Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Texte, Traditionen und Transformationen: Begegnungen zwischen Finnland und dem deutschsprachigen Raum
Die Beiträge des vorliegenden Sammelbandes gehen auf die 2. Tagung des internationalen FI-DACH-Forschungsnetzwerkes zurück, die vom Fach Deutsche Sprache der Universität Turku im März 2022 ausgerichtet wurde. Das Ziel dieser Tagung war es, die Aktivitäten des FI-DACH-Forschungsnetzwerks nach dem Kölner Auftakt im Jahr 2020 fortzuführen und auszubauen. ImRahmen der online durchgeführten Tagung gelang es erneut, Sprach-, Kultur-, Literatur- und Translationswissenschaftlerinnenund -wissenschaftler in großer Zahl zusammenzubringen, die sich in ihrer Forschung mit den vielfältigen kulturellen Beziehungen zwischen Finnland und den deutschsprachigen Ländern befassen.Die Beiträge des vorliegenden Sammelbandes gehen auf die 2. Tagung des internationalen FI-DACH-Forschungsnetzwerkes zurück, die vom Fach Deutsche Sprache der Universität Turku im März 2022 ausgerichtet wurde. Das Ziel dieser Tagung war es, die Aktivitäten des FI-DACH-Forschungsnetzwerks nach dem Kölner Auftakt im Jahr 2020 fortzuführen und auszubauen. Im Rahmen der online durchgeführten Tagung gelang es erneut, Sprach-, Kultur-, Literatur- und Translationswissenschaftlerinnen und -wissenschaftler in großer Zahl zusammenzubringen, die sich in ihrer Forschung mit den vielfältigen kulturellen Beziehungen zwischen Finnland und den deutschsprachigen Ländern befassen
Hyperboreasta etelään ja takaisin
The second volume of the electronic series Grifos by the Finnish Institute at Athens explores the Finnish history of antiquities collecting and the influence of ancient culture in “Hyperborea”, as Finland was referred to by one of the prominent collectors. Over the course of the twentieth century, an art historian, a painter, and a clergyman from Finland travelled throughout the Mediterranean and adjoining lands and acquired what is now the antiquarian collection of 66 pieces in the Joensuu Art Museum. It is one of the few such collections publicly displayed in Finland, and this publication in Finnish covers the entire corpus for the first time. The travel reports and paintings of these collectors throw light on their inspirations and goals in collecting. These tangible mementoes, ranging from vases to sculptures, from figurines to lamps, are studied through the connected myths, iconography, and uses of the objects, their circulation through ancient trade, as well their later, modern travels that eventually found them in Finland.Suomen Ateenan-instituutin sähköisen Grifos-sarjan toisessa osassa esitellään suomalaista keräilyhistoriaa 1900-luvulta ja antiikin kulttuurin vaikutusta Hyperboreassa, äärimmäisessä pohjolassa. Matkoillaan Välimerelle ja sen vaikutuspiiriin Hyperborean pojaksi itseään kutsunut taidehistorioitsija, värikylläinen taiteilija ja taiteesta kiinnostunut kirkonmies keräsivät yhteensä 66-osaisen esineistön, joka on Suomen harvoja julkisia kreikkalais-roomalaisia kokoelmia ja näytteillä Joensuun taidemuseossa. Ensimmäinen kokonaisjulkaisu kattaa keräilijöiden näkökulman matkakirjeinä, ajatuksina ja maalauksina mieleen painuneista paikoista. Konkreettisia tuliaisia vaaseista veistoksiin ja figuriineista öljylamppuihin tarkastellaan muotojen, myyttien, ikonografian, käyttötarkoituksen, antiikin aikaisten kauppasuhteiden ja myöhemmän matkailun valossa
Taiteen ja taidon taitajiksi: Perusopetuksen arviointiosaamista kehittämässä
Taiteen ja taidon taitajiksi -julkaisun artikkelit tukevat kriteeriperustaisen oppimisen arvioinnin toteuttamista perusopetuksen arjessa ja antavat tietoa muun muassa arvioinnin yhdenvertaisuuteen liittyvistä seikoista. Julkaisu on laadittu vastaamaan erityisesti opettajankouluttajien ja kentän opettajien osoittamaan tutkimustarpeeseen ja tuomaan esiin moninaisia lähestymistapoja TT-aineiden arvioinnissa
Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus
In this edited volume the authors take the reader on welfare workers’ home visits to clients in need of support in their living. Welfare workers refer to professionals in health and social care who in the book are represented among others by social workers, social care workers and nurses. The main concepts of the book are home, welfare work and vulnerability and these are contemplated from different angles. Welfare work entails encountering people who are in vulnerable situations in the midst of their everyday lives. They may need support in coping with their mental health, with physical illnesses, with the challenges of achieving sobriety and recovery or perhaps with the difficulties accompanying old age. On the one hand their ability to act is limited and weak but on the other they have many kinds of strengths and resources.
The book addresses a significant turning point in welfare services and work at which the objective is defined as the right of every individual to their own home and making living at home feasible for as long as possible. In the last fifty years or so many societal factors have made possible the dismantling of institutions, the reduction of places and the shortening of stays in institutions, the further development of care in the community, the construction of small residential and care facilities and most recently the further development of services to be taken into people’s homes. The last stage of this dismantling of institutions is referred to in the book as the “home turn”. As a societal change the home turn is complex – and that is how it is approached in the book. When one’s own home is the main place in which welfare policy and work are implemented, it is important to scrutinize more closely what actually occurs there and what special issues are connected to this given context.
The book offers a timely point of view on the development of welfare services and the grass-root level welfare work done in the homes. It draws on interaction research based on ethnomethodology and human geography. Research data consist of recordings of home visits, researchers’ field diaries and interviews with clients and workers. The volume includes both chapters providing conceptual and theoretical overviews and empirical research on the encounters between client and worker(s) on home visits. Welfare work accomplished in people’s homes entails many tensions and ethical issues which are analysed in the book and made visible through the means of research.Tässä teoksessa ollaan kotona. Tutkijat kuljettavat lukijan hyvinvointityön tekijöiden kotikäynneille ja asumisessaan tukea tarvitsevien asiakkaiden luokse. Hyvinvointityön tekijöillä viitataan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin, joista kirjassa ovat edustettuina muun muassa sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja. Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus ovat kirjan pääkäsitteet, joita tarkastellaan eri tulokulmista. Hyvinvointityössä kohdataan eri tavoin haavoittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä keskellä arkea. He saattavat tarvita tukea mielenterveyden hallintaan, fyysisiin sairauksiin, raitistumisen, toipumisen ja kuntoutumisen haasteisiin tai vaikkapa vanhuuden mukanaan tuomiin vaikeuksiin. Yhtäältä heidän toimijuutensa on rajallista ja heikkoa, mutta toisaalta heillä on myös monenlaisia vahvuuksia ja voimavaroja.
Kirja kiinnittyy merkittävään hyvinvointipalveluiden ja -työn murrokseen, jossa yhteiskuntapoliittisiksi tavoitteiksi on määritelty jokaisen oikeus omaan kotiin ja kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään. Monet yhteiskunnalliset tekijät ovat viimeisten noin viidenkymmenen vuoden aikana mahdollistaneet laitosten purkamisen, laitospaikkojen vähentämisen, laitoshoitojaksojen lyhentämisen, avohoidon kehittämisen, pienten asuin- ja hoitoyksiköiden rakentamisen sekä viimeisimpänä kotiin vietävien palveluiden kehittämisen. Tätä laitosten purkamisen viimeisintä vaihetta kirjassa kutsutaan kotikäänteeksi. Kotikäänne on yhteiskunnallisena muutossuuntana kompleksinen – ja sellaisena sitä myös kirjassa käsitellään. Kun koti on hyvinvointipolitiikan ja -työn keskeinen toteuttamisen paikka, on tärkeää tutkia lähemmin sitä, mitä kotikäynneillä konkreettisesti tapahtuu ja mitä erityiskysymyksiä näihin liittyy.
Teos on ajankohtainen puheenvuoro hyvinvointipalveluiden kehittämisestä ja hyvinvointityön tekemisen arjesta. Siinä hyödynnetään etnometodologiaan ja ihmismaantieteeseen sitoutunutta vuorovaikutuksen tutkimusta. Aineistoina käytetään kotikäyntien nauhoituksia, tutkijan kenttäpäiväkirjoja sekä työntekijä- ja asiakashaastatteluja. Kokonaisuus sisältää sekä taustoittavia käsiteteoreettisia lukuja että empiirisiä tutkimuksia asiakkaan ja työntekijän kotikäyntikohtaamisista. Kotona tehtävään hyvinvointityöhön liittyy monia jännitteitä ja eettisiä kysymyksiä, joita teoksessa jäsennetään ja tehdään näkyväksi tutkimuksen keinoin.
Sisällys
Johdanto: Koti hyvinvointityön ja haavoittuvuuden kohtaamisen ympäristönä / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen
Osa I Koti käsitteellisenä ilmiönä
Kotikäänne: Hyvinvointipalveluiden ja -työn muutos / Suvi Raitakari & Kirsi Juhila
Koti asiakkaan ja työntekijän kohtaamispaikkana / Kirsi Juhila
Kotiin paikantuvan tutkimuksen metodologisia lähtökohtia / Kirsi Juhila, Johanna Ranta & Suvi Holmberg
Osa II Kotona tehtävän hyvinvointityön käytäntöjä
Kotikäyntityön rajat ja rajattomuus mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa / Kirsi Juhila & Suvi Raitakari
Koti päihdetyön näyttämönä: Kotikäyntityön aloituksia ja päättämisiä ohjaavat kehykset / Kirsi Günther
Haittojen vähentäminen ja asunto ensin -malli huumeita käyttävien asumisen tuessa / Johanna Ranta & Riikka Perälä
Kotiin kietoutuva tiedonkeruu aikuissosiaalityössä / Jenni-Mari Räsänen
Riskit ja luottamus syrjäseudun aikuissosiaalityön kotikäynneillä / Suvi Raitakari, Henna Takala & Sirpa Saario
Osa III Koti kuntoutumisen, hoivan ja sairastamisen paikkana
Kotona katkolla: Asiakkaan arki osana kotiin vietävää katkaisuhoitoa / Suvi Holmberg & Johanna Ranta
Neuvottelut toimijuudesta aikuissosiaalityön asiakkaiden kotikäynneillä: Selontekoja ja vastarintaa / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Ilkka Vuorinen
Vanhan ihmisen haavoittuvuus ja hoivateknologia kodissa / Hilla Kiuru, Marjo Outila & Heli Valokivi
Muuttuuko koti sairaalaksi? Potilaiden ja hoitajien käyttämät tavarat ja tilat kotona / Riikka Lämsä, Mia Niemi & Marjaana Seppänen
Kotikäänteen ja kotiympäristössä tehtävän hyvinvointityön kompleksisuus / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsäne
Policy för öppen forskningskultur
Denna riktlinje består av tidigare riktlinjer och rekommendationer som gjorts inom ramen för den nationella samordningen av öppen vetenskap och forskning så att fokus nu ligger på öppenheten i organisationens forskningskultur. Dessutom kompletteras de tidigare riktlinjerna med perspektiv på tjänster, incitament och kommunikation
Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaukset 1 (Oppimateriaalien avoin saatavuus) ja 2 (Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt)
Linjaus koostuu yhteisistä periaatteista ja (a) oppimateriaalien avoimen saatavuuden sekä (b) avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen osalinjauksista, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä. Periaatteissa määritellään yleiset ehdot oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden edistämiselle. Ne sanoittavat korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle tärkeitä asioita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta edistettäessä. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja päämääriä, ja niihin liittyy konkreettisia toimenpiteit
Rekommendation för medborgarforskning
Syftet med denna rekommendation är att ge forskningsorganisationer och deras finansiärer samt andra organisationer som verkar i vetenskapssamfundets gränssnitt principer och anvisningar för att främja medborgarforskning. Rekommendationen ger svar på frågor om hur medborgarforskningsprojekt kan göras mer lockande för forskare och hur medborgarforskningsmetoder ger forskare erkännande och meriter. Rekommendationen behandlar specialfrågor inom medborgarforskning och erbjuder sätt att etablera medborgarforskning som en jämbördig vetenskaplig metoder. Syftet med denna rekommendation är att erbjuda en grund för säkerställande av kvaliteten på medborgarforskningen i det finländska vetenskapssamfundet
AIRF vol. 50. Jorma Kaimio: The funerary inscriptions of Hellenistic Perusia, volume 1
The first part of the 50th volume of the scientific publication series Acta Instituti Romani Finlandiae of the Institutum Romanum Finlandiae, authored by Jorma Kaimio and published in 2022.
"After finishing the new edition of the south Etruscan cippus inscriptions, I wanted to commit myself to one more area of the late Etruscan epigraphy that would be large enough to cover the rest of my scholarly activity. After many collegial discussions, I focused on Perusia, where I had worked fifty years earlier preparing my doctoral thesis on the ousting of the Etruscan language by Latin..." (from the Introduction, Jorma Kaimio)
"Tyylin luojat, tunnelman tuojat": Taiteilijatapetit Suomessa 1950-luvulla
Tutkimuksessa tarkastellaan taiteilijatapetteja Suomessa 1950-luvulla. Monet toisen maailmansodan jälkeisen ajan muotoilijat, taiteilijat ja arkkitehdit – kuten Elissa Aalto, Rut Bryk, Li Englund, Kaj Franck, Birger Kaipiainen, Kimmo Kaivanto, Lisa Johansson-Pape, Ilmari Tapiovaara ja Tapio Wirkkala – suunnittelivat tapettimalleja, joita kutsuttiin jo aikanaan "taiteilijatapeteiksi".
Tutkin minkälainen ilmiö taiteilijatapetit olivat. Pyrin löytämään vastauksen erilaisten näkökulmien kautta: tarkastelen suunnittelijan roolin muodostumista tapettiteollisuudessa ja tapettia suunnittelutehtävänä. Pohdin, ketkä taiteilijatapetteja ostivat ja minkälaisia taiteilijatapetit olivat. Tarkastelen tapettien merkitystä kotien ja julkisten tilojen sisustustuotteena jälleenrakennuskaudella, kansalaisille suunnattua tapettivalistusta, tapettisuunnittelukilpailuja sekä tapettia kulutustuotteena ja mainonnan kohteena. Suomalaisen muotoilun "kultakausi" 1950-luvulla muodostaa ilmiölle kehyksen.
Lähestymistapani on vahvasti aineistolähtöinen. Koska aikaisempaa tutkimusta suomalaisista taiteilijatapeteista on olemassa vain vähän, olen koonnut aineistoni itse. Olen hankkinut tietoa arkistoista, museoiden kuva- ja tapettikokoelmista, tapettitehtailta, kirjallisuudesta, aikakaus- ja sanomalehdistä sekä henkilöhaastatteluin. Suurelta osin aiemmin tutkimattomat aineistot koostuvat kuvista, luonnoksista, asiakirjoista, mallikirjoista ja tapettinäytteistä. Tutkimukseni paikantuu muotoiluhistoriaan, mutta viitekehykseni on monialainen ulottuen taidehistoriasta kulttuurihistoriaan, taiteen sosiologiaan, kuluttajatutkimukseen ja teknologian historiaan. Tutkimukseni perusteella tapetteja suunnitteli Suomessa 1870-luvulta 1960-luvun loppuun asti yli 200 henkilöä, joista olen koonnut luettelon liitteeksi. Ilmiön moninaisuutta valottavat seuraavat viisi tapettisuunnittelun parissa työskennellyttä avainhenkilöä, jotka valitsin lähemmän tarkastelun kohteeksi: Li Englund, Ulla Lampenius, Yki Nummi, Hilkka Vuorinen ja Paul Tscherbakoff.
Tutkimuksen johtoteema on tapettien visuaalisuus, jonka ohella huomio tarkentuu tapetteja suunnitelleisiin taiteilijoihin. Tutkimukseni tuo esille taiteilijatapetit keskeisenä osana suomalaista sotienjälkeistä muotoilua. Se tuo lisätietoa tapetteja suunnitelleiden henkilöiden tuotannosta ja tapettitehtaiden historiasta. Taiteilijatapetit olivat kansainvälinen ilmiö, johon Suomi osallistui osana pohjoismaista designkenttää
Liikkuvia utopioita, hidastamisen politiikkaa: Tutkimus nuorista liikkeessä ilmastokriisin ajassa
Väitöskirjassa tutkitaan nuorten liikkuvuutta ja liikkuvia käytänteitä niiden asettuessa ristiriitaan ilmastokriisin ja sen aiheuttaman huolen kanssa. Kiinnostuksen kohteena ovat paitsi ne valinnat, joita ristiriitatilanteesta seuraa, myös sellaiset utooppiset toiminnan ja ajattelun tavat, jotka voivat tarjota ratkaisuja tilanteeseen. Näin selvitetään myös mahdollisia näkökulmia siihen, miten liikkuvuus ja matkailu voisivat muuttua ekologisesti kestävämmiksi, ja pohditaan, voidaanko utopiametodia hyödyntävän analyysin kautta saada lisäymmärrystä siihen, miten nuoret uudistavat yhteiskuntaa. Tutkimusasetelman lähtökohtana on liikkuvuustutkimuksen (ns. mobilities-paradigman) mukaisesti, että maailma on ”liikkuva”, ja siten liikkuvuutta uudistavilla käytänteillä ja ihanteilla on potentiaalia uudistaa yhteiskuntaa laajemminkin.
Tutkimuksen yhteiskunnallisena taustana ja lähtökohtana on tilanne, jossa ihmiskunta elää ennennäkemättömän liikkuvuuden aikaa, mutta jossa matkailu ja liikkuvuus tuottavat ilmastoa lämmittäviä päästöjä samalla, kun ilmastokriisi etenee ja sen hillintä edellyttää laajoja ja monialaisia toimia. Tämän päivän nuoret ovat myös kasvaneet ajassa, jossa heiltä jopa odotetaan liikkuvuutta muun muassa sen oletettavasti tuottamien hyötyjen vuoksi, mutta he ovat myös laajasti tietoisia ja huolissaan ilmastokriisistä. Koronapandemian myötä matkailu ja liikkuminen vähentyivät dramaattisesti, mutta sen päästöjä vähentävä vaikutus voi hyvinkin jäädä lyhytaikaiseksi. Koronan aiheuttama shokki muodostaa kuitenkin yhdenlaisen tilaisuuden arvioida liikkuvuuden ja matkailun kulttuureja, käytänteitä, politiikkaa ja teknologiaa uudelleen. Koronakriisi huomioidaan tutkimuksessa väistämättömänä vaikuttavana tekijänä, mutta samalla tiedostaen, että ilmastokriisi sekä sen ja liikkuvuuden ristiriita muodostavat ajallisesti koronaa edeltävän ja sitä pitkäaikaisemman dilemman.
Tutkimusaineistoina toimivat vuosina 2016 ja 2017 tehdyt surf-matkaajien elämäntarinahaastattelut (n = 20) ja alkuvuoden 2020 aikana kerätty nuorten ilmastoaktivismia havainnoiva monipaikkainen etnografinen aineisto, josta hyödynnetään etenkin ilmastoaktivistien haastatteluja (n = 18). Rinnakkain tarkasteltuina aineistot täydentävät toisiaan ja tarjoavat mahdollisuuksia vertailuihin. Surf-matkaajilla ja ilmastoaktivisteilla on yhtäläisyyksiä – muun muassa kansainvälinen ja kosmopoliittinenkin orientaatio – mutta oletusarvoisesti he lähestyvät liikkuvuuden ja ilmastokriisin ristiriitaa eri tavoin. Pelkistäen tämä voidaan ilmaista siten, että aineistot avaavat sitä, kuinka liikkuvat nuoret (surf-matkaajat) suhtautuvat ilmastokriisiin ja toisaalta kuinka ilmastonuoret suhtautuvat liikkuvuuteen.
Väitöskirja pohjautuu neljään alkuperäisartikkeliin, joista kahdessa analysoidaan surf-matkaajien haastatteluja, kahdessa ilmastoaktivisteja koskevaa aineistoa. Yhteenvetoartikkelissa hyödynnetään niin sanottua utopiametodia. Väitöskirja on sosiologista nuorisotutkimusta, mutta se kytkeytyy myös moniin muihin tutkimuskeskusteluihin. Menetelmällis-teoreettisesti tärkeitä ovat liikkuvuustutkimus ja utopiametodiin liittyvä tutkimusperinne. Muita olennaisia tutkimustraditioita ovat matkailututkimus, yhteiskuntatieteellinen ilmastotutkimus, ilmastoaktivismin tutkimus sekä nuorten vapaa-ajan ja elämäntapojen tutkimus.
Tutkimustulokset osoittavat, että niin surf-matkaajille kuin nuorille ilmastoaktivisteille liikkuvuus ja matkailu ovat tärkeitä sekä niiden tuottaman nautinnon että muun muassa henkilökohtaiseen kasvuun liittyvien hyötyjen vuoksi. Ristiriita ilmaston ja matkailukäytänteiden välillä kuitenkin tiedostetaan, ja yksilötasolla sitä ratkotaan muun muassa erilaisin ekologisen sovittelun keinoin. Utopiametodia hyödyntävä analyysi paljastaa kuitenkin myös jaettuja ja laajempaa yhteiskuntakriittistä potentiaalia kantavia, niin sanottuja arkipäivän utooppisia toimintatapoja. Tällaisia ovat muun muassa ilmastoaktivistien suosima ja jakama maata pitkin matkustamisen käytänne sekä surffaajien elämäntapa, jossa elämyshakuisuus ja matkustaminen ovat usein prioriteetteja suhteessa työntekoon ja muihin ”normaalielämänkulkuun” ja suorittamiseen liittyviin odotuksiin. Utooppisen unelmoinnin tasolla surf-matkaajia ja ilmastoaktivisteja yhdistävät kohtuullisuuden ja hidastamisen ihanteet. Niiden viitoittamana sekä surf-matkaajat että ilmastoaktivistit peräänkuuluttavat kulttuurista muutosta, jota he jo osin pyrkivät itse elämään todeksi, mutta myös yhteiskunnan järjestelmätasolle yltäviä poliittisia toimia, joiden myötä ilmastokriisin ja liikkuvuuden ristiriitaa voitaisiin ratkoa.