4987 research outputs found
Sort by
User interface for remotely managing a fleet of medical devices
Get PDFEpilepsy is a chronic disorder characterized by occasions of involuntary movement, also known as seizures. However, effective treatment requires that the seizures can be reliably recorded and accurately classified.
Neuro Event Labs Oy is a start-up developing a video monitoring system for diagnosing nocturnal epilepsy seizures. The system consists of night-vision cameras, and a cloud-based management system. The doctor responsible for treatment can log in to the cloud service, see seizure reports and adjust treatment accordingly.
At the moment there is no system that automatically reports the status, whereabouts or allocation of the remotely installed cameras. The purpose of this thesis is providing the user interface specification and screenshots for a remote monitoring program used by the fleet manager. The human-centered design process is described phase-by-phase. In the last chapter, the final design is presented
Gibbs–Wilbraham phenomenon
No full textTässä kandidaatintyössä käydään läpi todistus Gibbs–Wilbrahamin ilmiön esiintymisestä mielivaltaiselle hyppäysepäjatkuvuuskohdan omaavalle jaksolliselle funktiolle. Todistuksessa huomataan, että jaettuna hyppäysepäjatkuvuuskohdan molemmin puolin, ilmiöön liittyvän Fourier’n sarjakehitelmän osasumman poikkeama osasumman approksimoiman funktion arvosta on likimain 9% funktion vasemman- ja oikeanpuoleisten raja-arvojen erotuksen itseisarvon suuruudesta. Lopuksi esitellään vielä muutama suodatusmenetelmä, joilla Gibbsin ilmiön vaikutuksia voidaan lieventää
Pulssiaaltoparametrien analysointi valvottujen koneoppimismenetelmien avulla
Get PDFImpedance plethysmographic signals recorded with electrodes attached on the human body provide information on hemodynamics and thus the condition of the arteries. The main objective of the thesis is to study if the quantitative analysis of the bioimpedance signals provides additional information on the risk for cardiovascular diseases compared with clinical parameters currently used in the assessment of the cardiovascular risk of an individual. This thesis aims to answer three main research questions: 1) are pulse wave parameters able to evaluate the condition of the arteries, 2) could pulse wave parameters provide information equal to the clinical data, and 3) could the impedance measurements be utilized for cardiovascular risk stratification.
This thesis analyzes the bioimpedance signals and clinical data collected in the Cardiovascular Risk in Young Finns Study (YFS). The test subjects were 30–45 years old when the data was collected. In this thesis, both frequency and time domain features including pulse wave decompositions are computed from the pulse waves extracted from the bioimpedance signals and their dependence on clinical phenotypes based on YFS data is evaluated. The YFS data contains demographic information (sex, age), anthropometric data (body mass index (BMI)), clinical information (smoking, hypertension, antihypertensive medication), clinical physiologic data (pulse wave velocity (PWV), blood pressure, heart rate, flow-mediated dilation (FMD)), laboratory analyses (fasting insulin and glucose, lipids of the blood) and imaging data (intima-media thickness (IMT), presence of atherosclerotic plaques in the internal carotid artery). The data was measured from 1853 test subjects, but after removal of test subjects with interrupted measurement or with low signal-to-noise ratio, there are 1738 test subjects used in this thesis.
Besides the linear regression analysis, which was implemented to study the association between individual pulse wave signal derived features and clinical reference values, following supervised machine learning methods: linear and quadratic discriminant analysis, support vector machines, naïve Bayes, AdaBoost, Random Forest and k-nearest neighbor are applied to answer the objectives of this thesis. A cross-validation and forward selection are applied to find the most relevant pulse wave features that most accurately classify the test subjects. The results are evaluated with receiver operating characteristics (ROC) curve analysis.
This thesis uses three different labeling methods to determine the ground truth for each subject being at low or high risk for cardiovascular diseases: 1) selected cardiovascular risk factors, 2) abnormal body mass index (BMI), blood glucose, triglycerides, high-density lipoprotein (HDL) cholesterol, low-density lipoprotein (LDL) cholesterol or total cholesterol, and 3) existence of atherosclerotic plaque, hypertension or antihypertensive medication.
As a result, the calculated pulse wave parameters provide independent information from the clinical data about the condition of the arteries because the combination of pulse wave parameters and clinical data provided the best classification results in most of the cases. However, the calculated pulse wave parameters alone do not provide as good information as the clinical data, which is shown by the fact that the classifying result with only clinical data was better than the classifying result with only pulse wave parameters.
As a conclusion, risk stratification improves when the clinical data and the pulse wave parameters are combined. However, the analysis methods of signal processing should be optimized for the bioimpedance measurements. Further in order to verify the classification performance of the developed methods, the data should contain wider spectrum of people, from those who have diagnosed cardiovascular diseases to those who do not have such diseases
Control of slagging and fouling in circulating fluidized bed boiler
No full textKiertoleijukattiloissa savukaasujen pienet partikkelit voivat tarrautua kiinni lämmönsiirtopintoihin ja muodostaa kerrostumia ajan kuluessa. Nämä kerrostumat huonontavat lämmönsiirtymistä, samalla polttoainetta kuluu enemmän ja syntyy enemmän haitallisia päästöjä. Tässä työssä on etsitty kirjallisuudesta tietoa kiertoleijukattilan toiminnasta, kerrostumien syntyyn vaikuttavista tekijöistä ja kerrostumien puhdistustekniikoista.
Sulan tuhkan aiheuttamaa kuonaantumista ei varsinaisesti tapahdu kiertoleijukattiloissa, koska lämpötila on alhaisempi kuin tuhkan sulamislämpötila. Likaantuminen on suurempi ongelma varsinkin huonolaatuisia polttoaineita poltettaessa. Biomassa sisältää likaantumista ja kuonaantumista aiheuttavia komponentteja, joiden vuoksi täytyy kehittää puhdistustekniikoita. Jokaisella puhdistustekniikalla on omat etunsa ja haittansa, ja ne käyvät tietynlaisen deposition poistoon, joten niitä ei voi listata paremmuusjärjestykseen.
Avainsanat: likaantuminen, kuonaantuminen, leijupoltto, nuohous, depositio
Number concentration of non-volatile aerosol particles in a busy street canyon
No full textEuroopan unionin lainsäädännössä ajoneuvojen hiukkaslukumääräpäästön rajoitukset ottavat huomioon vain yli 23 nm:n kokoiset haihtumattomat hiukkaset. Vaikka alle 23 nm:n päästöhiukkasten tiedetään monissa tapauksissa olevan haihtuvia, on tässä kokoluokassa havaittu myös haihtumattomia hiukkasia.
Tässä diplomityössä tutkittiin haihtumattomien aerosolihiukkasten lukumääräpitoisuutta vilkasliikenteisessä katukuilussa Mäkelänkadulla, Helsingissä. Kondensaatiohiukkaslaskuripatterilla (CPC-patteri) mitattiin samanaikaisesti 1,4 nm:ä, 3 nm:ä, 10 nm:ä ja 23 nm:ä suurempien hiukkasten lukumääräpitoisuutta sekunnin aikaresoluutiolla kuukauden ajan toukokuussa 2018. Haihtuvien yhdisteiden poisto toteutettiin näytelinjassa kuuman ja kylmän ejektorilaimentimen yhdistelmällä. Hiukkaset luokiteltiin haihtumattomiksi, jos ne olivat olemassa 300 °C:n lämpökäsittelyn jälkeen. Näytelinjan häviöt mitattiin ja karakterisoitiin työssä huolellisesti.
CPC-patteri osoittautui toimivaksi työkaluksi tienvarsimittauksiin, joissa hiukkasten koko ja lukumääräpitoisuus saattavat vaihdella suuresti lyhyellä aikavälillä. Mäkelänkadun mittausten alkupuolella lämpökäsittely tuotti virheellistä pitoisuutta 1,4–3 nm:n kokoluokassa. Suuremmissa kokoluokissa vastaavaa ilmiötä ei havaittu.
Alle 23 nm:n haihtumattomien hiukkasten lukumääräpitoisuus kohosi Mäkelänkadulla aamuruuhkan aikaan. Tämä viittaa siihen, että ajoneuvopäästöt sisälsivät pieniä haihtumattomia hiukkasia. Kokoluokan 3–23 nm haihtumattomien hiukkasten päästökertoimeksi määritettiin likimäärin 4×10^14 #/(kg polttoainetta), joka oli noin kolme kertaa suurempi kuin yli 23 nm:n kokoisille haihtumattomille hiukkasille määritetty päästökerroin.
Tutkimusten merkittävin havainto oli se, että yli 23 nm:n haihtumattomien hiukkasten pitoisuuden osuus haihtumattomien hiukkasten kokonaislukumääräpitoisuudesta oli alle 10 %. On siis mahdollista, ettei suurinta osaa ajoneuvojen lukumääräpäästöstä säädellä lainsäädännössä. Aihepiiri vaatii lisätutkimuksia, sillä tämän tutkimuksen perusteella nykyiseen lainsäädäntöön voisi olla syytä tehdä muutoksia.The European Union legislation limiting the number of particles emitted by vehicles takes into account only non-volatile particles above 23 nm in size. Even though sub-23 nm emission particles are in many cases known to be volatile, also non-volatile particles have been observed in this size range.
In this work, the number concentration of non-volatile aerosol particles was studied in a busy street canyon at Mäkelänkatu, Helsinki. A Condensation Particle Counter Battery (CPC Battery) was used to measure simultaneously the number concentration of particles larger than 1.4 nm, 3 nm, 10 nm, and 23 nm with a time resolution of one second for one month in May 2018. Volatile compounds were removed in the sampling line using a combination of a hot and a cold ejector diluter. Particles were classified non-volatile, if they existed in the downstream of the thermal treatment of 300 °C. Losses in the sampling line were measured and characterized carefully in this study.
The CPC Battery was found to be an advantageous measurement tool for roadside measurements as the concentration and particle size may be highly variable. In the beginning of Mäkelänkatu measurements, the thermal treatment produced an artefact in the size range of 1.4–3 nm. However, no such phenomenon occurred in other size ranges.
The number concentration of non-volatile sub-23 particles increased during the morning rush hour in Mäkelänkatu. This suggests that the vehicle emissions contained small non-volatile particles. The emission factor of approximately 4×10^14 #/(kg fuel) was calculated for the number concentration of non-volatile 3–23 nm particles. This was about three times greater than the emission factor calculated for non-volatile particles above 23 nm in size.
The most significant observation of this study was that the number concentration of non-volatile particles above 23 nm in size accounted for less than 10 % of the total non-volatile particle number concentration. Thus, it is possible that the majority of emission particles are not regulated by legislation. The topic calls for further research as, according to this study, amendments may be needed to the current legislation
Challenges in fulfilling requirements in user-centric information system design
No full textTietojärjestelmät ovat nykypäivän liiketoiminnan tärkeimpiä apuvälineitä. Tietojärjestelmien avulla voidaan jakaa, tallentaa ja hyödyntää liiketoiminnassa käytettäviä tietoja. Järjestelmien suunnittelun haasteena on ymmärtää asiakkaita ja tarkemmin järjestelmän käyttäjiä. Tässä tutkimuksessa halutaan tarkastella näitä haasteita ja selvittää syitä niiden ilmenemiseen.
Tutkimuksen tietolähteinä toimivat sähköiset kirjat, artikkelit, diplomityöt, konferenssijulkaisut sekä fyysiset kirjat. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli: ”Mitä haasteita ilmenee vaatimusten yhteensovittamisessa tietojärjestelmien käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun?”. Päätutkimuskysymyksen lisäksi tutkimuksessa haluttiin selventää keskeisiä käsitteitä, kuten vaatimusmäärittely ja käyttäjäkokemus. Nämä käsitteet tukevat toisiaan tietojärjestelmien suunnittelussa, jonka takia niitä halutaan täsmentää lukijoille. Lisäksi tutkimuksessa tutkitaan vaatimusmäärittelyn vaiheita sekä tietojärjestelmän kehittämisen prosessia. Tutkimuksen tarkoitus on hahmottaa vaatimusmäärittelyn haasteita sekä vaatimuksien yhteensovittamisen haasteita tietojärjestelmien käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että vaatimuksien yhteensovittaminen tietojärjestelmien käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun ei ole yksinkertaista. Vaatimusmäärittely on tietojärjestelmien suunnittelun ensimmäisiä, mutta myös kriittisimpiä vaiheita. Vaatimusmäärittelyssä ilmenevät ongelmat haittaavat tulevia suunnitteluprosessin vaiheita. Haasteina ovat esimerkiksi asiakkaan tietämättömyys omista tarpeistaan tai suunnittelijoiden väärä käsitys asiakkaiden tarpeista, jotka eivät ole todenmukaisia. Tutkimuksen tuloksien avulla tietojärjestelmäsuunnittelijat voivat hahmottaa käytännön suunnitteluratkaisuissaan tutkimuksessa esiin tulevia haasteita ja kehittää suunnittelua enemmän käyttäjäkeskeisemmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi
The pavement compaction measurement during work
No full textAsfalttipäällysteiden laadun merkitys on jatkuvasti kasvanut viime vuosina, minkä myötä laadun todentaminen on yhä tärkeämpää. Ainakin yhtenä tärkeänä päällysteen laadun kriteerinä on pidetty päällysteen tiiviyttä. Nykyisissä tiiviydenmittaustavoissa on havaittu olevan epävarmuustekijöitä, joten uusia menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Eräs viime vuosina kehitetty menetelmä hyödyntää asfalttijyriä. Niin kutsutut itsemittaavat asfalttijyrät tuottavat reaaliaikaista tietoa päällysteen pintalämpötilasta, jyrän ylityskerroista sekä päällysteen tiivistymisestä paikkatietoon sidottuna. Uuden teknologian myötä tiivistystyö voidaan dokumentoida ja raportoida.
Tässä diplomityössä tutkittiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, aiempia tutkimuksia sekä kenttäkokeen tuloksia. Kenttäkoe järjestettiin kesällä 2018 Mäntsälässä. Kokeiluun osallistui viisi eri jyrätoimittajaa, jotka olivat Bomag, Ammann, Caterpillar, Volvo sekä Hamm.
Koekohteella tehtiin myös erilaisia lisätutkimuksia ja mittauksia, joita verrattiin jyrien tuottamaan mittausdataan. Kohteelle tehdyt mittaukset olivat: päällystetutkamittaus, tasalaatuisuusmittaus, jatkuva taipumamittaus, lämpökameramittaus sekä päällysteestä otetut poranäytteet, joiden tiiviys tutkittiin laboratoriossa.
Kaikista jyristä ei saatu vertailukelpoista mittaustietoa. Tietoa analysoitiin siihen tarkoitetuilla tietokoneohjelmilla sekä Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Korrelaatiota jyrien mittausarvojen (ICMV) ja kohteella toteutettujen muiden mittausten tulosten välillä ei havaittu ja epäselväksi jäi, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat jyrien mittausarvoon. Arvon määritys- ja laskentatavat vaihtelevat myös valmistajakohtaisesti, joten arvot eivät ole vertailtavissa valmistajien kesken. Itsemittaavien asfalttijyrien muut ominaisuudet havaittiin kuitenkin hyvinkin käyttökelpoisiksi ja uuden jyräteknologian todettiin olevan mainio laadunhallinnan työkalu, joka helpottaa myös jyräkuljettajan työskentelyä
Leading Lean-change in the aircraft MRO environment
Get PDFTässä diplomityössä rakennettiin muutossuunnitelma, jolla Lean-filosofia otetaan käyttöön sotilaslentokoneiden kunnossapidossa. Muutoksen tavoitteena oli parantaa organisaation suorituskykyä. Työ vastaa tutkimuskysymykseen ”kuinka Lean-filosofiaa voidaan soveltaa ja ottaa käyttöön lentokonehuoltoympäristössä?”. Tutkimuskohteena oli Ilmavoimien erään lentotekniikkalaivueen lentue. Työssä painottui muutosjohtaminen. Muutoksen tavoitteissa painottuivat yksittäisten Lean-menetelmien sijaan Lean-filosofian ja -ajattelutavan ottaminen käyttöön tutkimuskohteessa. Tutkimuskohteessa oli jo käytössä useita Lean-menetelmiä ja -työkaluja, vaikka niiden yhteydessä ei Leanista puhuttukaan. Muodostettu muutossuunnitelma on kaksiosainen; muutosvalmiuden rakentaminen ja muutoksen toteuttaminen. Muutosvalmiuden rakentamisen vaiheita pilotoitiin tutkimuskohteessa.
Muutossuunnitelma laadittiin kirjallisuustutkimuksen avulla, jonka aineistona käytettiin aiheen kirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita ja opinnäytetöitä. Tutkimuskohteen muutosvalmiuden mittaamiseen käytettiin kyselyä. Muutosvalmiuden rakentamisessa tarvittavien muutosagenttien tunnistamiseen käytettiin kyselyä ja haastatteluja.
Lean-filosofiaa ja -menetelmiä voi soveltaa lentokoneiden kunnossapitoympäristössä, mutta tutkimuksen aineistosta löytyi vain vähän apua siihen, kuinka Lean-muutos toteutetaan tutkimuskohteen kaltaisessa organisaatiokulttuurissa. Kirjallisuustutkimuksen keskeisin löydös oli, että Lean-muutokseen ei ole olemassa yhtä, työkalutasolle menevää kaavaa, vaan muutos pitää suunnitella tapauskohtaisesti. Leanin soveltamisessa kunnossapidossa havaittiin, että virtaustehokkuuden maksimoinnin sijaan tulee keskittyä hukan poistamiseen. Valmistukseen tarkoitetut Lean-periaatteet pitää sovittaa, mutta muunlaisessa kunnossapidossa käytetyt menetelmät vaikuttivat soveltuvan sellaisenaan lentokonehuoltoympäristöön. Lean-tutkimuksessa on myös aukko siinä, kuinka eri tulokset soveltuvat eri maiden välillä, joten tässä tutkimuksessa tehtiin oletuksia siinä, kuinka käytettyjen lähteiden havainnot soveltuivat tutkimuksen kohteeseen. Tutkimuksessa käsiteltyä muutosta rajoitti myös se, että se rajoittui yhteen yksikköön, ei koko organisaatioon.
Rakennettua muutossuunnitelmaa voidaan käyttää tutkimuskohteen kaltaisissa organisaatioissa. Muutossuunnitelmaa rakentaessa havaittiin, että muutossuunnitelmalle asetettu vaatimus siitä, että muutoksen voisi toteuttaa sellainen henkilö, joka ei ole perehtynyt Lean-filosofiaan, ei ollut sellaisenaan toteuttamiskelpoinen. Työn raportti kirjoitettiin sellaiseen asuun, että se sisältää muutoksen johtajan valmentamiseen tarvittavat keskeiset asiat.In this thesis a change plan for implementing Lean-philosophy in aircraft maintenance, repair and overhaul (MRO) environment was constructed. The goal of the change was to improve the performance of the system. The thesis aims at answering the research question ”How can Lean-philosophy be applied and implemented in the aircraft MRO environment?”. The research subject was one flight of an aircraft maintenance squadron in the Finnish Air Force. Change management was in the center of this thesis. Instead of applying Lean-tools, the focus in the constructed change plan was implementing the Lean-philosophy and -thinking. The researched organization had already used Lean-methods and -tools, although the concept “Lean” was not used in the organization. The constructed change plan had two main parts; Developing Readiness for Change and Implementing Change. The steps of the first part were piloted in the researched organization.
The change plan was constructed based on the results of a literature research. The literature research’s material consisted of published books, scientific articles and theses of the research topic. A questionnaire was used in measuring the change readiness of the re-searched organization. Interviews and a questionnaire were used in identifying the change agents needed in developing the change readiness.
The conclusion was drawn that Lean-philosophy can be applied in the context of aircraft MRO, but the research material provided only little help on how to execute the Lean change in the organizational culture in question. The central finding of the literature re-search was that when implementing Lean, there is not a single formula, but the change must be planned individually for each application. Instead of maximizing flow, in MRO the goal of Lean must be in minimizing waste. The Lean-principles used in manufacturing must be adjusted for the purpose, but the methods used in other types of maintenance seem to be applicable as such. In Lean research there is also a gap in how the different findings are applicable in different countries. In this research, assumptions were made on how the findings of the literature study were applicable to the researched organization. The main limitations of the researched change were caused by the narrow scope of the studied organizational unit, the focus was on a single unit instead of an en-tire enterprise.
The constructed change plan is proposed to be applicable in organizations comparable to the one studied. In the construction of the change plan, it was found that one of the goals set for the change plan was too ambitious as such. This goal was that a person NOT familiar with the Lean-philosophy could execute the change plan. The research re-port was written so that a change manager can use it, when training oneself to lead the Lean-change
Fourier transform photoacoustic spectroscopy with broadband light sources
Get PDFToisin kuin perinteisessä absorptiospektroskopiassa, fotoakustisessa spektroskopiassa mitataan suoraan aineeseen absorboituneen valon määrää jaksollisen termisen purkautumisen ja akustisen aallon muodostumisen kautta. Tämän johdosta tekniikka on erittäin herkkä ja mahdollistaa pienen näytetilavuuden. Nämä ominaisuudet voidaan yhdistää laajakaistaiseen kaasuanalyysiin hyödyntämällä Fourier-muunnosspektroskopiaa. Toistaiseksi menetelmän valonlähteenä on käytetty infrapunasäteilijöitä, joiden spektrinen tehotiheys on usein heikko. Kun paineilmaisimena käytetään läppämikrofonia, fotoakustinen signaali riippuu lineaarisesti valonlähteen tehosta laajalla alueella. Tällöin valonlähteen tehon kasvattaminen mahdollistaa yksinkertaisen tavan laitteiston herkkyyden parantamiseksi.
Tässä työssä demonstroitiin fotoakustista Fourier-muunnosspektroskopiaa käyttämällä valonlähteinä superjatkumoa ja taajuuskampaa erillisissä mittalaitteistoissa. Superjatkumo ja taajuuskampa ovat valonlähteitä, joissa yhdistyvät laajakaistaisuus, kirkkaus ja korkea paikkakoherenssi. Superjatkumolla mitattiin vesihöyryn ja metaanin rotaatio-vibraatiovyöt aallonpituuksilla 1,9 µm ja 3,3 µm käyttäen eri superjatkumoa kullekin aineelle. Vertailun vuoksi kyseiset spektrit mitattiin samalla laitteella myös infrapunasäteilijää käyttäen. Taajuuskammalla mitattiin vastaava metaanin absorptiospektri 3,3 µm:n aallonpituudella.
Superjatkumoilla saavutettiin 19- ja 74-kertaiset signaalin intensiteetit metaanille ja vesihöyrylle verrattuna infrapunasäteilijään. Vesihöyryn ja metaanin havaintorajoiksi (3σ, 50 s) saatiin 157 ppm ja 1,4 ppm, jotka olivat järjestyksessä 14 ja 1,8 kertaa pienempiä verrattuna infrapunasäteilijällä saavutettuihin arvoihin. Taajuuskammalla puolestaan saavutettiin metaanin havaintoraja 2,4 ppm (3σ, 200 s) erittäin hyvällä resoluutiolla 0,033 cm−1 suuremman interferometrin ansiosta. Laitteisto mahdollistaa siten korkean selektiivisyyden, vaikka superjatkumolaitteistossa käytetty resoluutio 1 cm−1 onkin useissa sovelluskohteissa riittävä yhdistettynä kompaktiin laitteistoon.
Molemmilla laitteistoilla saavutettiin herkkä ja selektiivinen monikomponenttikaasuanalyysi pienen tilavuuden näytteistä. Superjatkumolaitteiston herkkyyttä heikensi pääasiassa superjatkumon epästabiilius ja taajuuskampalaitteistossa mittauksen hyvä resoluutio. Työssä esitetyllä tekniikalla on potentiaalia parantua valonlähteiden kehittyessä ja lähteiden ominaisuuksia paremmin hyödyntämällä. Esimerkiksi superjatkumon ja taajuuskamman korkea paikkakoherenssi mahdollistaa moniläpäisykammion tehokkaan käytön tulevaisuudessa sekä resoluution kasvattamisen pienikokoisella interferometrillä. Laajakaistaiselle ja herkälle mittalaitteistolle on sovelluskohteita muun muassa teollisuuden päästökontrolloinnissa, rajavalvonnassa sekä ilmakehä- ja huoneilma-analyysissä
Kotlin’s rise to fame and the reasons behind it
Get PDFTässä työssä perehdyttiin ohjelmointikieli Kotliniin ja vertailtiin sitä Javaan. Työn tarkoituksena oli selvittää Kotlinin suosion kasvua ja kasvun syitä. Lisäksi tarkasteltiin myös missä Kotlinia käytetään ja missä ei.
Ensin perehdyttiin hieman aihepiiriin, sekä Javan että Kotlinin perusteisiin. Perusteiden jälkeen käytiin läpi Kotlinin uusia ominaisuuksia, ja vertailtiin niitä Javaan. Sen jälkeen tutkittiin Kotlinin suosion kasvua tarkastellen käyttäjämääriä, käyttäjätyytyväisyyttä, kielen herättämää kiinnostusta, internetissä saatavilla olevan materiaalin määrää ja kysyntää työmarkkinoilla. Lopuksi pohdittiin suosion syitä.
Kotlin tarjoaa paljon uusia moderneja ominaisuuksia Javaan verrattuna, joita ohjelmoijat arvostavat, kuten tyhjäarvotarkastukset. Sen suosio on kasvanut voimakkaasti etenkin sen jälkeen, kun se sai statuksen virallisena Android-kielenä, ja Android onkin sen yleisin käyttötarkoitus. Puutteet työkalujen yhteensopivuudessa ovat yleisimpiä teknisiä syitä, jotka estivät Kotlinin käytön. Javan yleisyyden myötä Kotlinin potentiaalinen käyttäjäkunta on valtava, mutta ainakin työmarkkinoilla kielen kysyntä on edelleen verrattain vähäistä