Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Monimuotoinen ansiotyö: Näkökulmia monista lähteistä ansaintaan
No full textThis edited collection discusses multiple job holding as part of Finnish working life. The articles in this book examine this little researched phenomenon through a wide range of empirical data. Based on Statistics Finland’s register data, different ways of combining jobs are classified. Interview material sheds light on the conditions for holding multible jobs. A new perspective is provided by the chaos theory of careers.
According to the results of the study, very different paths lead to becoming a multiple job holder. The combination of jobs is influenced by the life path and interests of the individual, as well as by constraints and opportunities available. Motives can also be linked to professional networks, decisions made by immediate family, coincidences or whims.
This book helps to understand the diversity of ways of working. At the same time, it illustrates the challenges faced by those who work multiple jobs as they try to operate within simpler models and categorisations of labour. It is essential reading for anyone interested in the changing nature of work, especially researchers, students and policy-makers.Tässä kokoomateoksessa käsitellään monimuotoista ansiotyötä osana suomalaista työelämää. Teoksen artikkeleissa tätä vähän tutkittua ilmiötä tarkastellaan monipuolisten empiiristen aineistojen kautta. Tilastokeskuksen rekisteriaineiston pohjalta luokitellaan erilaisia tapoja yhdistää työtä. Haastatteluaineistot puolestaan valottavat yhdistelmätyön tekemisen ehtoja. Uudenlaista näkökulmaa edustaa työurien kaaosteoria.
Tutkimustulosten mukaan usean työn tekijäksi päädytään hyvin erilaisia polkuja pitkin. Tehtäväyhdistelmien syntyyn vaikuttavat niin ihmisen elämänkulku ja kiinnostuksen kohteet kuin pakot ja tarjolla olevat mahdollisuudet. Motiivit voivat paikantua myös ammatillisiin verkostoihin, lähipiirin tekemiin ratkaisuihin, suoranaisiin sattumiin tai mielijohteisiin.
Teos auttaa ymmärtämään monimuotoisia työnteon tapoja. Samalla se kertoo niistä haasteista, joita useaa työtä tekevät kokevat yrittäessään toimia yksinkertaisempiin työnteon malleihin ja kategorisointeihin perustuvissa kehyksissä. Se on tärkeää luettavaa kaikille työn muutoksesta kiinnostuneille, erityisesti alan tutkijoille, opiskelijoille sekä päätöksentekijöille.
Sisällys
Mitä tarkoittaa ansainnan koostaminen useasta lähteestä? / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin
Työn muuttuvat maailmat / Harri Melin
Monimuotoisen ansiotyön tekeminen rekisteriaineistojen valossa / Merja Kauhanen
Jälkiteollinen yhteiskunta ja monista lähteistä ansainta: Tehtäväyhdistelmät ja tausta erilaisissa ammattiryhmissä / Arja Haapakorpi
Kaaosteoreettinen kuva usean työn tekemisestä / Anu Järvensivu
Monista lähteistä ansainta, muuttuva työelämä ja yhteiskuntapolitiikan haasteet / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin
Liite: Chattibotti tutkimushaastattelijana / Anu Järvensiv
Ulosottovalitusprosessin edellytykset (A 348)
No full textUlosottovalitus on suomalaisessa oikeusjärjestyksessä erityinen oikeussuojakeino, jolle ei ole vastinetta yleisessä siviili- tai muutoksenhakuprosessissa. Ulosottoviranomaisen suorittamiin toimiin ja toimituksiin voidaan yleensä hakea muutosta valittamalla käräjäoikeuteen. Tavallisessa siviiliprosessissa muutosta voidaan yleensä hakea tuomioistuimen ratkaisuun. Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena on hovioikeus. Tässä väitöstutkimuksessa selvitetään ulosottovalitusprosessin yleistä teoreettista perustaa – ulosottomenettelyä muutoksenhaun kohteena ja ulosottovalitusta muutoksenhakukeinona – sekä erityisesti kahta ulosottovalituksen tutkimisen estettä: aikaisemman ratkaisun oikeusvoimavaikutusta ja lopullisen tilityksen vaikutusta.
Tuomion oikeusvoimavaikutus (res judicata) tarkoittaa sitä, ettei lainvoimaisesti ratkaistua asiaa voida ottaa enää uudelleen tuomioistuimen tutkittavaksi. Ulosoton tilitysvaikutus puolestaan merkitsee sitä, että ulosottomenettelyssä kertyneiden varojen lopullisen tilityksen jälkeen ulosottovalitusta ei voida enää tuomioistuimessa tutkia. Oikeusvoima on yleinen siviiliprosessuaalinen konstruktio. Tutkimuksessa selvitetään, sopiiko siviiliprosessuaalinen oikeusvoimavaikutus ulosottovalitusjärjestelmään. Tilitysvaikutus on puolestaan ulosotto-oikeudellinen konstruktio. Sen osalta tutkittavana on, sopiiko ulosottoprosessuaalinen tilitysvaikutus siviiliprosessuaaliseen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin järjestelmään, erityisesti tuomioistuimeen pääsyn kriteeriä silmällä pitäen. Tutkimuksessa siten yleinen siviiliprosessuaalinen ja erityinen ulosottoprosessuaalinen järjestelmä kohtaavat.
Tutkimuksessa käsitellyt kaksi valituksen tutkittavaksi ottamisen kriteeriä osoittavat esimerkkeinä, kuinka suuri merkitys järjestelmällä on niin kriteerien tulkinnassa kuin systemaattisessa arvioinnissa. Tutkimus vahvistaa ulosottovalitusasioiden erityisluonteen sekä yleisemminkin järjestelmän ymmärtämisen merkitystä.
Teos on hyödyllinen kaikille ulosottoasioiden parissa työskenteleville: ulosottomiehille, avustajille ja tuomareille. Teoksessa käsitellyt prosessioikeudelliset ja oikeusteoreettiset kysymykset ovat kiinnostavia myös sellaisenaan, ilman liityntää ulosottoasioihin, niin tutkimuksen kuin käytännön ratkaisutoiminnan näkökulmasta
Nuorten kulttuuria tukemassa: Nuoret kulttuurin harrastajina ja kulttuuripalvelujen käyttäjinä sekä kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen Keski-Suomessa
Get PDFTässä tutkimuksessa kartoitetaan 15–20-vuotiaiden nuorten kulttuuripalvelujen käyttöä ja kulttuuriharrastuksia Keski-Suomen maakunnassa sekä esitellään kulttuurisen nuorisotyön käyttöön kehitetty itsearviointimittaristo. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin koordinoiman Nuoret ja osallisuus kulttuuritoiminnassa: Keski-Suomen kuntien nuorten taide- ja kulttuuritoiminnan kehittäminen -hankkeen sekä Jyväskylän yliopiston Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -tutkinto-ohjelman (KUMU) opiskelijoiden kanssa.
Tämä tutkimus syntyi tarpeesta kartoittaa ja kehittää nuorten kulttuuritoimintaa ja kulttuurista nuorisotyötä Keski-Suomessa. Valtaosalla nuorista on ainakin yksi luova harrastus kuten soittaminen, kuvataide tai valokuvaus. Myös kulttuuripalvelujen käyttäminen on lapsuuden ja varhaisnuoruuden aikana yleistä. Pitkät etäisyydet kulttuuripalveluihin ja -harrastuksiin sekä korkeat hinnat voivat kuitenkin vaikeuttaa nuorten osallistumista. Nuorten kulttuurinen aktiivisuus on myös jossain määrin sukupuolittunutta, koska tytöillä on enemmän kulttuuriharrastuksia ja he ovat aktiivisempia kulttuuripalvelujen käyttäjiä kuin pojat.
Tutkimusaineisto koostuu keskisuomalaisten nuorten sekä kulttuurisen nuorisotyön asiantuntijoiden haastatteluista. Nuorten haastatteluaineisto sisältää näkemyksiä kulttuurin moniottelijoilta, joilta oli lukuisia kulttuuriharrastuksia, mutta myös nuorilta, jotka harrastivat pääasiassa liikuntaa ja autoja. Mahdollisuudet kulttuuriharrastuksille olivat melko vähäisiä pienillä paikkakunnilla, mistä syystä niiden perässä matkustettiin usein isompiin kaupunkeihin. Nuoret toivoivat enemmän harrastusmahdollisuuksia asuinalueilleen ja antoivat useita käytännön ehdotuksia tämän toteuttamiseen. Asiantuntijat puolestaan esittivät innovatiivisia keinoja nuorten tavoittamiseen, painottivat tarvetta tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja korostivat toiminnan jatkuvuuden merkitystä.
Nuorisotyön laadun ja nuorten osallisuuden säännöllinen arvioiminen on tärkeää, mutta työkalua kulttuurisen nuorisotyön itsearviointiin ei ole tätä ennen ollut saatavilla. Tässä tutkimuksessa esiteltävä itsearviointimittaristo on suunniteltu erityisesti kulttuurisen nuorisotyön tarpeisiin, mutta siitä on hyötyä kaikille nuorten kanssa työskenteleville
Kasvatuksen muuttuvat työ- ja toimintaympäristöt: 10 eläytymismenetelmätutkimusta
No full textThis edited book is the third in a series of yearbooks that introduces the principles and applicability of the method of empathy-based stories. The book presents ten empirical studies which all use this method as a tool for data collection. In addition, the work examines the reliability of the method of empathy-based stories as a method and as part of qualitative research.
The research articles in the book provide a current overview of the change in different work and operating environments. These environments include various educational institutions from elementary school to universities, social media, and human resource management. Studies examine the social inclusion, participation and agency of pupils, students, young people, and professionals, as well as the professional and ethical challenges of those working in new environments. The method of empathy-based stories is used to observe, for example, university students’ interpretations of involvement in the curriculum process, pupils’ views on co-teaching, different forms of agency of young people who experience sexual harassment online, and the subjectivity of recruiters and the reasons for recruitment choices.
Methodologically, the book focuses on the reliability of the method of empathy-based stories and considers the characteristics of the method among qualitative research methods. Reflecting on the research articles, the work discusses what kind of requirements and challenges the method poses for both the researcher and the respondents. The book provides guidelines for evaluating the reliability of the method of empathy-based stories, while participating also in a general discussion of the reliability, potential, and limitations of qualitative research.
The book indicates how the method of empathy-based stories can be applied to a wide variety of research in different contexts. The strength of the method is its ability to utilize the respondents’ imagination, thus providing the researchers with opportunities to find new perspectives and invent propositions. The book also provides practical examples of how the method can be used in research.Kasvatusinstituutiot peruskoulusta yliopistoon ovat jatkuvan muutoksen keskiössä. Globaalit ja paikalliset yhteiskunnalliset muutokset, kuten esimerkiksi sosiaalisen median levittäytyminen osaksi arkea tai synnytyssairaaloiden keskittäminen, asettavat ammattilaisille uusia osaamisvaatimuksia sekä eettisiä haasteita. Kokoomateoksen kymmenessä tutkimusartikkelissa tarkastellaan eläytymismenetelmän avulla näiden muuttuvien ympäristöjen vaikutusta niissä toimivien ihmisten arkeen.
Tutkimusartikkeleissa käsitellään esimerkiksi oppilaiden näkemyksiä yhteisopettajuudesta, kätilöiden osaamista, rekrytoijien ammattitaitoa sekä seksuaalista häirintää verkossa kohtaavien nuoren toimijuutta. Menetelmällisen painotuksensa ansiosta teosta voi hyödyntää myös eläytymismenetelmän soveltamistapoja kuvaavana oppikirjana.
Teos on kolmas osa vuosikirjasarjassa, joka esittelee eläytymismenetelmän käyttöä tutkimusmenetelmänä. Teos osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun laadullisen tutkimuksen luotettavuudesta hahmottamalla menetelmän käytettävyyden mahdollisuuksia ja rajoja sen metodologisten erityispiirteiden kautta.
SISÄLLYS
Esipuhe
Saaga Härkönen, Johanna Lätti, Anna Rytivaara & Anna Wallin / Johdanto: Eläytymismenetelmä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa
I Osallisuus ja toimijuus kasvatusinstituutioiden muutoksissa
Aino Wihersaari, Anna Rytivaara & Jari Eskola / ”Opettajana koen riittämättömyyttä”. Opettaja kolmiportaisen tuen toteuttajana
Anna Toriseva, Anna Rytivaara & Jari Eskola / ”Ihan sama onks yks vai kaks opee”. Oppilaiden näkemyksiä hyvästä oppimisympäristöstä yhteisopetuksessa
Reetta Auvinen, Jenni Helenius & Jari Eskola / ”Jokainen haluaa tuntea kuuluvansa johonkin”. Kahdeksasluokkalaisten oppilaiden käsityksiä osallisuudesta koulussa ja kouluyhteisöön kuulumisesta
Tanja Kallonen, Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Jari Eskola / ”Opetussuunnitelmaan ja sen sisältöihin on vaikea vaikuttaa”. Yliopisto-opiskelijoiden tulkintoja opetussuunnitelman omistajuudesta, osallisuudesta ja osallistumattomuudesta
II Uusien toimintaympäristöjen ammatilliset ja eettiset haasteet
Anna Nieminen, Armi Kurkikangas & Jari Eskola / Estää, ilmiantaa, heruttaa vai petkuttaa? Nuorten toimijuus verkon seksuaalisessa häirinnässä
Jussi Hänninen, Laura Pylväs, Anna Wallin & Jari Eskola / Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset. Tarinoita ensihoitajien ja kätilöiden osaamisesta
III Rekrytointiala kasvatustieteilijöiden toimikenttänä
Camilla Rahkola, Saaga Härkönen & Jari Eskola / Subjektiivisuus rekrytointihaastattelussa. Rekrytoijien kertomuksia vuorovaikutuksesta
Noora Silfversten, Saaga Härkönen & Jari Eskola / Rekrytointi riskillä vai varman päälle?
Emilia Haapajärvi, Saaga Härkönen & Jari Eskola / Onko rekrytoijalla väliä? Rekrytoijan käytöksen merkitys yrityksen työnantajakuvan ja houkuttelevuuden muutoksiin hakuprosessin aikana
Bettina Klinge, Saaga Härkönen,Johanna Lätti & Jari Eskola / Rekrytoijien näkemyksiä osaamisesta, ammattitaidosta ja muodollisen rekrytointikoulutuksen tarpeellisuudesta
IV Yhteenveto
Anna Rytivaara, Johanna Lätti, Saaga Härkönen & Anna Wallin / Suuntaviivoja eläytymismenetelmätutkimusten luotettavuuden arviointiin
Saaga Härkönen, Johanna Lätti, Anna Rytivaara & Anna Wallin / Eläytymismenetelmä – mahdollisuuksia ja rajoj
Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus
No full textIn this edited volume the authors take the reader on welfare workers’ home visits to clients in need of support in their living. Welfare workers refer to professionals in health and social care who in the book are represented among others by social workers, social care workers and nurses. The main concepts of the book are home, welfare work and vulnerability and these are contemplated from different angles. Welfare work entails encountering people who are in vulnerable situations in the midst of their everyday lives. They may need support in coping with their mental health, with physical illnesses, with the challenges of achieving sobriety and recovery or perhaps with the difficulties accompanying old age. On the one hand their ability to act is limited and weak but on the other they have many kinds of strengths and resources.
The book addresses a significant turning point in welfare services and work at which the objective is defined as the right of every individual to their own home and making living at home feasible for as long as possible. In the last fifty years or so many societal factors have made possible the dismantling of institutions, the reduction of places and the shortening of stays in institutions, the further development of care in the community, the construction of small residential and care facilities and most recently the further development of services to be taken into people’s homes. The last stage of this dismantling of institutions is referred to in the book as the “home turn”. As a societal change the home turn is complex – and that is how it is approached in the book. When one’s own home is the main place in which welfare policy and work are implemented, it is important to scrutinize more closely what actually occurs there and what special issues are connected to this given context.
The book offers a timely point of view on the development of welfare services and the grass-root level welfare work done in the homes. It draws on interaction research based on ethnomethodology and human geography. Research data consist of recordings of home visits, researchers’ field diaries and interviews with clients and workers. The volume includes both chapters providing conceptual and theoretical overviews and empirical research on the encounters between client and worker(s) on home visits. Welfare work accomplished in people’s homes entails many tensions and ethical issues which are analysed in the book and made visible through the means of research.Tässä teoksessa ollaan kotona. Tutkijat kuljettavat lukijan hyvinvointityön tekijöiden kotikäynneille ja asumisessaan tukea tarvitsevien asiakkaiden luokse. Hyvinvointityön tekijöillä viitataan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin, joista kirjassa ovat edustettuina muun muassa sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja. Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus ovat kirjan pääkäsitteet, joita tarkastellaan eri tulokulmista. Hyvinvointityössä kohdataan eri tavoin haavoittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä keskellä arkea. He saattavat tarvita tukea mielenterveyden hallintaan, fyysisiin sairauksiin, raitistumisen, toipumisen ja kuntoutumisen haasteisiin tai vaikkapa vanhuuden mukanaan tuomiin vaikeuksiin. Yhtäältä heidän toimijuutensa on rajallista ja heikkoa, mutta toisaalta heillä on myös monenlaisia vahvuuksia ja voimavaroja.
Kirja kiinnittyy merkittävään hyvinvointipalveluiden ja -työn murrokseen, jossa yhteiskuntapoliittisiksi tavoitteiksi on määritelty jokaisen oikeus omaan kotiin ja kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään. Monet yhteiskunnalliset tekijät ovat viimeisten noin viidenkymmenen vuoden aikana mahdollistaneet laitosten purkamisen, laitospaikkojen vähentämisen, laitoshoitojaksojen lyhentämisen, avohoidon kehittämisen, pienten asuin- ja hoitoyksiköiden rakentamisen sekä viimeisimpänä kotiin vietävien palveluiden kehittämisen. Tätä laitosten purkamisen viimeisintä vaihetta kirjassa kutsutaan kotikäänteeksi. Kotikäänne on yhteiskunnallisena muutossuuntana kompleksinen – ja sellaisena sitä myös kirjassa käsitellään. Kun koti on hyvinvointipolitiikan ja -työn keskeinen toteuttamisen paikka, on tärkeää tutkia lähemmin sitä, mitä kotikäynneillä konkreettisesti tapahtuu ja mitä erityiskysymyksiä näihin liittyy.
Teos on ajankohtainen puheenvuoro hyvinvointipalveluiden kehittämisestä ja hyvinvointityön tekemisen arjesta. Siinä hyödynnetään etnometodologiaan ja ihmismaantieteeseen sitoutunutta vuorovaikutuksen tutkimusta. Aineistoina käytetään kotikäyntien nauhoituksia, tutkijan kenttäpäiväkirjoja sekä työntekijä- ja asiakashaastatteluja. Kokonaisuus sisältää sekä taustoittavia käsiteteoreettisia lukuja että empiirisiä tutkimuksia asiakkaan ja työntekijän kotikäyntikohtaamisista. Kotona tehtävään hyvinvointityöhön liittyy monia jännitteitä ja eettisiä kysymyksiä, joita teoksessa jäsennetään ja tehdään näkyväksi tutkimuksen keinoin.
Sisällys
Johdanto: Koti hyvinvointityön ja haavoittuvuuden kohtaamisen ympäristönä / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen
Osa I Koti käsitteellisenä ilmiönä
Kotikäänne: Hyvinvointipalveluiden ja -työn muutos / Suvi Raitakari & Kirsi Juhila
Koti asiakkaan ja työntekijän kohtaamispaikkana / Kirsi Juhila
Kotiin paikantuvan tutkimuksen metodologisia lähtökohtia / Kirsi Juhila, Johanna Ranta & Suvi Holmberg
Osa II Kotona tehtävän hyvinvointityön käytäntöjä
Kotikäyntityön rajat ja rajattomuus mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa / Kirsi Juhila & Suvi Raitakari
Koti päihdetyön näyttämönä: Kotikäyntityön aloituksia ja päättämisiä ohjaavat kehykset / Kirsi Günther
Haittojen vähentäminen ja asunto ensin -malli huumeita käyttävien asumisen tuessa / Johanna Ranta & Riikka Perälä
Kotiin kietoutuva tiedonkeruu aikuissosiaalityössä / Jenni-Mari Räsänen
Riskit ja luottamus syrjäseudun aikuissosiaalityön kotikäynneillä / Suvi Raitakari, Henna Takala & Sirpa Saario
Osa III Koti kuntoutumisen, hoivan ja sairastamisen paikkana
Kotona katkolla: Asiakkaan arki osana kotiin vietävää katkaisuhoitoa / Suvi Holmberg & Johanna Ranta
Neuvottelut toimijuudesta aikuissosiaalityön asiakkaiden kotikäynneillä: Selontekoja ja vastarintaa / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Ilkka Vuorinen
Vanhan ihmisen haavoittuvuus ja hoivateknologia kodissa / Hilla Kiuru, Marjo Outila & Heli Valokivi
Muuttuuko koti sairaalaksi? Potilaiden ja hoitajien käyttämät tavarat ja tilat kotona / Riikka Lämsä, Mia Niemi & Marjaana Seppänen
Kotikäänteen ja kotiympäristössä tehtävän hyvinvointityön kompleksisuus / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsäne
Rangaistuksen määräämisen perusteleminen
Get PDFRangaistuksen määrääminen on yksi suurinta mielenkiintoa herättävistä aiheista rikosoikeutta ja oikeudenkäyntejä koskevassa julkisessa keskustelussa. Oikeudellisesti tarkasteltuna rangaistuksen määräämisessä yhdistyvät väljä ja yleisluontoinen sääntely, tuomarin laaja harkintavalta ja vaatimus rangaistuskäytännön yhtenäisyydestä. Rangaistuksen määräämistä koskeva ratkaisu on rikosasian vastaajan kannalta keskeinen. Ratkaisussa tavanomainen laintulkinta voi kuitenkin jäädä taka-alalle, jolloin tuomarin kokemusperäinen tieto ja tähän liittyvät intuitiivisen harkinnan riskit nousevat esiin.
Tutkimuksessa kysytään, miksi ja miten tuomarin tulisi perustella rangaistuksen määräämistä koskevaa päätöstään. Ennen perustelemista koskevien kysymysten käsittelyä tutkimuksessa tarkastellaan rangaistuksen mittaamista ja siihen liittyviä oikeuslähteitä. Tutkimuksessa hyödynnetään tuomion perustelemisesta aiemmassa prosessioikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa esitettyjä havaintoja ja teorioita. Tarkasteluun yhdistetään myös rangaistuksen määräämisharkintaan liittyviä tekijöitä, kuten vaatimus rangaistuskäytännön yhtenäisyyden huomioimisesta.
Rangaistuksen määräämisen perustelemista lähestytään sekä yleisesti että erikseen rangaistuksen määräämisen osaratkaisujen ja niihin liittyvän aineellisen lainsäädännön kautta. Tarkastelun tuloksena nostetaan esille tekijöitä, joiden vallitessa rangaistuksen määräämisen perustelemiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Teoreettista tarkastelua täydentää tutkimuksen empiirinen osuus, jossa käydään läpi rangaistuksen määräämisen perusteluita tuomioistuinten ratkaisuista koostuvan aineiston perusteella. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, vastaavatko tutkimuksen teoreettisessa osassa tehdyt johtopäätökset vallitsevaa oikeuskäytäntöä, ja miten rangaistuksen määräämistä perustellaan tuomioistuinkäytännössä. Tutkimus on kirjoitettu tuomarin näkökulmasta ja se tarjoaa apuvälineen rangaistuksen määräämistä koskevan harkinnan jäsentämiselle tuomioistuintyössä. Tutkimuksesta on hyötyä myös kaikille rikosasioiden käsittelyyn osallistuville
Liikkuen läsnä, hetkessä teille: Tutkimusraportti liikkuvasta nuorisotyöstä
Get PDFNuorisotyön toimintakentät ovat moninaistuneet vuosien saatossa, ja erityisesti koronapandemia on lisännyt nuorisotilojen ulkopuolella tehtävän työn tarvetta. Palvelujen ja nuorisotyön näkökulmasta aluekehitys, jossa lasten ja nuorten määrä monilla alueilla vähenee ja toisaalta joissain kasvukeskuksissa kasvaa, vaatii palvelutarjonnan tarkastelua, kehittämistä ja uudenlaisia ideoita. Ratkaisuina voidaan nähdä verkossa toteutettava sekä jalkautuva ja liikkuva nuorisotyö.
Tutkimushankkeessa määriteltiin, mitä liikkuva nuorisotyö on, sekä analysoitiin, mikä on sen tuoma lisäarvo alueelliselle nuorisotyölle, millaista osaamista liikkuva nuorisotyö vaatii ja kuinka se toimii moniammatillisessa yhteistyössä. Lisäksi selvitettiin, millainen suhde nuorilla on liikkuvaan nuorisotyöhön.
Tutkimusaineisto koostuu tätä tutkimusta varten kerätystä haastatteluaineistosta sekä monipuolisesta, osallistuvaan havainnointiin perustuvasta etnografisesta aineistosta, johon kuuluvat kenttähavainnointi liikkuvaan nuorisotyöhön autoilla osallistuen ja nuoria kohdaten sekä erilaiset etänä toteutetut liikkuvaan nuorisotyöhön liittyvät verkostotapaamiset ja tilaisuudet. Liikkuvan nuorisotyön kokemuksia on kuultu haastattelujen ja Wauto-toiminnan myötä 16:sta eri kunnasta, minkä lisäksi tutkimukseen on osallistunut liikkuvan nuorisotyön verkoston toiminnassa mukana olevia nuorisotyöntekijöitä useilta paikkakunnilta. Aineistona on käytetty myös Aseman Lapset ry:n Wauto-toiminnan raportointiaineistoja.
Aseman lapset ry on mahdollistanut liikkuvan nuorisotyön kokeiluja eri paikkakunnille vuodesta 2015 alkaen Walkers-auto eli Wauto-toiminnalla, jossa kuntiin tarjotaan liikkuvan nuorisotyön kulkuväline, paikallisesti sovellettava toimintamalli ja koulutusta paikallisille toimijoille. Etnografista havainnointia on tutkimuksessa tehty nimenomaan Wautoilla eri paikkakunnilla, ja tutkimuksessa tarkastellaan Wautojen toimintaa esimerkkinä liikkuvasta nuorisotyöstä. Wauto-toimintakonseptin toteuttajatahosta riippumattomassa ulkoisessa tutkimuksessa analysoitiin Wautojen asettumista ja roolia kunnallisen nuorisotyön kehyksessä, eri toimijoiden kokemuksia Wauto-jaksoista sekä Wauto-toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia.
Tutkimuksessa selvitettiin liikkuvan nuorisotyön tarvetta, tulevaisuutta ja mahdollisuuksia eri toimijoiden kokemuksia kuullen. Tutkimus osoittaa nuorisotyön eetoksen mukaisesti liikkuvan nuorisotyön luovan tiloja ja rakentavan siltoja – tässä työmuodossa autolla, liikkumisella ja nuorten luokse menemisellä on oma merkittävä roolinsa. Liikkuvassa nuorisotyössä vahvistetaan nuorten suhteita toisiin nuoriin, luotettaviin aikuisiin, palvelujärjestelmään sekä alueeseen ja omaan lähiympäristöön.
Liikkuvassa nuorisotyössä tavoitteet on suhteutettava paikkakunnan toimintaedellytyksiin ja -ympäristöihin ja työn tarkemmat tavoitteet asetetaan alueellisesti tai paikallisesti. Liikkuvan työn paikallisesta tarpeesta ja siihen vastaamisesta johtuen toimintaa on yhtä monenlaista kuin toimijoitakin. Liikkuvan nuorisotyön käsitetyöstössä tunnistettiin kuitenkin työmuotoa määrittäviä ominaisia piirteitä yhdessä kentän toimijoiden kanssa. Määrittelyssä olennaisiksi, myös muista nuorisotyön tavoista osittain erottaviksi seikoiksi nimettiin: 1) laajempi toimintasäde kuin jalan, polkupyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla, 2) auton tarjoama kohtaamispaikka nuorten valitsemassa vapaa-ajan ympäristössä, julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa, 3) nuorten jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja kokea osallisuutta esimerkiksi kutsutoiminnolla sekä 4) mahdollisuus reagoida toiminnassa nopeasti ja joustavasti nuorten toiveisiin ja tarpeisiin tapaus-, tilanne- ja toimintaympäristökohtaisesti.
Liikkuvalla nuorisotyöllä voidaan tarjota nuorille yhdenvertainen mahdollisuus palveluihin eri alueilla sekä kohdata niin sanottujen reunaalueiden nuoria ja muita sellaisia nuoria, jotka eivät muutoin ehkä ole nuorisotyön piirissä. Liikkuvaa nuorisotyötä ohjaa ennaltaehkäisevä työote, ja se mahdollistaa läsnäolon nuorten vapaa-ajan ympäristöissä, mikä rauhoittaa tilanteita joillain alueilla. Se mahdollistaa myös palveluohjauksen sitä tarvitseville nuorille. Lisäksi ammattilaisten liikkuessa nuorten omissa ympäristöissä heille piirtyy tilannekuva alueen nuorisokulttuurisesta maisemasta, ja kulkuvälineen myötä nuorisotyön näkyvyys ja tunnettuus lisääntyvät niin nuorten kuin aikuisten keskuudessa. Autolla liikuttaessa karttuva ilmiötieto voi olla myös mahdollisuus verkosto- ja yhteistyön tiivistymiseen samoin kuin konkreettinen osallistuminen liikkuvaan nuorisotyöhön yli ammatti- ja toimialarajojen. Yhteistyöverkostojen entistä vahvempi rooli ja potentiaali ovat liikkuvassa nuorisotyössä edelleen kehitettäviä asioita ja mahdollisuuksia.
Liikkuva nuorisotyö on joustava ja muuntautuva, paikallisiin tarpeisiin ja ilmiöihin vastaava tapa tehdä nuorisotyötä. Sen käyttöönotto ja kehittäminen eri kunnissa edellyttävät arviota liikkuvan nuorisotyön tarpeesta osana kunnan nuorisotyön kokonaisuutta – ja usein myös priorisointia. Kaikkiin kuntiin liikkuvaa nuorisotyötä ei tarvita. Liikkuva nuorisotyö vaatii henkilö- ja muita resursseja, kulkuvälineen, työyhteisön tuen ja tunnistetun tarpeen sekä paikan osana nuorisopalvelujen kokonaisuutta. Wauto-toiminnassa kuntiin lainattava auto mahdollistaa liikkuvan nuorisotyön kokeilun. Walkers-brändin toimintamallin ja taustaorganisaation tuen koetaan osittain helpottavan uuden kokeilua, mutta toisaalta Wauto-malli myös velvoittaa toimijoita esimerkiksi Walkers-vapaaehtoisuuteen, mikä koetaan työlääksi.
Tutkimuksen aineistojen valossa voidaan todeta, että liikkuvan nuorisotyön tavoittamat nuoret ovat ainakin osittain sellaisia nuoria, jotka eivät muutoin osallistu nuorisotyöhön tai joilla ei juuri ole säännöllisiä harrastuksia. Liikkuvan nuorisotyön kehyksessä kohdatuilla nuorilla voi olla toimintaan erityinen suhteensa juuri tämän toimintamallin mahdollistamien erityispiirteiden, kuten kutsutoiminnon, välimatkojen ylittämisen, autoviitekehyksen ja turvallisen tilan, vuoksi. Nuorten kokemukset vaihtelevat pikaisista, lyhyistä tapaamisista ja lämmittelystä sisätilassa useamman vuoden mittaisiin, nuorisotyöllisesti prosessimaisiin luottamussuhteisiin, joissa voidaan vahvistaa nuoren suhdetta niin aikuisiin, toisiin nuoriin, palveluihin kuin ympäristöönkin. Nuorille liikkuva nuorisotyö on mieleinen sen joustavuuden ja sitoutumattomuuden vuoksi. 
A Swedish Philhellenic Pamphlet from 1821: Will you let that sacred voice that echoes in the tender Swedish heart cry out in vain?
No full textThe first volume of Grifos is a publication of a rare, anonymously published philhellenic pamphlet from the year 1821. It was printed in Stockholm, yet it has hitherto remained uncollected by the scholarly community. The pamphlet is published here for the first time with an English translation and a commentary by George Kalpadakis and Vassilios Sabatakakis. In their introduction the authors place the pamphlet in its historical context and discuss its core themes. The original 1821 text, whose images are reproduced in the final section, has been transcribed and translated by both authors. This rather provocative philhellenic text echoes a few central themes of philhellenism that by the time of its publication had already become part of later frequently repeated rhetoric in philhellenic discourses. Probably in the challenging political climate in Sweden vis-à-vis the Greek war of independence, complex attitudes and ideologies, both for and against the struggle during its early phase, are reflected in the text.The first volume of Grifos is a publication of a rare, anonymously published philhellenic pamphlet from the year 1821. It was printed in Stockholm, yet it has hitherto remained uncollected by the scholarly community. The pamphlet is published here for the first time with an English translation and a commentary by George Kalpadakis and Vassilios Sabatakakis. In their introduction the authors place the pamphlet in its historical context and discuss its core themes. The original 1821 text, whose images are reproduced in the final section, has been transcribed and translated by both authors. This rather provocative philhellenic text echoes a few central themes of philhellenism that by the time of its publication had already become part of later frequently repeated rhetoric in philhellenic discourses. Probably in the challenging political climate in Sweden vis-à-vis the Greek war of independence, complex attitudes and ideologies, both for and against the struggle during its early phase, are reflected in the text
AIRF vol. 50. Jorma Kaimio: The funerary inscriptions of Hellenistic Perusia, volume 2
No full textThe second part of the 50th volume of the scientific publication series Acta Instituti Romani Finlandiae of the Institutum Romanum Finlandiae, authored by Jorma Kaimio and published in 2022.
"After finishing the new edition of the south Etruscan cippus inscriptions, I wanted to commit myself to one more area of the late Etruscan epigraphy that would be large enough to cover the rest of my scholarly activity. After many collegial discussions, I focused on Perusia, where I had worked fifty years earlier preparing my doctoral thesis on the ousting of the Etruscan language by Latin..." (from the Introduction, Jorma Kaimio)
Katsaus Suomen varhaiseen atomihistoriaan
No full textNykyisellä ydinteknologialla on lähinnä kaksi haaraa joita ovat ydinenergia ja lääketieteellinen isotooppitekniikka. Ensin mainitun lähtölaukauksena Suomessa pidetään nk. energiakomitean perustamista vuonna 1955. Tämän historian tutkimuksen painopiste on ollut 1960-ja 1970-luvun tapahtumissa, jotka liittyvät nykyisten ydinvoimalaitosten hankintakuvioihin. Professori Lennart Simons aloitti vakavasti otettavan ydinfysiikan tutkimuksen Suomessa ja oli alan ykkösnimi 1940- ja 1950-luvuilla kun koko länsimaailman yli pyyhkäisi atomiteknologian huuma, jota ehkä voi sanoa ensimmäiseksi teknologiahypeksi modernissa mielessä. Kirjan tarkoituksena on antaa lisävalaistusta suomalaisen ydinteknologian varhaiseen historiaan. Asiaa katsotaan luonnontieteen näkökulmasta, mutta esiin tuodaan myös se, miten aikakauden suuret poliittiset jännitteet vaikuttivat nousevan atomiteknologian kehitykseen Suomessa.Nykyisellä ydinteknologialla on lähinnä kaksi haaraa joita ovat ydinenergia ja lääketieteellinen isotooppitekniikka. Ensin mainitun lähtölaukauksena Suomessa pidetään nk. energiakomitean perustamista vuonna 1955. Tämän historian tutkimuksen painopiste on ollut 1960-ja 1970-luvun tapahtumissa, jotka liittyvät nykyisten ydinvoimalaitosten hankintakuvioihin. Professori Lennart Simons aloitti vakavasti otettavan ydinfysiikan tutkimuksen Suomessa ja oli alan ykkösnimi 1940- ja 1950-luvuilla kun koko länsimaailman yli pyyhkäisi atomiteknologian huuma, jota ehkä voi sanoa ensimmäiseksi teknologiahypeksi modernissa mielessä. Kirjan tarkoituksena on antaa lisävalaistusta suomalaisen ydinteknologian varhaiseen historiaan. Asiaa katsotaan luonnontieteen näkökulmasta, mutta esiin tuodaan myös se, miten aikakauden suuret poliittiset jännitteet vaikuttivat nousevan atomiteknologian kehitykseen Suomessa.Nykyisellä ydinteknologialla on lähinnä kaksi haaraa joita ovat ydinenergia ja lääketieteellinen isotooppitekniikka. Ensin mainitun lähtölaukauksena Suomessa pidetään nk. energiakomitean perustamista vuonna 1955. Tämän historian tutkimuksen painopiste on ollut 1960-ja 1970-luvun tapahtumissa, jotka liittyvät nykyisten ydinvoimalaitosten hankintakuvioihin. Professori Lennart Simons aloitti vakavasti otettavan ydinfysiikan tutkimuksen Suomessa ja oli alan ykkösnimi 1940- ja 1950-luvuilla kun koko länsimaailman yli pyyhkäisi atomiteknologian huuma, jota ehkä voi sanoa ensimmäiseksi teknologiahypeksi modernissa mielessä. Kirjan tarkoituksena on antaa lisävalaistusta suomalaisen ydinteknologian varhaiseen historiaan. Asiaa katsotaan luonnontieteen näkökulmasta, mutta esiin tuodaan myös se, miten aikakauden suuret poliittiset jännitteet vaikuttivat nousevan atomiteknologian kehitykseen Suomessa