Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Marin kirjakielten termistön kehitys 1920- ja 1930-luvulla: Elollista luontoa tutkivat tieteet
No full textMarilaiset saivat 1920-luvun Neuvostoliitossa mahdollisuuden vapaasti kehittää kirjakieltään. Reilun vuosikymmenen aikana luotiin eri tieteenaloja varten runsaasti termistöä, jota hyödynnettiin marinkielisissä oppikirjoissa. Poliittinen tilanne kuitenkin muuttui 1930-luvun lopussa, ja marin kielen omapohjainen kehittyminen katkesi. Marilaiset termit korvattiin venäjänkielisillä vastineillaan.
Tämä teos on ensimmäinen laaja ja yksityiskohtainen tutkimus marin kielten 1920- ja 1930-luvun sanastonkehittelyn tuloksista. Elollista luontoa tutkivien tieteiden termistöä on kirjassa kuvattu syvällisesti tieteenalojen käsitteistä lähtien. Lisäksi on kartoitettu niitä morfologisia ja semanttisia keinoja, joiden avulla uusia sanoja muodostettiin.
Teos sisältää yleistajuisen johdannon marien ja heidän kirjakieltensä historiaan. Näin kirja soveltuu paitsi kielentutkijoiden myös kaikkien marin kielestä kiinnostuneiden käyttöön
Eurooppalainen pidätysmääräys ja rikoksentekijän luovuttamisen aineelliset edellytykset: EU:n luovuttamislainsäädäntö Suomessa
Get PDFTeos käsittelee eurooppalaiseen pidätysmääräykseen perustuvaa rikoksentekijän luovuttamista. Tutkimuksessa selvitetään, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä rikoksentekijä voidaan luovuttaa toisesta EU:n jäsenvaltiosta Suomeen ja vastaavasti Suomesta toiseen EU:n jäsenvaltioon. Tutkimuksen keskiössä on Euroopan unionin neuvoston vuoden 2002 kesäkuussa antama puitepäätös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (neu-voston puitepäätös 2002/584/YOS, EAW-puitepäätös).
Jäsenvaltioiden rikosoikeudellisen yhteistyön kulmakivenä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomisessa on vastavuoroisen tunnustamisen periaate. Periaatteen ensimmäisenä konkreettisena sovelluksena EAW-puitepäätöksen keskeisenä tavoitteena on tehostaa ja yksinkertaistaa jäsenvaltioiden välistä rikoksentekijöiden luovuttamista koskevaa menettelyä. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen lähtökohtana on, että tietyssä jäsenvaltiossa tämän valtion sääntöjen mukaisesti annettu ja niiden valossa laillinen oikeudellinen päätös on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön sellaisenaan toisessa jäsenvaltiossa.
Tutkimuksessa pohditaan, mitä eri luovuttamisoikeuteen sisältyvillä edellytyksillä ja ehdoilla tarkoitetaan ja mitä seurauksia niiden osittaisesta luopumisesta eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä on etenkin yksilön oikeussuojan ja tehokkaan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön kannalta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten perus- ja ihmisoikeuksien suoja on toteutettu pidätysmääräyksen soveltamisalalla ja missä määrin perus- ja ihmisoikeudet voivat muodostaa kieltäytymisperusteen rikoksentekijän luovuttamiselle.
Tutkimus on ensimmäinen Suomessa laadittu kokonaisvaltainen rikoksentekijän luovuttamista koskeva esitys. Teos tarjoaa hyödyllistä tietoa tuomareille, syyttäjille, asianajajille ja muille käytännön työtä tekeville juristeille.
Väitöskirja: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2020
Tupo ja media: Talous- ja työmarkkinapoliittisen julkisuuden toimintahorisontit kolmella vuosikymmenellä
No full textThe book explores the public political arena of Helsingin Sanomat in
three prominent Finnish labor market cases. It analyzes how this arena
supported or undermined the power positions of each side and the
reaching of the contract. The cases in study are the first proper
general agreement in 1968 (Liinamaa 1) and the endeavors for so-called
“social contract” by the Government of Esko Aho (1991) and Juha Sipilä
(2015). The study identifies changes and continuities in the political
discourses, in the ways of making validity claims in political
argumentation, and in media/journalistic interventionism. These content
analytical viewpoints illustrate the theoretical ideas about
mediatization of politics presented in the book. By analyzing
corporatist and pluralist aspects of decision making, the book opens a
view in the relationships among labor market organizations, the
Government, and the media in the three decades studied.Teoksessa kuvataan, millainen julkisen politikoinnin areena Helsingin Sanomissa rakentui kolmessa merkittävässä työmarkkinatapauksessa ja miten tämä areena tuki tai horjutti sopimusten syntyä ja osapuolten asemaa. Tarkasteltavina ovat vuonna 1968 solmittu Suomen ensimmäinen varsinainen tulopoliittinen sopimus (Liinamaa 1) sekä Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitusten yritykset niin sanotuiksi ”yhteiskuntasopimuksiksi” vuosina 1991 ja 2015. Tutkimuksen kohteena olevista jutuista tunnistetaan muutoksia ja pysyvyyksiä, jotka liittyvät niin tulopolitiikan puhetapoihin, julkisen argumentoinnin tapoihin kuin median/journalismin toimintaan. Nämä sisällönanalyysin näkökulmat havainnollistavat kirjassa esitettäviä politiikan medioitumista koskevia teoreettisia ideoita. Päätöksenteon korporatistisia ja pluralistisia piirteitä analysoimalla kirja avaa näkymän siihen, miten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja median suhde on eri vuosikymmeninä julkisuudessa asettunut.
Teos on saatavilla painettuna mm. Booky.fi ja Adlibris -verkkokirjakaupoista.
Sisällys
1 Johdanto2 Kilpailukykyä ja edunvalvontaa3 Kolmikanta avautuu julkisuuteen4 Referoinnista tarinointiin5 Talous- ja työmarkkinapolitiikan medioituminen kolmella vuosikymmenelläLähteetLiite 1: Aineistot, menetelmät ja reliabiliteett
Subject Teacher Education in Transition: Educating Teachers for the Future
No full textThis edited book introduces the development, theories and practices of subject teacher education in the subject didactic context at the University of Tampere during the last 25-30 years. The authors are teacher educators and researchers, representing educational sciences, foreign languages, mother tongue, art education, mathematics and science, or social science teacher education. The purpose of the book is to introduce readers with theoretical foundations, directions and results of the development from the perspective of the future of teaching and teacher education.
Contents
Part I General issues in subject teacher education
Introduction: The history of Finnish subject teacher education with special reference to the development at the University of Tampere / Eero Ropo, Riitta Jaatinen and Tero Autio
Perceptions on collaboration, time management and meaningfulness: Millennials’ innovations in the subject teacher education programme / Marita Mäkinen, Johanna Annala and Jyri Lindén
Part II Language teacher education
Advancing language education in the context of developing the European Language Portfolio in Finland / Viljo Kohonen
Everyday multidisciplinarity: Confessions of a mother tongue teacher educator / Pirjo Vaittinen
Reflections on my journey towards culture-bound and intercultural education / Pauli Kaikkonen
Interactive, authentic, gameful e-learning concepts for the foreign language classroom / Laura Pihkala-Posti
Part III Teacher education in mathematics and science
Subject teacher education as a prisoner of its own tradition: Experiments in mathematics and science to break out of the routine / Harry Silfverberg
On the process aspect in mathematics through genuine problem-solving / Jaska Poranen
Part IV Multiculturalism, arts and professional growth in teacher education
Developing interreligious competence in teacher education / Inkeri Rissanen, Arniika Kuusisto and Elina Kuusisto
Multiculturalism as a resource: Educating teachers with immigrant backgrounds to serve as specialists and valuable resources in increasingly multicultural Finnish schools / Maija Yli-Jokipii and Jaakko Vuorio
Good enough art teacher: Developing visual identity in teacher education / Jouko Pullinen and Juha Merta
Student teachers’ professional growth: A case study of pedagogical practices used during the course Teacher as a Researcher / Outi Stüber and Anne JyrkiäinenTämä artikkelikokoelma esittelee Tampereen yliopistossa viimeisten 25-30 vuoden aikana tehtyä aineenopettajankoulutuksen kehittämistyötä, teoriaa ja käytäntöjä ainedidaktisessa kontekstissa. Teoksen kirjoittajat ovat Tampereen yliopistossa toimivia tai toimineita opettajankouluttajia ja/tai tutkijoita, jotka edustavat kasvatustieteen, kieliaineiden, taidekasvatuksen, matematiikan ja luonnontieteiden sekä yhteiskunnallisten aineiden opettajankoulutusta. Teoksen johtoajatuksena on esitellä kehittämisen teoreettisia perusteita, suuntia ja tuloksia opettajuuden ja opettajankoulutuksen tulevaisuuden näkökulmasta. Kirja on englanninkielinen ja tarkoitettu myös ulkomaisille alan asiantuntijoille
Declaration for Open Science and Research 2020–2025
Get PDFThe Declaration for Open Science and Research presents a common vision for the Finnish research community. This vision states that open science and research should be integrated in researchers’ everyday work and support not only the effectiveness of research outputs but also the quality of research. Furthermore, the vision sees the Finnish research community as an international forerunner in open science and research.
The path toward the vision is described in a mission for Open Science and Research. The mission is:
to promote openness as a fundamental value throughout the research community and its activities
to strengthen societal knowledge base and innovation and
to improve the quality of scientific and artistic research outputs and the educational resources based on them, and the fluid mobility and impact of research outputs throughout society between researchers and research teams, between fields of science and research, between research and education, between researchers and the private sector, the public sector and the third sector, and between researchers and society’s decision makers and citizens
Instruktioner för Publikationsforumklassificeringen 2019
Get PDFPublikationsforumet (JUFO) är en av det finländska vetenskapssamfundet genomförd nivåindelning av publiceringskanaler, som stöder forskningens kvalitetsbedömning. Dessa instruktioner innehåller rekommendationer utarbetade av en styrgrupp tillsatt av styrelsen för de Vetenskapliga samfundens delegation (VSD) för ansvarsfull användning av JUFO-klassificeringen som redskap för utvärderingen av forskning.
JUFO-klassificeringen är ursprungligen avsedd för (i) utvärdering av den genomsnittliga kvaliteten på stora publikationsvolymer utgivna av universitet. Klassificeringen är inte avsedd för (ii) utvärdering av kvaliteten på mindre publikationsvolymer eller enskilda publikationer – artiklar eller monografier – utgivna av universitetens eller andra forskningsorganisationers enheter, eller (iii) utvärdering eller jämförelse av enskilda forskare.
Styrgruppen anser att det är nödvändigt att ge instruktioner om användningen av JUFO-klassificeringen, eftersom den under de senaste åren har börjat användas i en del finländska universitet också för utvärdering och jämförelse på (ii) enhets- och/eller (iii) forskarnivå. Instruktionerna beskriver JUFO-klassificeringens underliggande antaganden, klassificeringens begränsningar samt ger anvisningar om hur klassificeringen kan nyttjas vid utvärdering av forskning i enlighet med principerna för ansvarsfull metrik. Instruktionerna samlar ihop principer som är framförda bl.a. på Publikationsforumets webbsidor och vid olika evenemang. Internationella deklarationer om ansvarsfull metrik har utnyttjats vid utarbetandet av instruktionerna: DORA-deklarationen, Leidenmanifestet för bibliometri, samt Metric Tide-rapporten
Ympäristö, politiikka ja julkisuus: Kolme tapaustutkimusta journalistisen julkisuuden rakentumisesta ja merkityksestä ympäristöpolitiikassa
No full textAccording to this study, the relation between media and politics in the field of environmental politics is defined by the increasing cultural significance of environmental protection from the 1970s to the present. In the newspaper coverage of the three environmental conflicts studied, changes on the frames, narration and opinion-giving of journalism resonated with this cultural change. However, the significance of environmental protection in the framing, narration and opinion-giving of journalism was greater in the national newspaper studied compared to the local newspapers selected based on their proximity to the conflict sites. Styles of argumentation appeared to be more case dependent. The increasing cultural significance of environmental protection did not have a clear effect on how arguments were legitimated.Tutkimuksen perusteella median ja politiikan välisen suhteen rakentumista ympäristöpolitiikan toimintakentällä määrittelee ympäristönsuojelun kulttuurisen painoarvon merkittävä vahvistuminen 1970-luvulta nykypäivään. Tutkituissa tapauksissa journalismin kehykset, kerronta ja mielipiteenilmaisu virittyivät pitkälti tämän kulttuurisen muutoksen mukaisesti. Ympäristökiistojen tapahtumapaikkoihin kiinnittyvän paikallisjulkisuuden ja valtakunnallisen julkisuuden välillä vaikuttaisi tässä suhteessa olevan kuitenkin myös selkeitä eroja. Toimijoiden näkökulmasta ympäristön pilaamisen oikeuttamisesta journalistisessa julkisuudessa on tullut hankalampaa ja ympäristönsuojelun merkityksen suorasta kiistämisestä riskialtista. Järkeilyn tyylissä ei tutkituissa tapauksissa havaittu vastaavanlaisia eroja. Julkisuus ei muuttunut konfliktihakuisemmaksi. Ympäristöön liittyvän tiedon, ympäristönsuojelun arvon tai vilpillisyyteen liittyvien epäilysten merkitys kiistoperusteena vaihteli tapauksittain.
Sisällys
1 Johdanto2 Medioituminen ympäristöpolitiikan toimintakentällä3 Kolme ympäristökiistaa4 Ympäristökiistojen diskursiivinen rakentuminen5 Ympäristökiistojen puhuvat toimijat ja julkisuuskäytännöt6 Journalismi ympäristökiistojen jäsentäjänä7 Järkeilyn tyyli ympäristökiistoissa8 Yhteenveto: Ympäristökiistat ja julkisuuden logiikk
Tupo ja media: Talous- ja työmarkkinapoliittisen julkisuuden toimintahorisontit kolmella vuosikymmenellä
No full textThe book explores the public political arena of Helsingin Sanomat in
three prominent Finnish labor market cases. It analyzes how this arena
supported or undermined the power positions of each side and the
reaching of the contract. The cases in study are the first proper
general agreement in 1968 (Liinamaa 1) and the endeavors for so-called
“social contract” by the Government of Esko Aho (1991) and Juha Sipilä
(2015). The study identifies changes and continuities in the political
discourses, in the ways of making validity claims in political
argumentation, and in media/journalistic interventionism. These content
analytical viewpoints illustrate the theoretical ideas about
mediatization of politics presented in the book. By analyzing
corporatist and pluralist aspects of decision making, the book opens a
view in the relationships among labor market organizations, the
Government, and the media in the three decades studied.Teoksessa kuvataan, millainen julkisen politikoinnin areena Helsingin Sanomissa rakentui kolmessa merkittävässä työmarkkinatapauksessa ja miten tämä areena tuki tai horjutti sopimusten syntyä ja osapuolten asemaa. Tarkasteltavina ovat vuonna 1968 solmittu Suomen ensimmäinen varsinainen tulopoliittinen sopimus (Liinamaa 1) sekä Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitusten yritykset niin sanotuiksi ”yhteiskuntasopimuksiksi” vuosina 1991 ja 2015. Tutkimuksen kohteena olevista jutuista tunnistetaan muutoksia ja pysyvyyksiä, jotka liittyvät niin tulopolitiikan puhetapoihin, julkisen argumentoinnin tapoihin kuin median/journalismin toimintaan. Nämä sisällönanalyysin näkökulmat havainnollistavat kirjassa esitettäviä politiikan medioitumista koskevia teoreettisia ideoita. Päätöksenteon korporatistisia ja pluralistisia piirteitä analysoimalla kirja avaa näkymän siihen, miten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja median suhde on eri vuosikymmeninä julkisuudessa asettunut.
Teos on saatavilla painettuna mm. Booky.fi ja Adlibris -verkkokirjakaupoista.
Sisällys
1 Johdanto2 Kilpailukykyä ja edunvalvontaa3 Kolmikanta avautuu julkisuuteen4 Referoinnista tarinointiin5 Talous- ja työmarkkinapolitiikan medioituminen kolmella vuosikymmenelläLähteetLiite 1: Aineistot, menetelmät ja reliabiliteett
Käyttöliittymä vaaleihin: Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista
No full textVoting advice applications (VAA) have supported Finnish voters for over 20 years in their voting decisions in general elections. Most Finnish VAAs are planned and provided by the media, and they are based on matching opinions of individual candidates with an individual VAA users before elections. Nowadays, in Finland, VAAs are important for almost all age groups. Among the youngest voters VAAs are viewed as the most important source of information to support voting decisions.Vaalikoneilla on Suomessa yli 20 vuoden historia. Suurin osa suomalaisista vaalikoneista on median toteuttamia ehdokasvaalikoneita. Niiden merkitys vaalitiedon lähteenä on kohonnut maassamme merkittäväksi lähes kaikissa äänioikeutettujen ikäryhmissä. Nuorimmille äänestäjille vaalikoneet ovat jo merkittävin äänestyspäätösten tietolähde.
Teos tarjoaa ajantasaisen ja kattavan kuvan vaalikoneiden nykyisestä asemasta suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä ja viestintäkentässä. Uusia tutkimuksellisia näkökulmia ovat vaalikonejournalismi sekä ehdokkaiden näkemykset vaalikoneista. Tutkimusaineisto koostuu valitsijakyselyistä, vaalikoneiden analyysista, vaalikoneita koskevista uutisista sekä ehdokkaiden, kampanjavastaavien ja vaalikoneiden tekijöiden haastatteluista. Kirja lähestyy vaalikoneita erilaisista demokratianäkökohdista ja pohtii laajasti myös vaalikoneiden kehittämismahdollisuuksia.
Sisällys
1 Johdanto2 Vaalikoneiden suosio, kohderyhmät ja laatukriteerit3 Vaalikoneiden kirjo kaksissa vaaleissa4 Vaalikoneista aineksia vertailuihin ja tukea tentteihin ja henkilöjuttuihin5 Presidentinvaalin päiväjärjestys ja vaalikoneiden agendat6 Vaalikoneiden käyttömäärät ja käyttötavat sekä mielipiteet vaalikoneista7 Vaalikoneiden vaikutukset äänestyspäätöksiin8 Ehdokasnäkökulma vaalikoneisiin9 Suomalaiset vaalikoneet ja vaalikonejournalismi 2020-luvullaLähteetLiittee