Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Kaukaloissa kasvaneet
Get PDFJääkiekko on pitkään ollut yksi maamme suosituimmista urheilulajeista. Jääkiekon suosio mahdollistaa sen, että jääkiekossa on ainoana lajina Suomessa täysammattilaisliiga. Suuri ammattilaisten määrä ja hyvä kansainvälinen menestys vaikuttavat eittämättä siihen, millaisia unelmia nuoret pelaajat ja heidän perheensä uskaltavat unelmoida harrastukseen liittyen. Tämä unelmointi on vahvasti sukupuolittunutta, sillä jääkiekkoa harrastavat ja siitä leipänsä saavat pääsääntöisesti miehet.
Teoksessa tarkastellaan etnografisesti 18–20-vuotiaiden poikien nuorisojääkiekkoa investointina ja sosiaalisena ympäristönä. Tarkastelun pääasiallisena kohteena on Nuorten SM-liiga eli ikäkauden kovin sarjataso ennen miesten sarjoja. Näin ollen tutkimus kohdistuu siihen taitekohtaan nuorten pelaajien urheilu- ja elämänuria, jossa osa pelaajista siirtyy ammattilaisurille ja osa löytää vapaaehtoisesti tai pakotettuina elämänpolkuja urheilijanurien ulkopuolelta. Nuorten jääkiekkoilijoiden harrastamista tarkastellaan teoksessa laajemmin kuin vain nuorten urheiluna. Harrastaminen on pelaajalta, hänen perheeltään ja urheiluorganisaatiolta investointien prosessi, joka tapahtuu nuorten miesten sosiaalisessa ympäristössä päivittäisten tekojen kautta. Pelaajien kehittyminen ja kehittäminen tuottavat erilaisia kokemuksia ja tuntemuksia kaikille osapuolille. Samalla pojat sosiaalistuvat erilaisiin tapoihin toimia ihmisinä ja urheilijoina, mikä mahdollistaa ja ehkä myös sulkee pojille erilaisia elämänpolkuja. Nämä unelmat ja teot kytkeytyvät laajaan jääkiekon ekosysteemiin, jossa moni hyötyy taloudellisestikin jääkiekkoilijanuorten harrastamisesta. Samalla ne kiinnittävät työvoimaa ja asukkaita maantieteellisesti tiettyihin paikkakuntiin jääkiekon sarjatoiminnan vuoksi.
Nuorisourheilua leimaa ajatusmallien ja tavoitteiden kahtalaisuus: toisaalta urheilutoiminnalla pyritään tuottamaan huippu-urheilijoita ja toisaalta tarjoamaan nuorille mahdollisuus positiiviseen kehitykseen ja merkitykselliseen elämään urheilemisen kautta. Nuorten SM-liiga on selkeästi kilpaurheilua, jonka tehtävänä on tuottaa ammattiurheilijoita Suomeen ja ulkomaille. Näin ollen pelaajien kehittäminen sekä kykyjentunnistaminen ja -etsintä ovat joukkueiden arjen keskiössä. Kunkin vuoden joukkueesta ammattilaisiksi päätyy kuitenkin vain muutama urheilija, joten ammattilaissopimuksen saaminen ei voi olla kaikkien poikien urheilijanuran onnistumisen mitta, vaan urheilemisen täytyy tuottaa myös muunlaisia positiivisia vaikutuksia.
Nuorten SM-liigassa pelaavat urheilijanuorukaiset olivat sisäistäneet jatkuvan kilvoittelun ja kehittymisen vaatimukset vahvasti. Erilaiset arkea jäsentävät kategorisoinnit, joilla tilastoitiin, mitattiin ja raportoitiin kehittymistä ja verrattiin myös yksilöä muihin, olivat pelaajille normaaleja ja hyväksyttyjä harrastamisen peruselementtejä. Joukkueissa ylläpidettiin myös selkeästi järjestelmää, jossa kaikki pelaajat voivat uskoa omiin mahdollisuuksiinsa tulevina ammattipelaajina. Muutaman huipun tuottamiseen tarvitaan joukkueellinen pelaajia, jotka jaksavat yrittää, kehittyä ja kehittää samalla joukkuetovereitaan. Samalla koko joukkue luo sen ympäristön, joka tarjoaa valmentajille näytön paikkoja ja mahdollisuuksia kehittyä urapoluillaan. Jokainen kehitettävä pelaaja on myös Nuorten SM-liigajoukkueen organisaatiolle riski, sillä jokainen pelaaja vie joukkueessa jonkun toisen pelaajan paikan, eivätkä harjoittelua maksa enää urheilijat tai heidän vanhempansa, vaan suuri osa budjetista tulee miesten SM-liigajoukkueilta. Tutkimuksessa todetaankin nuorten kilpajääkiekkoa pyörittävän motivaation olevan monella lailla silmien sulkemista todennäköisyyksiltä ja epätodennäköisyyksiltä, sillä arjessa on tehtävä työtä ja jaksettava uskoa, vaikka monen toimijan ammattilaisuus näyttäisi epätodennäköiseltä. Samalla joka vuosi joku sellainen pelaaja tai jopa valmentaja nousee esiin, jonka mahdollisuuksiin kukaan ei ehkä vielä uskonut edellisellä kaudella.
Pojat tunnistivat ammattilaisuuden epätodennäköisyyden mutta osasivat silti pääsääntöisesti nauttia siitä arjesta, jossa he saivat olla osallisina. He tunnistivat harrastuksensa tuoneen elämäänsä monia sellaisia elementtejä, joista he olisivat voineet jäädä paitsi ilman harrastamistaan. He pääsivät myös mukaan sellaisiin sosiaalisiin verkostoihin, jotka estivät varmasti yksinäisyyden kokemuksia ja mahdollistivat sosiaalisen pääoman hyödyntämisen myös harrastamisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan nuoret urheilijat osasivat ratkaista hyvin monia sellaisia ristiriitoja, joita nuoren urheilijan urapolkuun kuului. Jääkiekkoilijanuoret eivät tutkimuksen mukaan esimerkiksi eläneet kovinkaan epätavallista nuoruutta. Myös valmentajat sallivat pelaajille suhteellisen normaaliin nuoruuteen kuuluvia ilotteluja, jotka katkoivat kurinalaisempia harjoittelu- ja ottelujaksoja.
Keskittyminen urheilemiseen ja jääkiekkokulttuurissa vallitseva kulttuuri ei ollut useinkaan otollinen yhdistelmä siihen, että jääkiekkoilijapojat olisivat hoitaneet koulunkäyntiään kovinkaan intohimoisesti. Lisäksi rahapelaamisen ja nuuskankäytön yleisyys aiheuttivat riskin, mikä on huomioitava pohdittaessa jääkiekkoharrastusta investointina. Jääkiekkokulttuuri tuki myös suhteellisen perinteisen mieskuvan säilymistä, mikä tekee jääkiekosta myös tietynlaisiin sukupuolirooleihin liittyvän investoinnin. Lisäksi on huomionarvoista, että kunkin joukkueen panostus kohdistuu ennen muuta joukkueessa kulloinkin pelaaviin urheilijoihin. Joukkueista syystä tai toisesta sivuun siirtyneet eivät saaneet minkäänlaista organisoitua tukea uusien elämänpolkujensa suunnitteluun tai aloittamiseen. Tämän tuen monet pelaajat ostivat yksityisiltä urheiluagenteilta.
Koska ammattiurheilijan urapolku on jääkiekossakin epätodennäköinen ja tulevaisuus monella tavoin epävarma, vaadittiin nuorilta ja heidän perheiltään joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä, ja silti epävarmuus aiheutti monenlaista kipuilua. Toiveet ammattilaisuudesta ja kehittymisestä kuljettivat nuoria myös suhteellisen nuorella iällä pois lapsuudenkodeistaan, jolloin vaadittiin myös kykyä itsenäistymiseen ja vanhemmilta suostumusta itsenäistymisen rahoittamiseen ja tukemiseen. Jääkiekkoileminen ei ole tämän tutkimuksen perusteella vain jääkiekkoilijanuoren harrastus, vaan harrastamisen mahdollistavat kustantavat, kuljettavat, kannustavat ja talkoilevat perheet, jotka elävät lapsen jääkiekkoharrastusta yhdessä. Kaikkiaan jääkiekkoilijanuoret kokivat saavansa harrastamisestaan sellaisia sisältöjä ja rakenteita elämäänsä, että harrastamisen anti nousi selvästi sen hintaa suuremmaksi
Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi?
Get PDFOnko nuorten ”osallisuus” vapauttavaa politiikkaa ja yhteiskunnallisen osallistumisen uutta tulemista vai kesyttämisen ja alistamisen teknologiaa? Miten nuoria ohjataan konventionaaliseen poliittiseen osallistumiseen ja miten nuorten omat politiikan oikeuttamisen tavat kasvavat totutuissa uomissa? Miksi urheileva nuori ei sovi politiikkaan ja miksi taiteilijalta yhä odotetaan yhteiskunnallista tiedostamista? Mistä nousevat ne urheilijat ja taiteilijat, jotka haastavat nämä sovinnaiset roolitukset? Miten nuoret Euroopan eri maissa ovat vastanneet kasvavaan epävarmuuteen 2000-luvun talouskriisien oloissa? Vieläkö eurooppalaisilla poliittisen kulttuurin suuralueilla, regiimeillä, on selitysvoimaa, kun tarkastellaan nuoren polven poliittisia reaktioita, järjestäytymistä ja vaihtoehtopolitiikkaa? Voidaanko 1980- ja 90-luvuilla syntynyttä, nuorten aikuisten sukupolvea luonnehtia sukupolvikokemusten termein? Mitä tällaiset kokemukset voisivat olla ja mitä ne kertovat tämän sukupolven yhteiskuntasuhteesta? Onko näkyvissä merkkejä nuorten uudenlaisesta politisoitumisesta? Ovatko nuorten dominoivat yhteiskunnalliset liikkeet oleellisesti erilaisia kuin aikaisemmat vaihtoehtoliikkeet?
Tämä kirja pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin teoreettisesti, empiirisesti ja – spekulatiivisesti. Kokonaiskuva sekä Suomen että muun Euroopan nuorista on moniselitteinen. Talousahdinko, kilpailullisuus, pettymys ja erottautumisen ja kokemuksellisuuden paineet ovat tosia, ahdistavia ja lamauttavia. Yhteiskunnallinen aktivismi tai edes konventionaalinen politiikka eivät suurinta osaa kovin paljon liikuta. Sovinnaisuuden ja passiivisuuden taustalta löytyy elämän ankaruuden ja näköalattomuuden lisäksi myös sopeuttavaa nuorisopolitiikkaa, jossa elämänhallinta ja menestys voidaan saavuttaa vain tuttuja polkuja pitkin. Mutta toisaalta osa nuorista seuraa maailmaa valppaasti ja tiedostavat oman poliittisuutensa ja elämänsä yhteiskunnallisuuden syvällisesti. Heidän aktivisminsa ei jää keskisormen näyttämiseen etabloituneelle valtakoneistolle. Varsinkin Välimeren nuoriso on herännyt toimintaan 2000-luvun alun talouskriisien aikoihin. Näillä aktiiveilla on joidenkin empiiristen havaintojen perusteella institutionaalista politiikkaa uudistavia ajattelu- ja toimintatapoja. Toisaalta on myös niitä nuoria, joille ilon löytäminen vaihtoehtoisesta toiminnasta riittää ilman ohjelmallista aktivismia
Towards an Efficient, Just and Humane Criminal Justice. : Nordic Essays on Criminal Law, Criminology and Criminal Policy 1972–2020
No full textThis collection of essays on criminal law, criminology and criminal policy includes a selection of my articles from the year of 1972 to the year of 2020, i.e., from a period of 49 years. The writings – in all 32 – chosen for the compilation are written in English and 30 of them have been published earlier. The main aim with this anthology is to crucially widen the access of my writings for comparative purposes. The articles are divided into seven chapters. Chapters I–VI cover a large spectrum of criminal sciences, and they are – in particular, in Chapters IV–VI – written rather from a Nordic (Scandinavian) than from a narrower Finnish perspective. The title of the anthology expresses its main message: towards an efficient, just and humane criminal justice. Chapter VII includes five articles related to bio-ethics and (criminal) law. The reason for that chapter’s attachment is to present some of my contributions to the new discipline entitled ‘Medical law and biolaw’.The intensified internationalization and Europeanization of criminal law and justice have changed the role of comparative law and criminal sciences in general. There is much more need for comparison of legal orders due to the emergence of European criminal law and international criminal law and due to the increased interaction between European and global legal regulations and the national legal orders. We also need more evidence-based criminological research to be utilized in criminal-policy planning and as a foundation for rational policy decisions
Da Rodolfo Pio ai Farnese. Storia di due collezioni epigrafiche urbane
Get PDFIl presente volume consiste in uno studio su due grandi e importanti raccolte epigrafiche del Cinquecento, quella del cardinale Rodolfo Pio e quella dei Farnese. Ho trattato di queste raccolte in via preliminare in due contributi pubblicati in altra sede; le versioni presentate in questo volume sono state completamente riscritte e notevolmente ampliate e approfondite. Ho scelto queste due collezioni come campioni anche perché rappresentano due poli molto diversi tra di loro.Il presente volume consiste in uno studio su due grandi e importanti raccolte epigrafiche del Cinquecento, quella del cardinale Rodolfo Pio e quella dei Farnese. Ho trattato di queste raccolte in via preliminare in due contributi pubblicati in altra sede; le versioni presentate in questo volume sono state completamente riscritte e notevolmente ampliate e approfondite. Ho scelto queste due collezioni come campioni anche perché rappresentano due poli molto diversi tra di loro.Il presente volume consiste in uno studio su due grandi e importanti raccolte epigrafiche del Cinquecento, quella del cardinale Rodolfo Pio e quella dei Farnese. Ho trattato di queste raccolte in via preliminare in due contributi pubblicati in altra sede; le versioni presentate in questo volume sono state completamente riscritte e notevolmente ampliate e approfondite. Ho scelto queste due collezioni come campioni anche perché rappresentano due poli molto diversi tra di loro
Sata nuorta, sata polkua aikuisuuteen: Laadullinen seurantatutkimus Nuoret ajassa
Get PDFNuoret ajassa on Suomessa harvinaislaatuinen laadullinen seurantatutkimus, jossa on seurattu noin sadan vuonna 2000 syntyneen nuoren elämänpolkuja peruskoulusta kohti aikuisuutta. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista tietoa nuorten elämänkulusta eri puolilla Suomea. Seurantatutkimus käynnistyi lukuvuonna 2015–2016 viidellä tutkimuspaikkakunnalla, tuolloin peruskoulun yhdeksännellä luokalla olleiden nuorten kanssa. Tavoitteena on seurata nuorten elämää kymmenen vuoden ajan.
Sata nuorta, sata polkua aikuisuuteen -teos kokoaa yhteen tämän laajan tutkimuksen kolmen ensimmäisen seurantavuoden aikana esiin nousseet keskeiset teemat ja tulokset. Kerromme eri puolilla Suomea asuvien nuorten elämän monenlaisista ulottuvuuksista: heidän arjestaan, tärkeistä ihmissuhteistaan, vapaa-ajastaan ja opiskelustaan, isoista ja pienistä muutoksista heidän elämänpoluillaan. Kuvaamme nuorten siirtymiä peruskoulusta toiselle asteelle; seuraamme heidän vaiheitaan noin viidentoista vuoden iästä täysi-ikäisyyden kynnykselle ja hiukan sen ylikin.
Tutkimukseen osallistuneet nuoret ovat kotoisin eri puolilta Suomea, eri kokoisilta paikkakunnilta ja erilaisista sosiaalisista taustoista. He edustavat monia äidinkieliä, uskonnollisia ja etnisiä taustoja; tyttöjä ja poikia on ollut mukana suurin piirtein saman verran. Valtaosa nuorista on äidinkieleltään suomenkielisiä, mutta joukossa on myös merkittävä vähemmistö ruotsinkielisiä nuoria sekä nuoria, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Osa heistä on itse muuttanut Suomeen, osa on syntynyt aiemmin Suomeen muuttaneille vanhemmille.
Laadullisin osallistavin menetelmin toteutettu tutkimus tuo esiin nuorten omaa ääntä: he kertovat, mikä heitä innostaa, mikä mietityttää, kehen he tukeutuvat ja miten he näkevät tulevaisuutensa. He ovat kertoneet tutkijoille paljon arjestaan, harrastuksistaan, opiskeluistaan ja ensi askeleistaan työelämässä. Tutkijoiden analyysi nostaa esiin, miten erilaista eri puolilla Suomea asuvien ja erilaisista taustoista tulevien nuorten elämä voi olla. Osalla nuorista on ulottuvillaan merkittäviä resursseja, jotka tukevat heidän arkeaan ja elämänvalintojaan, kun taas toisten nuorten lähtökohdat ovat haastavammat, ja he joutuvat ponnistelemaan enemmän valintojensa eteen.
Pitkittäistutkimuksen tavoitteena on aina näyttää ajassa tapahtuvia prosesseja tai ainakin luodata eri ajankohtien välissä tapahtunutta kehitystä ja etsiä yhteyksiä elämän varrella tapahtuneiden asioiden välille. Varsinkin nuorten elämässä tapahtuu usein lyhyessäkin ajassa merkittäviä muutoksia, joita ei tavoiteta yksittäisen ajankohdan tutkimuksissa. Tästä syystä Sata nuorta, sata polkua aikuisuuteen -teoksen pitkittäiset kuvaukset nuorten elämästä ovat erityisen kiehtovia.
Tutkimustyötä on toteuttanut kahdentoista tutkijan joukko Nuorisotutkimusverkostosta sekä Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoista. Tutkimuksen aikana on toteutettu yli 300 erilaista haastattelua nuorten ja heidän parissaan työskentelevien aikuisten kanssa sekä tehty etnografista havainnointia tutkimuspaikkakunnilla. 
Life and death in a multicultural harbour city: Ostia Antica from the republic through late antiquity
No full textA result of the project Segregated or Integrated? Living and Dying in the Harbour City of Ostia, 300 BCE - 700 CE, of the Academy of Finland and Tampere University, launched in September 2015, to study, analyse, revise and synthesize results of decades of archaeological and historical research in the harbour city of Ostia from its early history until Late Antiquity, with a new approach. 
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Osalinjaus 1: Tutkimusdatan avoin saatavuus
Get PDFTämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa
Sata nuorta, sata polkua aikuisuuteen: Laadullinen seurantatutkimus Nuoret ajassa
Get PDFNuoret ajassa on Suomessa harvinaislaatuinen laadullinen seurantatutkimus, jossa on seurattu noin sadan vuonna 2000 syntyneen nuoren elämänpolkuja peruskoulusta kohti aikuisuutta. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista tietoa nuorten elämänkulusta eri puolilla Suomea. Seurantatutkimus käynnistyi lukuvuonna 2015–2016 viidellä tutkimuspaikkakunnalla, tuolloin peruskoulun yhdeksännellä luokalla olleiden nuorten kanssa. Tavoitteena on seurata nuorten elämää kymmenen vuoden ajan.
Sata nuorta, sata polkua aikuisuuteen -teos kokoaa yhteen tämän laajan tutkimuksen kolmen ensimmäisen seurantavuoden aikana esiin nousseet keskeiset teemat ja tulokset. Kerromme eri puolilla Suomea asuvien nuorten elämän monenlaisista ulottuvuuksista: heidän arjestaan, tärkeistä ihmissuhteistaan, vapaa-ajastaan ja opiskelustaan, isoista ja pienistä muutoksista heidän elämänpoluillaan. Kuvaamme nuorten siirtymiä peruskoulusta toiselle asteelle; seuraamme heidän vaiheitaan noin viidentoista vuoden iästä täysi-ikäisyyden kynnykselle ja hiukan sen ylikin.
Tutkimukseen osallistuneet nuoret ovat kotoisin eri puolilta Suomea, eri kokoisilta paikkakunnilta ja erilaisista sosiaalisista taustoista. He edustavat monia äidinkieliä, uskonnollisia ja etnisiä taustoja; tyttöjä ja poikia on ollut mukana suurin piirtein saman verran. Valtaosa nuorista on äidinkieleltään suomenkielisiä, mutta joukossa on myös merkittävä vähemmistö ruotsinkielisiä nuoria sekä nuoria, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Osa heistä on itse muuttanut Suomeen, osa on syntynyt aiemmin Suomeen muuttaneille vanhemmille.
Laadullisin osallistavin menetelmin toteutettu tutkimus tuo esiin nuorten omaa ääntä: he kertovat, mikä heitä innostaa, mikä mietityttää, kehen he tukeutuvat ja miten he näkevät tulevaisuutensa. He ovat kertoneet tutkijoille paljon arjestaan, harrastuksistaan, opiskeluistaan ja ensi askeleistaan työelämässä. Tutkijoiden analyysi nostaa esiin, miten erilaista eri puolilla Suomea asuvien ja erilaisista taustoista tulevien nuorten elämä voi olla. Osalla nuorista on ulottuvillaan merkittäviä resursseja, jotka tukevat heidän arkeaan ja elämänvalintojaan, kun taas toisten nuorten lähtökohdat ovat haastavammat, ja he joutuvat ponnistelemaan enemmän valintojensa eteen.
Pitkittäistutkimuksen tavoitteena on aina näyttää ajassa tapahtuvia prosesseja tai ainakin luodata eri ajankohtien välissä tapahtunutta kehitystä ja etsiä yhteyksiä elämän varrella tapahtuneiden asioiden välille. Varsinkin nuorten elämässä tapahtuu usein lyhyessäkin ajassa merkittäviä muutoksia, joita ei tavoiteta yksittäisen ajankohdan tutkimuksissa. Tästä syystä Sata nuorta, sata polkua aikuisuuteen -teoksen pitkittäiset kuvaukset nuorten elämästä ovat erityisen kiehtovia.
Tutkimustyötä on toteuttanut kahdentoista tutkijan joukko Nuorisotutkimusverkostosta sekä Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoista. Tutkimuksen aikana on toteutettu yli 300 erilaista haastattelua nuorten ja heidän parissaan työskentelevien aikuisten kanssa sekä tehty etnografista havainnointia tutkimuspaikkakunnilla. 
Oppimisen avoimuuden suosituksia 2021
Get PDFTähän julkaisuun on koottu neljä vuonna 2021 ilmestynyttä oppimisen avoimuuden suositusta tai niiden osaa: Avoimen oppimisen laatukriteerit. Osa 1. Avointen oppimateriaalien laatukriteeristö, Opas avointen oppimateriaalien saavutettavuudesta, Suositus meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta ja Avoimen oppimisen osaamisvaatimukset . Suositukset täsmentävät 2020 ilmestynyttä Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjausta
Nuorisopolitiikka ja poliittinen nuoriso: objekteista subjekteiksi?
Get PDFOnko nuorten ”osallisuus” vapauttavaa politiikkaa ja yhteiskunnallisen osallistumisen uutta tulemista vai kesyttämisen ja alistamisen teknologiaa? Miten nuoria ohjataan konventionaaliseen poliittiseen osallistumiseen ja miten nuorten omat politiikan oikeuttamisen tavat kasvavat totutuissa uomissa? Miksi urheileva nuori ei sovi politiikkaan ja miksi taiteilijalta yhä odotetaan yhteiskunnallista tiedostamista? Mistä nousevat ne urheilijat ja taiteilijat, jotka haastavat nämä sovinnaiset roolitukset? Miten nuoret Euroopan eri maissa ovat vastanneet kasvavaan epävarmuuteen 2000-luvun talouskriisien oloissa? Vieläkö eurooppalaisilla poliittisen kulttuurin suuralueilla, regiimeillä, on selitysvoimaa, kun tarkastellaan nuoren polven poliittisia reaktioita, järjestäytymistä ja vaihtoehtopolitiikkaa? Voidaanko 1980- ja 90-luvuilla syntynyttä, nuorten aikuisten sukupolvea luonnehtia sukupolvikokemusten termein? Mitä tällaiset kokemukset voisivat olla ja mitä ne kertovat tämän sukupolven yhteiskuntasuhteesta? Onko näkyvissä merkkejä nuorten uudenlaisesta politisoitumisesta? Ovatko nuorten dominoivat yhteiskunnalliset liikkeet oleellisesti erilaisia kuin aikaisemmat vaihtoehtoliikkeet?
Tämä kirja pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin teoreettisesti, empiirisesti ja – spekulatiivisesti. Kokonaiskuva sekä Suomen että muun Euroopan nuorista on moniselitteinen. Talousahdinko, kilpailullisuus, pettymys ja erottautumisen ja kokemuksellisuuden paineet ovat tosia, ahdistavia ja lamauttavia. Yhteiskunnallinen aktivismi tai edes konventionaalinen politiikka eivät suurinta osaa kovin paljon liikuta. Sovinnaisuuden ja passiivisuuden taustalta löytyy elämän ankaruuden ja näköalattomuuden lisäksi myös sopeuttavaa nuorisopolitiikkaa, jossa elämänhallinta ja menestys voidaan saavuttaa vain tuttuja polkuja pitkin. Mutta toisaalta osa nuorista seuraa maailmaa valppaasti ja tiedostavat oman poliittisuutensa ja elämänsä yhteiskunnallisuuden syvällisesti. Heidän aktivisminsa ei jää keskisormen näyttämiseen etabloituneelle valtakoneistolle. Varsinkin Välimeren nuoriso on herännyt toimintaan 2000-luvun alun talouskriisien aikoihin. Näillä aktiiveilla on joidenkin empiiristen havaintojen perusteella institutionaalista politiikkaa uudistavia ajattelu- ja toimintatapoja. Toisaalta on myös niitä nuoria, joille ilon löytäminen vaihtoehtoisesta toiminnasta riittää ilman ohjelmallista aktivismia