4987 research outputs found
Sort by
Quality assurance in magnetic resonance imaging
No full textTyössä tarkastellaan magneettikuvauksen laadunvarmistusta. Työ tehtiin kirjallisuusselvityksenä, jonka lisänä haastateltiin Suomen yliopistollisia sairaaloita ja keskussairaaloita. Työssä käydään läpi aluksi magneettikuvauksen perusteita, jonka jälkeen perehdytään laadunvarmistukseen. Laadunvarmistus osio sisältää laillisen näkökulman, standardeja ja esittelee erinäisiä testimetodeja laadunvarmistuksen suorittamiseen. Lopussa esitellään haastatteluista saadut tulokset.
Magneettikuvauksen laadunvarmistukseen liittyvät Euroopan Unionin ja Suomen lait koskevat pääosin vain laitteiden valmistajia. Standardit esittelevät erilaisia testimetodeja ja -protokollia laadunvarmistuksen suorittamiseen. Erilaisia testejä on paljon. Ne perustuvat suurimmaksi osaksi fantomikuvaukseen. Testien tarkoitus on varmistaa magneettikuvauslaitteiston oikeanlainen toiminta, ja näin ollen mahdollistaa luotettava data. Haastatteluiden tarkoituksena oli kartoittaa magneettikuvauksen laadunvarmistuksen nykytilannetta Suomen sairaaloissa. Tuloksien perusteella laadunvarmistuskäytännöt vaihtelevat paljon eri sairaaloiden välillä johtuen resurssi-, aikapulasta ja yhtenäisen ohjeistuksen puuttumisesta. Laadunvarmistuksessa on parannettavaa, mutta siinä ollaan menossa parempaan suuntaan
Information flows in the project networks of circular economy solution deliveries
Get PDFLiiketoiminnan kestävyyteen on kiinnitetty kasvavasti huomiota. Tämä kestävyyden tavoittelu on antanut perustan kiertotaloudelle, jota pidetään yhtenä ratkaisuna kestävän talousjärjestelmän pohjaksi. Kiertotalouden merkitys on kasvanut myös projektiliiketoiminnassa, jossa se voi olla kestävän kilpailuedun lähde. Monet yritykset organisoivat toimintaansa projekteiksi ja suuret projektit, kuten järjestelmätoimitukset, tuotetaan yleensä projektiverkostossa. Näissä projektiverkostoissa liikkuu materiaalivirtojen lisäksi myös tietovirtoja., mutta tietovirtojen tutkimus ollut vielä vähäisempää. Tiedonhallinta on projektiverkoston tasolla haastavaa, sillä projektiverkostot sisältävät useita eri toimijoita.
Tässä diplomityössä tutkittiin, mitä ovat kiertotalouden järjestelmätoimitukset ja niiden projektiverkostojen tietovirrat. Työn tavoitteena oli löytää uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja projektiverkoston toiminnan tehostamiseen tiedon tunnistamisen ja jakamisen tehostamisen tai tiedon tehokkaamman hyödyntämisen avulla. Työn tulokset perustuvat monitapaustutkimukseen, johon kuuluu kaksi kohdeprojektiverkostoa. Työn aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla.
Tutkimuksen perusteella järjestelmän suunnittelu oli molemmissa tapauksissa kriittinen vaihe ja tiedonhallinnan onnistumisella siinä oli suuri vaikutus toteutukseen. Toteutuksessa taas tietovirrat keskittyivät enemmän operatiiviseen toimintaan. Tutkimuksen mukaan projektiverkostojen suurimpia haasteita olivat ensimmäisessä verkostossa kriittisten resurssien ylikuormittuminen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä toisessa verkostossa tiedon puute ja hiljaisen tiedon liikkuminen. Näitä haasteita voidaan ratkaista lisäämällä resursseja kriittisiin vaiheisiin, pyrkimällä parempaan tiedon saatavuuteen sekä tunnistamalla ja jakamalla olennaista hiljaista tietoa tehokkaammin.
Työn ensimmäinen tulos on kiertotalouden järjestelmätoimituksen viitekehys. Tutkimuksen perusteella luonnollisin tapa siirtyä kohti kiertotalouden järjestelmätoimituksia on prosessiorientoituminen, sillä projektiverkosto voi saavuttaa tämän työtapojen ja toiminnan tehostamisella. Tuoteorientoituminen taas vaatii asiakkaan tarpeiden soveltumista kiertotalouteen. Toisena tuloksena projektin tietovirtojen sisältö luokiteltiin tuote-, prosessi- ja organisaatiotietoon sekä halutun liiketoiminnallisen arvon tietoon. Työn perusteella molempien projektiverkostojen tietovirtojen keskiössä olivat suunnitteluvaiheessa tuotetieto ja toteutusvaiheessa tuote- ja prosessitieto. Tuotetieto on avainasemassa projektiverkoston tehokkuuden parantamisessa, sillä suuri osa projektiverkostojen haasteista liittyi siihen. Halutun liiketoiminnallisen arvon tieto ohjaa projektiverkoston toimintaa ja sen laajempi hyödyntäminen mahdollistaa siirtymisen kohti kiertotalouden järjestelmätoimituksia
Datapohjainen uuden arvon luonti älymaataloudessa
Get PDFProviding meaningful and compelling complementary services is a central element of modern product business. In business sense, the unused customer data and knowledge have a huge potential for additional customer value creation by using operational and transactional data for the benefit of customers. As markets and industries transform and boundaries between them blur, many seek a completive advantage in digital service platforms through which increased customer knowledge and insight is gathered. In turn, the data is used for the benefit of the customers through the same service platforms, enabling a form of constant dialogue between the focal company and its customers.
This thesis analyzes the service transformation with its focus on digital services and new value creation in smart farming using existing and new data sources. The research aims to assess different internal and external drivers of service creation processes from both company and customer perspectives. Additional observations of requirements and process enhancements required to create data-based digital services providing a sustainable competitive advantage are made.
Empirical research was conducted as a qualitative single-case study on an agriculture product company. The research material was gathered in semi-structured interviews with company representatives. Further observations were made during collaborative work with the case company.
The results are discussed from the case company point of view, emphasizing their internal and external development needs in enabling data-based service operations. Strategic and business model implications are discussed and answered with an action plan for the company to follow. Finally, the main research question is answered in the form of a systematic framework to enable data-based service operations. The presented framework is not industry limited but requires additional validation in different contexts.
Future research directions include various agricultural customer segments and how their needs line with different types of digital service offerings. Consumer behavior and marketing implications of supply chain data require additional research. The effects of smart farming on supply chain management processes, local food production value networks and governance issues raised by data-based service systems form a locus of research
Valmistavan teollisuuden teollisen internetin liiketoimintamalli
Get PDFCurrently Industrial Internet of Things (IIoT) is radically changing manufacturing industry. The IIoT connects the physical and digital worlds to a wholeness where physical entities like machines and tools have communication, data processing and sensing capability. The IIoT is changing industry structures and the nature of competition, which has led to a situation where companies must redesign their business models. Without adaptation, most companies can no longer survive. However, many companies are struggling on how they can design business around the IIoT. In fact, one of the biggest challenge the companies are facing while implementing the IIoT is how to build a business case. In other words, for the companies it is challenging to design an applicable IIoT-driven business model.
This thesis studies what are the needs and challenges of the IIoT-driven business models for the manufacturing companies. The goal of the thesis is to understand what kind of business model can support the IIoT software solution business in a manufacturing company. The thesis is conducted in two parts: literature review part and empirical research part. The reason for conducting the literature review is to gain knowledge about the research area and to guide the empirical research. The empirical research investigates a real-life context using multiple sources of data in order to gain rich understanding. The empirical research is conducted using case study approach with semi-structured interviews in the case company. The case company is a large Finnish company which operates globally. The company produces technology, automation and service offerings in the pulp, paper and energy industries.
This research could not reveal fully generalized IIoT-driven business model but characteristics and challenges the company has to take into account while developing IIoT-driven business model and how these affect each other were identified. Also, seven findings were made which describes the IIoT-driven business models. Findings are: 1.) Customer segments affects the implementation of the IIoT. 2.) Existing key resources might enable competitive advantage. 3.) Cost structure, value propositions and customer segment affects the revenue streams. 4.) Customer segments and value propositions affects to the distribution channel. 5.) Value propositions must be attractive enough. 6.) The company must ensure the connection to the customers' data. 7.) Key partners are likely to change. As a conclusion the results indicates that every company must design its own unique IIoT-driven business by taking into account the industry, company’s existing business model and peculiarities of the IIoT-driven business models
Energy Efficiency of Community Wastewater Treatment Plants Based on Activated Sludge Process
No full textJätevedenkäsittely on tärkeää ympäristön hyvinvoinnin kannalta, mutta kuluttaa myös paljon energiaa. Aktiivilieteprosessiin perustuvissa jätevedenpuhdistamoissa voidaan tehdä huomattavia säästöjä energiankulutuksessa. Energiaa kuluu eniten jäteveden ilmastukseen ja pumppaukseen.
Tässä työssä tutkittiin jäteveden pumppauksen ja ilmastuksen eri toteutuksien energiatehokkuuksia sekä jäteveden energian talteenoton mahdollisuuksia. Työssä käsitellään pumppauksen ja ilmastuksen energiatehokkuuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä pumppauksen ja ilmastuksen energiatehokkaita toteutuksia. Jäteveden energian talteenotossa käsitellään merkittävimpiä energian talteenoton mahdollisuuksia, hydraulista energiaa ja lämpöenergiaa. Työssä esitettyjen asioiden avulla voidaan parantaa jätevedenpuhdistamoiden energiatehokkuutta
Uplift Resistance of Guyed Deadman Anchors
Get PDFHarustettujen voimajohtopylväiden tukemiseen käytetään pilariharusankkureita ja haruslaattoja. Pilariharusankkureiden ja haruslaattojen mitoitus poikkeaa useimmista muista perustuksista, sillä ne mitoitetaan vedolle eikä puristukselle. Suomessa haruslaattojen ylösvetokestävyyttä on tutkittu viimeksi 1960-luvulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nykyisin käytettävien pilariharusankkureiden ylösvetokestävyys ja Suomessa käytettävien mitoituskaavojen oikeellisuus.
Diplomityön teoriaosuudessa käsiteltiin keskeisimmät ylösvetokestävyyteen vaikuttavat tekijät. Teoriaosuudessa esitettiin myös erilaisia ylösvetokestävyyden laskentaan käytettäviä laskentatapoja. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin voimajohtoihin vaikuttavia kuormia ja niiden luonnetta.
Diplomityön tutkimusosassa tehtiin ylösvetokokeita erilaisille pilariharusankkureille ja yhden kokoisella haruslaatalla kolmessa kohteessa, joissa oli erilaiset perustamisolosuhteet. Ensimmäisessä kohteessa pohjamaa oli savea ja täyttö tehtiin kaivumailla. Toisessa kohteessa pohjamaa oli savea ja täyttö tehtiin murskeella. Kolmannessa kohteessa pohjamaa oli moreenia ja täyttö tehtiin kaivumailla. Vetokokeiden tulosten perusteella tehtiin jälkilaskenta, jossa kalibroitiin nykyisen mitoituskaavan sisältämät vakiot siten, että laskentakaavalla saatiin vetokokeen tulosta vastaava ylösvetokestävyys. Lisäksi tehtiin FEM-mallinnuksia, joita vertailtiin ylösvetokeiden tuloksiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että koheesiomailla ylösvetokestävyyden laskenta sisältää suurta epävarmuutta, koska täytön suljettu leikkauslujuus joudutaan arvioimaan häiriintymättömän pohjamaan ominaisuuden perusteella. Standardissa SFS-EN 50341-2-7 on esitetty suljetun leikkauslujuuden arvojen vaihteluväli erilaisille saville. Esitetyillä suljetun leikkauslujuuden vaihteluväleillä on mahdollisuus alimitoitukseen, jos suljettu leikkauslujuus valitaan liian suureksi.
Suomessa kitkamaille käytettävä mitoituskaava sisältää maan kitkasta riippuvan vakion. Tutkimuksessa havaittiin, että nykyisellä mitoituskaavalla ei pystytä laskemaan ylösvetokestävyyttä oikein pohjavedenpinnan ollessa perustamistason yläpuolella. Pohjavedenpinnan ollessa perustamistason alapuolella mitoituskaavalla voidaan laskea ylösvetokestävyys oikein. Täytön ollessa moreenia tämä edellyttää kitkasta riippuvan vakion valintaa standardissa SFS-EN 50341-2-7 esitetyn vaihteluvälin alarajalle. Vaihteluvälin yläpään arvojen käyttö johtaa ylösvetokestävyyden huomattavaan alimitoitukseen
Singular value decomposition
No full textTutkielmassa esitellään singulaariarvohajotelma ja sen tärkeitä ominaisuuksia. Singulaariarvohajotelman avulla mikä tahansa matriisi voidaan lausua kolmen matriisin tulona. Suurista matriiseista eli suurista taulukoista, joissa alkioina on numeroita, halutaan usein selville merkittävimmät rivit tai sarakkeet, jotka saadaan helposti selville singulaariarvohajotelman avulla. Tämän jälkeen voidaan kyseistä tietoa hyödyntää suoraan tai sen avulla tehdä paras approksimaatio alkuperäisestä matriisista. Hajotelman avulla voidaan myös muodostaa matriisille yleistetty käänteismatriisi. Työssä keskitytään todistamaan singulaariarvohajotelman olemassaolo sekä esitellään lyhyesti muutama hyödyllinen sovellus, joissa singulaariarvohajotelman aiemmin esiteltyjä ominaisuuksia voidaan soveltaa käytännössä. Työssä oletetaan lukijan omaavan perustiedot matriisilaskennasta. Perustietämyksen ulkopuolelta teoriaosuudessa käydään läpi huolellisesti muun muassa hermiittinen matriisi sekä semidefiniittisyys. Teoriaosuudessa selvitetään, kuinka käytännössä singulaariarvohajotelma lasketaan koneella. Työhön sisältyy myös itse toteutettu ohjelma kuvan pakkaamiseksi singulaariarvohajotelman avulla
Maturity Thinking in the Development of Organization's Social Media Capability
Get PDFSosiaalinen media on jo pitkään tunnistettu merkittävänä liiketoimintatiedon lähteenä yrityksille. Johtuen sosiaalisen median merkittävästä vaikutuksesta käyttäjien mielipiteisiin ja ostokäyttäytymiseen yritykset ovat pyrkineet liittämään sosiaalisen median yhdeksi markkinointi- ja asiakaspalvelukanavistaan. Yrityksen ovat kuitenkin kohdanneet haasteita sosiaalisen median lisäarvon ymmärtämisessä ja organisaation sosiaalisen median kyvykkyyden kehittämisessä. Tämä työ pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen tarkastelemalla sosiaalista mediaa organisaation resurssien kautta ja poimimaan näistä ne, jotka osallistuvat merkittävimmin organisaation sosiaalisen median kyvykkyyden rakentumiseen. Näistä resurseista on muodostettu sosiaalisen median kyvykkyyden kuvaamisessa ja kehittämisessä hyödynnettävissä oleva maturiteettimalli, AES Social Maturity Model.
Työ on toteutettu yhdessä Accountor Enterprise Solutions Oy:n kanssa. Työn teoriaosuus on rakennettu kirjallisuuskatsauksen avulla ja empiirisessä osuudessa on haastateltu yhteistyöyrityksen asiakkaista niin sosiaalisen median kyvykkyydeltään kypsiä organisaatioita kuin myös organisaatioita, joille ei ole
vielä kehittynyt korkeaa sosiaalisen median kypsyyttä. Kypsillä organisaatioilla on pyritty varmistamaan, että käytettyyn malli on toimiva sisällön suhteen ja tämän jälkeen mallia on pyritty arvioimaan käytettävyydeltään haastattelemalla alhaisen maturiteetin organisaatioita.
Teorian avulla muodostettu AES Social Maturity Model toimii haastattelujen perusteella etenkin organisaation sosiaalisen median kyvykkyyden nykytilan kuvaamisessa ja se antaa myös konkreettisia vinkkejä organisaatiolle, kuinka kyvykkyyttä voidaan kehittää eteenpäin. Mallin etuna on sen käytettävyys - malli on rakennettu mahdollisimman yksinkertaiseksi huomioiden kuitenkin merkittävimmät sosiaalisen median kyvykkyyteen vaikuttavat organisatoriset tekijät. Samalla tämä kuitenkin rajoittaa mallin tarkkuutta, koska malli ei sisällä kvantitatiivista mittaustapaa vaan se on osittain riippuvainen soveltajan subjektiivisesta arvioinnista
Lean construction -työkalujen käyttöönotto ja niiden vaikutukset työmaan johtamisprosessissa
Get PDFThe objectives of this thesis were to study for Fira Oy, what takt planning process is like in an interior work stage of an apartment building, and what kind of problems appear in its implementation. Because takt production is different from traditional procedures, the demands it sets for site management process were studied. Contributions of several digital tools to a site management process were estimated. Research methods were literature review and a case study, which contained semi-structured interviews and production monitoring.
Theoretical part introduces lean construction and its background. Takt planning and takt control were studied, and the concept of flow was researched from both production and knowledge management point of view. The case study focused on a case site, in which takt planning and several digital tools were implemented. Interviewed people were chosen to represent different work groups, and they were asked questions related to the takt schedule and digital tools. Production was observed by monitoring, if the works were completed due the schedule, and if the data collected by digital tools met the expectations. If there appeared to be differences, their causes were found out.
Takt schedule problems in production were drying times, logistics, incentives and conflicting revenue logic, faults in the schedule, partial implementation, education and communication, contracts, resources, faults in structural design and accidents, absences and other unpredictable factors. Earlier integration into plans and contracts, better planning, education and communication, risk analysis and co-operation with subcontractors and suppliers are recommended solutions for these problems. Traditional site management processes were noticed to be inappropriate for takt production in cases of meetings, model work timing and frequency of work area acceptances and inspections. They should be developed by both contents and frequencies. Digital tools were experienced mostly useful, and they are recommended to be a part of site management. Some shortages were found in digital systems and their features, and they are proposed to be developed
Modernizing reporting in crane inspections
Get PDFDigitaalinen muutos ajaa yrityksiä ja yhteisöjä hyödyntämään digitaalisia teknologioita yhä enemmän ja enemmän liike- ja muussa toiminnassaan. Digitaalisten teknologioiden myötä on mahdollista saavuttaa tuottavuuden kasvua ja taloudellista hyötyä.
Digitaalisen muutoksen eräs ilmentymä on sähköisen tietojenkäsittelyn lisääntyminen. Tästä esimerkkinä voi olla esimerkiksi paperin korvaaminen yrityksen liiketoiminnan prosesseissa. Monien yritysten liiketoimintaan liittyy raportointi eri muodoissa, myös paperisena.
Hyvin toteutettu raportointi lisää tuottavuutta, työntekijöiden tyytyväisyyttä, parantaa päätöksentekokykyä ja organisaation sisäistä ja ulkoista kommunikaatiota. Siksi mahdollisimman tehokkaasti toimiva raportointi on usein hyödyksi monella liiketoiminnan alueella.
Tässä diplomityössä modernisoidaan Konecranes Oyj:n satamanosturien huoltotarkastuksiin liittyvä raportointijärjestelmä. Työssä keskitytään erityisesti itse raporttien muodostamiseen liittyvään tekniseen toiminnallisuuteen osana selainsovellusta. Raportteja muodostetaan määrätyn muotoisesta lähtödatasta muutaman välivaiheen kautta. Lopputuloksena syntyy sähköinen PDF-muotoinen raportti.
Diplomityössä on tunnistettu toimintaympäristön vaatimukset, jonka pohjalta on suunniteltu PDF-raporttien luontiin tarkoitetun komponentin arkkitehtuuri. Arkkitehtuurin pohjalta toteutettiin toiminnallisuus ja tunnistettiin alkuperäiseen suunnitelmaan liittyneitä epäkohtia ja mahdollisia jatkokehityskohteita