4987 research outputs found
Sort by
Identification and Determination of Indirect Greenhouse Gas Emissions from the Finnish Transmission System Operator
Get PDFIlmastonmuutos on merkittävä kansainvälinen uhkatekijä. Selkein ilmastonmuutoksen vaikutus on globaali keskilämpötilojen nousu. Antropogeenisiä kasvihuonekaasupäästöjä pidetään pääasiallisena syynä ilmastonmuutokselle. Koska energiantuotantosektori on vastuussa valtaosasta ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä, muutokset kansainvälisessä energiajärjestelmässä ovat välttämättömiä lämpötilojen kiihtyvän kohoamisen hillitsemiseksi.
Energiantuotannosta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi uusiutuvien energiantuotantomuotojen hyödyntämistä täytyy lisätä. Tämä luo haasteita myös sähkönsiirtoverkolle. Hajautunut energiantuotanto vaatii verkolta lisäkapasiteettia, mikä edellyttää mittavia ja hiili-intensiivisiä investointeja sähkönsiirtojärjestelmään. Tämän diplomityön tavoitteena oli arvioida Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n hiilijalanjälkeä keskittyen yhtiön epäsuorien päästöjen määrittämiseen. Tämän lisäksi kartoitettiin yhtiön päästövähennysmahdollisuuksia.
Hiilijalanjälkianalyysi toteutettiin GHG Protocolin kasvihuonekaasujen määrän arviointiin tarkoitetun ohjeistuksen mukaisesti. Tutkimuksen metodologia sisälsi päästölähteestä riippuen sekä prosessi- että panos-tuotospohjaista elinkaarianalyysiä. Laskentamenetelmien yhdistäminen mahdollisti edustavamman hiilijalanjälkiarvion tekemisen.
Saatujen tulosten perusteella Fingridin epäsuorat päästöt olivat yhteensä 268 604 t CO2-ekv tarkasteluvuonna 2017. Siirrettyä energiayksikköä kohden määrä oli 3,92 g CO2-ekv/kWh. Tulokset olivat 18,5 % yhtiön vuoden 2017 vuosikertomuksessa arvioituja epäsuoria päästöjä suuremmat. Siirtohäviöt vastasivat noin 83 %:a kaikista lasketuista epäsuorista päästöistä. Toiseksi merkittävin päästölähde olivat verkon materiaalien ja komponenttien valmistus. Erityisesti teräksen ja alumiinin tuotanto vaikutti valmistusvaiheen hiilijalanjälkeen. Tutkimustulokset olivat pääosin linjassa tarkastellun tutkimuskirjallisuuden kanssa.
Yhtiön suurimmat päästövähennysmahdollisuudet ovat häviöiden pienentämisessä. Häviötasoon vaikuttaminen edellyttää kuitenkin verkon energiatehokkuuden lisäämistä uusien komponenttien ja vanhojen siirtolinjojen korjausrakentamisen muodossa. Fingridin keskeisiksi päästövähennystoimiksi häviöihin vaikuttamisen ohelle ehdotettiin kierrätysmateriaalien suosimista ja ympäristönäkökohtien aiempaa perusteellisempaa huomiointia yhtiön hankintamenettelyissä
Cleanliness of the Hydraulic System in the Production of Track Mounted Crusher
Get PDFHydraulijärjestelmien kehittyessä ja kestoiän merkityksen kasvaessa järjestelmien puhtaudella on entistä suurempi merkitys. Tietoisuus puhtauden tärkeydestä alkaa saavuttamaan valmistavien tehtaiden lisäksi pienetkin asiakkaat. Tästä johtuen tehtaidenkin prosessien läpinäkyvyys tuo lisäarvoa asiakkaalle.
Tämän työn kohdeyrityksessä hydraulijärjestelmien puhtauteen on kiinnitetty huomiota jo pidemmän aikaa. Suuressa organisaatiossa asia ei vain ollut juuri kenenkään vastuulla ja tästä johtuen puhtaudessa ajauduttiin lähes ongelmatasolle. Tehtaalta toimitettavat koneet olivat hydraulijärjestelmien puhtauden suhteen hälytysrajalla ja tämän työn tarkoitus oli etsiä syyt tähän ongelmaan, määritellä korjaavat toimenpiteet ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ne.
Tutkimustyö aloitettiin laajoilla mittauksilla sekä laboratoriotesteillä. Keskustelua käytiin öljyntoimittajien, öljylaboratorioiden, suodatinvalmistajien, yrityksen eri osastojen ja asiakkaiden välillä. Koneiden hydraulijärjestelmiä tarkasteltiin puhtauden, suodatuksen ja puhtausmittauksien suorittamisen näkökulmasta. Asentajille ja puhtauden kanssa tekemisissä oleville henkilöille pidettiin tiedotustilaisuuksia ja koulutusta. Tehtaalla kulutettavan ja varastoitavan hydrauliöljyn suodatusta parannettiin ja dokumentoitiin ohjeet suodatuksen valvontaan.
Työn käytännön osuuden tueksi tutkittiin epäpuhtauksien aiheuttamien haittojen teoriaa sekä mittauksiin liittyviä standardeja ja tutkimuksia. Kun ongelma paljastui lisäainelähtöiseksi, lisättiin teoriaosuuteen standardi tämän ongelman kiertämiseksi. ASTM D7647 -menetelmästandardia sovellettiin myös tehtaan omissa mittauksissa onnistuneesti
Construction quality management and indoor air
Get PDFDiplomityön tarkoituksena oli tutkia sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä ja niiden laadunvarmistamista rakentamisessa. Diplomityön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään sisäilman keskeisiä ominaisuuksia. Sisäilman osalta syvennytään kertomaan, miten sisäilmalle voidaan asettaa tavoitteita rakentamisessa. Kolmannessa luvussa pohjustetaan työn tarkoitusta käsittelemällä yleisesti laadunvarmistamisen prosessia Suomen rakentamisessa. Kaksi edellä mainittua lukua sidotaan yhteen käsittelemällä neljännessä luvussa eri aihealueiden laadunvarmistusta ja merkitystä rakentamisessa sisäilmaston näkökulmasta. Käsiteltäviä aihealueita ovat rakennuksen ilmanpitävyys, lämpöolosuhteet, ilman laatu, ääniolosuhteet, valaistusolosuhteet, talotekniset järjestelmät, energiatehokkuus, sekä kiinteistön käyttö ja ylläpito.
Diplomityössä käytettiin empiirisen aineiston keräämisessä laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden kautta. Tutkimusta varten haastateltiin viittä henkilöä. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa rakentamisen ammattilaisilta, heidän kokemista tapauksista, joissa eri tekijät olivat vaikuttaneet hankkeiden sisäilmastoon heikentävästi. Näiden ilmenneiden ongelmien, virheiden ja puutteiden seurauksena voitiin tuottaa määrällinen listaus tutkittavien kokemuksista.
Tässä tutkimuksessa tulokseksi muodostui 145 kappaleen lista sisäilmastoon vaikuttavista tekijöistä. Listauksen ja tutkimuksen teoriaosuuden välille muodostui monia yhtymäkohtia, joita käsiteltiin tarkemmin tiettyjen aihealueiden osalta. Keskeisiksi aihealueiksi nousivat hulevesien käsittelyjärjestelmät, rakennusten tiiveys, lattiamateriaalien VOC-päästöt, tilojen ilmanvaihto, sekä kiinteistöjen huolto ja ylläpito. Tarkemmin käsiteltävät aihealueet valikoituivat teoriaosuuden ja sisäilmastoon vaikuttavien tekijöiden suorien yhteyksien, sekä tutkittavien merkittäviksi nostamien tekijöiden seurauksena
Artificial intelligence decision support in management accounting
Get PDFJohdon laskentatoimi toimii organisaatiossa sisäisenä palveluna eri osastoille. Yksi johdon laskentatoimen monista tehtävistä on toimia päätöksenteon tukena ja tuottaa yrityksen suorituksiin ja tulevaisuuden näkymiin perustuvaa tietoa. Tekoäly oppivana järjestelmänä kehittyy ajan myötä tehtävässään. Tekoälyn erityinen vahvuus on sen nopeus, jolla se pystyy käsittelemään ja analysoimaan valtavia informaatiomääriä. Te-koäly ei myöskään väsy eikä sen päätöksentekokyky vaihtele, joten se toimii myös johdonmukaisesti eikä tee virheitä. Johdon laskentatoimessa tekoäly on päätöksenteon tukena.
Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää, mitä mahdollisuuksia ja tarpeita teko-älyn käyttö johdon laskentatoimessa päätöksentekoa tukevassa roolissa aiheuttaa. Sa-malla tutustuin, miten erilaisissa päätöksentekotilanteissa tekoälyä voidaan käyttää ja mitkä ovat tekoälyn vahvuudet. Tämän lisäksi pohdin tekoälyn vastuullisuutta ja siitä seuraavaa roolijakoa tekoälyn ja ihmisen välillä. Kandidaatintyön toteutin kirjallisuus-tutkimuksensa.
Kirjallisuustutkimuksessa selvisi, että päätöksenteon tuessa analyysien kommunikointi päättäjille on tärkeää. Tällöin tekoälyllä voidaan tehostaa analyysiä, jolloin säästetään aikaa informaation jalostamisesta ja saavutetaan paremmat mahdollisuudet kommuni-kointiin päättäjien kanssa. Tämä mahdollistaa toiminnan myös nopeammissa päätök-sentekotilanteissa. Tekoälyn käyttöönotto tulee myös muuttamaan asiantuntijoiden työtehtäviä ja korvaamaan joitakin prosessin vaiheita, mutta tehokkain lopputulos saa-vutetaan tekoälyn ja ihmisen yhteistyöllä, jolloin molempien osapuolien parhaat omi-naisuudet saadaan hyödynnettyä
Possibilities to use Host Identity Protocol in Internet of things
No full textHost Identity Protocol (HIP) on verkottamisarkkitehtuuri, jolla voidaan totetuttaa esineiden internetille hyödyllisiä toiminnallisia ja tietoturvaa parantavia ominaisuuksia. HIP-protokollan keskeinen periaate on luopua IP-osoitteen päätelaitteen identifioivasta roolista, ja siirtyä turvallisten kryptografisten identiteettien käyttöön. Yhteyden sitominen luotettaviin identiteetteihin IP-osoitteiden sijasta parantaa sijaintianonymiteettiä, ja mahdollistaa helposti toteutettavan saumattoman yhteyden laitteen IP-osoitteen vaihtuessa.
HIP:n laajennuksilla voidaan toteuttaa verkon mobiliteetin hallinta, laitteiden moniverkotus ja monilähetys. Kirjallisuuskatsauksen perusteella HIP-pohjaiselle mobiliteetille ja monilähetykselle voidaan löytää toteutusmalleja ja testituloksia, jotka osoittavat protokollan arkkitehtuurisen toimivuuden. HIP:n normaalin yhteydenmuodostuksen korkea laskentatehovaatimus aiheuttaa haasteita esineiden internetissä, jossa laitteiden laskentakapasiteetit voivat olla erittäin rajoittuneita. CHIP ja CD-HIP ovat laskentakuormitusta hajauttavia HIP-malleja, jotka on kehitetty vähäresurssisille IoT-laitteille.
HIP:n käyttö on edelleen vähäistä sen teknisestä edistyksellisyydestä huolimatta, eikä sen nopeasta yleistymisestä tai kaupallisesta käytöstä ole viitteitä. Saatavilla olevia avoimen lähdekoodin HIP-ohjelmistoja ovat OpenHIP ja HIP for Linux
Design patterns in game engines
No full textTässä kandidaatintyössä tutkittiin suunnittelumallien käyttöä Godot-pelimoottorissa. Tarkasteltavia ohjelmiston suunnittelumalleja olivat ainokainen, prototyyppirajapinta, komento, hiutale, tila sekä tarkkailija. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella mitä suunnittelumalleja pelimoottorin osajärjestelmistä löytyy. Tarkasteltavia pelimoottorin osajärjestelmiä olivat ydin, renderoija, fysiikka ja törmäyksentunnistus, videon- ja äänentoisto sekä skriptikieli. Tutkimusta suoritettiin kolmesta eri lähtökohdasta: lukemalla pelimoottorin dokumentaatiota, haastattelemalla pelimoottorin kehittäjiä sekä lukemalla pelimoottorin avointa lähdekoodia.
Suunnittelumallien käyttöä löytyi pelimoottorista pääasiallisesti pelimoottorin avointa lähdekoodia lukemalla. Pelimoottorin arkkitehtuuria oltiin dokumentoitu hyvin korkealla ja karkealla tavalla, eikä suunnittelumallien käytöstä ollut mainintoja. Haastatteluista selvisi käyttökohtia suunnittelumalleille koodissa. Selvisi myös, ettei suunnittelumalleja käytetä suoraan eikä kirjaimellisesti, vaan ne ovat keino kommunikoida ja varmentaa päätöksiä kehittäjien kesken. Lähdekoodia lukemalla kaikille osajärjestelmille löytyi käyttökohtia joistain suunnittelumalleista. Suunnittelumalleja käytetään pelimoottorin suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta käyttö on epäsuoraa, eikä suunnittelumalleja käytetä kirjaimellisesti, vaan niiden ideaa soveltamalla
Development of the Design Management Process in a Housing Production
Get PDFRakennushankkeet ovat kompleksisia kokonaisuuksia, joille on ominaista niiden ainutlaatuisuus ja kertasuunnittelu. Uniikkia tuotetta on kuitenkin vaikea toteuttaa tehokkaasti. Hankkeiden erikoispiirteet hidastavat hankeprosessin läpiviemistä ja altistavat virheiden tekemiselle. Perinteisestä kertasuunnittelusta pyritään kohdeyrityksessä siirtymään lähemmäksi vakioitua ja osallistavaa suunnittelunohjausprosessia.
Diplomityön päätavoitteena oli kehittää kohdeyrityksen käyttötarkoitukseen sopiva suunnittelunohjausprosessin malli, joka on kuvattu prosessikaavion avulla. Malli vakioitiin niiltä osin kuin se oli mahdollista ja järkevää. Tutkimuksessa selvitettiin myös kohdeyrityksen suunnittelun ohjauksen ongelmia ja haasteita sekä toimivia ratkaisuja, jotka on mahdollista vakioida osaksi suunnittelunohjausprosessia. Lisäksi tutkimuksessa otettiin selvää uusien osallistavien yhteistyömallien ja työkalujen sekä tuotteistamisen mahdollisuuksista vastata tunnistettuihin haasteisiin ja ongelmiin.
Diplomityö on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, joka jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osioon. Teoreettisen osuuden tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuustutkimusta ja osuus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään toimintajärjestelmiä ja prosesseja. Toisessa osassa perehdytään rakennushankkeiden suunnittelunohjaukseen. Diplomityön empiirisessä osuudessa kerättiin kohdeyrityksen osapuolten ja yhteistyökumppaneiden mielipiteitä suunnittelunohjausprosessin kehittämisestä teemahaastatteluiden avulla. Lisäksi suunnittelunohjauksessa käyttöön otettuihin uusiin osallistaviin menetelmiin ja työkaluihin perehdyttiin osallistumalla palavereihin ja Big Room -työpajoihin.
Kohdeyrityksen toiminnan kehittämisen lähtökohtana nähdään tavoite toimia hankkeen tarpeiden mukaan. Hankkeiden erikoispiirteistä ja ainutlaatuisuudesta huolimatta on suunnittelunohjausprosessin osia mahdollista vakioida karkealla tasolla. Oikein hyödynnetyt osallistavat yhteistyömallit ja työkalut sekä tuotteistetut ratkaisut tehostavat suunnittelunohjausprosessia ja parantavat tuloksia. Onnistunut lopputulos riippuu myös paljon eri osapuolten tekemästä työstä ja sitoutumisesta hankkeeseen.Construction projects are complex entities characterized by their uniqueness. Every project is also designed separately. However, a unique product is difficult to produce effectively. The characteristic features of the projects slow down the process and expose it to mistakes. The aim of the target company is to move closer to the standardized and collaborative design management process from the traditional unique designing.
The primary aim of the thesis was to develop a suitable design management process model for the purpose of the target company. The design management process was modeled as a process flow chart. The model was standardized to the extent of what was reasonable and possible. The problems and challenges of the design management as well as the functional solutions that can be standardized into the design management process were also examined in the study. In addition, the study examines the potential of productization and the new participating models and the methods of cooperating to answer to the identified problems and challenges.
The thesis was carried out as a qualitative study, which is divided into the theoretical and empirical parts. The theoretical part was carried out as a literature review and is divided into the two parts. The first part consists of literature about the integrated management systems and processes. The second part focuses on the design management in the construction projects. The partners and target company employees were interviewed about the development of the design management, and their opinions will be presented in the empirical part of the thesis. In addition, the new participating methods and models were explored by attending the Big Room workshops and meetings.
Developing the target company’s performance is based on the idea that operation suits the needs of the project. Despite the characteristic features and uniqueness of the projects, parts of the design management process can be standardized in a general level. The correctly utilized participating models and methods of collaboration, as well as the productized solutions, enhance the design management process and improve the results. A successful outcome also depends on the work and commitment of the various parties involved in the project
Kokoonpanoystävällinen suunnittelu
Get PDFTyön tarkoituksena on esitellä kokoonpanoystävällisen suunnittelun vaiheet ja siihen liittyviä analysointimenetelmiä. Tämän lisäksi tutkitaan modulaarisuuden liittymistä kokoonpanoon ja suunnitteluun. Modulaarisuudessa käydään läpi erilaisia menetelmiä modulaarisuuden hyödyntämiseen DFA:ssa sekä modulaarisuuden mittaamiseen. Kokoonpanon menetelmiä ovat CSC-analyysi, Proaktiivinen analyysi, Hitachin menetelmä, sekä Boothroydin ja Dewhurstin menetelmä. Tutkimustuloksena on se, että modulaarisuuden avulla saadaan tehostettua kokoonpanoystävällistä suunnittelua eri tavoin. Lähdeaineistona on käytetty luotettavia julkaisuja kirjallisuudesta ja kirjoitettu teksti on perustettu mahdollisimman monipuolisesti eri lähteisiin
Biooxidation of iron in elevated pressures and production of iron oxidizing biomass for a pilot-scale bioreactor
Get PDFSecuring the future´s metal demand through traditional metal recovery methods is often economically not viable because of the low metal content of the readily available ores. Although biological metal recovery from low-grade ores can be potential alternative, the recently used approaches such as heap and tank bioleaching still require the extraction and crushing of the ores. Therefore, an environmentally friendly approach that would work with low-grade ores at the natural occurrence of metals known as deep in situ bioleaching is under investigation. Studying the pressure tolerance of a mixed acidophilic iron oxidizing microbial community (Leptospirillum ferriphilum and Sulfobacillus sp.) that could be used in deep in situ application was the main objective of this thesis. Furthermore, production of activated carbon-bound iron oxidizing biomass for pilot-sale demonstration of in situ bioleaching was also conducted.
Experiments with a pressure reactor (1 L) showed pressure tolerance of the acidophilic culture at 40 bar (with initial 0.3 bar oxygen partial pressure (pO2), while the pressure was induced with N2 gas) above atmospheric pressure. The 10 bar/min pressure increase/decrease rate was not inhibitory to the iron oxidation activity of the microorganisms. When the elevated pressure was induced with technical air, the highest tolerated pressure where biotic iron oxidation still occurred was +3 bar (pO2=0.63 bar). From the elevated pressures tested, the highest biotic iron oxidation rate (0.78 g/L/d) was obtained at +3 bar, which was approximately half of the rate obtained at atmospheric pressure (1.7 g/L/d) in shake flask cultures. The abiotic iron oxidation rate linearly increased with the increase of oxygen partial pressure. During the biomass production for the pilot reactor, it was shown that the iron oxidation rate decreased as the reactor volume got larger. In order to reach iron oxidation efficiency of 90% took approximately 0.3, 3 and 4 days in the fluidized bed reactor (900 mL), shake flasks (100 mL) and semi-pilot reactor (~600 L), respectively.
This work demonstrated that in situ iron oxidation by acidophilic microbial community of this study in culture suspension is possible up to +3 bar (pO2= 0.63 bar). Abiotic iron oxidation in deep subsurface is an option if oxygen can be provided there. To achieve the highest possible iron oxidation rate and maintain the microbial community structure, fully controlled environment (pH, temperature, pressure, mixing, aeration) and continuous operation are required
Benefiting from value of knowledge in knowledge intensive business services
Get PDFTieto on noussut yhdeksi nyky-yhteiskunnan tärkeimmäksi resurssiksi. Tieto kuitenkin asettaa useita eri haasteita sen abstraktin luonteen takia. Tietoon keskittyvää yritystä kutsutaan tietointensiiviseksi palvelutoiminnaksi. Niiden pääasiallinen resurssi on tieto. Tutkimuksessa tutkitaan, voidaanko tiedon arvon avulla tietointensiivisessä palvelutoiminnassa kasvattaa tehokkuutta. Tietointensiivisten palvelutoiminnan organisaatioiden pääpiirteitä ovat innovointi ja yhteisluonti. Molemmissa tiedon kulkua on tarkkailtava ja tutkittava, jotta tiedolle saadaan optimaalinen käyttötarkoitus.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on löytää tiedon arvon hyödyntämisen kohteita tietointensiivisen palvelutoiminnan organisaatioissa. Tutkimus keskittyy laadulliseen puoleen tiedon arvoa tutkittaessa, eikä esitä kaavaa, jolla määrällistä arvoa voidaan laskea. Tiedon arvon kasvattamiseen löydetään useita eri ominaisuuksia, jotka liittyvät vahvasti tiedon luonteeseen. Näitä ovat esimerkiksi tiedon generoiva luonne ja monistuvuus. Generoivan luonteen avulla kaksi tai useampaa eri tietoa sulautuu yhdeksi uudeksi tiedoksi, jolle voidaan laskea oma arvonsa. Monistuvuus taas tarkoittaa sitä, että tietoa voidaan monistaa useaan eri paikkaan ilman, että sen alkuperäinen muoto muuttuu.
Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus, jossa etsitään tieteellisten dokumenttien avulla teoriapohja ja löydökset tutkimukselle. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole löytää uutta teoriaa vaan tutkia tämän hetkisen tutkimuksen tilaa tiedon arvosta. Kirjallisuutena on käytetty tieteellisiä artikkeleita ja suosittu mahdollisimman korkeasti arvioituja ja viitattuja artikkeleita. Keskeisimmät käsitteet ovat tieto, arvo ja tietointensiivinen palvelutoiminta, jotka esitellään omien yleisesti käytettyjen määritelmien avulla tutkimuksessa.
Tutkimuksen tulos on se, että tiedon arvolle ei löydetä yksittäistä tapaa mitata sitä. Mittauksessa on aina tehtävä erilaisia oletuksia tai pyöristyksiä, jotka ovat tehty eri tavoin eri mittaustavassa. Tiedon arvon avulla voidaan kuitenkin tutkia, onko organisaation tai yksilön tieto tarpeeksi hyvässä käytössä tai voitaisiinko sen käyttöä parantaa. Tuloksia voidaan hyödyntää niin tietointensiivisellä palvelutoiminnan alalla kuin myös muilla aloilla, joissa tietoa käytetään paljon