Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
The Karelian Dialect of Kolvitsa, Kola Peninsula
Get PDFKolvitsa is the only surviving Karelian village on the Kola Peninsula, and the northernmost Karelian village in the world. Its inhabitants speak a mixed migrant vernacular, which developed in isolation from the Karelian Proper dialect continuum. This study uses linguistic-ethnographic insights from the region to investigate the lexical and grammatical structure of receding Kolvitsa Karelian. The last generation of speakers manifests a profusion of alternative forms, not only across but also within idiolects, and the study explores different factors giving rise to this variation.
Kolvičča on viimeni karjalaini kylä Kuolan niemimualla ta šamoin muajilman pohjosin karjalaini kylä. Šen eläjät ollah eri Vienan Karjalan paikkakunnilta tullehien šiirtolaisien jälkiläisie ta paissah šekamurrehta, kumpani on kehittyn erikseh varšinaiskarjalan murrehjatkumošta. Kirjašša tutkitah rappeutujan Kolvičan murtehen šanaštuo ta kielioppie alovehelta šuatujen lingvistis-etnografisien tietojen avulla. Karjalua taitajien viimesen šukupolven kieleššä rikeneh tulou ilmi vaihtoehtosie muotoja šekä idiolektien välillä jotta idiolektien šiämeššä, ta tutkimukšešša punnitah eri šyitä, kumpaset šuahah aikah tätä variatijuo.Kolvitsa is the only surviving Karelian village on the Kola Peninsula, and the northernmost Karelian village in the world. Its inhabitants speak a mixed migrant vernacular, which developed in isolation from the Karelian Proper dialect continuum. This study uses linguistic-ethnographic insights from the region to investigate the lexical and grammatical structure of receding Kolvitsa Karelian. The last generation of speakers manifests a profusion of alternative forms, not only across but also within idiolects, and the study explores different factors giving rise to this variation.
Kolvičča on viimeni karjalaini kylä Kuolan niemimualla ta šamoin muajilman pohjosin karjalaini kylä. Šen eläjät ollah eri Vienan Karjalan paikkakunnilta tullehien šiirtolaisien jälkiläisie ta paissah šekamurrehta, kumpani on kehittyn erikseh varšinaiskarjalan murrehjatkumošta. Kirjašša tutkitah rappeutujan Kolvičan murtehen šanaštuo ta kielioppie alovehelta šuatujen lingvistis-etnografisien tietojen avulla. Karjalua taitajien viimesen šukupolven kieleššä rikeneh tulou ilmi vaihtoehtosie muotoja šekä idiolektien välillä jotta idiolektien šiämeššä, ta tutkimukšešša punnitah eri šyitä, kumpaset šuahah aikah tätä variatijuo
Self-evaluation tool for culture of open scholarship services
Get PDFA self-evaluation tool for services has been developed to support the Policy for Open Scholarship, which takes into account the recommendations of all previous national policies on open science. The purpose of the tool is to assist research organisations in the self-evaluation and development of services and making them available. The organisation may produce the services alone, in cooperation with other organisations or utilise services at the national and international level. Measures promoting the openness of evaluation, learning, research data and publishing, which are also included in the Policy for Open Scholarship currently being prepared, are made concrete with minimum and ideal criteria. These criteria facilitate different target levels for different types of research organisations at different starting levels. The measures and criteria of the self-evaluation tool are also used in the national monitoring model for open science. The tool is intended for the self-assessment of organisations and the development of services, while the monitoring model makes it possible to assess the maturity level of the entire open science field
Liikkuen läsnä, hetkessä teille: Tutkimusraportti liikkuvasta nuorisotyöstä
Get PDFNuorisotyön toimintakentät ovat moninaistuneet vuosien saatossa, ja erityisesti koronapandemia on lisännyt nuorisotilojen ulkopuolella tehtävän työn tarvetta. Palvelujen ja nuorisotyön näkökulmasta aluekehitys, jossa lasten ja nuorten määrä monilla alueilla vähenee ja toisaalta joissain kasvukeskuksissa kasvaa, vaatii palvelutarjonnan tarkastelua, kehittämistä ja uudenlaisia ideoita. Ratkaisuina voidaan nähdä verkossa toteutettava sekä jalkautuva ja liikkuva nuorisotyö.
Tutkimushankkeessa määriteltiin, mitä liikkuva nuorisotyö on, sekä analysoitiin, mikä on sen tuoma lisäarvo alueelliselle nuorisotyölle, millaista osaamista liikkuva nuorisotyö vaatii ja kuinka se toimii moniammatillisessa yhteistyössä. Lisäksi selvitettiin, millainen suhde nuorilla on liikkuvaan nuorisotyöhön.
Tutkimusaineisto koostuu tätä tutkimusta varten kerätystä haastatteluaineistosta sekä monipuolisesta, osallistuvaan havainnointiin perustuvasta etnografisesta aineistosta, johon kuuluvat kenttähavainnointi liikkuvaan nuorisotyöhön autoilla osallistuen ja nuoria kohdaten sekä erilaiset etänä toteutetut liikkuvaan nuorisotyöhön liittyvät verkostotapaamiset ja tilaisuudet. Liikkuvan nuorisotyön kokemuksia on kuultu haastattelujen ja Wauto-toiminnan myötä 16:sta eri kunnasta, minkä lisäksi tutkimukseen on osallistunut liikkuvan nuorisotyön verkoston toiminnassa mukana olevia nuorisotyöntekijöitä useilta paikkakunnilta. Aineistona on käytetty myös Aseman Lapset ry:n Wauto-toiminnan raportointiaineistoja.
Aseman lapset ry on mahdollistanut liikkuvan nuorisotyön kokeiluja eri paikkakunnille vuodesta 2015 alkaen Walkers-auto eli Wauto-toiminnalla, jossa kuntiin tarjotaan liikkuvan nuorisotyön kulkuväline, paikallisesti sovellettava toimintamalli ja koulutusta paikallisille toimijoille. Etnografista havainnointia on tutkimuksessa tehty nimenomaan Wautoilla eri paikkakunnilla, ja tutkimuksessa tarkastellaan Wautojen toimintaa esimerkkinä liikkuvasta nuorisotyöstä. Wauto-toimintakonseptin toteuttajatahosta riippumattomassa ulkoisessa tutkimuksessa analysoitiin Wautojen asettumista ja roolia kunnallisen nuorisotyön kehyksessä, eri toimijoiden kokemuksia Wauto-jaksoista sekä Wauto-toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia.
Tutkimuksessa selvitettiin liikkuvan nuorisotyön tarvetta, tulevaisuutta ja mahdollisuuksia eri toimijoiden kokemuksia kuullen. Tutkimus osoittaa nuorisotyön eetoksen mukaisesti liikkuvan nuorisotyön luovan tiloja ja rakentavan siltoja – tässä työmuodossa autolla, liikkumisella ja nuorten luokse menemisellä on oma merkittävä roolinsa. Liikkuvassa nuorisotyössä vahvistetaan nuorten suhteita toisiin nuoriin, luotettaviin aikuisiin, palvelujärjestelmään sekä alueeseen ja omaan lähiympäristöön.
Liikkuvassa nuorisotyössä tavoitteet on suhteutettava paikkakunnan toimintaedellytyksiin ja -ympäristöihin ja työn tarkemmat tavoitteet asetetaan alueellisesti tai paikallisesti. Liikkuvan työn paikallisesta tarpeesta ja siihen vastaamisesta johtuen toimintaa on yhtä monenlaista kuin toimijoitakin. Liikkuvan nuorisotyön käsitetyöstössä tunnistettiin kuitenkin työmuotoa määrittäviä ominaisia piirteitä yhdessä kentän toimijoiden kanssa. Määrittelyssä olennaisiksi, myös muista nuorisotyön tavoista osittain erottaviksi seikoiksi nimettiin: 1) laajempi toimintasäde kuin jalan, polkupyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla, 2) auton tarjoama kohtaamispaikka nuorten valitsemassa vapaa-ajan ympäristössä, julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa, 3) nuorten jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja kokea osallisuutta esimerkiksi kutsutoiminnolla sekä 4) mahdollisuus reagoida toiminnassa nopeasti ja joustavasti nuorten toiveisiin ja tarpeisiin tapaus-, tilanne- ja toimintaympäristökohtaisesti.
Liikkuvalla nuorisotyöllä voidaan tarjota nuorille yhdenvertainen mahdollisuus palveluihin eri alueilla sekä kohdata niin sanottujen reunaalueiden nuoria ja muita sellaisia nuoria, jotka eivät muutoin ehkä ole nuorisotyön piirissä. Liikkuvaa nuorisotyötä ohjaa ennaltaehkäisevä työote, ja se mahdollistaa läsnäolon nuorten vapaa-ajan ympäristöissä, mikä rauhoittaa tilanteita joillain alueilla. Se mahdollistaa myös palveluohjauksen sitä tarvitseville nuorille. Lisäksi ammattilaisten liikkuessa nuorten omissa ympäristöissä heille piirtyy tilannekuva alueen nuorisokulttuurisesta maisemasta, ja kulkuvälineen myötä nuorisotyön näkyvyys ja tunnettuus lisääntyvät niin nuorten kuin aikuisten keskuudessa. Autolla liikuttaessa karttuva ilmiötieto voi olla myös mahdollisuus verkosto- ja yhteistyön tiivistymiseen samoin kuin konkreettinen osallistuminen liikkuvaan nuorisotyöhön yli ammatti- ja toimialarajojen. Yhteistyöverkostojen entistä vahvempi rooli ja potentiaali ovat liikkuvassa nuorisotyössä edelleen kehitettäviä asioita ja mahdollisuuksia.
Liikkuva nuorisotyö on joustava ja muuntautuva, paikallisiin tarpeisiin ja ilmiöihin vastaava tapa tehdä nuorisotyötä. Sen käyttöönotto ja kehittäminen eri kunnissa edellyttävät arviota liikkuvan nuorisotyön tarpeesta osana kunnan nuorisotyön kokonaisuutta – ja usein myös priorisointia. Kaikkiin kuntiin liikkuvaa nuorisotyötä ei tarvita. Liikkuva nuorisotyö vaatii henkilö- ja muita resursseja, kulkuvälineen, työyhteisön tuen ja tunnistetun tarpeen sekä paikan osana nuorisopalvelujen kokonaisuutta. Wauto-toiminnassa kuntiin lainattava auto mahdollistaa liikkuvan nuorisotyön kokeilun. Walkers-brändin toimintamallin ja taustaorganisaation tuen koetaan osittain helpottavan uuden kokeilua, mutta toisaalta Wauto-malli myös velvoittaa toimijoita esimerkiksi Walkers-vapaaehtoisuuteen, mikä koetaan työlääksi.
Tutkimuksen aineistojen valossa voidaan todeta, että liikkuvan nuorisotyön tavoittamat nuoret ovat ainakin osittain sellaisia nuoria, jotka eivät muutoin osallistu nuorisotyöhön tai joilla ei juuri ole säännöllisiä harrastuksia. Liikkuvan nuorisotyön kehyksessä kohdatuilla nuorilla voi olla toimintaan erityinen suhteensa juuri tämän toimintamallin mahdollistamien erityispiirteiden, kuten kutsutoiminnon, välimatkojen ylittämisen, autoviitekehyksen ja turvallisen tilan, vuoksi. Nuorten kokemukset vaihtelevat pikaisista, lyhyistä tapaamisista ja lämmittelystä sisätilassa useamman vuoden mittaisiin, nuorisotyöllisesti prosessimaisiin luottamussuhteisiin, joissa voidaan vahvistaa nuoren suhdetta niin aikuisiin, toisiin nuoriin, palveluihin kuin ympäristöönkin. Nuorille liikkuva nuorisotyö on mieleinen sen joustavuuden ja sitoutumattomuuden vuoksi. 
Hidasta kasvua ja lisääntyviä vastuita: Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2021
No full textMiten kunnallinen nuorisotyö on muuttunut 2000-luvulla? Miten koronapandemia vaikutti kunnalliseen nuorisotyöhön? Mitä koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on käytännössä? Miten nuorisotyössä luodaan tiloja ja rakennetaan siltoja nuorille?
Teoksessa avataan näkymä 2020-luvun alun kunnalliseen nuorisotyöhön. Se tarjoaa ensimmäisen valtakunnallisen tilastollisen katsauksen koulu- ja oppilaitosnuorisotyön määrään, tavoitteisiin ja menetelmiin sekä esittelee nuorisotyön yhteistyöverkostoja ja arvioinnin tapoja.
Tutkimus perustuu kaikille Manner-Suomen nuorisotoimille lähetettyyn laajaan kyselyyn ja nuorisotyöntekijöiden työtään koskeviin kirjauksiin. Teos soveltuu erityisesti nuorisotyöstä mutta myös laajemmin nuoruudesta ja nuorten palveluista kiinnostuneille lukijoille
Monimuotoinen ansiotyö: Näkökulmia monista lähteistä ansaintaan
No full textThis edited collection discusses multiple job holding as part of Finnish working life. The articles in this book examine this little researched phenomenon through a wide range of empirical data. Based on Statistics Finland’s register data, different ways of combining jobs are classified. Interview material sheds light on the conditions for holding multible jobs. A new perspective is provided by the chaos theory of careers.
According to the results of the study, very different paths lead to becoming a multiple job holder. The combination of jobs is influenced by the life path and interests of the individual, as well as by constraints and opportunities available. Motives can also be linked to professional networks, decisions made by immediate family, coincidences or whims.
This book helps to understand the diversity of ways of working. At the same time, it illustrates the challenges faced by those who work multiple jobs as they try to operate within simpler models and categorisations of labour. It is essential reading for anyone interested in the changing nature of work, especially researchers, students and policy-makers.Tässä kokoomateoksessa käsitellään monimuotoista ansiotyötä osana suomalaista työelämää. Teoksen artikkeleissa tätä vähän tutkittua ilmiötä tarkastellaan monipuolisten empiiristen aineistojen kautta. Tilastokeskuksen rekisteriaineiston pohjalta luokitellaan erilaisia tapoja yhdistää työtä. Haastatteluaineistot puolestaan valottavat yhdistelmätyön tekemisen ehtoja. Uudenlaista näkökulmaa edustaa työurien kaaosteoria.
Tutkimustulosten mukaan usean työn tekijäksi päädytään hyvin erilaisia polkuja pitkin. Tehtäväyhdistelmien syntyyn vaikuttavat niin ihmisen elämänkulku ja kiinnostuksen kohteet kuin pakot ja tarjolla olevat mahdollisuudet. Motiivit voivat paikantua myös ammatillisiin verkostoihin, lähipiirin tekemiin ratkaisuihin, suoranaisiin sattumiin tai mielijohteisiin.
Teos auttaa ymmärtämään monimuotoisia työnteon tapoja. Samalla se kertoo niistä haasteista, joita useaa työtä tekevät kokevat yrittäessään toimia yksinkertaisempiin työnteon malleihin ja kategorisointeihin perustuvissa kehyksissä. Se on tärkeää luettavaa kaikille työn muutoksesta kiinnostuneille, erityisesti alan tutkijoille, opiskelijoille sekä päätöksentekijöille.
Sisällys
Mitä tarkoittaa ansainnan koostaminen useasta lähteestä? / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin
Työn muuttuvat maailmat / Harri Melin
Monimuotoisen ansiotyön tekeminen rekisteriaineistojen valossa / Merja Kauhanen
Jälkiteollinen yhteiskunta ja monista lähteistä ansainta: Tehtäväyhdistelmät ja tausta erilaisissa ammattiryhmissä / Arja Haapakorpi
Kaaosteoreettinen kuva usean työn tekemisestä / Anu Järvensivu
Monista lähteistä ansainta, muuttuva työelämä ja yhteiskuntapolitiikan haasteet / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin
Liite: Chattibotti tutkimushaastattelijana / Anu Järvensiv
A Critical Evaluation of Individualism, Collectivism and Collective Action
No full textThis comparative study aims to develop a deeper understanding of collectivism, trade unionism, and the capacity to create collective action using Finland and Cambodia as examples of individualistic and collectivistic societies, respectively.
The study has two goals: 1) To explore the relationship between collective action, and the level and forms of collectivism in Cambodia and in Finland. 2) To explain if and how the level of collectivism affects the degree of cooperation inside the living system. Phenomena such as political participation, family values, levels of trust within the society, and perceived collective efficacy are examined. The study is based on extensive survey data collected in Cambodia and Finland.
The theoretical framework is sociological, involving the study of social systems within which observed regularities emerge and evolve through collaborative and collective behaviour. This approach also entails the personality systems of individual actors and the cultural system built into their actions. The main analytical tool used in the study is the Cultural Agency Theory (CAT).
Significant differences were found in how individuals behave at the societal level. Collective action and political participation occur at a higher level in Finland compared to Cambodia. The results also show that the question of individualism versus collectivism is more complex than is generally believed.Tämän vertailevan tutkimuksen tavoitteena on luoda syvempää ymmärrystä kollektivismista, ammattiyhdistystoiminnasta ja kyvystä luoda kollektiivista toimintaa käyttäen Suomea ja Kambodzhaa esimerkkeinä individualistisesta ja kollektivistisesta yhteiskunnasta.
Tutkimuksella on kaksi tavoitetta: 1) Tuottaa uutta tietoa ammattiyhdistysten, kollektiivisen toiminnan ja kollektivismin eri muotojen välisistä suhteista Kambodzhassa ja Suomessa. 2) Selittää, millä tavoin kollektivismin taso vaikuttaa ihmisten väliseen yhteistyöhön. Teoksessa tarkastellaan muun muassa poliittista osallistumista, perhearvoja, luottamusta yhteiskunnassa ja koettua kollektiivista tehokkuutta. Tutkimus perustuu Kambodzhasta ja Suomesta kerättyihin laajoihin kyselyaineistoihin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiologinen. Keskeinen analyysin väline on kulttuurinen toimijateoria (Cultural Agency Theory, CAT), joka mallintaa kollektiivisuuden tasoja ja kollektiivisia toimintoja. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi ammattiyhdistysten tutkimuksessa.
Tutkimuksen tulosten perusteella Kambodzhassa on paljon vaikeampaa luoda kollektiivista toimintaa perheyhteisön ulkopuolella kuin individualistisena pidetyssä Suomessa. Sekä poliittinen aktiivisuus että kollektiivinen toiminta on Suomessa aktiivisempaa kuin Kambodzhassa. Teos osoittaa, että kysymykset individualismista ja kollektiivisuudesta ovat paljon monimutkaisempia kuin yleisesti oletetaan
Kasvatuksen muuttuvat työ- ja toimintaympäristöt: 10 eläytymismenetelmätutkimusta
No full textThis edited book is the third in a series of yearbooks that introduces the principles and applicability of the method of empathy-based stories. The book presents ten empirical studies which all use this method as a tool for data collection. In addition, the work examines the reliability of the method of empathy-based stories as a method and as part of qualitative research.
The research articles in the book provide a current overview of the change in different work and operating environments. These environments include various educational institutions from elementary school to universities, social media, and human resource management. Studies examine the social inclusion, participation and agency of pupils, students, young people, and professionals, as well as the professional and ethical challenges of those working in new environments. The method of empathy-based stories is used to observe, for example, university students’ interpretations of involvement in the curriculum process, pupils’ views on co-teaching, different forms of agency of young people who experience sexual harassment online, and the subjectivity of recruiters and the reasons for recruitment choices.
Methodologically, the book focuses on the reliability of the method of empathy-based stories and considers the characteristics of the method among qualitative research methods. Reflecting on the research articles, the work discusses what kind of requirements and challenges the method poses for both the researcher and the respondents. The book provides guidelines for evaluating the reliability of the method of empathy-based stories, while participating also in a general discussion of the reliability, potential, and limitations of qualitative research.
The book indicates how the method of empathy-based stories can be applied to a wide variety of research in different contexts. The strength of the method is its ability to utilize the respondents’ imagination, thus providing the researchers with opportunities to find new perspectives and invent propositions. The book also provides practical examples of how the method can be used in research.Kasvatusinstituutiot peruskoulusta yliopistoon ovat jatkuvan muutoksen keskiössä. Globaalit ja paikalliset yhteiskunnalliset muutokset, kuten esimerkiksi sosiaalisen median levittäytyminen osaksi arkea tai synnytyssairaaloiden keskittäminen, asettavat ammattilaisille uusia osaamisvaatimuksia sekä eettisiä haasteita. Kokoomateoksen kymmenessä tutkimusartikkelissa tarkastellaan eläytymismenetelmän avulla näiden muuttuvien ympäristöjen vaikutusta niissä toimivien ihmisten arkeen.
Tutkimusartikkeleissa käsitellään esimerkiksi oppilaiden näkemyksiä yhteisopettajuudesta, kätilöiden osaamista, rekrytoijien ammattitaitoa sekä seksuaalista häirintää verkossa kohtaavien nuoren toimijuutta. Menetelmällisen painotuksensa ansiosta teosta voi hyödyntää myös eläytymismenetelmän soveltamistapoja kuvaavana oppikirjana.
Teos on kolmas osa vuosikirjasarjassa, joka esittelee eläytymismenetelmän käyttöä tutkimusmenetelmänä. Teos osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun laadullisen tutkimuksen luotettavuudesta hahmottamalla menetelmän käytettävyyden mahdollisuuksia ja rajoja sen metodologisten erityispiirteiden kautta.
SISÄLLYS
Esipuhe
Saaga Härkönen, Johanna Lätti, Anna Rytivaara & Anna Wallin / Johdanto: Eläytymismenetelmä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa
I Osallisuus ja toimijuus kasvatusinstituutioiden muutoksissa
Aino Wihersaari, Anna Rytivaara & Jari Eskola / ”Opettajana koen riittämättömyyttä”. Opettaja kolmiportaisen tuen toteuttajana
Anna Toriseva, Anna Rytivaara & Jari Eskola / ”Ihan sama onks yks vai kaks opee”. Oppilaiden näkemyksiä hyvästä oppimisympäristöstä yhteisopetuksessa
Reetta Auvinen, Jenni Helenius & Jari Eskola / ”Jokainen haluaa tuntea kuuluvansa johonkin”. Kahdeksasluokkalaisten oppilaiden käsityksiä osallisuudesta koulussa ja kouluyhteisöön kuulumisesta
Tanja Kallonen, Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Jari Eskola / ”Opetussuunnitelmaan ja sen sisältöihin on vaikea vaikuttaa”. Yliopisto-opiskelijoiden tulkintoja opetussuunnitelman omistajuudesta, osallisuudesta ja osallistumattomuudesta
II Uusien toimintaympäristöjen ammatilliset ja eettiset haasteet
Anna Nieminen, Armi Kurkikangas & Jari Eskola / Estää, ilmiantaa, heruttaa vai petkuttaa? Nuorten toimijuus verkon seksuaalisessa häirinnässä
Jussi Hänninen, Laura Pylväs, Anna Wallin & Jari Eskola / Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset. Tarinoita ensihoitajien ja kätilöiden osaamisesta
III Rekrytointiala kasvatustieteilijöiden toimikenttänä
Camilla Rahkola, Saaga Härkönen & Jari Eskola / Subjektiivisuus rekrytointihaastattelussa. Rekrytoijien kertomuksia vuorovaikutuksesta
Noora Silfversten, Saaga Härkönen & Jari Eskola / Rekrytointi riskillä vai varman päälle?
Emilia Haapajärvi, Saaga Härkönen & Jari Eskola / Onko rekrytoijalla väliä? Rekrytoijan käytöksen merkitys yrityksen työnantajakuvan ja houkuttelevuuden muutoksiin hakuprosessin aikana
Bettina Klinge, Saaga Härkönen,Johanna Lätti & Jari Eskola / Rekrytoijien näkemyksiä osaamisesta, ammattitaidosta ja muodollisen rekrytointikoulutuksen tarpeellisuudesta
IV Yhteenveto
Anna Rytivaara, Johanna Lätti, Saaga Härkönen & Anna Wallin / Suuntaviivoja eläytymismenetelmätutkimusten luotettavuuden arviointiin
Saaga Härkönen, Johanna Lätti, Anna Rytivaara & Anna Wallin / Eläytymismenetelmä – mahdollisuuksia ja rajoj
Siviiliprosessuaalinen asiavaltuus tekijänoikeuden loukkaustapauksissa
Get PDFTekijänoikeuden loukkaus voi koskettaa monen tahon oikeuksia – toisinaan jopa samanaikaisesti samassa loukkausasiassa. Esimerkiksi alkuperäisellä tekijällä, jälkiperäisteoksen luojalla, yhteisteoksen tekijällä, yhteisomistajalla, kokonaisluovutuksen saajalla, lisenssinhaltijalla, hyvitys- ja/tai vahingonkorvausvaatimuksen siirronsaajalla, julkaisijalla, kustantajalla, kuolinpesän osakkaalla, legaatinsaajalla, pesänselvittäjällä/-jakajalla ja mahdollisesti jopa tekijänoikeusjärjestöllä tai tekijän edustajalla saattaa olla intressi loukkausasiassa.
Pääosa tekijänoikeudellisista loukkaustapauksista käsitellään nykyään siviilioikeudellisina asioina. Oikeudenkäymiskaari, tekijänoikeuslaki tai muut lait eivät kuitenkaan sisällä yleissäännöksiä siitä, kuka on oikeutettu saattamaan tekijänoikeuden loukkausta koskevan siviili- tai hakemusprosessin vireille, tai siitä, kuka on oikeutettu saamaan ratkaisun tällaisessa asiassa. Asiavaltuuskysymysten käsittely, jäsentäminen ja ratkaiseminen on huomattavasti laajempi jamonitahoisempi kokonaisuus kuin ensi näkemältä saattaa vaikuttaa.
Teoksen tarkoituksena on avata tätä kompleksista kokonaisuutta sekä antaa kattava kokonaiskuva niistä prosessuaalisista ja aineellisoikeudellisista erityiskysymyksistä, jotka liittyvät siviilioikeudellisissa tekijänoikeuden loukkaustapauksissa aktualisoituviin asiavaltuuskysymyksiin ja muihin asiavaltuuteen läheisesti kytköksissä oleviin kysymyksiin.
Teoksessa käsitellään asiavaltuuden lisäksi eräitä sen siviiliprosessuaalisia lähi-ilmiöitä, kuten prosessinyhteyden eri muotoja sekä oppia oikeussuojan tarpeesta. Lisäksi teoksessa selvitetään, voidaanko esimerkiksi usean asialegitimoidun tilanteessa keskinäisellä sopimuksella vaikuttaa asiavaltuusjärjestelyihin tuomioistuinta sitovasti. Teoksessa paneudutaan myös tuomioistuimen ja asianosaisten työn- ja vastuunjakoon tekijänoikeudellisten asiavaltuuskysymysten selvittämisessä.
Teos on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys tekijänoikeudellisten asiavaltuuskysymysten käsittelystä, jäsentämisestä ja ratkaisemisesta. Asetelman tuntemus on välttämätöntä, jotta asiavaltuuskysymyksen teoreettinen jäsentäminen ja asian ratkaiseminen tapahtuvat oikein. Kirjaa voivat hyödyntää niin tekijän- ja prosessioikeuden parissa työskentelevät kuin muutkin juristit ja asiantuntijat
Sphinx vuosikirja 2021-2022
No full textSphinx yearbook 2021-2022Sphinx vuosikirja 2021-2022Sphinx årsbok 2021-202
Legacies of the Komsomol. Afterlife of the Leninist Communist Youth League and Contemporary State-Affiliated Youth Activism in Post-Soviet Russia and Belarus
No full textGoverment-organized youth mobilization in an authoritarian political setting is subject to active debate in academia and the policy-making community, but knowledge of the mechanisms of "compliant" activism remains limited.The dissertation addresses this empirical and theoretical gap by examining changes and continuities in the sphere of state-affiliated youth activism in post-Soviet Belarus and Russia. It explores the little-known afterlife of the republic-level organizations of the Leninist Communist Youth League of the Soviet Union, the Komsomol, and studies contemporary government-affiliated youth activism.The dissertation is based on a diverse collection of qualitative source material ranging from archival material to interviews and ethnographic analysis. The data is utilized to develop novel analytical concepts pertaining to the complex dynamics of statesanctioned youth mobilization both from the perspective of the decision makers and the young people engaged in "compliant" modes of activism.The dissertation further demonstrates that while legacies of the Komsomol remain operative in some spaces, the Soviet "stamp" on state-youth relations in both Belarus and Russia is becoming increasingly translucent.Kristiina Silvan is a graduate of the Doctoral Program in Political, Societal and Regional Change at the University of Helsinki. This doctoral study was completed in 2022 in the discipline of political history at the Faculty of Social Sciences.Goverment-organized youth mobilization in an authoritarian political setting is subject to active debate in academia and the policy-making community, but knowledge of the mechanisms of "compliant" activism remains limited.The dissertation addresses this empirical and theoretical gap by examining changes and continuities in the sphere of state-affiliated youth activism in post-Soviet Belarus and Russia. It explores the little-known afterlife of the republic-level organizations of the Leninist Communist Youth League of the Soviet Union, the Komsomol, and studies contemporary government-affiliated youth activism.The dissertation is based on a diverse collection of qualitative source material ranging from archival material to interviews and ethnographic analysis. The data is utilized to develop novel analytical concepts pertaining to the complex dynamics of statesanctioned youth mobilization both from the perspective of the decision makers and the young people engaged in "compliant" modes of activism.The dissertation further demonstrates that while legacies of the Komsomol remain operative in some spaces, the Soviet "stamp" on state-youth relations in both Belarus and Russia is becoming increasingly translucent.Kristiina Silvan is a graduate of the Doctoral Program in Political, Societal and Regional Change at the University of Helsinki. This doctoral study was completed in 2022 in the discipline of political history at the Faculty of Social Sciences.Goverment-organized youth mobilization in an authoritarian political setting is subject to active debate in academia and the policy-making community, but knowledge of the mechanisms of "compliant" activism remains limited.The dissertation addresses this empirical and theoretical gap by examining changes and continuities in the sphere of state-affiliated youth activism in post-Soviet Belarus and Russia. It explores the little-known afterlife of the republic-level organizations of the Leninist Communist Youth League of the Soviet Union, the Komsomol, and studies contemporary government-affiliated youth activism.The dissertation is based on a diverse collection of qualitative source material ranging from archival material to interviews and ethnographic analysis. The data is utilized to develop novel analytical concepts pertaining to the complex dynamics of statesanctioned youth mobilization both from the perspective of the decision makers and the young people engaged in "compliant" modes of activism.The dissertation further demonstrates that while legacies of the Komsomol remain operative in some spaces, the Soviet "stamp" on state-youth relations in both Belarus and Russia is becoming increasingly translucent.Kristiina Silvan is a graduate of the Doctoral Program in Political, Societal and Regional Change at the University of Helsinki. This doctoral study was completed in 2022 in the discipline of political history at the Faculty of Social Sciences