Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Kun kunta lakkasi olemasta: Kylä- ja kotiseutuyhdistykset kuntarakenteen muutoksiin reagoivina toimijoina
No full textTämän tutkimuksen aiheena on 2000-luvun kunta- ja palvelurakenne muutoksen (PARAS-hanke) vaikutukset paikallistasolla toimiviin yhteisöihin. Tutkimuksessa selvitetään, miten valtionhallinnon ylimmältä taholta alkuun pantu uudistus vaikutti paikallistasolla toimivien kylä- ja kotiseutuyhdistysten toimintaan, toimintaympäristöön sekä minkälaisiin kulttuurisiin prosesseihin kuntaliitos johti yhteisöissä. Suomalaisen yhdistystoiminnan kentällä kylä- ja kotiseutuyhdistykset ovat toimijoita, jotka selkeimmin ovat ottaneet toimintansa kohteiksi kylät ja kotiseudut. Ne ovat myös teemat, joiden puolesta kuntarakenneuudistuksen yhteydessä heräsi paikallistasolla huolta unohdetun sivukylän asemaan jäämisestä sekä paikallisidentiteetin ja kotiseututunteen katoamisesta.
Tutkimuksen kohteena on yhdeksän kylä- ja kotiseutuyhdistystä, jotka toimivat kunnissa, joissa kuntaliitokset toteutettiin vuosina 2007 ja 2009; Mynämäki (Mynämäki ja Mietoinen 2007), Pälkäne (Pälkäne ja Luopioinen 2007), Salo (Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo 2009) ja Hämeenlinna (Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos 2009). Tutkimuksen pääasiallinen aineisto muodostuu yhdistystoimijoiden kanssa tehdyistä teemahaastatteluista. Yhdistystoimijoiden lisäksi haastatteluihin sisältyy LEADER-ryhmien sekä kulttuuriyhdistysten ja -toimijoiden kanssa toteutetut haastattelut. Aineiston analyysin menetelmänä on lähiluku. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä ja lähilukua suuntaavana teoriana on käytetty Lefebvren sosiaalisen tilan triadia, eli näkökulmaa kunnan muodostumisesta käsitteellistettynä, havaittuna ja elettynä tilana.
Tutkimus osoittaa, että kuntarakenteen uudistus ei jäänyt paikallistasolla vain hallinnolliseksi uudelleen järjestelyksi, vaan sillä oli konkreettisia vaikutuksia yhteisöjen toimintaan ja toimintaympäristöön. Kunnat ovat kylä- ja kotiseutuyhdistysten tärkeimpiä kumppaneita ja muutos kuntarakenteessa toi muutoksia näiden suhteiden muotoihin ja edellytyksiin. Uuden kunnan toimintatavat vaativat yhdistyksiltä sopeutumista, toimintatapojen uudelleen suuntaamista ja vaikuttamistyötä kunnan suuntaan. Kuntaliitokset laukaisivat yhteisöissä myös prosesseja, joissa ne joutuivat uudenlaisten odotusten kohteiksi, miettimään oman toimintansa sisältöjä, (maantieteellistä) laajuutta ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Vanhojen kuntarajojen poistumiset liikuttivat myös vanhojen kuntien sisällä vaikuttaneita yhteisöjen välisiä ”rajoja”.
Paikalliseen yhdistystoimijoita kiinnittävinä tekijöinä toimivat paikkojen ominaispiirteet, suku- ja ystävyyssuhteet sekä toimiminen yhdistyksissä. Haastateltavien henkilökohtaiset paikallisidentiteetin kuvaukset näyttäytyvät tutkimuksessa liikkuvampina kuin yhteisöjen, joiden toimintamuodot ja -alueet määrittyvät rajatummiksi. Ihmiset ovat yhdistystoiminnan tärkein voimavara, mutta myös uhka toiminnan loppumiselle, mikäli yhdistykset eivät onnistu saamaan riveihinsä uusia toimijoita. Asukkaiden arkeen paikallistasolla vaikuttavat muutokset aktivoivat ihmisiä mukaan yhdistysten toimintaan
Sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemit
No full textThe transformation of public social welfare and healthcare services faces enormous challenges including economic pressures, healthcare debt, growing demand due to aging populations, and skilled workforce shortages. Consequently, mere reactive measures are inadequate, and a profound systemic change is essential. An ecosystem-based approach integrates knowledge and resources, creating value for all stakeholders and society.
The complex challenges in social welfare and healthcare demand transdisciplinary and cross-sectoral co-creation. Gathering and interpreting knowledge collaboratively among public, private, and third sectors, as well as educational institutions and universities, is crucial. Public services are evolving into co-creation and multiple provider models, forming multifaceted ecosystems.
This edited volume explores defining the innovation ecosystem, operational models, and goal setting. It addresses what ecosystem development means in social welfare and healthcare reform and how innovation ecosystems can function optimally. Articles also discuss challenges in ecosystem-based activities.
The book outlines research phenomena and methods in ecosystem development, considering interconnectedness and complexity of societal issues, as well as the impacts of solutions and the specificity of contexts.Julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmää kehitetään useiden samanaikaisten haasteiden ristipaineessa. Näitä ovat esimerkiksi niukat taloudelliset resurssit, hoito- ja hoivavelka, väestön ikääntymisen myötä kasvava palvelutarve sekä työvoimapula. Pelkkä reaktiivinen toiminta ei riitä, vaan ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.
Ekosysteemiperustainen lähestymistapa mahdollistaa osaamisen ja resurssien yhdistämisen tavalla, joka luo arvoa niin toimijoille kuin yhteiskunnalle. Olennaisen tärkeää on koota ja tulkita tietoa yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä oppilaitosten ja yliopistojen kesken. Julkisten palvelujen tuottaminen ja kehittäminen onkin siirtynyt kohti yhteiskehittämistä ja monituottajamalleja, jolloin muodostuu monipuolisia ekosysteemejä.
Tässä teoksessa tarkastellaan innovaatioekosysteemin käsitteenmäärittelyä, toimintamallien muodostamista ja tavoitteiden asettamista. Teos keskittyy siihen, mitä ekosysteemikehittäminen merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa sekä miten sote-innovaatioekosysteemi voi parhaimmillaan toimia. Lisäksi artikkeleissa käsitellään ekosysteemimäisen toiminnan haasteita.
Teos tarjoaa katsauksen uudenlaisiin ekosysteemikehittämisen tutkimusilmiöihin ja -menetelmiin, jotka huomioivat niin yhteiskunnallisten ongelmien monitahoisuuden kuin kontekstien ja ratkaisujen vaikutukset
Tunnustuksen oikeellisuuden ja vapaaehtoisuuden varmistaminen tunnustamisoikeudenkäynnissä
Get PDFSuomessa otettiin syyteneuvottelu käyttöön vuonna 2015. Syyteneuvottelu tarkoittaa menettelyä, jossa rikoksesta epäilty ja syyttäjä neuvottelevat siitä, haluaako rikoksesta epäilty tunnustaa rikoksensa, jos syyttäjä sitoutuu tunnustuksen vastapainoksi vaatimaan rangaistusta lievennetyn rangaistusasteikon mukaisesti tai tekemään joltakin osin toimenpiteistäluopumispäätöksen. Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen, asiassa laaditaan tuomioesitys. Oikeudenkäyntiä, jossa tuomioesitys käsitellään, kutsutaan tunnustamisoikeudenkäynniksi.
Tunnustamisoikeudenkäynnissä tuomioistuimen keskeisin tehtävä on arvioida, onko vastaajan antama tunnustus oikea ja vapaaehtoinen. Tuomioesityksen mukainen tuomio voidaan antaa, jos tunnustuksen oikeellisuudesta ja vapaaehtoisuudesta ei jää varteenotettavaa epäilyä ottaen huomioon myös asiaa koskeva esitutkinta-aineisto. Tuomioistuimelle on tällä tavoin asetettu suuri vastuu tunnustuksen oikeellisuudesta ja vapaaehtoisuudesta ja sitä kautta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisesta. Tunnustamisoikeudenkäynnit ovat kuitenkin menettelyinä suppeita, ja näytön esittäminen niissä on vähäistä – tuomioistuimilla on käytännössä melko rajalliset keinot tunnustuksen oikeellisuuden ja vapaaehtoisuuden varmistamiseen.
Tutkimuksessa tarkastellaan, mihin asioihin tuomioistuimen on tunnustamisoikeudenkäynnissä kiinnitettävä huomiota arvioidessaan, jääkö tunnustuksen oikeellisuudesta ja vapaaehtoisuudesta varteenotettavaa epäilyä. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan syyttäjän ja avustajan roolia tunnustuksen oikeellisuuden ja vapaaehtoisuuden varmistamisessa. Mitä monimutkaisempaa kokonaisuutta vastaaja on tunnustamassa – ja mitä parempaa ”palkintoa” vastaan –, sitä enemmän korostuvat viranomaisten velvollisuudet huolehtia tunnustuksen oikeellisuudesta ja vapaaehtoisuudesta.
Kysymystä käsitellään paitsi oikeudellisesta näkökulmasta myös vääriä tunnustuksia koskevan oikeuspsykologisen aineiston avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on palvella tunnustamisoikeudenkäynneissä työskentelevien ammattilaisten tarpeita. Tutkimus tarjoaa kokonaiskuvan suomalaisesta syyteneuvottelumenettelystä, keskittyen erityisesti tunnustuksen oikeellisuuden ja vapaaehtoisuuden varmistamiseen liittyviin käytännön ongelmiin
Tilintarkastus ja evaluaatio: Talouden ja sääntelyn vuoropuhelu
No full textThis edited volume takes an in-depth look at current phenomena and issues in auditing, evaluation, and corporate governance.The external environment in which auditing operates - the economy, business, and the regulatory environment - is constantly changing. For example, the fight against climate change and other sustainability issues as a central mega-trend has put corporate responsibility at the heart of business. Addressing sustainability and other crises also highlights the need for responsible use and balance of public resources.The book contains 17 articles written by experts in the field. The book addresses current issues in a practice-oriented way, but with a strong scientific basis. The collection is multidisciplinary, as the issues addressed cross the boundaries between the private and public sectors, but also across disciplinary boundaries. It combines empirical, conceptual and legal research techniques. The book covers topics such as the verification of corporate accountability reporting, the quality of the audit, the auditor's responsibility to express an audit opinion and audit research. In addition, the book examines several topics in the field of evaluation and ownership steering, such as leadership in the context of the pandemic crisis and quality assessment in higher education. It also covers the monitoring of fiscal balance and corporate governance of municipal companies.Kokoomateoksessa syvennytään tilintarkastuksen, arvioinnin ja omistajaohjauksen ajankohtaisiin ilmiöihin ja kysymyksiin.Tarkastuksen ulkoinen toimintaympäristö – talouselämä, yritystoiminta ja sääntely-ympäristö – muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja muiden kestävyysongelmien torjunta keskeisenä megatrendinä on tuonut yritysvastuun liiketoiminnan keskiöön. Kestävyysongelmien ja muiden kriisien ratkaisu korostaa myös vaatimuksia julkisten varojen vastuullisesta käyttämisestä ja tasapainosta. Teos sisältää 17 alan asiantuntijan laatimaa artikkelia. Teoksessa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä käytännönläheisesti, mutta vahvasti tieteelliseen tutkimustietoon nojautuen. Kokoomateos on monitieteinen, sillä tarkasteltavat kysymykset ovat paitsi yksityisen ja julkisen sektorin rajan ylittäviä, myös tieteenalarajat ylittäviä. Teoksen tarkastelussa yhdistyvät empiirinen, käsiteanalyyttinen ja oikeudellinen tutkimusote. Kirjassa käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa yritysten vastuullisuusraportoinnin varmentaminen, tilintarkastuksen laatu, tilintarkastajan lausunnon antamistehtävät sekä tilintarkastustutkimus. Lisäksi teoksessa tarkastellaan useita arvioinnin ja omistajaohjauksen teemoja, kuten koronajohtamista pandemiakriisissä ja korkeakoulujen laadunarviointia. Teoksessa käsitellään myös julkisen talouden tasapainoisuuden valvontaa ja kuntayhtiöiden omistajaohjausta
Talot pysyvät, ihmiset vaihtuvat: Sosialistisen yhteiskunnan rakentaminen entisessä suomalaisessa Kurkijoen kirkonkylässä Neuvostoliitossa
No full textLaatokan rannalla sijainnut Kurkijoen suomalainen maatalouspitäjä koki vuosina 1940–1944 kolme mullistavaa käännekohtaa.Talvisodan jälkeen Kurkijoen kunta liitettiin 1940 Neuvostoliittoon, jatkosodan ajaksi 1941 uudelleen Suomeen ja vuonna 1944 pysyvästi Neuvosto-Karjalaan. Yhtä monta kertaa vaihtuivat sen väestö sekä yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet. Mutta kaikista murroksista huolimatta Kurkijoen keskustaajaman Lopotin suomalainen rakennuskanta säilyi.Neuvostoliitossa valtio määritteli osana maatalouspolitiikkaa, millaisia maaseudun sekä sen taajamien ja arkkitehtuurin tuli olla. Siksi hyvin säilynyt Kurkijoen taajama antaa poikkeukselliset lähtökohdat tarkastella vieraan ja oman, suomalaisten ja neuvostoliittolaisten rakennusten ja ympäristön vastaanottoa ja käyttöä muuttuvissa valtiollisissa yhteyksissä. Taajaman neuvostoaikaista muodonmuutosta seuraamalla avautuu myös ristiriita maaseudun virallisten kehittämistavoitteiden ja maaseudun asukkaiden ruohonjuuritason kokemusten välillä.Tutkimus tuo ensimmäisen kerran runsaasti tietoa Suomen Neuvostoliitolla luovuttaman alueen maaseudun rakentamisen historiasta sekä siitä, miksi yleisliittolainen maatalouspolitiikka raunioitti paitsi alueen maatalouden myös valtaosan maaseudun suomalaisesta rakennuskannasta.Laatokan rannalla sijainnut Kurkijoen suomalainen maatalouspitäjä koki vuosina 1940–1944 kolme mullistavaa käännekohtaa.Talvisodan jälkeen Kurkijoen kunta liitettiin 1940 Neuvostoliittoon, jatkosodan ajaksi 1941 uudelleen Suomeen ja vuonna 1944 pysyvästi Neuvosto-Karjalaan. Yhtä monta kertaa vaihtuivat sen väestö sekä yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet. Mutta kaikista murroksista huolimatta Kurkijoen keskustaajaman Lopotin suomalainen rakennuskanta säilyi.Neuvostoliitossa valtio määritteli osana maatalouspolitiikkaa, millaisia maaseudun sekä sen taajamien ja arkkitehtuurin tuli olla. Siksi hyvin säilynyt Kurkijoen taajama antaa poikkeukselliset lähtökohdat tarkastella vieraan ja oman, suomalaisten ja neuvostoliittolaisten rakennusten ja ympäristön vastaanottoa ja käyttöä muuttuvissa valtiollisissa yhteyksissä. Taajaman neuvostoaikaista muodonmuutosta seuraamalla avautuu myös ristiriita maaseudun virallisten kehittämistavoitteiden ja maaseudun asukkaiden ruohonjuuritason kokemusten välillä.Tutkimus tuo ensimmäisen kerran runsaasti tietoa Suomen Neuvostoliitolla luovuttaman alueen maaseudun rakentamisen historiasta sekä siitä, miksi yleisliittolainen maatalouspolitiikka raunioitti paitsi alueen maatalouden myös valtaosan maaseudun suomalaisesta rakennuskannasta.Laatokan rannalla sijainnut Kurkijoen suomalainen maatalouspitäjä koki vuosina 1940–1944 kolme mullistavaa käännekohtaa.Talvisodan jälkeen Kurkijoen kunta liitettiin 1940 Neuvostoliittoon, jatkosodan ajaksi 1941 uudelleen Suomeen ja vuonna 1944 pysyvästi Neuvosto-Karjalaan. Yhtä monta kertaa vaihtuivat sen väestö sekä yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet. Mutta kaikista murroksista huolimatta Kurkijoen keskustaajaman Lopotin suomalainen rakennuskanta säilyi.Neuvostoliitossa valtio määritteli osana maatalouspolitiikkaa, millaisia maaseudun sekä sen taajamien ja arkkitehtuurin tuli olla. Siksi hyvin säilynyt Kurkijoen taajama antaa poikkeukselliset lähtökohdat tarkastella vieraan ja oman, suomalaisten ja neuvostoliittolaisten rakennusten ja ympäristön vastaanottoa ja käyttöä muuttuvissa valtiollisissa yhteyksissä. Taajaman neuvostoaikaista muodonmuutosta seuraamalla avautuu myös ristiriita maaseudun virallisten kehittämistavoitteiden ja maaseudun asukkaiden ruohonjuuritason kokemusten välillä.Tutkimus tuo ensimmäisen kerran runsaasti tietoa Suomen Neuvostoliitolla luovuttaman alueen maaseudun rakentamisen historiasta sekä siitä, miksi yleisliittolainen maatalouspolitiikka raunioitti paitsi alueen maatalouden myös valtaosan maaseudun suomalaisesta rakennuskannasta
Koulutus ja yhteiskuntaluokka
No full textThe nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives.
The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women.
The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners.
The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education.Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta.
Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä.
Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.
Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin
Sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemit
No full textThe transformation of public social welfare and healthcare services faces enormous challenges including economic pressures, healthcare debt, growing demand due to aging populations, and skilled workforce shortages. Consequently, mere reactive measures are inadequate, and a profound systemic change is essential. An ecosystem-based approach integrates knowledge and resources, creating value for all stakeholders and society.
The complex challenges in social welfare and healthcare demand transdisciplinary and cross-sectoral co-creation. Gathering and interpreting knowledge collaboratively among public, private, and third sectors, as well as educational institutions and universities, is crucial. Public services are evolving into co-creation and multiple provider models, forming multifaceted ecosystems.
This edited volume explores defining the innovation ecosystem, operational models, and goal setting. It addresses what ecosystem development means in social welfare and healthcare reform and how innovation ecosystems can function optimally. Articles also discuss challenges in ecosystem-based activities.
The book outlines research phenomena and methods in ecosystem development, considering interconnectedness and complexity of societal issues, as well as the impacts of solutions and the specificity of contexts.Julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmää kehitetään useiden samanaikaisten haasteiden ristipaineessa. Näitä ovat esimerkiksi niukat taloudelliset resurssit, hoito- ja hoivavelka, väestön ikääntymisen myötä kasvava palvelutarve sekä työvoimapula. Pelkkä reaktiivinen toiminta ei riitä, vaan ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.
Ekosysteemiperustainen lähestymistapa mahdollistaa osaamisen ja resurssien yhdistämisen tavalla, joka luo arvoa niin toimijoille kuin yhteiskunnalle. Olennaisen tärkeää on koota ja tulkita tietoa yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä oppilaitosten ja yliopistojen kesken. Julkisten palvelujen tuottaminen ja kehittäminen onkin siirtynyt kohti yhteiskehittämistä ja monituottajamalleja, jolloin muodostuu monipuolisia ekosysteemejä.
Tässä teoksessa tarkastellaan innovaatioekosysteemin käsitteenmäärittelyä, toimintamallien muodostamista ja tavoitteiden asettamista. Teos keskittyy siihen, mitä ekosysteemikehittäminen merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa sekä miten sote-innovaatioekosysteemi voi parhaimmillaan toimia. Lisäksi artikkeleissa käsitellään ekosysteemimäisen toiminnan haasteita.
Teos tarjoaa katsauksen uudenlaisiin ekosysteemikehittämisen tutkimusilmiöihin ja -menetelmiin, jotka huomioivat niin yhteiskunnallisten ongelmien monitahoisuuden kuin kontekstien ja ratkaisujen vaikutukset
Tilintarkastus ja evaluaatio: Talouden ja sääntelyn vuoropuhelu
No full textThis edited volume takes an in-depth look at current phenomena and issues in auditing, evaluation, and corporate governance.The external environment in which auditing operates - the economy, business, and the regulatory environment - is constantly changing. For example, the fight against climate change and other sustainability issues as a central mega-trend has put corporate responsibility at the heart of business. Addressing sustainability and other crises also highlights the need for responsible use and balance of public resources.The book contains 17 articles written by experts in the field. The book addresses current issues in a practice-oriented way, but with a strong scientific basis. The collection is multidisciplinary, as the issues addressed cross the boundaries between the private and public sectors, but also across disciplinary boundaries. It combines empirical, conceptual and legal research techniques. The book covers topics such as the verification of corporate accountability reporting, the quality of the audit, the auditor's responsibility to express an audit opinion and audit research. In addition, the book examines several topics in the field of evaluation and ownership steering, such as leadership in the context of the pandemic crisis and quality assessment in higher education. It also covers the monitoring of fiscal balance and corporate governance of municipal companies.Kokoomateoksessa syvennytään tilintarkastuksen, arvioinnin ja omistajaohjauksen ajankohtaisiin ilmiöihin ja kysymyksiin.Tarkastuksen ulkoinen toimintaympäristö – talouselämä, yritystoiminta ja sääntely-ympäristö – muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja muiden kestävyysongelmien torjunta keskeisenä megatrendinä on tuonut yritysvastuun liiketoiminnan keskiöön. Kestävyysongelmien ja muiden kriisien ratkaisu korostaa myös vaatimuksia julkisten varojen vastuullisesta käyttämisestä ja tasapainosta. Teos sisältää 17 alan asiantuntijan laatimaa artikkelia. Teoksessa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä käytännönläheisesti, mutta vahvasti tieteelliseen tutkimustietoon nojautuen. Kokoomateos on monitieteinen, sillä tarkasteltavat kysymykset ovat paitsi yksityisen ja julkisen sektorin rajan ylittäviä, myös tieteenalarajat ylittäviä. Teoksen tarkastelussa yhdistyvät empiirinen, käsiteanalyyttinen ja oikeudellinen tutkimusote. Kirjassa käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa yritysten vastuullisuusraportoinnin varmentaminen, tilintarkastuksen laatu, tilintarkastajan lausunnon antamistehtävät sekä tilintarkastustutkimus. Lisäksi teoksessa tarkastellaan useita arvioinnin ja omistajaohjauksen teemoja, kuten koronajohtamista pandemiakriisissä ja korkeakoulujen laadunarviointia. Teoksessa käsitellään myös julkisen talouden tasapainoisuuden valvontaa ja kuntayhtiöiden omistajaohjausta
Mä lehden luin: Yleisön suhde painettuun ja digitaaliseen sanomalehteen
No full textIn the current digital media environment, legacy newspapers and their readers are often regarded as obsolete. For media executives and many journalists, the future of news is exclusively digital. Given the economic uncertainties facing the industry, news producers’ eyes are focused on audience metrics and their capacity to shed light on readers' preferences.
This book sets out to analyse news reading from the perspective of the audience. Employing interviews as well as the so called obsläs method, it examines how readers of two Finnish regional newspapers, Hämeen Sanomat and Karjalainen, navigate in three distinct architectures of the newspaper: printed, digital replica and online news application. The assumption underlying the analysis is that each of these user interfaces favour somewhat differing reading protocols and routines.
The empirical analysis responds to the big question pondered by editors and publishers: Where are the readers? It appears that most of the participants of the study tended to move from one architecture to another depending on their contextual and situational needs. In this comparison, the strengths of a printed newspaper seemed evident for many, while the balance between the pros and cons of the digital environment was more mixed.
In addition to reporting the findings of the empirical audience study, this book evaluates the future of newspapers in the context of economic statistics and media policies. While the newspaper business in Finland struggles with increasing costs and volatility of income, it may well rely on the robust newspaper reading culture among the Finnish reading public.Teos tarkastelee sanomalehteä ja sen murrosta lukijan näkökulmasta. Se selvittää yleisötutkimuksen keinoin, kuinka kahden eri maakuntalehden lukijat muodostavat suhteen oman alueensa lehteen ja käyttävät sitä sen kolmella eri alustalla: paperilehtenä, digitaalisena näköislehtenä ja verkkolehtenä. Haastatteluissa hyödynnetään obsläs-menetelmää, jossa tutkija käy yhdessä lukijan kanssa läpi päivän lehteä selvittääkseen, mitä tämä on siitä lukenut. Analyysissä paneudutaan erityisesti lukemisen materiaaliseen puoleen, eli siihen, miltä lukeminen tuntuu ja millaisiin tilanteisiin sanomalehden eri olomuodot arjessa kytkeytyvät.
Tutkimuksen perusteella yleisön suhde sanomalehden kolmeen eri arkkitehtuuriin on usein tilannekohtaista, eikä käyttöliittymän valinta välttämättä liity lukijan ikään eikä sosiodemografiseen taustaan. Lukijalle lehden eri olomuodot pikemminkin täydentävät kuin korvaavat toisiaan. Lukijat esimerkiksi jättivät joitain juttuja lukematta verkosta säästääkseen niitä seuraavan päivän paperilehden lukuhetkeen. Tämä viittaa siihen, ettei yleisöanalytiikka tavoita sanomalehden lukemisen kaikkia ulottuvuuksia.
Kirja tuo esiin, kuinka eri tavoin journalismin tekijät ja sen yleisöt tarkastelevat sanomalehteä. Mediataloille sanomalehden tulevaisuus on ennen muuta taloudellinen kysymys: miten lehteä voitaisiin tehdä kannattavasti ja mistä sille saataisiin uusia tilaajia? Tämän selvittämiseksi mediatalot seuraavat yleisön käyttäytymistä verkossa yleisöanalytiikan algoritmisten työkalujen avulla. Vaikka lehtitilauksen hinta ja lehden saatavuus ovat tärkeitä myös lukijoille, sanomalehden merkitys ei ole heille rahalla mitattavissa eikä yleisöanalytiikan tavoitettavissa
Tunnustuksen oikeellisuuden ja vapaaehtoisuuden varmistaminen tunnustamisoikeudenkäynnissä
Get PDFSuomessa otettiin syyteneuvottelu käyttöön vuonna 2015. Syyteneuvottelu tarkoittaa menettelyä, jossa rikoksesta epäilty ja syyttäjä neuvottelevat siitä, haluaako rikoksesta epäilty tunnustaa rikoksensa, jos syyttäjä sitoutuu tunnustuksen vastapainoksi vaatimaan rangaistusta lievennetyn rangaistusasteikon mukaisesti tai tekemään joltakin osin toimenpiteistäluopumispäätöksen. Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen, asiassa laaditaan tuomioesitys. Oikeudenkäyntiä, jossa tuomioesitys käsitellään, kutsutaan tunnustamisoikeudenkäynniksi.
Tunnustamisoikeudenkäynnissä tuomioistuimen keskeisin tehtävä on arvioida, onko vastaajan antama tunnustus oikea ja vapaaehtoinen. Tuomioesityksen mukainen tuomio voidaan antaa, jos tunnustuksen oikeellisuudesta ja vapaaehtoisuudesta ei jää varteenotettavaa epäilyä ottaen huomioon myös asiaa koskeva esitutkinta-aineisto. Tuomioistuimelle on tällä tavoin asetettu suuri vastuu tunnustuksen oikeellisuudesta ja vapaaehtoisuudesta ja sitä kautta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisesta. Tunnustamisoikeudenkäynnit ovat kuitenkin menettelyinä suppeita, ja näytön esittäminen niissä on vähäistä – tuomioistuimilla on käytännössä melko rajalliset keinot tunnustuksen oikeellisuuden ja vapaaehtoisuuden varmistamiseen.
Tutkimuksessa tarkastellaan, mihin asioihin tuomioistuimen on tunnustamisoikeudenkäynnissä kiinnitettävä huomiota arvioidessaan, jääkö tunnustuksen oikeellisuudesta ja vapaaehtoisuudesta varteenotettavaa epäilyä. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan syyttäjän ja avustajan roolia tunnustuksen oikeellisuuden ja vapaaehtoisuuden varmistamisessa. Mitä monimutkaisempaa kokonaisuutta vastaaja on tunnustamassa – ja mitä parempaa ”palkintoa” vastaan –, sitä enemmän korostuvat viranomaisten velvollisuudet huolehtia tunnustuksen oikeellisuudesta ja vapaaehtoisuudesta.
Kysymystä käsitellään paitsi oikeudellisesta näkökulmasta myös vääriä tunnustuksia koskevan oikeuspsykologisen aineiston avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on palvella tunnustamisoikeudenkäynneissä työskentelevien ammattilaisten tarpeita. Tutkimus tarjoaa kokonaiskuvan suomalaisesta syyteneuvottelumenettelystä, keskittyen erityisesti tunnustuksen oikeellisuuden ja vapaaehtoisuuden varmistamiseen liittyviin käytännön ongelmiin