Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Caritas Dei: Beiträge zum Verständnis Luthers und der gegenwärtigen Ökumene: Festschrift für Tuomo Mannermaa zum 60. Geburtstag
No full textEdited by Oswald Bayer, Robert W. Jenson, and Simo Knuuttila
Redactores Olli Hallamaa, Simo Peura, Antti Raunio, and Rainer Vinke
Articles
Some of the copyright holders could not be reached and consequently their articles are omitted from the digitized version. The omitted articles are marked with an asterisk.
* Ulrich Asendorf: Die ökumenische Bedeutung von Luthers Genesis-Vorlesung (1535–1545)Carl Axel Aurelius: Heiligkeit und Heiligung* Oswald Bayer: Endgültig: die erste Liebe* Friedrich Beißer: Zur Begründung und zum Sinn der TrinitätslehreDennis Bielfeldt: The Ontology of Deification* Hubertus Blaumeiser: Aus der Mitte der Offenbarung in die Mitte des Lebens* Carl E. Braaten: Creation, Eschatology, EcologyFredrik Cleve: Die Interpretation der lutherischen Reformation in einigen finnischen KirchenliedernJuhani Forsberg: Die finnische Beitrag zum Dokument Gemeinsame Erklärung zur RechtfertigungslehreLeif Grane: Christus finis omniumEero Huovinen: Die infusio-Gedanke als Problem der LutherforschungRobert W. Jenson: A locus de angelisSteffen Kjeldgaard-Pedersen: Jene christliche Freiheit, unser GlaubeSimo Knuuttila & Risto Saarinen: Innertrintarische Theologie in der Scholastik und bei Luther* Peter Manns & Rainer Vinke: Martin Luther als Theologe der LiebeEeva Martikainen: Kommunion der Liebe oder Relations der Personen?* Archbishop Mikhail (Mudyugin): Faith and Love in SalvationSimo Peura: Christus als Gunst und GabeAntti Raunio: Speculatio practica. Das Betrachten Gottes als Ursprung des aktiven Lebens bei Luther* Martin Seils: Luthers Konzepte zu einem ”Büchlein de iustificatione” (1530)* Birgit Stolt: ”Herzlich lieb habe ich dich , Herr, meine Stärke” (Ps. 18, 2)Publikationsliste Tuomo Mannermaa 1961-1997Toimittaneet Oswald Bayer, Robert W. Jenson ja Simo Knuuttila
Redactores Olli Hallamaa, Simo Peura, Antti Raunio ja Rainer Vinke
Artikkelit
Osaa teoksen oikeudenhaltijoista ei onnistuttu tavoittamaan julkaisuluvan antamista varten. Kirjan digitoidusta versiosta on tästä syystä poistettu tähdellä merkityt artikkelit.
Ulrich Asendorf: Die ökumenische Bedeutung von Luthers Genesis-Vorlesung (1535–1545)Carl Axel Aurelius: Heiligkeit und Heiligung* Oswald Bayer: Endgültig: die erste Liebe* Friedrich Beißer: Zur Begründung und zum Sinn der TrinitätslehreDennis Bielfeldt: The Ontology of Deification* Hubertus Blaumeiser: Aus der Mitte der Offenbarung in die Mitte des Lebens* Carl E. Braaten: Creation, Eschatology, EcologyFredrik Cleve: Die Interpretation der lutherischen Reformation in einigen finnischen KirchenliedernJuhani Forsberg: Die finnische Beitrag zum Dokument Gemeinsame Erklärung zur RechtfertigungslehreLeif Grane: Christus finis omniumEero Huovinen: Die infusio-Gedanke als Problem der LutherforschungRobert W. Jenson: A locus de angelisSteffen Kjeldgaard-Pedersen: Jene christliche Freiheit, unser GlaubeSimo Knuuttila & Risto Saarinen: Innertrintarische Theologie in der Scholastik und bei Luther* Peter Manns & Rainer Vinke: Martin Luther als Theologe der LiebeEeva Martikainen: Kommunion der Liebe oder Relations der Personen?* Archbishop Mikhail (Mudyugin): Faith and Love in SalvationSimo Peura: Christus als Gunst und GabeAntti Raunio: Speculatio practica. Das Betrachten Gottes als Ursprung des aktiven Lebens bei Luther* Martin Seils: Luthers Konzepte zu einem ”Büchlein de iustificatione” (1530)* Birgit Stolt: ”Herzlich lieb habe ich dich , Herr, meine Stärke” (Ps. 18, 2)Publikationsliste Tuomo Mannermaa 1961-199
Luther in Finnland: Der Einfluß der Theologie Martin Luthers in Finnland und finnische Beiträge zur Lutherforschung
No full textEdited by Miikka Ruokanen
Articles
Some of the copyright holders could not be reached and consequently their articles are omitted from the digitized version. The omitted articles are marked with an asterisk.
Eino Murtorinne: Die Bedeutung Luthers für die finnischen Erweckungsbewegungen im 19. JahrhundertEino Murtorinne: Luthers Bedeutung für die neuere Theologie in FinnlandLeif Erikson: Lutherforschung in Finnland* Lorenz Grönvik: Der Beitrag des finnischen Luthertums zum heutigen ökumenischen GesprächMartti Simojoki: Mein Zugang zur Martin LutherLauri Haikola: Melanchthons und Luthers Lehre von der RechtfertigungLennart Pinomaa: Die Dialektik des Glaubens in der Theologie LuthersTuomo Mannermaa: Das Verhältnis von Glaube und Liebe in der Theologie LuthersHeikki Kirjavainen: Luther und Aristoteles: Die Frage der zweifachen Gerechtigkeit im Lichte der transitiven vs. intransitiven WillenstheorieEero Huovinen: An der Unsterblichkeit teilhaftig – Das ökumenische Grundproblem in der Todestheologie Luthers* Jan Aarts: Die Kirche der Glaubenden in Luthers TheologieKauko Pirinen: Luther und die ÖkumeneAhti Hakamies: Das "Natürliche" und das "Christliche" in der EthikMiikka Ruokanen: Luther und EkstaseToimittanut Miikka Ruokanen
Artikkelit
Osaa teoksen oikeudenhaltijoista ei onnistuttu tavoittamaan julkaisuluvan antamista varten. Kirjan digitoidusta versiosta on tästä syystä poistettu tähdellä merkityt artikkelit.
Eino Murtorinne: Die Bedeutung Luthers für die finnischen Erweckungsbewegungen im 19. JahrhundertEino Murtorinne: Luthers Bedeutung für die neuere Theologie in FinnlandLeif Erikson: Lutherforschung in Finnland* Lorenz Grönvik: Der Beitrag des finnischen Luthertums zum heutigen ökumenischen GesprächMartti Simojoki: Mein Zugang zur Martin LutherLauri Haikola: Melanchthons und Luthers Lehre von der RechtfertigungLennart Pinomaa: Die Dialektik des Glaubens in der Theologie LuthersTuomo Mannermaa: Das Verhältnis von Glaube und Liebe in der Theologie LuthersHeikki Kirjavainen: Luther und Aristoteles: Die Frage der zweifachen Gerechtigkeit im Lichte der transitiven vs. intransitiven WillenstheorieEero Huovinen: An der Unsterblichkeit teilhaftig – Das ökumenische Grundproblem in der Todestheologie Luthers* Jan Aarts: Die Kirche der Glaubenden in Luthers TheologieKauko Pirinen: Luther und die ÖkumeneAhti Hakamies: Das "Natürliche" und das "Christliche" in der EthikMiikka Ruokanen: Luther und Ekstas
Kiistelty klassikko. V.A. Koskenniemen tuotannon ja toiminnan uudelleenarviointi
No full textV. A. Koskenniemellä (1885–1962) oli 1950-luvulle asti keskeinen asema Suomen kirjallisessa elämässä. Hän oli suosittu runoilija ja suomalaisen aforistiikan perushahmo. Kriitikon toimintaa hän harjoitti usean vuosikymmenen ajan etenkin Valvojassa ja Uudessa Suomessa esitellen uutterasti niin kotimaista kuin ulkomaistakin kirjallisuutta. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös matkakirjoja ja kaksi muistelmateosta sekä suomennoksia. Elinikäisestä kiinnostuksen kohteestaan J. W. von Goethestä hän kirjoitti laajan elämäkerran.Koskenniemi oli näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi Turun yliopistossa professorina ja rehtorina. Poliittista kantaa hän otti etenkin lehtikirjoituksissaan ja julkisissa puheissaan. Toisen maailmansodan aikana hän oli aktiivisesti mukana isänmaallisessa propagandatyössä. Hän vaikutti useissa säätiöissä ja järjestöissä sekä kustannus- ja lehtimaailmassa. 1940-luvulla hän oli saksalaisten perustaman Euroopan kirjailijaliiton varapuheenjohtajana. Hänen poliittiset mielipiteensä ja saksalaismielisyytensä eivät kuitenkaan estäneet hänen valintaansa Suomen Akatemiaan.Arvostelua Koskenniemeä kohtaan esittivät toisaalta sodanjälkeinen uusi kirjailija- ja kriitikkosukupolvi, toisaalta vasemmistolaiset kulttuurihenkilöt, jotka kohdistivat kriittisen katseensa Koskenniemen poliittisiin mielipiteisiin ja 1930- ja 1940-lukuien Saksa-yhteyksiin.Kiistelty klassikko kuvaa ja arvioi Koskenniemen kirjallisen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueita. Siinä nostetaan esille myös Koskenniemen vähemmän tunnettua tuotantoa. Samalla painottuu hänestä käyty keskustelu ja hänen asemansa aikansa kulttuurisessa kontekstissa.H. K. Riikonen on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori.V. A. Koskenniemellä (1885–1962) oli 1950-luvulle asti keskeinen asema Suomen kirjallisessa elämässä. Hän oli suosittu runoilija ja suomalaisen aforistiikan perushahmo. Kriitikon toimintaa hän harjoitti usean vuosikymmenen ajan etenkin Valvojassa ja Uudessa Suomessa esitellen uutterasti niin kotimaista kuin ulkomaistakin kirjallisuutta. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös matkakirjoja ja kaksi muistelmateosta sekä suomennoksia. Elinikäisestä kiinnostuksen kohteestaan J. W. von Goethestä hän kirjoitti laajan elämäkerran.Koskenniemi oli näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi Turun yliopistossa professorina ja rehtorina. Poliittista kantaa hän otti etenkin lehtikirjoituksissaan ja julkisissa puheissaan. Toisen maailmansodan aikana hän oli aktiivisesti mukana isänmaallisessa propagandatyössä. Hän vaikutti useissa säätiöissä ja järjestöissä sekä kustannus- ja lehtimaailmassa. 1940-luvulla hän oli saksalaisten perustaman Euroopan kirjailijaliiton varapuheenjohtajana. Hänen poliittiset mielipiteensä ja saksalaismielisyytensä eivät kuitenkaan estäneet hänen valintaansa Suomen Akatemiaan.Arvostelua Koskenniemeä kohtaan esittivät toisaalta sodanjälkeinen uusi kirjailija- ja kriitikkosukupolvi, toisaalta vasemmistolaiset kulttuurihenkilöt, jotka kohdistivat kriittisen katseensa Koskenniemen poliittisiin mielipiteisiin ja 1930- ja 1940-lukuien Saksa-yhteyksiin.Kiistelty klassikko kuvaa ja arvioi Koskenniemen kirjallisen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueita. Siinä nostetaan esille myös Koskenniemen vähemmän tunnettua tuotantoa. Samalla painottuu hänestä käyty keskustelu ja hänen asemansa aikansa kulttuurisessa kontekstissa.H. K. Riikonen on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori.V. A. Koskenniemellä (1885–1962) oli 1950-luvulle asti keskeinen asema Suomen kirjallisessa elämässä. Hän oli suosittu runoilija ja suomalaisen aforistiikan perushahmo. Kriitikon toimintaa hän harjoitti usean vuosikymmenen ajan etenkin Valvojassa ja Uudessa Suomessa esitellen uutterasti niin kotimaista kuin ulkomaistakin kirjallisuutta. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös matkakirjoja ja kaksi muistelmateosta sekä suomennoksia. Elinikäisestä kiinnostuksen kohteestaan J. W. von Goethestä hän kirjoitti laajan elämäkerran.Koskenniemi oli näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi Turun yliopistossa professorina ja rehtorina. Poliittista kantaa hän otti etenkin lehtikirjoituksissaan ja julkisissa puheissaan. Toisen maailmansodan aikana hän oli aktiivisesti mukana isänmaallisessa propagandatyössä. Hän vaikutti useissa säätiöissä ja järjestöissä sekä kustannus- ja lehtimaailmassa. 1940-luvulla hän oli saksalaisten perustaman Euroopan kirjailijaliiton varapuheenjohtajana. Hänen poliittiset mielipiteensä ja saksalaismielisyytensä eivät kuitenkaan estäneet hänen valintaansa Suomen Akatemiaan.Arvostelua Koskenniemeä kohtaan esittivät toisaalta sodanjälkeinen uusi kirjailija- ja kriitikkosukupolvi, toisaalta vasemmistolaiset kulttuurihenkilöt, jotka kohdistivat kriittisen katseensa Koskenniemen poliittisiin mielipiteisiin ja 1930- ja 1940-lukuien Saksa-yhteyksiin.Kiistelty klassikko kuvaa ja arvioi Koskenniemen kirjallisen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueita. Siinä nostetaan esille myös Koskenniemen vähemmän tunnettua tuotantoa. Samalla painottuu hänestä käyty keskustelu ja hänen asemansa aikansa kulttuurisessa kontekstissa.H. K. Riikonen on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori
Crossing over Subject Boundaries towards New Horizons: Recent Trends in Research on Crosscurricular Teaching from the Nofa 9 Conference (2024)
No full textThis edited collection contains publications based on presentations given at the NOFA 9 conference on May 9 to 11, 2023, at Åbo Akademi University in Vaasa, Finland. The conference theme this year was Education, knowledge and Bildung in a global world
Romanssikertomukset 2000-luvulla: Parinmuodostuksen juonia ja murtumia kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa
No full textRomances and other narratives about relationship formation are generally considered popular literature in contemporary research, and they have been studied typically in a feminist framework and from the perspective of cultural studies.
This edited volume [Romance stories in the 21st century. Plots and breakdowns of relationship formation in literature and popular culture] opens a new perspective on 21st-century couple-making narratives by examining the topic crossing media boundaries. The articles deal with for example seduction narratives, dating reality television, video game romances and chick lit, as well as their parodies, from the starting points of literary studies. Understanding the mechanisms, characteristics and history of these narratives also opens up a critical perspective on the social phenomena they present.
The book shows that the beginning of a romance is still a popular topic in the 21st century media, with many kinds of narratives and counter-narratives. In addition to utilizing patterns typical of the genre, the works may also comment on romance narratives as conscious cultural models and present them, for example, as a symbolic resource that helps the individual to reflect on their own life. In the 21st century, romance stories have been more inclusive and ethically aware, while also being incorporated into less traditional media such as video games.Romanssi ja muut parinmuodostuskertomukset on nykytutkimuksessa yleensä luettu populaarikirjallisuudeksi, ja niitä on tutkittu joko feministisestä tai kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.
Tämä artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan romanssiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista. Parinmuodostuskertomusten mekanismien, erityispiirteiden ja historian ymmärtäminen avaa kriittisen näkökulman myös niiden kuvaamiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
Kokoelma osoittaa, että romanssin syttyminen on 2000-luvulla edelleen suosittu aihe, josta tuotetaan monenlaisia kertomuksia ja vastakertomuksia. Lajityypillisiä rakenteita hyödynnetään, mutta teokset saattavat myös kommentoida romanssikertomuksia tiedostettuina kulttuurisina malleina tai esimerkiksi symbolisina resursseina, jotka auttavat yksilöä reflektoimaan omaa elämäänsä. 2000-luvulla romanssikertomukset ovat olleet aiempaa moninaisempia, inklusiivisempia sekä eettisesti tiedostavampia, ja ne tehneet uusia aluevaltauksia esimerkiksi videopelien maailmassa
Moral Dimensions of Humour: Essays on Humans, Heroes and Monsters
No full textThis volume explores the concept of humour and its relationship with human behaviour. The interdisciplinary essays in this book cover a wide range of time, from the sixteenth century to the present day. They delve into various cultural contexts, challenging social norms and prompting readers to reflect on the ethical implications of humour. The collection highlights the varied metaphors of heroes and monsters in each case study, which are crucial to understanding the moral spectrum of human existence. These metaphors represent aspirational ideals and darker aspects of what it means to be human.
The book encourages readers to critically analyse the complexity of humorous objects and social practices in contexts like digital culture, mythical folklore, entertainment technology, or politics, recognising their interconnectedness with societal issues and emphasising that different settings might call for different interpretations.Tässä teoksessa tarkastellaan huumorin käsitettä ja sen suhdetta ihmisen käyttäytymiseen. Kirjan luvut kattavat laajan ajanjakson ulottuen 1500-luvulta nykypäivään. Niissä syvennytään erilaisiin kulttuurisiin konteksteihin, sosiaalisten normien rajoihin ja kannustetaan lukijoita pohtimaan huumorin eettisiä vaikutuksia. Teos tuo esiin lukuisia esimerkkejä sankareista ja hirviöistä, jotka toimivat vertauskuvina inhimillisyyden moraaliselle kirjolle. Nämä vertauskuvat, joita löytyy niin digitaalisen kulttuurin tuotteista, kansanperinteestä, viihdeteknologiasta kuin politiikasta, edustavat sekä tavoiteltavia ihanteita että ihmisyyden synkempiä puolia
Romanssikertomukset 2000-luvulla: Parinmuodostuksen juonia ja murtumia kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa
No full textRomances and other narratives about relationship formation are generally considered popular literature in contemporary research, and they have been studied typically in a feminist framework and from the perspective of cultural studies.
This edited volume [Romance stories in the 21st century. Plots and breakdowns of relationship formation in literature and popular culture] opens a new perspective on 21st-century couple-making narratives by examining the topic crossing media boundaries. The articles deal with for example seduction narratives, dating reality television, video game romances and chick lit, as well as their parodies, from the starting points of literary studies. Understanding the mechanisms, characteristics and history of these narratives also opens up a critical perspective on the social phenomena they present.
The book shows that the beginning of a romance is still a popular topic in the 21st century media, with many kinds of narratives and counter-narratives. In addition to utilizing patterns typical of the genre, the works may also comment on romance narratives as conscious cultural models and present them, for example, as a symbolic resource that helps the individual to reflect on their own life. In the 21st century, romance stories have been more inclusive and ethically aware, while also being incorporated into less traditional media such as video games.Romanssi ja muut parinmuodostuskertomukset on nykytutkimuksessa yleensä luettu populaarikirjallisuudeksi, ja niitä on tutkittu joko feministisestä tai kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.
Tämä artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan romanssiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista. Parinmuodostuskertomusten mekanismien, erityispiirteiden ja historian ymmärtäminen avaa kriittisen näkökulman myös niiden kuvaamiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
Kokoelma osoittaa, että romanssin syttyminen on 2000-luvulla edelleen suosittu aihe, josta tuotetaan monenlaisia kertomuksia ja vastakertomuksia. Lajityypillisiä rakenteita hyödynnetään, mutta teokset saattavat myös kommentoida romanssikertomuksia tiedostettuina kulttuurisina malleina tai esimerkiksi symbolisina resursseina, jotka auttavat yksilöä reflektoimaan omaa elämäänsä. 2000-luvulla romanssikertomukset ovat olleet aiempaa moninaisempia, inklusiivisempia sekä eettisesti tiedostavampia, ja ne tehneet uusia aluevaltauksia esimerkiksi videopelien maailmassa
Itämeren kieliapajilta Volgan verkoille: Pühendusteos Riho Grünthalile 22. mail 2024
Get PDFTämä juhlakirja koostuu neljästäkymmenestäkolmesta professori Riho Grünthalin (s. 22.5.1964) 60-vuotispäiväksi kirjoitetusta lahjasta. Opiskelu- ja työtoverit sekä oppilaat tarkastelevat artikkeleissaan uralilaisen kielikunnan eri haaroja sekä kielten ja puhujayhteisöjen esihistoriaa. Kirjoituksissa käsitellään Grünthalille läheisiä aiheita. Tutkitaan esimerkiksi itämerensuomea ja sen etnonyymeja, mordvalaiskieliä, etymologiaa ja kielten kehitystä. Huomion kohteena ovat myös kielikontaktit, kielitypologia ja -sosiologia sekä empiirisen kielenaineksen keräämiseksi ja kieliyhteisön tutkimiseksi tehtävät kenttätyöt. Teos sisältää myös kollegan kirjoittaman lämpimän aikalaismuistelun ja Grünthalin julkaisuluettelon.
See pühendusraamat koosneb neljakümne kolmest professor Riho Grünthali (s. 22.5.1964) 60. juubeliks kirjutatud kingitusest. Tudengipõlve sõbrad, töökaaslased ja õpilased vaatlevad oma artiklites Uurali keelkonna erinevaid harusid ning ka keelte ja nende kõnelejate kollektiivide eelajalugu. Kirjutistes käsitletakse Grünthalile lähedasi teemasid. Näiteks on arutluse all läänemeresoome keeled ja etnonüümid, mordva keeled, etümoloogia ja keelte areng. Samuti pälvivad tähelepanu keelekontaktid, keeletüpoloogia ja -sotsioloogia ning empiirilise keeleainese kogumiseks ja keelekogukonna uurimiseks tehtavad välitööd. Teos sisaldab ka kolleegi poolt kirjutatud sooja meenutust ning Grünthali bibliograafiat
K. F. Karjalainen’s Eastern Khanty Text Collection (1899–1901)
No full textDuring fieldwork conducted between 1898 and 1902 in Western Siberia, Kustaa Fredrik Karjalainen traveled through the entire area where Khanty (also known as Ostyak) was spoken. He collected an abundant amount of lexical material from each dialect, and in addition he made grammatical sketches and collected folklore texts. Due to Karjalainen’s untimely death, he was unable to publish his collection. The Eastern Khanty text collection presented in this work is the hitherto-unpublished last part of Karjalainen’s legacy. It is of great significance from the point of view of both linguistics and folkloristics, as it is the oldest Eastern Khanty text corpus, and it documents genres that were previously unknown.
The present work comprises a phonematic transcription of the manuscript, its English translation, and notes explaining linguistic and folklore phenomena. In addition, it contains a linguistic description of three Eastern Khanty dialects (Tremjugan, Vasjugan, Likrisovo), and word lists of these based on the texts. A detailed introduction to the research history of Khanty and a summary of the contribution of the texts to ethnographic research place the presently published source into a wider context and set out further potential directions for research.During fieldwork conducted between 1898 and 1902 in Western Siberia, Kustaa Fredrik Karjalainen traveled through the entire area where Khanty (also known as Ostyak) was spoken. He collected an abundant amount of lexical material from each dialect, and in addition he made grammatical sketches and collected folklore texts. Due to Karjalainen’s untimely death, he was unable to publish his collection. The Eastern Khanty text collection presented in this work is the hitherto-unpublished last part of Karjalainen’s legacy. It is of great significance from the point of view of both linguistics and folkloristics, as it is the oldest Eastern Khanty text corpus, and it documents genres that were previously unknown.
The present work comprises a phonematic transcription of the manuscript, its English translation, and notes explaining linguistic and folklore phenomena. In addition, it contains a linguistic description of three Eastern Khanty dialects (Tremjugan, Vasjugan, Likrisovo), and word lists of these based on the texts. A detailed introduction to the research history of Khanty and a summary of the contribution of the texts to ethnographic research place the presently published source into a wider context and set out further potential directions for research