Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Referensarkitektur för öppen vetenskap och forskning 2025–2030
Get PDFReferensarkitekturen har utarbetats på initiativ av Den nationella styrgruppen för öppen vetenskap och forskning samt Undervisnings och kulturministeriet. Referensarkitekturen möjliggör en kontrollerad utveckling av och reaktion på öppen vetenskap och forskning i ständig förändring. Den säkerställer stabiliteten hos forskningens strukturer, vilket är en viktig förutsättning för forskning.
Referensarkitekturen för öppen vetenskap och forskning bygger på de mål som anges i Deklarationen för öppen vetenskap och forskning. Den bygger även på de policyer som förtydligar dessa mål samt de specifika mål och åtgärder som fastställs i policy erna. Vid behov kompletteras arkitekturen enligt internationella trender inom öppen vetenskap, såsom Unescos rekommendation för öppen vetenskap.
Referensarkitekturen för öppen vetenskap och forskning har utarbetats av en tvåårig arbetsgrupp som inrättats av Den nationella styrgruppen för öppen vetenskap och forskning. Arbetsgruppens uppdrag bereddes under våren 2021 av en beredningsgrupp som utsågs av styrgruppen. Arbetsgruppens ordförande var Jukka Heikkilä, Professorsförbundet (1 ordf. 2022) och Susanna Nykyri, Tammerfors universitet (1 ordf. 2023). Arbetsgruppens sekreterare var Ilmari Jauhiainen, VSD och Marita Kari, VSD. Referensarkitekturen kommenterades offentligt 17.4–2.6.2023.I referensarkitekturen för öppen vetenskap och forskning beskrivs målbilden för målområdet 2030. Referensarkitekturen utarbetas på initiativ av Den nationella styrgruppen för öppen vetenskap och forskning samt Undervisnings- och kulturministeriet. Referensarkitekturen möjliggör en kontrollerad utveckling av och reaktion på öppen vetenskap och forskning i en ständig förändring, och säkerställer stabiliteten i forskningsstrukturerna som en viktig möjliggörare av forskning.
Referensarkitekturen för öppen vetenskap och forskning baserar sig på de mål som presenteras i Deklaration för öppen vetenskap och forskning samt på de policyer som preciserar målen för deklarationen och på de mål och åtgärder som de fastställer. Vid behov kompletteras arkitekturen utifrån internationella trender inom öppen vetenskap, såsom Unescos rekommendation för öppen vetenskap.
Öppen vetenskap har ingen tydlig gräns till sluten vetenskap, utan öppen och sluten bildar ett kontinuum där till exempel tidigare slutna material med tiden kan bli öppna. Därför har man i referensarkitekturen kommit fram till att beskriva vetenskapens och forskningens strukturer på ett omfattande sätt, så öppna som möjligt och så begränsade som nödvändigt.
Referensarkitekturen för öppen vetenskap och forskning (AVOTT) har utarbetats av en tvåårig arbetsgrupp som inrättats av Den nationella styrgruppen för öppen vetenskap och forskning. Arbetsgruppens uppdrag bereddes under våren 2021 av en beredningsgrupp som utsågs av styrgruppen. Arbetsgruppens presidium bestod av Jukka Heikkilä, Professorsförbundet (1 ordf. 2022) och Susanna Nykyri, Tammerfors universitet (1 ordf. 2023). Arbetsgruppens sekreterare var Ilmari Jauhiainen, VSD och Marita Kari, VSD. AVOTT-referensarkitekturen kommenterades offentligt 17.4–2.6.2023
Recommendations for open education
Get PDFThis publication brings together recommendations for open education. Recommendations specify the details of the National policy on open education and educational resources
Nuoret ja muuttuva maaseutu: Katsaus historiaan ja tutkimuksen painopisteisiin
No full textKatsaus kokoaa yhteen aiempaa tutkimusta ja historiatietoa maaseudun nuorista neljässä Pohjoismaassa, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Katsauksen ajallinen jänne ulottuu 1900-luvun alusta 2020-luvulle. Tuona aikana maaseutu on kokenut kaikissa tarkasteltavissa maissa ison mullistuksen: alkutuotannon merkitys elinkeinona on romahtanut, mikä on johtanut monenlaisiin haasteisiin väestökadosta palveluiden harvenemiseen. Tässä katsauksessa tarkastellaan, miten maaseudun muutos on vaikuttanut etenkin nuorten ihmisten elämään ja millaisista näkökulmista ja teemoista käsin maaseutualueiden nuoruutta on aiemmin lähestytty pohjoismaisessa tutkimuksessa. Kyseessä ei ole systemaattinen kirjallisuuskatsaus, vaan tutkimusote on hermeneuttinen. Katsaus on osa The Future of Nordic Youth in Rural Regions: A Cross-national Qualitative Longitudinal Study in four Nordic Countries (2022–2025) -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisilla harvaan asutuilla ja maaseutumaisilla alueilla asuvien nuorten elämästä, kokemuksista ja näkemyksistä
Romanssikertomukset 2000-luvulla: Parinmuodostuksen juonia ja murtumia kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa
No full textRomances and other narratives about relationship formation are generally considered popular literature in contemporary research, and they have been studied typically in a feminist framework and from the perspective of cultural studies.
This edited volume [Romance stories in the 21st century. Plots and breakdowns of relationship formation in literature and popular culture] opens a new perspective on 21st-century couple-making narratives by examining the topic crossing media boundaries. The articles deal with for example seduction narratives, dating reality television, video game romances and chick lit, as well as their parodies, from the starting points of literary studies. Understanding the mechanisms, characteristics and history of these narratives also opens up a critical perspective on the social phenomena they present.
The book shows that the beginning of a romance is still a popular topic in the 21st century media, with many kinds of narratives and counter-narratives. In addition to utilizing patterns typical of the genre, the works may also comment on romance narratives as conscious cultural models and present them, for example, as a symbolic resource that helps the individual to reflect on their own life. In the 21st century, romance stories have been more inclusive and ethically aware, while also being incorporated into less traditional media such as video games.Romanssi ja muut parinmuodostuskertomukset on nykytutkimuksessa yleensä luettu populaarikirjallisuudeksi, ja niitä on tutkittu joko feministisestä tai kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.
Tämä artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan romanssiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista. Parinmuodostuskertomusten mekanismien, erityispiirteiden ja historian ymmärtäminen avaa kriittisen näkökulman myös niiden kuvaamiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
Kokoelma osoittaa, että romanssin syttyminen on 2000-luvulla edelleen suosittu aihe, josta tuotetaan monenlaisia kertomuksia ja vastakertomuksia. Lajityypillisiä rakenteita hyödynnetään, mutta teokset saattavat myös kommentoida romanssikertomuksia tiedostettuina kulttuurisina malleina tai esimerkiksi symbolisina resursseina, jotka auttavat yksilöä reflektoimaan omaa elämäänsä. 2000-luvulla romanssikertomukset ovat olleet aiempaa moninaisempia, inklusiivisempia sekä eettisesti tiedostavampia, ja ne tehneet uusia aluevaltauksia esimerkiksi videopelien maailmassa
Romanssikertomukset 2000-luvulla: Parinmuodostuksen juonia ja murtumia kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa
No full textRomances and other narratives about relationship formation are generally considered popular literature in contemporary research, and they have been studied typically in a feminist framework and from the perspective of cultural studies.
This edited volume [Romance stories in the 21st century. Plots and breakdowns of relationship formation in literature and popular culture] opens a new perspective on 21st-century couple-making narratives by examining the topic crossing media boundaries. The articles deal with for example seduction narratives, dating reality television, video game romances and chick lit, as well as their parodies, from the starting points of literary studies. Understanding the mechanisms, characteristics and history of these narratives also opens up a critical perspective on the social phenomena they present.
The book shows that the beginning of a romance is still a popular topic in the 21st century media, with many kinds of narratives and counter-narratives. In addition to utilizing patterns typical of the genre, the works may also comment on romance narratives as conscious cultural models and present them, for example, as a symbolic resource that helps the individual to reflect on their own life. In the 21st century, romance stories have been more inclusive and ethically aware, while also being incorporated into less traditional media such as video games.Romanssi ja muut parinmuodostuskertomukset on nykytutkimuksessa yleensä luettu populaarikirjallisuudeksi, ja niitä on tutkittu joko feministisestä tai kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.
Tämä artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan romanssiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista. Parinmuodostuskertomusten mekanismien, erityispiirteiden ja historian ymmärtäminen avaa kriittisen näkökulman myös niiden kuvaamiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
Kokoelma osoittaa, että romanssin syttyminen on 2000-luvulla edelleen suosittu aihe, josta tuotetaan monenlaisia kertomuksia ja vastakertomuksia. Lajityypillisiä rakenteita hyödynnetään, mutta teokset saattavat myös kommentoida romanssikertomuksia tiedostettuina kulttuurisina malleina tai esimerkiksi symbolisina resursseina, jotka auttavat yksilöä reflektoimaan omaa elämäänsä. 2000-luvulla romanssikertomukset ovat olleet aiempaa moninaisempia, inklusiivisempia sekä eettisesti tiedostavampia, ja ne tehneet uusia aluevaltauksia esimerkiksi videopelien maailmassa
Moral Dimensions of Humour: Essays on Humans, Heroes and Monsters
No full textThis volume explores the concept of humour and its relationship with human behaviour. The interdisciplinary essays in this book cover a wide range of time, from the sixteenth century to the present day. They delve into various cultural contexts, challenging social norms and prompting readers to reflect on the ethical implications of humour. The collection highlights the varied metaphors of heroes and monsters in each case study, which are crucial to understanding the moral spectrum of human existence. These metaphors represent aspirational ideals and darker aspects of what it means to be human.
The book encourages readers to critically analyse the complexity of humorous objects and social practices in contexts like digital culture, mythical folklore, entertainment technology, or politics, recognising their interconnectedness with societal issues and emphasising that different settings might call for different interpretations.Tässä teoksessa tarkastellaan huumorin käsitettä ja sen suhdetta ihmisen käyttäytymiseen. Kirjan luvut kattavat laajan ajanjakson ulottuen 1500-luvulta nykypäivään. Niissä syvennytään erilaisiin kulttuurisiin konteksteihin, sosiaalisten normien rajoihin ja kannustetaan lukijoita pohtimaan huumorin eettisiä vaikutuksia. Teos tuo esiin lukuisia esimerkkejä sankareista ja hirviöistä, jotka toimivat vertauskuvina inhimillisyyden moraaliselle kirjolle. Nämä vertauskuvat, joita löytyy niin digitaalisen kulttuurin tuotteista, kansanperinteestä, viihdeteknologiasta kuin politiikasta, edustavat sekä tavoiteltavia ihanteita että ihmisyyden synkempiä puolia
Romanssikertomukset 2000-luvulla: Parinmuodostuksen juonia ja murtumia kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa
No full textRomances and other narratives about relationship formation are generally considered popular literature in contemporary research, and they have been studied typically in a feminist framework and from the perspective of cultural studies.
This edited volume [Romance stories in the 21st century. Plots and breakdowns of relationship formation in literature and popular culture] opens a new perspective on 21st-century couple-making narratives by examining the topic crossing media boundaries. The articles deal with for example seduction narratives, dating reality television, video game romances and chick lit, as well as their parodies, from the starting points of literary studies. Understanding the mechanisms, characteristics and history of these narratives also opens up a critical perspective on the social phenomena they present.
The book shows that the beginning of a romance is still a popular topic in the 21st century media, with many kinds of narratives and counter-narratives. In addition to utilizing patterns typical of the genre, the works may also comment on romance narratives as conscious cultural models and present them, for example, as a symbolic resource that helps the individual to reflect on their own life. In the 21st century, romance stories have been more inclusive and ethically aware, while also being incorporated into less traditional media such as video games.Romanssi ja muut parinmuodostuskertomukset on nykytutkimuksessa yleensä luettu populaarikirjallisuudeksi, ja niitä on tutkittu joko feministisestä tai kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.
Tämä artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan romanssiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista. Parinmuodostuskertomusten mekanismien, erityispiirteiden ja historian ymmärtäminen avaa kriittisen näkökulman myös niiden kuvaamiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
Kokoelma osoittaa, että romanssin syttyminen on 2000-luvulla edelleen suosittu aihe, josta tuotetaan monenlaisia kertomuksia ja vastakertomuksia. Lajityypillisiä rakenteita hyödynnetään, mutta teokset saattavat myös kommentoida romanssikertomuksia tiedostettuina kulttuurisina malleina tai esimerkiksi symbolisina resursseina, jotka auttavat yksilöä reflektoimaan omaa elämäänsä. 2000-luvulla romanssikertomukset ovat olleet aiempaa moninaisempia, inklusiivisempia sekä eettisesti tiedostavampia, ja ne tehneet uusia aluevaltauksia esimerkiksi videopelien maailmassa
Romanssikertomukset 2000-luvulla: Parinmuodostuksen juonia ja murtumia kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa
No full textRomances and other narratives about relationship formation are generally considered popular literature in contemporary research, and they have been studied typically in a feminist framework and from the perspective of cultural studies.
This edited volume [Romance stories in the 21st century. Plots and breakdowns of relationship formation in literature and popular culture] opens a new perspective on 21st-century couple-making narratives by examining the topic crossing media boundaries. The articles deal with for example seduction narratives, dating reality television, video game romances and chick lit, as well as their parodies, from the starting points of literary studies. Understanding the mechanisms, characteristics and history of these narratives also opens up a critical perspective on the social phenomena they present.
The book shows that the beginning of a romance is still a popular topic in the 21st century media, with many kinds of narratives and counter-narratives. In addition to utilizing patterns typical of the genre, the works may also comment on romance narratives as conscious cultural models and present them, for example, as a symbolic resource that helps the individual to reflect on their own life. In the 21st century, romance stories have been more inclusive and ethically aware, while also being incorporated into less traditional media such as video games.Romanssi ja muut parinmuodostuskertomukset on nykytutkimuksessa yleensä luettu populaarikirjallisuudeksi, ja niitä on tutkittu joko feministisestä tai kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.
Tämä artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan romanssiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista. Parinmuodostuskertomusten mekanismien, erityispiirteiden ja historian ymmärtäminen avaa kriittisen näkökulman myös niiden kuvaamiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
Kokoelma osoittaa, että romanssin syttyminen on 2000-luvulla edelleen suosittu aihe, josta tuotetaan monenlaisia kertomuksia ja vastakertomuksia. Lajityypillisiä rakenteita hyödynnetään, mutta teokset saattavat myös kommentoida romanssikertomuksia tiedostettuina kulttuurisina malleina tai esimerkiksi symbolisina resursseina, jotka auttavat yksilöä reflektoimaan omaa elämäänsä. 2000-luvulla romanssikertomukset ovat olleet aiempaa moninaisempia, inklusiivisempia sekä eettisesti tiedostavampia, ja ne tehneet uusia aluevaltauksia esimerkiksi videopelien maailmassa
Poikkeusoloista uuden kynnykselle: Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2023
No full textPoikkeusoloista uuden kynnykselle esittää tilastollisen yleiskuvan nuorisotyöstä vuosina 2021 ja 2023. Näin voidaan arvioida, miten pandemia vaikutti nuorisotyön tekemiseen ja miten pysyviä muutokset olivat. Teos kommentoi ajankohtaisia teemoja soteuudistuksesta arvioinnin kehittämiseen sekä oletetusta digiloikasta toimintaan nuorten ryhmien kanssa.
Yleiskuvan lisäksi erillisissä artikkeleissa katsetta tarkennetaan osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja työhyvinvointiin. Kirjassa esitellään myös kansainvälisesti uusi tapa arvioida koulunuorisotyön vaikutuksia. Koulunuorisotyön osoitetaan vähentävän koulukiusaamista silloin, kun sitä tehdään osana moniammatillista yhteisöä.
Kirjan eri osiot avaavat lukijalle tutkimuksellisesti koetellun näkymän kunnallisen nuorisotyön nykytilaan, lähihistorian kehityskulkuihin ja erityisteemoihin. Kirjoittajat ovat kokeneita nuorisotyön tutkijoita ja kehittäjiä
Biologian opetus ja tiedekasvatus kestävän tulevaisuuden edistäjinä
No full textPyrkimykset ratkaista kestävyysongelmia haastavat eri oppiaineiden opetuksen ja opetuksen tutkimuksen ottamaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä kirjassa käsitellään biologian opetusta. Oleellinen kysymys on selvittää, miltä perustalta nousevat tavoitteet ja sisällöt opetukseen, jonka päämääränä on monipuolinen luonnontieteellinen sivistys ja kestävyyttä edistävä toimintakompetenssi. Kirjassa biologian opetuksen tutkijat tarkastelevat biologian tieteenalan, opetuksen sekä luonnontiedekasvatuksen ja kestävyyskasvatuksen välisiä yhteyksiä. Painopiste on biologian opetuksen ja kestävyyskasvatuksen teoreettisissa kysymyksissä ja empiirisessä tutkimuksessa. Kirjoittajat tarkastelevat myös biologian ja kestävyyden käsitteellistä ymmärtämistä sekä kiistanalaisia ja sensitiivisiä aiheita opetuksessa. Tutkimuksellista lähestymistapaa, ongelmanratkaisutaitoja sekä koulun ulkopuolella toteutettavaa biologian opetusta tarkastellaan luonnontieteellisen sivistyksen ja kestävyysosaamisen vahvistajina.Pyrkimykset ratkaista kestävyysongelmia haastavat eri oppiaineiden opetuksen ja opetuksen tutkimuksen ottamaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä kirjassa käsitellään biologian opetusta. Oleellinen kysymys on selvittää, miltä perustalta nousevat tavoitteet ja sisällöt opetukseen, jonka päämääränä on monipuolinen luonnontieteellinen sivistys ja kestävyyttä edistävä toimintakompetenssi.
Kirjassa biologian opetuksen tutkijat tarkastelevat biologian tieteenalan, opetuksen sekä luonnontiedekasvatuksen ja kestävyyskasvatuksen välisiä yhteyksiä. Painopiste on biologian opetuksen ja kestävyyskasvatuksen teoreettisissa kysymyksissä ja empiirisessä tutkimuksessa. Kirjoittajat tarkastelevat myös biologian ja kestävyyden käsitteellistä ymmärtämistä sekä kiistanalaisia ja sensitiivisiä aiheita opetuksessa. Tutkimuksellista lähestymistapaa, ongelmanratkaisutaitoja sekä koulun ulkopuolella toteutettavaa biologian opetusta tarkastellaan luonnontieteellisen sivistyksen ja kestävyysosaamisen vahvistajina.Pyrkimykset ratkaista kestävyysongelmia haastavat eri oppiaineiden opetuksen ja opetuksen tutkimuksen ottamaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä kirjassa käsitellään biologian opetusta. Oleellinen kysymys on selvittää, miltä perustalta nousevat tavoitteet ja sisällöt opetukseen, jonka päämääränä on monipuolinen luonnontieteellinen sivistys ja kestävyyttä edistävä toimintakompetenssi. Kirjassa biologian opetuksen tutkijat tarkastelevat biologian tieteenalan, opetuksen sekä luonnontiedekasvatuksen ja kestävyyskasvatuksen välisiä yhteyksiä. Painopiste on biologian opetuksen ja kestävyyskasvatuksen teoreettisissa kysymyksissä ja empiirisessä tutkimuksessa. Kirjoittajat tarkastelevat myös biologian ja kestävyyden käsitteellistä ymmärtämistä sekä kiistanalaisia ja sensitiivisiä aiheita opetuksessa. Tutkimuksellista lähestymistapaa, ongelmanratkaisutaitoja sekä koulun ulkopuolella toteutettavaa biologian opetusta tarkastellaan luonnontieteellisen sivistyksen ja kestävyysosaamisen vahvistajina