilpailukykyä ja edunvalvontaa3 Kolmikanta avautuu julkisuuteen4 Referoinnista tarinointiin5 Talous- ja työmarkkinapolitiikan medioituminen kolmella vuosikymmenelläLähteetLiite 1: Aineistot, menetelmät ja reliabiliteett
Käyttöliittymä vaaleihin: Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista
No full textVoting advice applications (VAA) have supported Finnish voters for over 20 years in their voting decisions in general elections. Most Finnish VAAs are planned and provided by the media, and they are based on matching opinions of individual candidates with an individual VAA users before elections. Nowadays, in Finland, VAAs are important for almost all age groups. Among the youngest voters VAAs are viewed as the most important source of information to support voting decisions.Vaalikoneilla on Suomessa yli 20 vuoden historia. Suurin osa suomalaisista vaalikoneista on median toteuttamia ehdokasvaalikoneita. Niiden merkitys vaalitiedon lähteenä on kohonnut maassamme merkittäväksi lähes kaikissa äänioikeutettujen ikäryhmissä. Nuorimmille äänestäjille vaalikoneet ovat jo merkittävin äänestyspäätösten tietolähde.
Teos tarjoaa ajantasaisen ja kattavan kuvan vaalikoneiden nykyisestä asemasta suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä ja viestintäkentässä. Uusia tutkimuksellisia näkökulmia ovat vaalikonejournalismi sekä ehdokkaiden näkemykset vaalikoneista. Tutkimusaineisto koostuu valitsijakyselyistä, vaalikoneiden analyysista, vaalikoneita koskevista uutisista sekä ehdokkaiden, kampanjavastaavien ja vaalikoneiden tekijöiden haastatteluista. Kirja lähestyy vaalikoneita erilaisista demokratianäkökohdista ja pohtii laajasti myös vaalikoneiden kehittämismahdollisuuksia.
Sisällys
1 Johdanto2 Vaalikoneiden suosio, kohderyhmät ja laatukriteerit3 Vaalikoneiden kirjo kaksissa vaaleissa4 Vaalikoneista aineksia vertailuihin ja tukea tentteihin ja henkilöjuttuihin5 Presidentinvaalin päiväjärjestys ja vaalikoneiden agendat6 Vaalikoneiden käyttömäärät ja käyttötavat sekä mielipiteet vaalikoneista7 Vaalikoneiden vaikutukset äänestyspäätöksiin8 Ehdokasnäkökulma vaalikoneisiin9 Suomalaiset vaalikoneet ja vaalikonejournalismi 2020-luvullaLähteetLiittee
Shaping and Re-shaping the Boundaries of Working Life
No full textThis edited book offers a series of short essay-type chapters covering a broad variety of topics related to how labour markets, work and working life are continuously changing. The book has a strong cross-national approach and stresses the importance of studying both microlevel changes within macrolevel contexts as well as the microlevel mechanisms of changes at the macrolevel.
The chapters are grouped in four parts. Part I deals with how life courses have changed, with special focus on the entry of women to the labour market and the determinants of their economic contribution. Part II discusses two circuits of labour migration: that of mostly high-skilled and regulated work and that of mostly low-skilled and unregulated work. However, it also shows that the boundaries between those two are not always clear. Part III focuses on how work itself is changing, using the examples of women attorneys’ pro-bono work in Finland and Poland and the use of lean management in the Nordic public sector. Finally, in Part IV the authors explore the power of institutions and ideas in reshaping the way we work while labour markets are under pressure.
CONTENTS
Preface / Pertti Koistinen
Shaping and reshaping boundaries of work: A framework for analysing complex and multifaceted change / Aart-Jan Riekhoff
PART I : THE LIFE COURSE AND GENDER IN THE LABOUR MARKET
Welfare state entry and exit over the life course: Employment and the sustainability of the welfare state in different worlds of welfare / Olli Kangas, Joakim Palme & Markus Kainu
Cross-national analysis of women’s economic contribution / Saki Kudo
PART II: VARIETIES OF MIGRATION AND WORK
Crossing the boundary to Europe: Finns on transnational careers in the European Union / Saara Koikkalainen
Examining the role of institutions in shaping migrant reproductive labour / Merita Jokela
Polish posted workers in the transnational space of subcontracting: Making ethnographic sense of new employment relations / Anna Matyska
PART III: NEW WAYS OF WORKING
“It is also about helping people”: Women attorneys’ commitment to public service and incentives for pro bono work in Finland and Poland / Marta Choroszewicz
The rise of lean organisations in Nordic countries: How recent changes in public sector management are shaping working life / Armi Mustosmäki, Tomi Oinas & Timo Anttila
PART IV: THE POLITICS AND POSSIBILITIES OF CHANGING WORK
Labour market reforms in times of globalisation / Aart-Jan Riekhoff
Decentralisation in the context of the competitiveness discourse: The Finnish labour market relations system since 2008 / Paul Jonker-Hoffrén
Alternative for work, low-income supplement or investment? Exploring the idea of basic income in the Finnish public debate / Johanna PerkiöTämä kokoomateos tarjoaa kokonaiskuvan muuttuvista työmarkkinarakenteista sekä ihmisten arkielämään vaikuttavista tekijöistä. Teoksessa selvitetään myös, kuinka instituutioita, ideoita ja politiikkaa voidaan hyödyntää vaihtoehtoisten tulevaisuudennäkymien tavoittelussa.
Kirjan luvut keskittyvät neljään pääteemaan, jotka ovat elämänkulku ja sukupuoli työmarkkinoilla, työ ja muuttoliike, uudet työskentelymuodot sekä työelämään vaikuttamisen mahdollisuudet ja politiikat. Kirjoittajat yhdistävät historiallisia katsauksia, teoreettista pohdintaa, kvantitatiivista analyysiä ja etnografista kenttätyötä monitieteiseksi kokonaisuudeksi
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025
Get PDFAvoimen tieteen ja tutkimuksen julistus kokoaa suomalaisen tutkimusyhteisön yhteisen avoimen tieteen ja tutkimuksen vision äärelle. Visiona on, että avoin tiede ja tutkimus ovat saumaton osa tutkijoiden arkea ja tukevat paitsi tutkimustuotosten vaikuttavuutta myös tutkimuksen laatua. Lisäksi visiossa suomalainen tutkimusyhteisö nähdään avoimen tieteen ja tutkimuksen kansainvälisenä edelläkävijänä.
Vision toteutumisen askelmerkit on kirjattu avoimen tieteen ja tutkimuksen missioon. Missiona on
edistää avoimuutta tieteen perusarvona kaikessa tutkimusyhteisön toiminnassa
vahvistaa yhteiskunnan sivistystä ja innovaatiotoimintaa, ja
parantaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen tuotosten ja niihin perustuvien oppimateriaalien laatua sekä tutkimustuotosten sujuvaa liikkuvuutta ja vaikuttavuutta koko yhteiskunnassa tutkijoiden ja tutkimusryhmien välillä, tutkimusalojen välillä, tutkimuksen ja koulutuksen välillä, tutkijoiden, yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välillä sekä tutkijoiden ja yhteiskunnallisten päättäjien sekä kansalaisten välillä. 
Deklaration för öppen vetenskap och forskning 2020–2025
Get PDFDeklarationen för öppen vetenskap och forskning är det finländska forskarsamfundets gemensamma vision. Enligt visionen skall öppen vetenskap och forskning vara en del av forskarnas vardag, och öppenhet ska stödja både genomslagskraften av de olika slutprodukter som forskningen resulterar i och forskningens kvalitet. Det finländska forskarsamfundet skall också vara en internationell föregångare inom öppen vetenskap och forskning.
Vägen till förverkligande av visionen beskrivs i missionen för öppen vetenskap och forskning. Missionen är att:
främja öppenhet som ett grundläggande värde inom forskarsamfundets hela verksamhet,
förstärka samhällets bildningsnivå och innovationsverksamhet och
förbättra kvaliteten på vetenskaplig och konstnärlig forskning och de läromedel som grundar sig på dem samt ett smidigt utbyte och genomslag av forskningsoutput i hela samhället, mellan forskare och forskargrupper, mellan forskningsområden, mellan forskning och utbildning, mellan forskare och företag, den offentliga sektorn samt tredje sektorn och mellan forskare och samhälleliga beslutsfattare samt medborgare. Deklarationen för öppen vetenskap och forskning är det finländska forskarsamfundets gemensamma vision. Enligt visionen skall öppen vetenskap och forskning vara en del av forskarnas vardag, och öppenhet ska stödja både genomslagskraften av de olika slutprodukter som forskningen resulterar i och forskningens kvalitet. Det finländska forskarsamfundet skall också vara en internationell föregångare inom öppen vetenskap och forskning.
Vägen till förverkligande av visionen beskrivs i missionen för öppen vetenskap och forskning. Missionen är att:
främja öppenhet som ett grundläggande värde inom forskarsamfundets hela verksamhet,
förstärka samhällets bildningsnivå och innovationsverksamhet och
förbättra kvaliteten på vetenskaplig och konstnärlig forskning och de läromedel som grundar sig på dem samt ett smidigt utbyte och genomslag av forskningsoutput i hela samhället, mellan forskare och forskargrupper, mellan forskningsområden, mellan forskning och utbildning, mellan forskare och företag, den offentliga sektorn samt tredje sektorn och mellan forskare och samhälleliga beslutsfattare samt medborgare.