Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Liikkuvia utopioita, hidastamisen politiikkaa: Tutkimus nuorista liikkeessä ilmastokriisin ajassa
No full textVäitöskirjassa tutkitaan nuorten liikkuvuutta ja liikkuvia käytänteitä niiden asettuessa ristiriitaan ilmastokriisin ja sen aiheuttaman huolen kanssa. Kiinnostuksen kohteena ovat paitsi ne valinnat, joita ristiriitatilanteesta seuraa, myös sellaiset utooppiset toiminnan ja ajattelun tavat, jotka voivat tarjota ratkaisuja tilanteeseen. Näin selvitetään myös mahdollisia näkökulmia siihen, miten liikkuvuus ja matkailu voisivat muuttua ekologisesti kestävämmiksi, ja pohditaan, voidaanko utopiametodia hyödyntävän analyysin kautta saada lisäymmärrystä siihen, miten nuoret uudistavat yhteiskuntaa. Tutkimusasetelman lähtökohtana on liikkuvuustutkimuksen (ns. mobilities-paradigman) mukaisesti, että maailma on ”liikkuva”, ja siten liikkuvuutta uudistavilla käytänteillä ja ihanteilla on potentiaalia uudistaa yhteiskuntaa laajemminkin.
Tutkimuksen yhteiskunnallisena taustana ja lähtökohtana on tilanne, jossa ihmiskunta elää ennennäkemättömän liikkuvuuden aikaa, mutta jossa matkailu ja liikkuvuus tuottavat ilmastoa lämmittäviä päästöjä samalla, kun ilmastokriisi etenee ja sen hillintä edellyttää laajoja ja monialaisia toimia. Tämän päivän nuoret ovat myös kasvaneet ajassa, jossa heiltä jopa odotetaan liikkuvuutta muun muassa sen oletettavasti tuottamien hyötyjen vuoksi, mutta he ovat myös laajasti tietoisia ja huolissaan ilmastokriisistä. Koronapandemian myötä matkailu ja liikkuminen vähentyivät dramaattisesti, mutta sen päästöjä vähentävä vaikutus voi hyvinkin jäädä lyhytaikaiseksi. Koronan aiheuttama shokki muodostaa kuitenkin yhdenlaisen tilaisuuden arvioida liikkuvuuden ja matkailun kulttuureja, käytänteitä, politiikkaa ja teknologiaa uudelleen. Koronakriisi huomioidaan tutkimuksessa väistämättömänä vaikuttavana tekijänä, mutta samalla tiedostaen, että ilmastokriisi sekä sen ja liikkuvuuden ristiriita muodostavat ajallisesti koronaa edeltävän ja sitä pitkäaikaisemman dilemman.
Tutkimusaineistoina toimivat vuosina 2016 ja 2017 tehdyt surf-matkaajien elämäntarinahaastattelut (n = 20) ja alkuvuoden 2020 aikana kerätty nuorten ilmastoaktivismia havainnoiva monipaikkainen etnografinen aineisto, josta hyödynnetään etenkin ilmastoaktivistien haastatteluja (n = 18). Rinnakkain tarkasteltuina aineistot täydentävät toisiaan ja tarjoavat mahdollisuuksia vertailuihin. Surf-matkaajilla ja ilmastoaktivisteilla on yhtäläisyyksiä – muun muassa kansainvälinen ja kosmopoliittinenkin orientaatio – mutta oletusarvoisesti he lähestyvät liikkuvuuden ja ilmastokriisin ristiriitaa eri tavoin. Pelkistäen tämä voidaan ilmaista siten, että aineistot avaavat sitä, kuinka liikkuvat nuoret (surf-matkaajat) suhtautuvat ilmastokriisiin ja toisaalta kuinka ilmastonuoret suhtautuvat liikkuvuuteen.
Väitöskirja pohjautuu neljään alkuperäisartikkeliin, joista kahdessa analysoidaan surf-matkaajien haastatteluja, kahdessa ilmastoaktivisteja koskevaa aineistoa. Yhteenvetoartikkelissa hyödynnetään niin sanottua utopiametodia. Väitöskirja on sosiologista nuorisotutkimusta, mutta se kytkeytyy myös moniin muihin tutkimuskeskusteluihin. Menetelmällis-teoreettisesti tärkeitä ovat liikkuvuustutkimus ja utopiametodiin liittyvä tutkimusperinne. Muita olennaisia tutkimustraditioita ovat matkailututkimus, yhteiskuntatieteellinen ilmastotutkimus, ilmastoaktivismin tutkimus sekä nuorten vapaa-ajan ja elämäntapojen tutkimus.
Tutkimustulokset osoittavat, että niin surf-matkaajille kuin nuorille ilmastoaktivisteille liikkuvuus ja matkailu ovat tärkeitä sekä niiden tuottaman nautinnon että muun muassa henkilökohtaiseen kasvuun liittyvien hyötyjen vuoksi. Ristiriita ilmaston ja matkailukäytänteiden välillä kuitenkin tiedostetaan, ja yksilötasolla sitä ratkotaan muun muassa erilaisin ekologisen sovittelun keinoin. Utopiametodia hyödyntävä analyysi paljastaa kuitenkin myös jaettuja ja laajempaa yhteiskuntakriittistä potentiaalia kantavia, niin sanottuja arkipäivän utooppisia toimintatapoja. Tällaisia ovat muun muassa ilmastoaktivistien suosima ja jakama maata pitkin matkustamisen käytänne sekä surffaajien elämäntapa, jossa elämyshakuisuus ja matkustaminen ovat usein prioriteetteja suhteessa työntekoon ja muihin ”normaalielämänkulkuun” ja suorittamiseen liittyviin odotuksiin. Utooppisen unelmoinnin tasolla surf-matkaajia ja ilmastoaktivisteja yhdistävät kohtuullisuuden ja hidastamisen ihanteet. Niiden viitoittamana sekä surf-matkaajat että ilmastoaktivistit peräänkuuluttavat kulttuurista muutosta, jota he jo osin pyrkivät itse elämään todeksi, mutta myös yhteiskunnan järjestelmätasolle yltäviä poliittisia toimia, joiden myötä ilmastokriisin ja liikkuvuuden ristiriitaa voitaisiin ratkoa. 
A Critical Evaluation of Individualism, Collectivism and Collective Action
No full textThis comparative study aims to develop a deeper understanding of collectivism, trade unionism, and the capacity to create collective action using Finland and Cambodia as examples of individualistic and collectivistic societies, respectively.
The study has two goals: 1) To explore the relationship between collective action, and the level and forms of collectivism in Cambodia and in Finland. 2) To explain if and how the level of collectivism affects the degree of cooperation inside the living system. Phenomena such as political participation, family values, levels of trust within the society, and perceived collective efficacy are examined. The study is based on extensive survey data collected in Cambodia and Finland.
The theoretical framework is sociological, involving the study of social systems within which observed regularities emerge and evolve through collaborative and collective behaviour. This approach also entails the personality systems of individual actors and the cultural system built into their actions. The main analytical tool used in the study is the Cultural Agency Theory (CAT).
Significant differences were found in how individuals behave at the societal level. Collective action and political participation occur at a higher level in Finland compared to Cambodia. The results also show that the question of individualism versus collectivism is more complex than is generally believed.Tämän vertailevan tutkimuksen tavoitteena on luoda syvempää ymmärrystä kollektivismista, ammattiyhdistystoiminnasta ja kyvystä luoda kollektiivista toimintaa käyttäen Suomea ja Kambodzhaa esimerkkeinä individualistisesta ja kollektivistisesta yhteiskunnasta.
Tutkimuksella on kaksi tavoitetta: 1) Tuottaa uutta tietoa ammattiyhdistysten, kollektiivisen toiminnan ja kollektivismin eri muotojen välisistä suhteista Kambodzhassa ja Suomessa. 2) Selittää, millä tavoin kollektivismin taso vaikuttaa ihmisten väliseen yhteistyöhön. Teoksessa tarkastellaan muun muassa poliittista osallistumista, perhearvoja, luottamusta yhteiskunnassa ja koettua kollektiivista tehokkuutta. Tutkimus perustuu Kambodzhasta ja Suomesta kerättyihin laajoihin kyselyaineistoihin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiologinen. Keskeinen analyysin väline on kulttuurinen toimijateoria (Cultural Agency Theory, CAT), joka mallintaa kollektiivisuuden tasoja ja kollektiivisia toimintoja. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi ammattiyhdistysten tutkimuksessa.
Tutkimuksen tulosten perusteella Kambodzhassa on paljon vaikeampaa luoda kollektiivista toimintaa perheyhteisön ulkopuolella kuin individualistisena pidetyssä Suomessa. Sekä poliittinen aktiivisuus että kollektiivinen toiminta on Suomessa aktiivisempaa kuin Kambodzhassa. Teos osoittaa, että kysymykset individualismista ja kollektiivisuudesta ovat paljon monimutkaisempia kuin yleisesti oletetaan
Kansalaistieteen suositus
Get PDFSuosituksen tarkoituksena on antaa tutkimusorganisaatioille ja näiden rahoittajille sekä muille kansalaisyhteisön rajapinnassa toimiville organisaatioille periaatteet ja ohjeet kansalaistieteen edistämiseksi. Suositus antaa vastauksia kysymyksiin siitä, miten kansalaistiedehankkeet saadaan houkuttelevammaksi tutkijoille ja miten kansalaistieteen menetelmät tuovat tutkijoille tunnustusta ja meriittejä. Suositus käsittelee kansalaistieteen erityiskysymyksiä ja tarjoaa tapoja kansalaistieteen vakiinnuttamiseksi yhdeksi tasavertaiseksi käytössä olevista tieteellisistä menetelmistä. Suosituksen tavoitteena on tarjota perusta kansalaistieteen tutkimuksen laadun varmistamiseksi suomalaisessa tiedeyhteisössä
Rekommendation och checklista för öppen vetenskap inom ömsesidig forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet mellan forskningsorganisationer och företag
Get PDFDetta är en rekommendation för genomförande av den öppna vetenskapens verksamhetsformer i forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet mellan finländska forskningsorganisationer och företag (FUI-verksamhet) . FUI-verksamhet genomförs ofta via FUI-projekt. I denna rekommendation redogörs för hur forskningsresultat och -material som uppkommer inom företagssamarbetet kan utnyttjas och/eller spridas på ett säkert, effektivt och så öppet sätt som möjligt. Rekommendationen har skrivits i samarbete mellan Samordningen av öppen vetenskap och forskning, arbetsgruppen för öppenhet i företagssamarbete, det finländska vetenskapssamfundet och näringslivet. Den är förenlig med Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025, Policyn för öppen forskningskultur och andra nationella rekommendationer som uppkommit i samordningen av öppen vetenskap och forskning
Verktyg för självutvärdering av tjänster inom den öppna forskningskulturen
Get PDFSom stöd för Policyn för öppen forskningskultur har man utvecklat ett verktyg för självutvärdering av tjänster, som beaktar rekommendationerna i alla tidigare nationella riktlinjer för öppen vetenskap. Syftet med verktyget är att hjälpa forskningsorganisationerna att utvärdera och utveckla sina tjänster och göra dem tillgängliga. Organisationen kan producera tjänsterna ensam, i samarbete med andra organisationer eller utnyttja tjänster på nationell och internationell nivå. Åtgärder som främjar öppenhet gällande utvärdering, utbildning, forskningsdata och publicering, vilka också tas upp i Policyn för öppen forskningskultur, konkretiserar kriterierna på miniminivå och idealnivå. Dessa kriterier möjliggör olika målnivåer för olika typer av forskningsorganisationer på olika utgångsnivåer. Självutvärderingsverktygets åtgärder och kriterier utnyttjas också i den nationella uppföljningsmodellen för öppen vetenskap. Verktyget är avsett för organisationernas självutvärdering och utveckling av tjänster, medan uppföljningsmodellen gör det möjligt att bedöma hela fältets mognadsnivå gällande öppen vetenskap
Yhteistyö tekijänoikeudessa: Tutkimus alkuperäisestä tekijänoikeuden haltijasta yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvissa luovissa prosesseissa
No full textOnko saamenpuvulla tai perinteisillä kulttuuri-ilmaisuilla tekijänoikeudellista tekijää? Entä kenelle tekijänoikeuden yhteisöllisesti maalattuun muraaliin tai internetissä kollektiivisesti kirjoitettuun tekstiin tulisi kuulua? Miten yhteistyössä tehtävän tieteellisen tutkimuksen ja tekijänoikeuden tekijäkäsitykset eroavat toisistaan? Mitä tekijyyden ja luovuuden käsitteillä tekijänoikeudessa tarkoitetaan ja miten nämä käsitteet soveltuvat yhteisöllisesti tehtävään luovaan työhön?
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kysymystä siitä, kenelle tekijänoikeuden tulisi kuulua silloin, jos luovaan työhön on osallistunut useampia henkilöitä erilaisin panoksin ja eri aikoina. Voidaanko tekijänoikeutta ylipäätään hallita silloin, jos kaikkia yksittäisiä tekijöitä ei edes tiedetä?
Tarkastelu alkaa tekijän ja luovuuden käsitteiden analyyttisestä tarkastelusta: mitä sisältöjä näihin käsitteisiin tekijänoikeudessa kuuluu, ja minkälaisia käyttötarkoituksia näillä käsitteillä on. Mikä on tekijänoikeudellinen tekijä ja mitä on tekijänoikeudellinen luovuus? Analyyttisen tarkastelun jälkeen tutkimus etenee yllä mainittujen käytännöllisten tapausesimerkkien kautta arvioimaan kriittisesti sitä, miten näiden käsitteiden avulla voidaan ottaa huomioon yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvien luovien prosessien erityispiirteitä. Tutkimus syvenee useisiin tekijyyttä ja luovaa työtä käsitteleviin erityiskysymyksiin aina tekijän tuntemattomuudesta tekijäryhmän vastuuseen luovan työnsä tuloksesta.
Tutkimuksen johtopäätösosiossa tuodaan esiin sitä tulkinnallista liikkumavaraa, jota tekijänoikeuslainsäädännössä jo nyt on yhteisöllisten luovien prosessien edistämiseksi. Samalla tehdään muutamia lainsäädännön kehittämiseen pyrkiviä ehdotuksia siitä, millä tavoin tekijänoikeuslaki kykenisi toteuttamaan tarkoitustaan luovan työn edistäjänä vielä paremmin yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvissa luovissa prosesseissa. Uusien teknologioiden ja kulttuuristen muutosten myötä tekijänoikeuslain kriittinen tarkastelu on käynyt yhä tärkeämmäksi, ja tutkimus vahvistaa sitä yleisopillista pohjaa, jolle uusia ilmiöitä koskeva tekijänoikeudellinen argumentaatio voi rakentua. Teosta voi suositella luovan alan työntekijöille, tekijänoikeuden asiantuntijoille sekä kenelle tahansa luovuudesta ja tekijänoikeudesta kiinnostuneelle lukijalle
Oikeuksiin pääsy massavahinkotilanteissa: Prosessioikeudellinen tutkimus kollektiivisista oikeussuojakeinoista, erityisesti kanteiden yhteiskäsittelystä
No full textMassavahinkotilanteessa suurelle määrälle henkilöitä voi syntyä vahingonkorvausvaade, joka perustuu esimerkiksi kuluttajaoikeuden loukkaukseen, kilpailuvahinkoon tai ympäristövahinkoon. Vaade on tyypillisesti henkilöä kohden pieni ja usein vaikea näyttää toteen. Tällöin vaateenhaltija ei yleensä lähde vaatimaan korvauksia, ellei siihen ole kyllin vaivatonta ja riskitöntä menettelyä, kuten lautakuntamenettelyä tai syyttäjän ajamaa rikosprosessia. Perinteinen yksilöllinen siviiliprosessi on muodostunut liian kalliiksi mekanismiksi oikeuksiin pääsyn näkökulmasta.
Toisinaan vaateenhaltijat pyrkivät siihen, että asiat käsitellään yhdessä ja samassa siviiliprosessissa kollektiivisen lainkäytön keinoin. Nämä keinot voivat olla edustuksellisia, kuten ryhmäkanne tai siirronsaajan kanne, taikka kumulatiivisia. Suomessa jälkimmäiset ovat olleet merkittävämpiä. Vaateenhaltijat ovat näet nostaneet joukkokanteita eli itsenäisiä toisiinsa liittyviä kanteita; tällöin he ovat hyödyntäneet yhteistä asianajoa ja pyrkineet kanteiden yhteiskäsittelyyn. Ilmiö herättää lainopillisiakysymyksiä, koska prosessioikeudellisessa sääntelyssä on ajateltu ennen kaikkea kahden asianosaisen välisiä oikeudenkäyntejä.
Teos on pitkälti oikeusdogmaattinen tutkimus, jossa tarkastellaan hyvän asianajajatavan sisältöä yhteisessä asianajossa, joukkokanteiden käsittelyä tuomioistuimessa sekä oikeudenkäyntikulusäännösten soveltamista tässä yhteydessä. Lisäksi tutkimuksessa on arvioivia ja oikeuspoliittisia osuuksia; mahdollisten menettelyuudistusten yhteydessä on otettu huomioon myös EU:n edustajakannedirektiivi. Teos on ensimmäinen kotimainen väitöskirja, jossa syvennytään kollektiivisen lainkäytön kysymyksiin.
Tutkimus tarjoaa tietoa ja tuoreita näkökulmia tuomareille, asianajajille ja muille oikeussuojajärjestelmästä kiinnostuneille
Ekonomisk patriotism och civilsamhälle. Finska hushållningssällskapets politiska språkbruk i europeisk kontext 1720–1840
Get PDFEn av 1700-talets stora idéer var att privata sällskap kunde förbättra de ekonomiska förhållandena i sina länder eller regioner. Från Skottland och Irland spred sig en modell för sådana ekonomiska sällskap över så gott som hela den europeiska kontinenten och vidare till de europeiska imperiernas kolonier. Finska hushållningssällskapet, grundat 1797 i Åbo, hörde till en tredje och sista våg av ekonomiska sällskap. Ekonomisk patriotism och civilsamhälle beskriver hur dessa sällskap kombinerade en ekonomiskt sinnad patriotism med påverkansarbete i ett spirande civilsamhälle. Den skildrar hur Finska hushållningssällskapet balanserade mellan en rikspatriotism, som handlade om att främja Sveriges konkurrenskraft, och ett lokalt förbättringsarbete, som gick ut på att föra fram finska intressen inom det svenska riket. I början av 1800-talet var Hushållningssällskapet tvungen att definiera om sin roll i och med att denna dubbla patriotism inte längre passade in i den nya ryska imperiella kontexten eller en tid där nationalstaten blev allt viktigare. Den ekonomiska patriotismen fick över hela Europa ge vika för ett kultur- och språkorienterat nationsbygge.En av 1700-talets stora idéer var att privata sällskap kunde förbättra de ekonomiska förhållandena i sina länder eller regioner. Från Skottland och Irland spred sig en modell för sådana ekonomiska sällskap över så gott som hela den europeiska kontinenten och vidare till de europeiska imperiernas kolonier. Finska hushållningssällskapet, grundat 1797 i Åbo, hörde till en tredje och sista våg av ekonomiska sällskap. Ekonomisk patriotism och civilsamhälle beskriver hur dessa sällskap kombinerade en ekonomiskt sinnad patriotism med påverkansarbete i ett spirande civilsamhälle. Den skildrar hur Finska hushållningssällskapet balanserade mellan en rikspatriotism, som handlade om att främja Sveriges konkurrenskraft, och ett lokalt förbättringsarbete, som gick ut på att föra fram finska intressen inom det svenska riket. I början av 1800-talet var Hushållningssällskapet tvungen att definiera om sin roll i och med att denna dubbla patriotism inte längre passade in i den nya ryska imperiella kontexten eller en tid där nationalstaten blev allt viktigare. Den ekonomiska patriotismen fick över hela Europa ge vika för ett kultur- och språkorienterat nationsbygge.En av 1700-talets stora idéer var att privata sällskap kunde förbättra de ekonomiska förhållandena i sina länder eller regioner. Från Skottland och Irland spred sig en modell för sådana ekonomiska sällskap över så gott som hela den europeiska kontinenten och vidare till de europeiska imperiernas kolonier. Finska hushållningssällskapet, grundat 1797 i Åbo, hörde till en tredje och sista våg av ekonomiska sällskap. Ekonomisk patriotism och civilsamhälle beskriver hur dessa sällskap kombinerade en ekonomiskt sinnad patriotism med påverkansarbete i ett spirande civilsamhälle. Den skildrar hur Finska hushållningssällskapet balanserade mellan en rikspatriotism, som handlade om att främja Sveriges konkurrenskraft, och ett lokalt förbättringsarbete, som gick ut på att föra fram finska intressen inom det svenska riket. I början av 1800-talet var Hushållningssällskapet tvungen att definiera om sin roll i och med att denna dubbla patriotism inte längre passade in i den nya ryska imperiella kontexten eller en tid där nationalstaten blev allt viktigare. Den ekonomiska patriotismen fick över hela Europa ge vika för ett kultur- och språkorienterat nationsbygge
The Karelian Dialect of Kolvitsa, Kola Peninsula
Get PDFKolvitsa is the only surviving Karelian village on the Kola Peninsula, and the northernmost Karelian village in the world. Its inhabitants speak a mixed migrant vernacular, which developed in isolation from the Karelian Proper dialect continuum. This study uses linguistic-ethnographic insights from the region to investigate the lexical and grammatical structure of receding Kolvitsa Karelian. The last generation of speakers manifests a profusion of alternative forms, not only across but also within idiolects, and the study explores different factors giving rise to this variation.
Kolvičča on viimeni karjalaini kylä Kuolan niemimualla ta šamoin muajilman pohjosin karjalaini kylä. Šen eläjät ollah eri Vienan Karjalan paikkakunnilta tullehien šiirtolaisien jälkiläisie ta paissah šekamurrehta, kumpani on kehittyn erikseh varšinaiskarjalan murrehjatkumošta. Kirjašša tutkitah rappeutujan Kolvičan murtehen šanaštuo ta kielioppie alovehelta šuatujen lingvistis-etnografisien tietojen avulla. Karjalua taitajien viimesen šukupolven kieleššä rikeneh tulou ilmi vaihtoehtosie muotoja šekä idiolektien välillä jotta idiolektien šiämeššä, ta tutkimukšešša punnitah eri šyitä, kumpaset šuahah aikah tätä variatijuo.Kolvitsa is the only surviving Karelian village on the Kola Peninsula, and the northernmost Karelian village in the world. Its inhabitants speak a mixed migrant vernacular, which developed in isolation from the Karelian Proper dialect continuum. This study uses linguistic-ethnographic insights from the region to investigate the lexical and grammatical structure of receding Kolvitsa Karelian. The last generation of speakers manifests a profusion of alternative forms, not only across but also within idiolects, and the study explores different factors giving rise to this variation.
Kolvičča on viimeni karjalaini kylä Kuolan niemimualla ta šamoin muajilman pohjosin karjalaini kylä. Šen eläjät ollah eri Vienan Karjalan paikkakunnilta tullehien šiirtolaisien jälkiläisie ta paissah šekamurrehta, kumpani on kehittyn erikseh varšinaiskarjalan murrehjatkumošta. Kirjašša tutkitah rappeutujan Kolvičan murtehen šanaštuo ta kielioppie alovehelta šuatujen lingvistis-etnografisien tietojen avulla. Karjalua taitajien viimesen šukupolven kieleššä rikeneh tulou ilmi vaihtoehtosie muotoja šekä idiolektien välillä jotta idiolektien šiämeššä, ta tutkimukšešša punnitah eri šyitä, kumpaset šuahah aikah tätä variatijuo
Selvitys kotimaisten tieteellisten julkaisujen toimitusten koulutus- ja yhteistyötoiveista
Get PDFSelvitys pohjautuu keväällä 2021 toteutettuun kyselyyn. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kotimaisten tiedelehtien tarpeita kirjoittajakoulutusten, verkostotapaamisten, toimittajakoulutuksen, julkaisemisen haasteiden tai muun tuen suhteen. Selvitys pyrki kattamaan kotimaiset tieteelliset julkaisut laajasti eri tieteenaloilta. Selvityksen pohjalta voidaan suunnitella koulutuksia ja myöhempää yhteistyötä