Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus
No full textIn this edited volume the authors take the reader on welfare workers’ home visits to clients in need of support in their living. Welfare workers refer to professionals in health and social care who in the book are represented among others by social workers, social care workers and nurses. The main concepts of the book are home, welfare work and vulnerability and these are contemplated from different angles. Welfare work entails encountering people who are in vulnerable situations in the midst of their everyday lives. They may need support in coping with their mental health, with physical illnesses, with the challenges of achieving sobriety and recovery or perhaps with the difficulties accompanying old age. On the one hand their ability to act is limited and weak but on the other they have many kinds of strengths and resources.
The book addresses a significant turning point in welfare services and work at which the objective is defined as the right of every individual to their own home and making living at home feasible for as long as possible. In the last fifty years or so many societal factors have made possible the dismantling of institutions, the reduction of places and the shortening of stays in institutions, the further development of care in the community, the construction of small residential and care facilities and most recently the further development of services to be taken into people’s homes. The last stage of this dismantling of institutions is referred to in the book as the “home turn”. As a societal change the home turn is complex – and that is how it is approached in the book. When one’s own home is the main place in which welfare policy and work are implemented, it is important to scrutinize more closely what actually occurs there and what special issues are connected to this given context.
The book offers a timely point of view on the development of welfare services and the grass-root level welfare work done in the homes. It draws on interaction research based on ethnomethodology and human geography. Research data consist of recordings of home visits, researchers’ field diaries and interviews with clients and workers. The volume includes both chapters providing conceptual and theoretical overviews and empirical research on the encounters between client and worker(s) on home visits. Welfare work accomplished in people’s homes entails many tensions and ethical issues which are analysed in the book and made visible through the means of research.Tässä teoksessa ollaan kotona. Tutkijat kuljettavat lukijan hyvinvointityön tekijöiden kotikäynneille ja asumisessaan tukea tarvitsevien asiakkaiden luokse. Hyvinvointityön tekijöillä viitataan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin, joista kirjassa ovat edustettuina muun muassa sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja. Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus ovat kirjan pääkäsitteet, joita tarkastellaan eri tulokulmista. Hyvinvointityössä kohdataan eri tavoin haavoittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä keskellä arkea. He saattavat tarvita tukea mielenterveyden hallintaan, fyysisiin sairauksiin, raitistumisen, toipumisen ja kuntoutumisen haasteisiin tai vaikkapa vanhuuden mukanaan tuomiin vaikeuksiin. Yhtäältä heidän toimijuutensa on rajallista ja heikkoa, mutta toisaalta heillä on myös monenlaisia vahvuuksia ja voimavaroja.
Kirja kiinnittyy merkittävään hyvinvointipalveluiden ja -työn murrokseen, jossa yhteiskuntapoliittisiksi tavoitteiksi on määritelty jokaisen oikeus omaan kotiin ja kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään. Monet yhteiskunnalliset tekijät ovat viimeisten noin viidenkymmenen vuoden aikana mahdollistaneet laitosten purkamisen, laitospaikkojen vähentämisen, laitoshoitojaksojen lyhentämisen, avohoidon kehittämisen, pienten asuin- ja hoitoyksiköiden rakentamisen sekä viimeisimpänä kotiin vietävien palveluiden kehittämisen. Tätä laitosten purkamisen viimeisintä vaihetta kirjassa kutsutaan kotikäänteeksi. Kotikäänne on yhteiskunnallisena muutossuuntana kompleksinen – ja sellaisena sitä myös kirjassa käsitellään. Kun koti on hyvinvointipolitiikan ja -työn keskeinen toteuttamisen paikka, on tärkeää tutkia lähemmin sitä, mitä kotikäynneillä konkreettisesti tapahtuu ja mitä erityiskysymyksiä näihin liittyy.
Teos on ajankohtainen puheenvuoro hyvinvointipalveluiden kehittämisestä ja hyvinvointityön tekemisen arjesta. Siinä hyödynnetään etnometodologiaan ja ihmismaantieteeseen sitoutunutta vuorovaikutuksen tutkimusta. Aineistoina käytetään kotikäyntien nauhoituksia, tutkijan kenttäpäiväkirjoja sekä työntekijä- ja asiakashaastatteluja. Kokonaisuus sisältää sekä taustoittavia käsiteteoreettisia lukuja että empiirisiä tutkimuksia asiakkaan ja työntekijän kotikäyntikohtaamisista. Kotona tehtävään hyvinvointityöhön liittyy monia jännitteitä ja eettisiä kysymyksiä, joita teoksessa jäsennetään ja tehdään näkyväksi tutkimuksen keinoin.
Sisällys
Johdanto: Koti hyvinvointityön ja haavoittuvuuden kohtaamisen ympäristönä / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen
Osa I Koti käsitteellisenä ilmiönä
Kotikäänne: Hyvinvointipalveluiden ja -työn muutos / Suvi Raitakari & Kirsi Juhila
Koti asiakkaan ja työntekijän kohtaamispaikkana / Kirsi Juhila
Kotiin paikantuvan tutkimuksen metodologisia lähtökohtia / Kirsi Juhila, Johanna Ranta & Suvi Holmberg
Osa II Kotona tehtävän hyvinvointityön käytäntöjä
Kotikäyntityön rajat ja rajattomuus mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa / Kirsi Juhila & Suvi Raitakari
Koti päihdetyön näyttämönä: Kotikäyntityön aloituksia ja päättämisiä ohjaavat kehykset / Kirsi Günther
Haittojen vähentäminen ja asunto ensin -malli huumeita käyttävien asumisen tuessa / Johanna Ranta & Riikka Perälä
Kotiin kietoutuva tiedonkeruu aikuissosiaalityössä / Jenni-Mari Räsänen
Riskit ja luottamus syrjäseudun aikuissosiaalityön kotikäynneillä / Suvi Raitakari, Henna Takala & Sirpa Saario
Osa III Koti kuntoutumisen, hoivan ja sairastamisen paikkana
Kotona katkolla: Asiakkaan arki osana kotiin vietävää katkaisuhoitoa / Suvi Holmberg & Johanna Ranta
Neuvottelut toimijuudesta aikuissosiaalityön asiakkaiden kotikäynneillä: Selontekoja ja vastarintaa / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Ilkka Vuorinen
Vanhan ihmisen haavoittuvuus ja hoivateknologia kodissa / Hilla Kiuru, Marjo Outila & Heli Valokivi
Muuttuuko koti sairaalaksi? Potilaiden ja hoitajien käyttämät tavarat ja tilat kotona / Riikka Lämsä, Mia Niemi & Marjaana Seppänen
Kotikäänteen ja kotiympäristössä tehtävän hyvinvointityön kompleksisuus / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsäne
Medioitunut valta ja politiikan paluu: Kyselytutkimus suomalaispäättäjien suhteesta mediaan 2009 ja 2019
No full textThis book [Mediatized power and the return of the political] describes Finnish decision-makers’ relationship with the media. It is based on surveys in 2009 and 2019. In 2009 there were 419 and in 2019 484 respondents, all of them having an influential position in some of the eight societal sectors covered in the study. The results show a moderate change from a consensus-oriented and networking decision-making culture towards a more ideologic and power-based way of negotiating.
However, it seems that this has not affected how open or transparent the negotiation-processes are or how prone the decision-makers are to leak confidential information. The decision-makers’ relationship with media publicity has become more professional and strategic.
The results point to an increased role of social media in communications management while the role of the news media seems to be diminishing. Even though the decision-makers view publicity as an even more risky and strategic arena of political struggle than they did before, they also seem now acknowledge more clearly the rational aspects of journalism. The self-reported role of media publicity as a source of personal authority has somewhat diminished while there seems to be no change in how prone the decision-makers think they are for the impacts of media publicity.
Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi, Suomalainen.com and Amazon Europe).Medioitunut valta ja politiikan paluu kuvaa suomalaisten päättäjien suhdetta mediaan heille vuosina 2009 ja 2019 suunnattujen kyselyjen perusteella. Kyselyihin vastasi vaikuttaja-asemassa olevia henkilöitä kahdeksalta eri yhteiskuntasektorilta. Vuonna 2009 vastaajia oli 419 ja vuonna 2019 heitä oli 484. Tulokset kuvaavat pientä mutta selvää muutosta konsensushakuisesta ja verkostomaisesta päätöksentekotavasta kohti ideologisempaa ja enemmän valtakamppailuihin nojaavaa päätöksentekotapaa. Tämä ei kuitenkaan näytä juuri vaikuttaneen neuvotteluprosessien avoimuuteen tai haluun rikkoa niiden luottamuksellisuutta. Päättäjien suhde julkisuuteen on kuitenkin muuttunut aiempaa ammattimaisemmaksi ja harkitummaksi. Myös sosiaalisen median merkityksen kasvu julkisuudenhallinnassa näkyy tuloksissa selvästi samoin kuin journalistisen uutismedian painoarvon lasku. Julkisuus mielletään aiempaakin riskialttiimmaksi ja tarkoitushakuisemmaksi poliittisen kamppailun areenaksi, mutta arviot journalismin rationaalisuudesta ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Mediajulkisuuden koettu merkitys henkilökohtaisen vaikutusvallan lähteenä on heikentynyt hieman, mutta päättäjien käsitykset heidän alttiudestaan mediavaikutuksille eivät juuri ole muuttuneet.
Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com)
Tarkastus, arviointi ja valvonta murroksessa
No full textThis book delves into the societally important questions of auditing,
evaluation and control that have changed or are expected to change in
the 2020s.
Changes in the operating environment are constantly shaping the
context and regulatory environment of the industry. At the same time,
the perceptions of players in the sector about the most appropriate
course of action are evolving. The sector and its operators are
experiencing a major turning point in many respects. The coronavirus
pandemic is an example of a change that has posed new challenges and
societal demands to the audit industry, organizations’ self-regulating
mechanisms, and evaluation.
The fifteen articles of this book examine the current phenomena of
auditing, control and evaluation practically, but they are also firmly
based on scientific research information. The collection is
multidisciplinary because the questions examined don’t just cross the
line between public and private sector, but also between disciplines. It
combines empiric, concept analytic and judicial approaches to research.
Some of the topics handled in the book are audit of management
stewardship, audit oversight, audit of less complex entities, recent
audit research results and several topics related to performance
evaluation and the paradigm change in evaluation thought. The book is of
interest for example to the professionals, students and researchers of
auditing and evaluation.
Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi,
Suomalainen.com and Adlibris.com).Teoksessa syvennytään yhteiskunnallisesti tärkeisiin tarkastuksen,
arvioinnin ja valvonnan kysymyksiin, jotka ovat muuttuneet ja joihin on
odotettavissa monia muutoksia 2020-luvulla.
Toimintaympäristön muutokset muovaavat koko ajan alan kontekstia ja
sääntely-ympäristöä. Samalla kehittyvät myös alan toimijoiden käsitykset
tarkoituksenmukaisimmista toimintatavoista. Ala ja sen toimijat elävät
siis monessa suhteessa voimakkaassa murroksessa. Koronaviruspandemia on
esimerkki murroksesta, joka on asettanut tarkastusalan, organisaatioiden
sisäisen valvonnan järjestelmät sekä arvioinnin uudenlaisten haasteiden
ja yhteiskunnallisten vaatimusten eteen.
Tilintarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin ajankohtaisia ilmiöitä
tarkastellaan teoksen viidessätoista artikkelissa käytännönläheisesti
mutta myös vahvasti tieteelliseen tutkimustietoon nojautuen. Kokoelma on
monitieteinen, koska tarkasteltavat kysymykset ovat paitsi yksityisen ja
julkisen sektorin rajan ylittäviä, myös tieteenalarajat ylittäviä. Siinä
yhdistyvät empiirinen, käsiteanalyyttinen ja oikeudellinen tutkimusote.
Kirjassa käsiteltäviä teemoja ovat mm. hallinnon tarkastuksen haasteet,
tilintarkastuksen valvonnan toimivuus, tilintarkastuksen standardien
skaalautuminen, tilintarkastustutkimus ja useita arvioinnin teemoja, mm.
VTV:n tuloksellisuusarvioinnin strategia sekä arviointiajattelun
paradigmamuutos. Teos soveltuu esimerkiksi tilintarkastuksen ja
arvioinnin ammattilaisille, opiskelijoille ja tutkijoille.
Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi,
Suomalainen.com ja Adlibris.com).
Sisällys
Tarkastus, arviointi ja valvonta murrosajan tutkimuskohteina /
Lili-Anne Kihn, Lasse Oulasvirta, Janne Ruohonen, Jaakko Rönkkö, Matti
Urpilainen ja Jani Wacker
Tietokoneavusteiset tarkastusmenetelmät tilintarkastuksessa:
Systemaattinen kirjallisuusanalyysi / Lili-Anne Kihn ja Joni
Härkönen
Tilintarkastuksen laatu: Johdon omistusosuuden ja hallituksen
rakenteen rooli yksityisesti omistetuissa yrityksissä / Hannu Ojala,
Markus Mättö ja Mervi Niskanen
Liiketoiminnan jatkamisedellytysten arviointi tilintarkastuksessa:
ISA-standardit, vastuukysymykset ja raportointimallit / Matti Urpilainen
ja Sakke Vehkakoski
Tilintarkastaja yrityksen johdon liiketoimintapäätösten tarkastajana
/ Janne Ruohonen
Osakeyhtiölain apporttisääntely ja siihen liittyvä tilintarkastajan
lausunto: Sääntelyn uudistamismahdollisuuksien analysointia / Veikko
Vahtera
Kunnallista tilintarkastusta koskeva tutkimus Pohjoismaissa
2000-luvulla / Hannu Ojala, Asko Uoti, Jani Saastamoinen, Jaana Kettunen
ja Jarkko Pesu
Luottamusta vai valvontaa? Tapaustutkimus OKM:n valtionavustusten
valvonnan kehittämisestä / Mikko Lilja, Lasse Oulasvirta ja Jaakko
Rönkkö
Valtiontuet ja niiden valvonta Euroopan unionissa / Jani Wacker
Kuntien tilinpäätöskäytännöt murroksessa: EPSAS-standardien
potentiaaliset vaikutukset rahoitusleasingsopimuksella hankittujen
omaisuuserien tilinpäätöskäsittelyyn suomalaissa kunnissa / Jaakko
Rönkkö ja Veera Anttila
Hybridien hallinta ja arvonluonti / Jan-Erik Johanson ja Jarmo
Vakkuri
Tuomarista maailmanparantajaksi: Arvioinnin muuttuva rooli
kompleksisessa maailmassa / Petri Uusikylä, Kirsi Hyytinen ja Mari
Räkköläinen
Sisäinen tarkastus osana corporate governancea / Kaarina Sinersalo,
Sari Ojala, Sirpa Rinne, Riikka Koivunen, Niina Sipiläinen, Maliina
Hakala-Kivinen ja Hannele Malin
Arvioita ja kokemuksia lautakuntamuotoisesta työskentelystä
tilintarkastajien hyväksymisessä ja valvonnassa pääosin yksityisellä
sektorilla / Pasi Horsmanheimo
Tarkastuslautakunnan haasteet kuntapalvelujen tuloksellisuuden
arvioinnissa / Tarja Saarelainen ja Erja Viital
Publication Forum 2010-2020: Self-evaluation report of the Finnish quality classification system of peer-reviewed publication channels
Get PDFPublication Forum (JUFO) is a Finnish national classification system of peer-reviewed publication channels. JUFO categorises publication channels into four classes according to the publication channels’ average quality, impact, and prestige. The evaluation work is carried out by 250 experts in 23 panels covering all fields of science.
The present report is the deliverable of a self-evaluation process of the Finnish JUFO system conducted between 2019 and 2020 by a working group nominated by the JUFO Steering Group from among its members. The self-evaluation was based on a review of pre-existing research and documentation, a survey of JUFO expert panellists, and a variety of newly conducted analyses based on the national publication data and Web of Science. The objective of the self-evaluation was to support the JUFO system’s further development by examining the international context and organisation of the JUFO classification, the criteria and characteristics of JUFO levels as a quality indicator of universities’ publishing performance, as well as the trends of scholarly publishing in Finland
Vetenskapligt kunnande ändrar världen. Rekommendationer om vetenskapsfostran
Get PDFHanteringen av kunnandet betonas när mediebruset och felaktig eller snedvriden information utmanar traditionella kunskapsauktoriteter. Kritiskt tänkande, förmåga att tolka informationsflödet och skilja det väsentliga från det oväsentliga blir allt viktigare medborgerliga kompetenser.
En kompetent, kritiskt tänkande medborgare bygger upp sitt liv och samhället på grundval av tillförlitlig information. Utöver förmågan att läsa medier behöver vi förmåga att läsa vetenskap.
Förmåga att läsa vetenskap växer ur vetenskapsfostran. I Finland genomförsvetenskapsfostran av olika aktörer från småbarnspedagogik till högskolor, riksomfattande nätverk till byskolornas vetenskapsklubbar, vetenskapliga sällskap till vetenskapsredaktörer och fackförfattare. Verksamheten och samfunden varierar, men målet är detsamma: att erbjuda högklassig livslång vetenskapsfostran.
Rekommendationerna om vetenskapsfostran är en gemensam utgångspunkt och källa för inspiration för alla som verkar inom vetenskap, utbildning och fostran. De kan sammanfattas i fem principer:
• Vetenskapsfostran är tillgänglig• Vetenskapsfostran är omfattande• Vetenskapsfostran möjliggör delaktighet• Vetenskapsfostran är kollektiv• Vetenskapsfostran är inspirerande och givande
Som stöd för genomförandet av rekommendationerna har vi samlat tips och idéer.
Rekommendationerna har skapats av utövare till utövare. Tiotals experter inom fostran, utbildning, forskning, musei- och konstbranschen, vetenskaplig sällskapsverksamhet och fritt bildningsarbete har deltagit i arbetet för att ta fram dem. Innehållet har utarbetats i projektet Selvitystyö ja suosituksia tiedekasvatuksen tueksi (Utredning och rekommendationersom stöd för vetenskapsfostran) av Vetenskapliga samfundens delegation (VSD) och Delegationen för informationsspridning (TJNK) som Undervisningsoch kulturministeriet finansierade.
Coronaepidemin 2020 flyttade det mesta av samarbetet till nätet. Ändringen av arbetssätten och flytten till den virtuella världen kommer oundvikligen att synas också i våra metoder för vetenskapsfostran och vetenskaplig kommunikation. Vi vill rikta ett varmt tack till alla aktörer inom vetenskapsfostran och representanter för vetenskapliga sällskap som deltogi våra virtuella workshops och skrev innehåll med oss!Hanteringen av kunnandet betonas när mediebruset och felaktig eller snedvriden information utmanar traditionella kunskapsauktoriteter. Kritiskt tänkande, förmåga att tolka informationsflödet och skilja det väsentliga från det oväsentliga blir allt viktigare medborgerliga kompetenser.
En kompetent, kritiskt tänkande medborgare bygger upp sitt liv och samhället på grundval av tillförlitlig information. Utöver förmågan att läsa medier behöver vi förmåga att läsa vetenskap.
Förmåga att läsa vetenskap växer ur vetenskapsfostran. I Finland genomförs vetenskapsfostran av olika aktörer från småbarnspedagogik till högskolor, riksomfattande nätverk till byskolornas vetenskapsklubbar, vetenskapliga sällskap till vetenskapsredaktörer och fackförfattare. Verksamheten och samfunden varierar, men målet är detsamma: att erbjuda högklassig livslång vetenskapsfostran.
Rekommendationerna om vetenskapsfostran är en gemensam utgångspunkt och källa för inspiration för alla som verkar inom vetenskap, utbildning och fostran. De kan sammanfattas i fem principer:
• Vetenskapsfostran är tillgänglig• Vetenskapsfostran är omfattande• Vetenskapsfostran möjliggör delaktighet• Vetenskapsfostran är kollektiv• Vetenskapsfostran är inspirerande och givande
Som stöd för genomförandet av rekommendationerna har vi samlat tips och idéer.
Rekommendationerna har skapats av utövare till utövare. Tiotals experter inom fostran, utbildning, forskning, musei- och konstbranschen, vetenskaplig sällskapsverksamhet och fritt bildningsarbete har deltagit i arbetet för att ta fram dem. Innehållet har utarbetats i projektet Selvitystyö ja suosituksia tiedekasvatuksen tueksi (Utredning och rekommendationersom stöd för vetenskapsfostran) av Vetenskapliga samfundens delegation (VSD) och Delegationen för informationsspridning (TJNK) som Undervisningsoch kulturministeriet finansierade.
Coronaepidemin 2020 flyttade det mesta av samarbetet till nätet. Ändringen av arbetssätten och flytten till den virtuella världen kommer oundvikligen att synas också i våra metoder för vetenskapsfostran och vetenskaplig kommunikation. Vi vill rikta ett varmt tack till alla aktörer inom vetenskapsfostran och representanter för vetenskapliga sällskap som deltogi våra virtuella workshops och skrev innehåll med oss
Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio 2018–2021: Itsearviointi
Get PDFAvoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio (AVOTT-koordinaatio) on toiminut osana tutkimusyhteisöä kolme vuotta. Tänä aikana on laadittu keskeiset tavoitteet avoimen tieteen ja tutkimuksen kehitykselle sekä yhteisölliselle tiedepoliittiselle linjaustyölle. Itsearvioinnissa AVOTT-sihteeristö arvioi koordinaation toimintatapoja avoimuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.
Kolmen vuoden aikana on yhteisöllisesti laadittu Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus, johon tutkimusyhteisön keskeiset toimijat ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet. Julistusta tukevasta neljästä linjauksesta kolme on jo osaksi valmistunut ja neljäs valmistuu vuonna 2022. Linjausten tavoite on tukea organisaatioita tieteen ja tutkimuksen avoimuutta edistävien palveluiden ja toimintatapojen kehittämisessä.
Viimeisen kolmen vuoden aikana avoimen tieteen ja tutkimuksen ymmärrys ja näkyvyys ovat yhteisöllisen koordinaatiotyön mukana kasvaneet. Julistuksessa asetettu visio kansainvälisestä edelläkävijyydestä on toteutunut ja Suomi on eurooppalaisessa eturintamassa avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisessä
AIRF Vol. 49. Tangible Religion: Materiality of Domestic Cult Practices from Antiquity to Early Modern Era
No full textThe 49th volume of the scientific publication series Acta Instituti Romani Finlandiae of the Institutum Romanum Finlandiae, has its roots in an international workshop of the same name, Tangible Religion, which focused on the material presence, use and meaning of objects relative to cult practices in premodern domestic spaces, in a time frame ranging from Antiquity to Early Modern Europe. The workshop was organised at the Institutum Romanum Finlandiae, Villa Lante in Rome, 27th–28th November 2014. 
AIRF Vol. 48. Il Mediterraneo e la Storia III. Documentando Città Portuali – Documenting Port Cities
No full textEdited by Laura Chioffi, Mika Kajava, Simo Örmä. Roma 2021
Il Mediterraneo e la Storia III. Documentando Città Portuali – Documenting Port Citie
Tuhannen vuoden kirjavuori: Kirjallisia näkökulmia bysantin kulttuuriin
No full textTeoksen lähtökohta on tehdä luotauksia Bysantin kirjallisuuteen, ja sitä kautta esitellä erityisesti, mitä suomalaisessa bysanttilaisen kirjallisuuden tutkimuksen maailmassa nykyisin tapahtuu sekä millaisista näkökulmista ja millaisin metodein, bysanttilaiskauden aineistoja lähestytään
Ilmatieteiden vaiheita ja vaikuttajia Suomessa
No full textSuomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot.
1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti.
Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969).Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot.
1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti.
Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969).Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot.
1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti.
Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969)