4987 research outputs found
Sort by
The effect of dynamic capabilities and network structure on innovative ability in innovation networks
No full textTutkimuksen tavoitteena on arvioida dynaamisten kyvykkyyksien ja verkoston rakenteen merkitystä innovointikyvyn muodostumisessa innovaatioverkostossa. Luvussa 2 esitetään innovaatioverkosto käsitteenä ja kuvataan sitä yrityksen toimintaympäristönä. Innovaatioverkosto on alati muuttuva ja tavoitteisiinsa sopeutuva systeemi. Se koostuu autonomisista toimijoista, jotka toimivat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Verkoston elinkaaren vaiheesta riippuen sen tavoitteena on luoda tuote- tai prosessi-innovaatioita. Toiminta innovaatioverkostossa perustuu toimijoiden väliseen resurssien täydentävyyteen. Merkittävin resurssi yritysten innovointikyvyn kannalta on verkoston yritysten omistama tieto.
Luvussa 3 kuvataan tyypillisimmät innovaatioverkoston rakenteesta tunnistettavat osat. Verkoston rakenteen nähdään koostuvat kolmenlaisista yritysten välisistä rakenteista verkostossa. Näitä rakenteita ovat yritysten väliset suorat ja epäsuorat linkit sekä rakenteelliset aukot. Epäsuorien linkkien merkitys on sitä vähäisempi, mitä enemmän yrityksellä on suoria linkkejä. Yritysten väliset suorat linkit mahdollistavat luottamuksen muodostumisen ja laaja-alaisemman yhteistyön yritysten välillä. Yritysten välinen luottamus edelleen mahdollistaa hiljaisen tiedon siirtymisen yritysten välillä. Tyypillisesti suorissa linkeissä toimii kehityshankkeen parissa työskentelevä molempien yritysten toimijoista koostuva tiimi. Tämän tiimin tehtävä on madaltaa yritysten välisiä rajoja sekä varmistaa tiedon ja resurssien siirtyminen yritysten välillä. Epäsuorat linkit toimivat pääasiassa eksplisiittisen tiedon siirron välineenä yritysten välillä.
Luvussa 4 käsitellään yrityksen dynaamisia kyvykkyyksiä erityisesti innovointikyvyn muodostumisen ja yritysten välisen tiedon siirron näkökulmista. Dynaamiset kyvykkyydet ovat organisatorisia prosesseja, joiden avulla yritys tarkoituksenmukaisesti luo, lisää ja muokkaa sen resurssiperustaansa. Toimintaympäristössä, jossa menestyminen perustuu yrityksen ulkopuolisen tiedon hyödyntämiseen, rajapintaelementtien vastaanottokyky on niiden keskeisin ominaisuus yrityksen innovointikyvyn muodostumisessa innovaatioverkostossa. Yrityksen vastaanottokyky on osa sen dynaamisia kyvykkyyksiä. Sen avulla yritys hankkii, sisäistää, muuntaa ja hyödyntää yrityksen ulkopuolista tietoa toiminnassaan. Nämä neljä vaihetta ovat erillisiä, mutta toisistaan riippuvia ulkoisen tiedon hyödyntämisprosessissa.
Luvussa 5 esitetään johtopäätökset dynaamisten kyvykkyyksien ja verkoston rakenteen merkityksestä yrityksen innovointikyvyn muodostumiseen innovaatioverkostossa. Tutkimuksen tavoite arvioidaan saavutetuksi työn rajauksen puitteissa. Myös tutkimuskysymyksiin on vastattu valittujen lähteiden pohjalta
The development of automated material handling systems and technologies
Get PDFAutomaattiset materiaalinkäsittelyjärjestelmät ovat kokonaisuuksia, jotka sisältävät erilaisia tuotantolinjoja, kuljettimia, vihivaunuja ja mobiilirobotteja. Nykypäivänä myös lennokit ovat tulleeksi osaksi näitä järjestelmiä. Järjestelmässä sen osatekijät kommunikoivat keskenään tietokoneen välityksellä. Tietokoneella voidaan luoda paras toimintasuunnitelma tehtaaseen kuin varastoonkin. Näitä järjestelmiä käytetään siirtelemään tuotteita tehtaan oikeisiin työstövaiheisiin ja sen jälkeen varastoimaan tuote oikeaan paikkaan varastossa.
Työ on tehty kirjallisuusselvityksenä. Lähteinä on käytetty alan kirjoja, artikkeleita ja uutisia. Työ on jaettu neljään osioon, joissa kussakin käsitellään aikakausille tyypillisiä järjestelmiä (käytetyt teknologiat) ja sitä, miten ne ovat kehittyneet nykypäivään mennessä. Viimeisessä osiossa on myös katsottu hieman lähitulevaisuuteen.
Automaattisilla materiaalinkäsittelyjärjestelmillä saavutetaan huomattavia parannuksia työn tehokkuudessa ja tuottavuudessa sekä vähennetään ihmisten tarvetta raskaissa töissä. Näiden järjestelmien ensiaskeleet ovat noin 1800-luvun alusta, mutta moderni aikakausi alkoi vasta 1900-luvulla toisen teollisuuden vallankumouksen aikaan. Aluksi järjestelmät koostuivat puhtaasti tuotantolinjoista ja kuljettimista. Autonomisten robottien kehitys alkoi 1950-luvulla ja se on jatkunut aina tähän päivään saakka. Nykypäivänä lennokit ovat tulleet osaksi järjestelmiä
Indoor positioning technologies for industrial heavy-duty vehicle application
Get PDFThe importance of autonomous navigation has gained attention of the research and industrial community, mainly for brining self-driving vehicles to the large audience. However, this importance is not new within the industrial sector, and special for those dedicate to indoor logistics of heavy and large items. As a consequence, the industrial sector is benefiting from the technologies and methods developed for the general audience and bring this area to a new level of development.
This work firstly presents a survey of the most relevant indoor positioning technologies and methods from the heavy-duty industrial applications viewpoint. Finally, a few commercial autonomous heavy-duty vehicles and their positioning methods are presented
Technical and economical developing of reactive power compensation in transmission and distribution networks
Get PDFLoistehon tuotanto on Suomen sähköverkossa lisääntynyt viime vuosina merkittävästi, jonka seurauksena kantaverkon loistehon kompensointikapasiteetti on hetkittäin täydellä käyttöasteella. Kantaverkon kompensointilaitteiden tarkoitus on kompensoida sen oman verkon tyhjäkäynnistä syntyvää loistehoa, mutta viime aikoina on ollut havaittavissa tarvetta kompensoida myös jakeluverkkoyhtiöiden tuottamaa loistehoa kantaverkon puolella. Tämän seurauksena kantaverkkoyhtiö Fingrid uusi loistehotariffinsa, jotka tulevat voimaan vaiheittain 2017 – 2019 välisenä aikana. Tämän työn tarkoituksena on tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja tapoja toteuttaa loistehon kompensointia koko sähköverkko huomioiden.
Työn pohjalle rakennettiin kuvitteellinen sähköverkkomalli, johon kuvattiin tuotantoa ja kulutusta kaikille jännitetasoille. Verkkomallissa on elementtejä Suomen sähköverkosta, mutta se ei suoraan vastaa mitään olemassa olevaa verkkoa ja se on hyvin pelkistetty. Työssä tutkittiin verkon muutoksia ja kompensointilaitteiden vaikutusta perustilanteen ja viiden erilaisen skenaarion kautta. Skenaariossa huomioitiin mm. kaapelointiasteen nousu, hajautetun tuotannon lisääntyminen, sähköautojen lisääntyminen, asiakaskäyttäytymisen muutos ja kompensoinnin toteuttaminen hajautetusti. Taloudellisissa laskelmissa arvioitiin kompensointilaitteiden investointien kannattavuutta ja takaisinmaksuaikoja.
Työn tuloksissa havaittiin, että kompensointilaitteiden investointi tuli useimmissa tilanteissa kannattavaksi. Merkittävä havainto oli, että kompensointilaitteiden ja voimalaitosten jännitteensäädön koordinoimaton käyttö saattaa johtaa epäedullisiin ja voi pahimmassa tapauksessa mitätöidä kompensointilaitteen vaikutuksen. Jännitteen asetusarvolla oli merkitystä myös, kun hajautettua tuotantoa oli asetettu osallistumaan verkon jännitteensäätöön. Loistehotariffeiden todettiin ohjaavaan verkon käyttöä oikeaan suuntaan ja kannustavan verkkoyhtiöiden etsimään ratkaisuja loistehon annon vähentämiseen
Software-Defined Networking in Datacenter Network Virtualization
Get PDFTyön aiheena on tutustua SDN-arkkitehtuuriin ja selvittää, miten se soveltuu osaksi konesaliverkkojen virtualisointia. Työssä käydään läpi verkkoarkkitehtuurien historiaa, sekä tarpeita, joista SDN-arkkitehtuuri on syntynyt. Työssä käydään läpi muutamia avoimen ja suljetun lähdekoodin SDN-sovelluksia, sekä esitellään verkkojen virtualisoinnin perusteet. Tarkempaan käsittelyyn valitaan avoimen ja suljetun lähdekoodin sovellukset, jotka yhdistävät sekä SDN-arkkitehtuurin, että verkkojen virtualisoinnin. Tutkimustulokseksi saadaan, että SDN-arkkitehtuurista on konkreettista hyötyä konesaliverkkojen virtualisoinnista. Saavutettava hyöty riippuu kuitenkin lähtökohdista. Olemassa olevassa konesalissa SDN-sovellus on riippuvainen kytkinlaitteistosta. Uudessa konesalissa SDN-sovellus voidaan valita vapaammin
Development of maintenance management in SME
Get PDFNykyaikaisen käsityksen mukaan kunnossapito on integroitu osa yrityksen toimintaa ja hyvin johdettuna lisäarvoa tuottava toiminto. Kunnossapidolla voidaan vaikuttaa yrityksen tuotannon tehokkuuteen, tuottavuuteen ja laatuun. Kunnossapidolla voi olla suuri merkitys yrityksen kilpailukyvylle.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa Westpak Oy Ab:n kunnossapidon kehityskohteita ja selvittää mitä toimenpiteitä kehityskohteet vaativat. Tutkimuksen tavoitteena oli myös luoda kunnossapidon mittaristo, jolla sen toimintaa ja kehitystä voidaan tulevaisuudessa mitata.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa perehdyttiin kunnossapidon sekä sen mittaamisen teorioihin ja käsitteisiin. Teoriaan tutustumalla luotiin käsitys siitä, miten tuotantolaitoksen kunnossapitoa tulisi johtaa, sekä miten sen toimintaa tulisi mitata. Seuraavassa vaiheessa selvitettiin yrityksen kunnossapidon nykytilaa ja sen ongelmia, jonka perusteella kehityskohteet pystyttiin löytämään. Nykytilan tutkimus tehtiin teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluaineistoa tulkittiin aineisto- ja teorialähtöisesti. Aineistolähtöinen tulkinta perustui haastateltavien kokemuksiin ja teorialähtöisessä tulkinnassa selvitettiin löytyikö aineistosta teorian olettamia käsitteitä ja tekijöitä. Toisin sanoen nykytilaa verrattiin esitettyyn teoriaan.
Tutkimus osoitti, että Westpak Oy Ab:n kunnossapidossa oli monta hyvää ominaisuutta, mutta siitä puuttuivat järjestelmällisyys, selkeät toimintatavat ja tiedolla johtaminen. Tärkeimpinä toimenpiteinä ehdotettiin kunnossapidon tietojärjestelmän hankintaa, sekä tuotannon kokonaistehokkuuden mittaamista. Tutkimuksen perusteella pystyttiin luomaan myös kokonaisvaltainen kunnossapidon mittaristo
Model Predictive Control with Fixed Switching Frequency for Ac Motor Drives
Get PDFModel predictive control (MPC) is a control strategy that seems promising in the area of ac drives. In MPC, the model of the plant is used to predict its future behavior; the control action is determined based on the most desirable behavior of the system. MPC can be applied to multiple-input multiple-output (MIMO) systems and systems with switching nature, e.g. ac drives. Furthermore, limitations and restrictions can be implemented easily in the form of constraints.
This thesis presents an MPC algorithm for motor control that can operate the power electronic converter at fixed switching frequency. This is achieved despite the fact that the switches of the inverter are controlled directly. The performance of the proposed method is compared to other MPC algorithms as well as field oriented control (FOC) with carrier-based pulse width modulation (CB-PWM). The method is able to outperform CB-PWM during transients, whereas the steady-state behavior is similar. The other MPC algorithms outperform the proposed method in terms of stator current total harmonic distortion (THD), but unlike the proposed method and CB-PWM, they do not produce a constant switching frequency
Biomassapohjaisten lietteiden suodattuvuuden mallinnus
Get PDFThe aim of this thesis was to investigate factors, which has the most effect on slurry filterability, and to create a model predicting filterability from collective slurry charasteristics with different slurries and process conditions. The work is focused on cake filtration, which is a major solid-liquid separation method in wide range of industries. The work consists literature review, experimental part and modeling part.
In the experimental part both filterability and the material properties of different slurries were investigated. Filtration tests series consisted comparing filterability with eight different biomass based slurried in the same process conditions, but also a wider test series which investigated the effect of temperature and pressure was committed with three slurries. Also individual tests considering changes in pH, effect of selected filter cloth and effect of slow pressure increase was investigated. The slurry properties were either measured in laboratory or collected from literature. The measured slurry properties were selected based on literature review, being particle size, shape and density, liquid density and viscosity, zeta-potential and conductivity.
The results of the work are, that especially slurry pH and particle interactions have a remarkable role on filterability. Instead, particle size distribution did not have a clear effect on filterability with slurries used in this work, even though particle size is widely recognized to be a decisive parameter affecting filterability in literature. The created model give remarkably better estimation of filterability compared to the convinental models, but because of the complication of filtration, a perfect model could not be created. More investigation is needed esipecially considering how different interparticle forces effect on filterability
Research And Development Of A Biodegradable Silica-Silica Composite For Controlled Drug Delivery
Get PDFThe mandator of this study was DelSiTech Ltd, whose silica-silica composite is suitable for parenteral delivery of pharmaceuticals and viral vectors. The goal of this study was to examine low microparticle mass concentrations in the silica-silica composite (Cmp < 0.5 g/ml), for delivering small doses. As the microparticle concentration was reduced, also the R-value of the hydrogel (water to silica alkoxide ratio) was lowered in order to improve the mechanical properties of the hydrogel matrix. A successful formulation was defined with three criteria: 1) the composite is homogeneous with no visible phase separation of hydrogel and microparticles occurring, 2) injectable through 27-G-needle and 3) it should maintain its viscoelastic properties for at least three months. Evaluation as a function of time was of great importance since continuous condensation reaction may go on in the composite for several months and thus alter the composite structure and injectability.
The study consisted of preparation of hydrogels with low R-values and preparation of composites with several formulations and two alternative preparation methods. Properties of the composites were evaluated visually and with 14 days storage test. Shelf-life studies included evaluation of viscoelastic properties with oscillatory measurements and injectability with injection force studies as a function of time for three months at +37°C.
Low R-value was observed to increase structural changes in the composite and hydrogel within time. Low R-value did not compensate the lack of microparticles to obtain a homogeneous formulation. Most of the studied formulations were heterogeneous and sedimentation of microparticles often occurred. One homogeneous formulation, R150 Cmp=0.3 g/ml could be prepared. However, oscillatory measurements and visual observation showed structural changes within time. In addition, injectability was poor which indicated phase separation and heterogeneity of the samples. Thus, a homogeneous formulation could not be prepared. Suggested methods to obtain low microparticle concentrations are addition of the microparticles to a gel or additives to the hydrogels matrix
Component interfaces in action-based programming language
Get PDFAktioparadigma on 80-luvulla kehitetty ohjelmointiparadigma, jossa ohjelman rakenne toteutetaan ohjelmantilaa varastoivien olioiden ja ohjelman suoritusta edistävien aktioiden avulla. Tämän paradigman päälle on lähdetty suunnittelemaan uutta aktiojärjestelmää, jonka keskeisenä ideana on esitellä uudenlainen aktioiden ympärille rakennettu rinnakkaisten ohjelmien suunnittelu ja toteutustapa, jossa siirretään mahdollisimman paljon rinnakkaisuuden vaatimista erikoisvaatimuksista laitteiston vastuulle huolehdittavaksi. Aktiojärjestelmällä suoritettavia ohjelmia tehdään uudella vielä suunnitteluvaiheessa olevalla aktio-ohjelmointikielellä, jota kutsutaan tässä diplomityössä lyhyesti aktiokieleksi. Aktiokielellä tehtävää aktio-ohjelmointia on suunniteltu käytettävän reaktiivisissa sulautetuissa järjestelmissä.
Diplomityössä tehtiin alustavaa teoreettista selvitystyötä, kuinka aktiokielellä toteutettujen komponenttien välinen rajapintatoiminta kannattaisi toteuttaa. Komponentilla tarkoitetaan kokonaisuutta, jolla on muusta ohjelmasta erotettu sisäinen toteutus, jonka kanssa ulkomaailma kommunikoi käyttörajapinnan avulla. Aktiokieleen lisättiin komponenttien määrittelemiseksi kolme uutta rakennetta: käyttörajapinta, komponentti ja komponenttiolio. Näiden rakenteiden päälle suunniteltiin erilaisia tapoja toteuttaa komponenttien välinen rajapintatoiminta, jotka kuvattiin rajapintamalleina. Rajapintamallit suunniteltiin pääasiassa käyttämällä aktiokielen perusrakenteita, koska niitä käyttämällä minimoidaan muutokset aktiokieleen ja saadaan hyödynnettyä mahdollisimman paljon näiden rakenteiden jo olemassa olevia ominaisuuksia. Rajapintamalleja suunniteltiin yhteensä kuusi erilaista.
Rajapintamalleissa esitettyjen ideoiden pohjalta aktiokieleen suunniteltiin rajapintakokonaisuus, jonka tarkoituksena on yhdistää rajapintamalleissa esitetyt toimivimmat ratkaisut esitykseksi aktiokielessä käytettäväksi standardirajapintarakenteeksi. Rajapintakokonaisuudessa päädyttiin tukemaan aktioita rajapintatoiminnan päärakenteena, koska niitä käyttämällä saadaan toteutettua helposti omaksuttava ja intuitiivinen rakenne käyttää. Aktiota käyttämällä rajapintatoimintaan saadaan selkeä työnjako, joka samalla tukee aktioiden roolia aktiokielen toiminnallisina rakenteina