Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Rationaalisuuden vallankumous: Oikeus, asiantuntijuus ja politiikka rikosoikeuskomitean (1972–1977) työskentelyprosessissa
Get PDFTämän väitöskirjan tutkimuskohteena on vuosina 1972–1977 työskennellyt rikosoikeuskomitea, jonka asettamisen myötä käynnistettiin neljä vuosikymmentä kestänyt rikoslain kokonaisuudistus. Rikosoikeuskomiteaa voidaan luonnehtia uuden paradigman muotoilijaksi tai vähintäänkin kiteyttäjäksi ja välittäjäksi suomalaiselle kriminaalipolitiikalle ja rikosoikeudelle.
Väitöskirjassa on kahtalainen tutkimusintressi: rikosoikeuskomitean työtä analysoimalla ja kontekstualisoimalla tuotetaan ensinnäkin uutta tietoa rikosoikeusuudistuksen tavoitteista ja sisällöistä sekä toiseksi valotetaan yhteiskuntapoliittisen suunnittelun kehitystä erityisesti kriminaalipolitiikan yhteydessä. Ensimmäisessä näkökulmassa olennaiseksi ulottuvuudeksi tulee oikeuden ja politiikan välinen suhde, jälkimmäisessä näkökulmassa puolestaan asiantuntijuuden ja politiikan, tai asiantuntijuuden ja demokratian välinen suhde.
Komiteatyön tarkastelu jäsentyy kolmella tasolla. Ensinnäkin tutkitaan niitä yhteiskunnallisia prosesseja, ja oikeudellis-yhteiskunnallisia keskusteluja, jotkajohtivat rikosoikeusuudistuksen käynnistämiseen ja komitean perustamiseen. Toiseksi tarkastellaan rikosoikeuskomitean prosesseja, toimijoita ja keskeisiä keskusteluja. Kolmanneksi väitöskirjassa tutkitaan rikosoikeuskomiteassa ilmenneitä keskeisiä käsitteitä sekä näiden muodostamia diskursseja. Siten tutkittavana on se käsitteellinen perusta, jota rikosoikeuskomitea oli asettamassa suomalaiselle rikosoikeudelle ja kriminaalipolitiikalle – järjestelmälle, joka yhä edelleenkin on monilta osin voimassa.
Tutkimus valaisee nykyisen kriminaalipolitiikkamme perustaa ja avaa mahdollisuuksia yhteiskunnalliselle keskustelulle suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja aatteellisista kytköksistä. Teoksesta on siten hyötyä niin kriminaalipolitiikasta kiinnostuneelle rikosoikeustutkijalle kuin käsitteistä ja niiden taustoista kiinnostuneelle oikeusfilosofille ja historiantutkijalle, mutta myös aivan kenelle tahansa, joka haluaa ymmärtää paremmin kriminaalipolitiikkamme rakentuneisuutta
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisut kautta aikain
Get PDFSuomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisusarjojen yhteinen hakemisto
Olof Hermelin. Hecatompolis Svionum. Ruotsalaisten sata kaupunkia: Suomen, Karjalan ja Inkerinmaan kaupungit sekä muita runoja Itämeren piiristä
No full text"Vainioita taajoin ryntäyksin rosvoavat sain lyötyä takaisin ja sain pidettyä laivat valppaina valkamassaan. Ja kun olin saanut ajettua venäläisen ruhtinaan barbaaripelkurit pakoon, silloin sai alkunsa urotekojeni mukainen tarina."(Olof Hermelinin Viipuri-runo, säkeet 13-16)Ruotsin suurvaltakauden monipuolisin latinisti, Tarton yliopiston professori, valtakunnanhistorioitsija, kanslianeuvos ja valtiosihteeri, Pultavan taistelussa kadonnut Olof Hermelin (1658-1709) tuli tunnetuksi Venäjän vastaisesta voimakassanaisesta propagandasta. Ennen toimintaansa valtionhallinnon palveluksessa hän kirjoitti runosarjan Hecatompolis Svionum, jossa värikkäästi kuvataan Ruotsin kaupunkeja, niiden historiaa ja hyviä puolia.Käsillä olevaan teokseen on valittu valtakunnan itäisen osan kaupungit Tornio, Turku, Vaasa, Viipuri, Nevanlinna, Oulu, Kajaani, Tammisaari, Porvoo, Helsinki, Käkisalmi, Rauma, Uusikaupunki ja Pori. Mukana ovat myös Uppsalan ja Tukholman vastaavat runot sekä kolme muuta runoelmaa, yksi professorikauteen liittyen ja kaksi Suuren Pohjan sodan vaiheista.Kaupunkien historian ja ominaisuuksien ohella monissa runoissa muistutetaan propagandistisin sanakääntein venäläisten barbaarisuudesta ja petollisuudesta. Mukana ovat alkuperäisten käsikirjoitusten pohjalta toimitetut latinalaiset tekstit, suorasanaiset ja mitalliset käännökset sekä seikkaperäiset selitykset ja taustoittavia artikkeleita.Toimitustyöstä, käännöksistä ja selityksistä vastaavat latinan kielen sekä antiikin ja myöhemmän ajan latinankielisen kirjallisuuden asiantuntijat, yliopistonlehtorit Erkki Sironen ja Timo Sironen sekä professorit Teivas Oksala ja H. K. Riikonen."Vainioita taajoin ryntäyksin rosvoavat sain lyötyä takaisin ja sain pidettyä laivat valppaina valkamassaan. Ja kun olin saanut ajettua venäläisen ruhtinaan barbaaripelkurit pakoon, silloin sai alkunsa urotekojeni mukainen tarina."(Olof Hermelinin Viipuri-runo, säkeet 13-16)Ruotsin suurvaltakauden monipuolisin latinisti, Tarton yliopiston professori, valtakunnanhistorioitsija, kanslianeuvos ja valtiosihteeri, Pultavan taistelussa kadonnut Olof Hermelin (1658-1709) tuli tunnetuksi Venäjän vastaisesta voimakassanaisesta propagandasta. Ennen toimintaansa valtionhallinnon palveluksessa hän kirjoitti runosarjan Hecatompolis Svionum, jossa värikkäästi kuvataan Ruotsin kaupunkeja, niiden historiaa ja hyviä puolia.Käsillä olevaan teokseen on valittu valtakunnan itäisen osan kaupungit Tornio, Turku, Vaasa, Viipuri, Nevanlinna, Oulu, Kajaani, Tammisaari, Porvoo, Helsinki, Käkisalmi, Rauma, Uusikaupunki ja Pori. Mukana ovat myös Uppsalan ja Tukholman vastaavat runot sekä kolme muuta runoelmaa, yksi professorikauteen liittyen ja kaksi Suuren Pohjan sodan vaiheista.Kaupunkien historian ja ominaisuuksien ohella monissa runoissa muistutetaan propagandistisin sanakääntein venäläisten barbaarisuudesta ja petollisuudesta. Mukana ovat alkuperäisten käsikirjoitusten pohjalta toimitetut latinalaiset tekstit, suorasanaiset ja mitalliset käännökset sekä seikkaperäiset selitykset ja taustoittavia artikkeleita.Toimitustyöstä, käännöksistä ja selityksistä vastaavat latinan kielen sekä antiikin ja myöhemmän ajan latinankielisen kirjallisuuden asiantuntijat, yliopistonlehtorit Erkki Sironen ja Timo Sironen sekä professorit Teivas Oksala ja H. K. Riikonen."Vainioita taajoin ryntäyksin rosvoavat sain lyötyä takaisin ja sain pidettyä laivat valppaina valkamassaan. Ja kun olin saanut ajettua venäläisen ruhtinaan barbaaripelkurit pakoon, silloin sai alkunsa urotekojeni mukainen tarina."(Olof Hermelinin Viipuri-runo, säkeet 13-16)Ruotsin suurvaltakauden monipuolisin latinisti, Tarton yliopiston professori, valtakunnanhistorioitsija, kanslianeuvos ja valtiosihteeri, Pultavan taistelussa kadonnut Olof Hermelin (1658-1709) tuli tunnetuksi Venäjän vastaisesta voimakassanaisesta propagandasta. Ennen toimintaansa valtionhallinnon palveluksessa hän kirjoitti runosarjan Hecatompolis Svionum, jossa värikkäästi kuvataan Ruotsin kaupunkeja, niiden historiaa ja hyviä puolia.Käsillä olevaan teokseen on valittu valtakunnan itäisen osan kaupungit Tornio, Turku, Vaasa, Viipuri, Nevanlinna, Oulu, Kajaani, Tammisaari, Porvoo, Helsinki, Käkisalmi, Rauma, Uusikaupunki ja Pori. Mukana ovat myös Uppsalan ja Tukholman vastaavat runot sekä kolme muuta runoelmaa, yksi professorikauteen liittyen ja kaksi Suuren Pohjan sodan vaiheista.Kaupunkien historian ja ominaisuuksien ohella monissa runoissa muistutetaan propagandistisin sanakääntein venäläisten barbaarisuudesta ja petollisuudesta. Mukana ovat alkuperäisten käsikirjoitusten pohjalta toimitetut latinalaiset tekstit, suorasanaiset ja mitalliset käännökset sekä seikkaperäiset selitykset ja taustoittavia artikkeleita.Toimitustyöstä, käännöksistä ja selityksistä vastaavat latinan kielen sekä antiikin ja myöhemmän ajan latinankielisen kirjallisuuden asiantuntijat, yliopistonlehtorit Erkki Sironen ja Timo Sironen sekä professorit Teivas Oksala ja H. K. Riikonen
The Cult of Poseidoniate Hera and the Lucanians in Poseidonia/Paistom: An Ancient Story of Religion and Multiculturalism
Get PDFThe subject of this work is the cult of goddess Hera in the Greek colony of Poseidonia, in Southern Italy. The work focuses on the process through which the local Italic Lucanians preserved and continued the cult after they had taken control of the city from the Greeks sometime between 420 and 410 BCE.Archaeological material, such as votive clay figurines, and the topographical and architectural features of several cultic places were employed as the primary data sources. By combining evidence from the iconographic typologies of the clay figurines and the topography and the architecture of both Greek and Lucanian sanctuaries, this work postulates that the absorption and the reshaping of the cult of Hera was a natural process for the Lucanians, since they had long had deities who shared the same attributes as Hera in their own religion.This process was facilitated by the fact that several Lucanian female deities, and particularly Mefitis, the main goddess of Lucanian religion, shared similar attributes with Poseidoniate Hera. Comparing the votive figurines recovered from Paestan sanctuaries dedicated to Hera and the topographical features of her sanctuaries to the main features of Lucanian cultic places, and to the iconography of votive gifts dedicated in Lucanian sanctuaries, this research suggests that widely shared religious similarities enabled the continuation of the cult of Hera in Poseidonia/Paestum.Concerning ritual practices, the increase in common ritual dining was the result of the arrival of chthonic cults in Lucanian Paestum, or at least the addition of chthonic aspects typical of the agrarian and chthonic cults of the Lucanian inland to existing Greek cults. This was true for the cult of Hera as well. The archaeological evidence suggests the arrival of Lucanian rural chthonic religious practices connected with common ritual dining in the form of bone finds related to chthonic cults (dogs, cockerels), the development of peculiar forms of incense burners, and the presence of sacrificial pits and water channels associated with altars.The cult of Hera thrived throughout the Greek and Lucanian periods until the foundation of the Roman colony of Paestum in 273 BCE, when it was incorporated into the cult of the Capitoline Triad and gradually lost its primacy to cults favoured by the new Roman colonists.The subject of this work is the cult of goddess Hera in the Greek colony of Poseidonia, in Southern Italy. The work focuses on the process through which the local Italic Lucanians preserved and continued the cult after they had taken control of the city from the Greeks sometime between 420 and 410 BCE.Archaeological material, such as votive clay figurines, and the topographical and architectural features of several cultic places were employed as the primary data sources. By combining evidence from the iconographic typologies of the clay figurines and the topography and the architecture of both Greek and Lucanian sanctuaries, this work postulates that the absorption and the reshaping of the cult of Hera was a natural process for the Lucanians, since they had long had deities who shared the same attributes as Hera in their own religion.This process was facilitated by the fact that several Lucanian female deities, and particularly Mefitis, the main goddess of Lucanian religion, shared similar attributes with Poseidoniate Hera. Comparing the votive figurines recovered from Paestan sanctuaries dedicated to Hera and the topographical features of her sanctuaries to the main features of Lucanian cultic places, and to the iconography of votive gifts dedicated in Lucanian sanctuaries, this research suggests that widely shared religious similarities enabled the continuation of the cult of Hera in Poseidonia/Paestum.Concerning ritual practices, the increase in common ritual dining was the result of the arrival of chthonic cults in Lucanian Paestum, or at least the addition of chthonic aspects typical of the agrarian and chthonic cults of the Lucanian inland to existing Greek cults. This was true for the cult of Hera as well. The archaeological evidence suggests the arrival of Lucanian rural chthonic religious practices connected with common ritual dining in the form of bone finds related to chthonic cults (dogs, cockerels), the development of peculiar forms of incense burners, and the presence of sacrificial pits and water channels associated with altars.The cult of Hera thrived throughout the Greek and Lucanian periods until the foundation of the Roman colony of Paestum in 273 BCE, when it was incorporated into the cult of the Capitoline Triad and gradually lost its primacy to cults favoured by the new Roman colonists.The subject of this work is the cult of goddess Hera in the Greek colony of Poseidonia, in Southern Italy. The work focuses on the process through which the local Italic Lucanians preserved and continued the cult after they had taken control of the city from the Greeks sometime between 420 and 410 BCE.Archaeological material, such as votive clay figurines, and the topographical and architectural features of several cultic places were employed as the primary data sources. By combining evidence from the iconographic typologies of the clay figurines and the topography and the architecture of both Greek and Lucanian sanctuaries, this work postulates that the absorption and the reshaping of the cult of Hera was a natural process for the Lucanians, since they had long had deities who shared the same attributes as Hera in their own religion.This process was facilitated by the fact that several Lucanian female deities, and particularly Mefitis, the main goddess of Lucanian religion, shared similar attributes with Poseidoniate Hera. Comparing the votive figurines recovered from Paestan sanctuaries dedicated to Hera and the topographical features of her sanctuaries to the main features of Lucanian cultic places, and to the iconography of votive gifts dedicated in Lucanian sanctuaries, this research suggests that widely shared religious similarities enabled the continuation of the cult of Hera in Poseidonia/Paestum.Concerning ritual practices, the increase in common ritual dining was the result of the arrival of chthonic cults in Lucanian Paestum, or at least the addition of chthonic aspects typical of the agrarian and chthonic cults of the Lucanian inland to existing Greek cults. This was true for the cult of Hera as well. The archaeological evidence suggests the arrival of Lucanian rural chthonic religious practices connected with common ritual dining in the form of bone finds related to chthonic cults (dogs, cockerels), the development of peculiar forms of incense burners, and the presence of sacrificial pits and water channels associated with altars.The cult of Hera thrived throughout the Greek and Lucanian periods until the foundation of the Roman colony of Paestum in 273 BCE, when it was incorporated into the cult of the Capitoline Triad and gradually lost its primacy to cults favoured by the new Roman colonists
Stimmen von Banater Schwaben: Narratologische Studien zur deutschen Minderheit im rumänischen Banat in den 1990er Jahren
Get PDFDen Anstoss zu diesem Buch gab die Zusammenarbeit zwischen den Ethnologischen Institut der Universität Jyväskylä und dem Lehrstuhl für Volkskunde an der Universität in Szeged, Ungarn. Die Feldforschung wurde in den Jahren 1997 bis 2000 durchgeführt. Von entscheidender Bedeutung war die Beziehung zu den 36 deutschen Gewährsleuten in 13 Dörfern im Banat im Rumänien.
Die Studie steht theoretisch in einem kulturanthropologischethnologisch-folkloristischen Kontext. Der Schwerpunkt der Thematik heisst NARRATOLOGIE: die Erinnerungs- und Erzählkultur, das Redensmuster und die Struktur des Erzählens. Zentrale Fragestellungen beziehen sich auf Heimat und Sprache, Selbst- und Fremdbild, sowie Reflexionen über den Lebenslauf und Veränderungen in Zeit und Raum.Den Anstoss zu diesem Buch gab die Zusammenarbeit zwischen den Ethnologischen Institut der Universität Jyväskylä und dem Lehrstuhl für Volkskunde an der Universität in Szeged, Ungarn. Die Feldforschung wurde in den Jahren 1997 bis 2000 durchgeführt. Von entscheidender Bedeutung war die Beziehung zu den 36 deutschen Gewährsleuten in 13 Dörfern im Banat im Rumänien.
Die Studie steht theoretisch in einem kulturanthropologischethnologisch-folkloristischen Kontext. Der Schwerpunkt der Thematik heisst NARRATOLOGIE: die Erinnerungs- und Erzählkultur, das Redensmuster und die Struktur des Erzählens. Zentrale Fragestellungen beziehen sich auf Heimat und Sprache, Selbst- und Fremdbild, sowie Reflexionen über den Lebenslauf und Veränderungen in Zeit und Raum.Den Anstoss zu diesem Buch gab die Zusammenarbeit zwischen den Ethnologischen Institut der Universität Jyväskylä und dem Lehrstuhl für Volkskunde an der Universität in Szeged, Ungarn. Die Feldforschung wurde in den Jahren 1997 bis 2000 durchgeführt. Von entscheidender Bedeutung war die Beziehung zu den 36 deutschen Gewährsleuten in 13 Dörfern im Banat im Rumänien.
Die Studie steht theoretisch in einem kulturanthropologischethnologisch-folkloristischen Kontext. Der Schwerpunkt der Thematik heisst NARRATOLOGIE: die Erinnerungs- und Erzählkultur, das Redensmuster und die Struktur des Erzählens. Zentrale Fragestellungen beziehen sich auf Heimat und Sprache, Selbst- und Fremdbild, sowie Reflexionen über den Lebenslauf und Veränderungen in Zeit und Raum
Koulutus ja yhteiskuntaluokka
No full textThe nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives.
The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women.
The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners.
The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education.Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta.
Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä.
Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.
Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin
Koulutus ja yhteiskuntaluokka
No full textThe nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives.
The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women.
The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners.
The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education.Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta.
Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä.
Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.
Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin
Julkaisufoorumi-luokituksen päivitysarviointi 2022
Get PDFVuoden 2023 alusta julkaistiin uusi Julkaisufoorumi-luokitus. Tässä raportissa kuvataan luokituksen toteutus ja pääpiirteet. Raportissa kuvataan JUFO:n tausta, ylläpito ja toiminta, vuonna 2022 toteutetun tasojen 2 ja 3 uudelleenarvioinnin kriteerit ja -prosessit, vuoden 2023 luokituksen ominaisuudet, sekä yliopistojen julkaisutoiminnan keskeiset muutokset 2016−2021
Children and Young People’s Participation During the Corona Pandemic – Nordic Initiatives
Get PDFSeveral necessary restrictions and measures were implemented across the Nordic region to protect the population during the COVID-19 pandemic. Many children and young people have suffered because of these restrictions. In most Nordic countries, schools and cultural and recreational activities have been entirely or partially closed for long periods, and many services related to healthcare and welfare have become less accessible. These activities and services are important for children and young people’s quality of life. In some areas, however, the restrictions may have also made everyday life simpler for some. The experiences of the first few lockdowns seem to differ from those that came later. There are differences between children and youth based on their age, gender, ethnicity, and their socioeconomic status.
This report explores the situation of children and young people during the pandemic and their place within different Nordic countries’ governmental strategies, both at the central and regional levels. The purpose is to gain new comprehensive knowledge on what strategies and measures the Nordic countries implemented during the pandemic to ensure children and young people’s participation and influence in school and leisure time, consistent with the UN Convention on the Rights of the Child (Article 12). Another report will follow by the same research team on the current research being conducted concerning the participation in education and leisure of children and young people during the COVID-19 pandemic (Helfer et al., forthcoming 2023). Both reports focus on school-aged children and young people up to 25 years of age.
The primary research question was: What measures and strategies for ensuring the participation and influence of children and young people have been used in the different Nordic countries during the recent pandemic? Several interviews were conducted to answer the research question, supported by collecting material, including official statements, online. The aim was to investigate the decision-making process during the pandemic to see whether children and young people were consulted and involved when the authorities implemented strategies and measures in connection with the pandemic. Particular attention was paid to whether any assessment of children’s rights had been carried out by the authorities and at what stage. Close consideration was also given to whether institutions representing children and young people’s interests and rights in school and leisure were consulted and whether children and young people were directly involved in these discussions. The research timeframe was from the start of the pandemic in March 2020 until late spring 2022.
This report explores the relevant national authorities’ measures and strategies concerning education and leisure during the COVID-19 pandemic in Nordic countries, including Greenland, the Faroe Islands, and Iceland. In almost all countries, children’s voices were ignored to some degree or another in decision-making processes. In many cases, children and youth were consulted, but only after decisions were made. To some extent, the institutions working for and with children and youth were unprepared for the crisis. The lessons learned for ensuring that the best interests of the child are highlighted at the end of the report, together with other issues arising from the research questions. Clearly documenting the challenges encountered and other hindrances can help to identify and address these problems more effectively in the future.
The Finnish Youth Research Society and VIVE, the Danish centre for Social Science Research compiled these reports. This report was commissioned by The Nordic Welfare Centre and financed by The Nordic Committee on Children and Young People (NORDBUK), and The Nordic Council of Ministers. The report is part of a four-year project that aims to increase knowledge and cooperation in the Nordic region concerning Children and Young People’s Opportunities for Participation and Development During the COVID-19 Pandemic. The project falls under the Nordic Council of Ministers’ Action Plan for 2021–2024. The goal is for the Nordic region to become the world’s most sustainable and integrated region. A central objective of this goal is to ensure equal opportunities for the development and participation of all children and youth in the region
Koulutus ja yhteiskuntaluokka
No full textThe nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives.
The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women.
The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners.
The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education.Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta.
Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä.
Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.
Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin