4987 research outputs found
Sort by
Remanufacturing considerations in product design
No full textUudelleenvalmistus on kiertotalouden myötä huomiota saanut teollinen prosessi, jolla voidaan pidentää tuotteen elinkaarta. Siinä käytöstä poistuva tuote palautetaan uutta vastaavaksi ja viedään sitten takaisin markkinoille. Onnistunut uudelleenvalmistus on taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, jossa myös valmistuksen ympäristövaikutukset pienenevät merkittävästi verrattuna tavalliseen valmistukseen. Todellisuudessa uudelleenvalmistuksen toteuttaminen voi olla kuitenkin hankalaa, sillä monia tuotteita ei ole suunniteltu uudelleenvalmistettaviksi. Tämän takia uudelleenvalmistus tulisi huomioida jo tuotesuunnitteluvaiheessa.
Tässä kandidaatintyössä käsiteltiin uudelleenvalmistusta tuotesuunnittelun näkökulmasta. Työ toteutettiin kirjallisuusselvityksenä ja tavoitteena oli selvittää asioita, joita uudelleenvalmistettavan tuotteen suunnittelussa tulee huomioida.
Työssä havaittiin, että uudelleenvalmistusprosessin tehokkuutta voidaan parantaa suunnittelemalla kestävä tuote, joka perustuu modulaarisiin komponentteihin ja jonka ominaisuudet takaavat uudelleenvalmistuksen vaiheiden helpon toteuttamisen. Tällaisen tuotteen suunnittelussa voidaan käyttää ennalta määrättyjä suunnittelusuosituksia, joilla tuotteen uudelleenvalmistettavuutta parannetaan. Tämän lisäksi tuotesuunnittelussa on huomioitava tuotteen elinkaari kokonaisuutena ja arvioitava uudelleenvalmistusnäkökulmasta tehtävien muutosten vaikutuksia muihin elinkaaren vaiheisiin
Requirements definition and selection of industrial internet platform for digitalizing flexible manufacturing system
Get PDFDigitalisaatio muuttaa maailmaa, teollisuutta ja yrityksiä eikä sen vaikutuksilta voi välttyä. Yrityksien on toimittava selviytyäkseen murroksesta hyödyntäen asioiden ja teollisen internetin tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet. Yksi konkreettinen tapa on kerätä ja hyödyntää erilaista tietoa yrityksen tuotteista sekä toimintaympäristöstä ja jalostaa siitä hyödyllistä informaatiota, jonka avulla voidaan ohjata toimintaa tai kehittää esimerkiksi uudenlaisia palveluita eri sidosryhmille.
Joustavat valmistusjärjestelmät ovat automatisoineet valmistavaa teollisuutta jo vuosikymmenien ajan, mutta perinteisesti ne ovat olleet eristettyinä tehtaiden sisälle ilman kunnollisia verkkoyhteyksiä. Teollisen internetin ideologian mukaisesti FMS-järjestelmätkin (Flexible Manufacturing System) tulevat verkottumaan ja yhdistymään. Näin FMS-järjestelmien tuottama, huomattava tietomäärä saadaan hyödynnettäväksi järjestelmän ulkopuolella.
Tässä työssä tutkitaan, miten joustavan valmistusjärjestelmän digitalisointia varten valitaan teollisuusyrityksen tarpeisiin sopivin IoT-alusta (Internet of Things) laajasta kaupallisesta tarjonnasta ja mitä asioita kannattaa ottaa huomioon prosessin eri vaiheissa. Työssä kehitetään V-mallia soveltava valintaprosessi vaatimusmäärittelyn tekemiseen yrityksen tavoitteista, vertailun suunnitteluun ja toteutukseen, parhaan vaihtoehdon analysointiin ja valintaan. Kehitetyssä valintaprosessissa myös varmistutaan valinnan sopivuudesta validoimalla V-mallin mukaisesti valittua IoT-alustaa yrityksen vaatimuksia ja tarpeita vasten.
Valintaprosessissa sovelletaan ohjelmistotuotannossa yleisesti käytettyjä menetelmiä esimerkiksi vaatimusmäärittelyn tekemiseen käyttäjätarinoiden muodossa sekä validointivaiheessa vaatimuksien ja tarpeiden täyttymisen varmistamiseksi testitapauksien muodossa. Alustojen kartoittamiseen ja vertailukriteerien mukaisen tiedon keräämiseen tiedonhaun, koekäyttöjen, ja referenssikeskusteluiden avulla käytetään vertailutaulukkoa, johon täyttämisen jälkeen sovelletaan Pughin matriisia keskinäisen vertailun mahdollistamiseksi. Työssä kehitettyä prosessia käytetään IoT-alustan valintaan kohdeyrityksen käyttöön, ottaen huomioon muun muassa FMS-järjestelmien käyttämän teollisuuden hitaan muutosnopeuden ja tehtaiden puutteelliset tietoliikenneyhteydet.
Siitä huolimatta, että työ keskittyy joustavien valmistusjärjestelmien erityistarpeisiin, on kehitetty prosessi sovellettavissa myös muunlaisiin korkean teknologian tuotteisiin, kunhan erityisvaatimukset selvitetään kyseisen laitteiston näkökulmasta. Prosessia soveltaessa pitää ottaa huomioon, että IoT-alustavaihtoehdot on kartoitettava jokaisella kerralla uudelleen, sillä IoT-alustojen nopeasti muuttuva ja kehittyvä tarjonta aiheuttaa tiedon vanhenemisen hyvin nopeasti
Vasikkasaari - The Common island of Helsinki
Get PDFVasikkasaari on saari Helsingin Kruunuvuorenrannan edustalla, 3,5 kilometrin päässä Kauppatorilta. Vasikkasaari toimi 1940-70-luvuilla erityisesti Kallion työläisväestön eloisana ja yhteisöllisenä kesänviettopaikkana. Nykyisin saarella on jäljellä pienentynyt, mutta aktiivinen mökkiläisyhteisö. Vasikkasaari asemakaavoitettiin 2000-luvun alussa, mutta pääsaarelle ei ole kaavoituksen jälkeen rakennettu.
Helsinki on aktivoitunut merellisten alueidensa kehittämisessä; 2010-luvulla useita saaria on avattu yleisölle. Vasikkasaari elää hiljaiseloa, mutta tulevaisuudessa saaren kehittäminen on todennäköistä. Diplomityössä tarkastellaan Vasikkasaaren kehittämisen mahdollisuuksia globaalien ajankohtaisten kysymysten, urbanisaation, kestävyyden ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Diplomityö jakautuu neljään osaan. Ensimmäinen osio 1. Mitä nyt? - Suomi-Helsinki-Meri käsittelee urbanisaation ilmiötä sekä Helsingin saariston ja rantojen luonnetta ja paikallista merkitystä. Osiossa 2. Miten nyt? - Kaupunkilaisten saaristo pohditaan yhteisöllisyyden merkitystä Helsingin saaristossa sekä avataan urban commons –toimintaa, sen toimivuutta ja mahdollisuuksia saariympäristössä. Kolmannessa osiossa 3. Minne nyt? – analyysi saadaan käsitys Vasikkasaaresta Helsingin yhteisöllisenä kehityskohteena saaren identiteetin, ympäristön ja nykyisten suunnitelmien tarkastelun avulla. Viimeisessä osassa 4. Tässä nyt. Sovellukset tarjotaan strategisia ideoita Vasikkasaaren sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävään kehittämiseen. Osiossa hahmotellaan visio Vasikkasaaren tulevaisuudesta nykyisen asemakaavan muuttamisen ja erilaisten saarelle sopivien toimenpiteiden ja niiden vaiheistamisen avulla.
Diplomityö on tehty itsenäisenä projektina. Innoitus työhön on kuitenkin lähtenyt tekijän aiemmasta työstä Helsingin kaupungin Merellisessä yleissuunnitelmassa. Diplomityön aiheeseen ja näkemyksiin ovat vaikuttaneet myös Vasikkasaaren ajankohtainen asema saariston kehittämisessä
A User Study on User Experience of Spatial Audio in 360 Degree Music Videos
No full textWith the continuous growth and improvements of visual displays and the high qualities easily accessible by consumers, a need for supporting audio formats grows as well. One of the growing trends over the past few years has been vir-tual reality and 360° video. Spatial audio provides enhanced perceptions of presence and immersion and thus is crucial to continuous success and ex-pansive VR and 360° applications.
This study focuses on the perceptions of spatial audio in a 360° music video setting, and compares it to the perceptions of stereo audio; both using flat dis-play and head-mounted display. The approach in this thesis is to evaluate four different test conditions with each participant, and compare the results of each participant, as well as between the participants. The four scenarios consist of a music video watched twice on a flat display, once with spatial audio and once with stereo audio at no particular order. Then twice using a head mounted dis-play, once with spatial audio and another with stereo audio in no particular or-der. The test used evaluation forms with a 7-point Likert scale, in addition to semi-structured interviews.
The interviews aim to gauge music listening habits and the impact they may have on spatial and stereo audio perceptions. The interviews also allow the participants to explicitly state their preference and why, thus providing a better look into the connections between all the different answers.
The results show that spatial audio paired with a head mounted display scored the highest in all our metrics. However, the results from the interviews held af-ter the tests concluded showed less interest in becoming active users of spatial audio. Participants prefer the familiar experience for their day-to-day listening.
The participants predominantly listen to music as a secondary task which works better with stereo audio and is unpleasant with spatial audio. Spatial au-dio needs to provide a higher value and serve in areas where stereo audio is found lacking. Future studies may focus on that as a topic of research to find the right audience and the right applications for spatial audio
Raitiojunan mahdollisuudet Suomessa
No full textRaitiojunalla tarkoitetaan sekä valtiollisella rataverkolla että kaupunkiraitiotiellä liikkumaan kykenevää kevytkalustoa. Ensimmäinen moderni raitiojuna otettiin käyttöön Saksan Karlsruhessa 1990-luvun alussa. Myöhemmin raitiojunia on hyödynnetty seudullisessa liikenteessä useissa muissakin Saksan ja Ranskan kaupungeissa. Pohjoismaiden ensimmäinen raitiojunajärjestelmä aloitti toimintansa elokuussa 2018 Aarhusissa Tanskassa.
Tutkimuksessa on selvitetty, onko Euroopasta neljännesvuosisadan aikana raitiojunista saadut kokemukset sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Työn keskeinen tutkimuskysymys kuuluu otsikkoon viitaten ”Onko raitiojunaliikenne mahdollista Suomessa”. Siihen vastataan työn puitteissa tarkastelemalla voimassa olevaa lainsäädäntöä niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla. EU:ssa ja Suomessa ei ole olemassa erillistä raitiojunia koskevaa lainsäädäntöä. Siten tutkimuksessa tarkastellaan, miten lainsäätäjä on huomioinut vaunukalustoon liittyviä sääntöjä ja määräyksiä Saksan liittotasavallassa.
Teknisessä osassa tarkastellaan lukuisaa joukkoa teknisiä yksityiskohtia. Osassa tarkastellaan sähköistysjärjestelmiä, laiturikorkeuksia, pyörien ja kiskojen profiileja sekä kulunvalvonnan vaatimuksia raitiojunien näkökannalta. Pyrkimyksenä on tunnistaa ne tekniset haasteet, joita saattaa esiintyä kahdelle eri verkostolle tarkoitetun vaunun ominaisuuksien yhdistämisessä.
Työn neljännessä ja viimeisessä osassa tarkastellaan raitiojunien soveltamista Turun kaupunkialueella ja laajemmin Varsinais-Suomen maakunnassa. Tarkastelu tehdään suppealla yleisluonteisella tasolla.
Työn johtopäätöksenä voidaan todeta raitiojunan olevan periaatteessa mahdollista Suomessa. Joillakin olemassa olevilla valtion omistamilla rataosuuksilla liikenne voitaisiin periaatteessa aloittaa heti matkustajalaitureiden rakentamisen jälkeen. Lainsäädännöllisiä esteitä liikenteen harjoittamiseksi ei EU:n tai Suomen lainsäädännön suunnalta ole, mutta on silti suotavaa, että raitiojunaliikenne huomioitaisiin esimerkiksi raideliikennelain lisäyksenä
Utilization of the building information model in the operative procurement process of housing construction
No full textTämä diplomityö käsittelee tietomallien hyödyntämistä asuntorakentamisen operatiivisen eli projektikohtaisen hankinnan prosessissa. Diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten tietomallia voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tutkimuksen kohdeyrityksen hankintatoimessa. Hankintojen osuus rakennushankkeiden kokonaiskustannuksista on jatkuvassa kasvussa. Tällä hetkellä hankinnat muodostavat noin 60-80% osuuden rakennushankkeiden kokonaiskustannuksista. Näin ollen hankintojen onnistumisella on merkittävä rooli hankkeen taloudellisessa onnistumisessa. Hankintojen merkittävän taloudellisen vaikutuksen vuoksi rakennusliikkeet panostavat hankintojen kehittämiseen. Tietomallintaminen on yksi rakennusalan potentiaalisimmista kehityskohdista. Tietomallin sisältämää tietoa voidaan hyödyntää rakentamisen lisäksi myös hankinnoissa. Tutkimuksen kohdeyrityksessä tehtyjen selvitysten perusteella tietomallia ei vielä hyödynnetä tehokkaasti kohdeyrityksen hankintatoimessa. Perustajaurakoitavissa kohteissa rakennusliikkeellä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa hankkeen tietomallintamiseen, joten tutkimuksessa käsiteltiin tietomallintamista asuntorakentamisen ja perustajaurakoinnin näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa tutkittiin tietomallien hyödyntämisen nykytilannetta kohdeyrityksen hankintatoimessa kyselytutkimuksen avulla sekä kartoitettiin tietomallintamisen kehityskohtia haastattelututkimuksen avulla. Kyselytutkimus toteutettiin valtakunnallisesti koko kohdeyrityksen hankintahenkilöstölle sähköisenä verkkokyselynä. Haastattelututkimuksessa haastateltiin kaikkien operatiivisen hankintaprosessin osapuolten edustajia: suunnittelijat, suunnittelunohjaus, laskenta, hankinta, tuotanto ja alihankkijat. Haastattelututkimus toteutettiin case-projektin kontekstissa. Tutkimuksen jälkimmäisessä osassa tutkittiin kirjallisuustutkimuksen avulla talonrakentamisen hankintatoimea, tietomalleja rakennusalan kontekstissa sekä tietomallien hyödyntämistä rakennushankkeessa. Kirjallisuustutkimuksen avulla selvitettiin hankintojen erilaisia luokitteluja ja hankintojen merkitystä yrityksen liiketoiminnalle sekä kuvattiin hankinnan prosessi. Tietomallintamisen osalta kirjallisuustutkimuksen avulla selvitettiin tietomallipohjaisen suunnittelun ja perinteisen suunnittelun eroavaisuuksia sekä tietomallintamisen periaatteita, käytiin läpi Yleiset tietomallivaatimukset ja tietomallipohjaisen asuntorakennushankkeen kulku sekä tutkittiin tietomallien laadunvarmistuskeinoja, tietomallipohjaista määrälaskentaa ja tietomallien käyttöä perustajaurakoinnissa.
Tutkimuksessa selvitettiin tietomallintamisen kehityskohdat, joihin panostamalla kohdeyrityksen hankintatoimessa pystytään hyödyntämään tietomalleja tulevaisuudessa tehokkaammin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kehityskohtien jatkokehitystarpeet, jatkokehitystarpeiden vaikutukset hankintaprosessin osapuoliin sekä hankinnan määrätietovaatimukset kymmenen taloudellisesti merkittävimmän hankintanimikkeen osalta. Tutkimuksessa esille nousseet tietomallintamisen kehityskohdat ovat: henkilöstön tietomalliosaaminen, tietomallipohjainen määrätieto, suunnitteluprosessi ja päätöksenteko, tietomalliohjeistus, sopimustekniset asiat, suunnitteluohjelmistot ja tietomallinnus, suunnitteluaikataulu, osapuolten motivaatio sekä palautteen antaminen. Tietomallien hyödyntämisessä hankintojen kannalta tärkeintä on tietomallipohjaisen määrätiedon luotettavuus ja oikea-aikaisuus. Jotta tietomallintamisen täysi potentiaali pystytään hankintaprosessissa hyödyntämään, tulee kaikilla hankintaprosessin osapuolilla olla valmiudet toimia tietomallipohjaisesti. Tietomallien tehokkaampi hyödyntäminen tulee olemaan pitkällisen kehitystyön tulos, mikä vaatii motivaatiota kaikilta prosessin osapuolilta
Modelling of lashing point loads during transport
No full textTämän kandidaatintyön ensisijaisena tavoitteena oli selvittää metsäkoneeseen lavettikuljetuksen aikana kohdistuvien sidontavoimien suuruus ja niiden jakautuminen koneen eri sidontapisteisiin. Työn toissijaisena tavoitteena oli määrittää kuinka metsäkoneen runko ja sidontapisteet käyttäytyvät ISO 15818 -standardin määrittämien kuormitusten alla.
Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan käyttämällä elementtimenetelmään perustuvaa ANSYS -lujuuslaskentaohjelmaa kuormitusskenaarioiden mallintamiseen. Työssä käydään yksityiskohtaisesti läpi laskentamallin valmistelu, käytetyt laskentaparametrit sekä laskentaskenaariot tuloksineen.
Työn avulla saatujen tulosten perusteella pyritään helpottamaan metsäkoneiden sidontapisteiden ja sidontatapojen suunnittelua, sekä kehittämään metsäkoneiden käytön turvallisuutta ja kokonaistuottavuutta
Developing the learning process in megadevelopments
No full textTutkimuksen tavoite on kehittää oppimisprosessia megarakennushankkeissa. Lisäksi tutkija pyrkii sitomaan kehitetyn oppimisprosessin kiinteäksi vakio-osaksi megarakennushankkeiden läpivientiprosessiin. Tutkija jakaa oppimisprosessin tiedonkeruu- ja jalkauttamisprosessiin. Tutkimus toteutettiin kirjallisuustutkimuksen, osallistuvan havainnoinnin ja haastattelututkimuksen avulla. Kirjallisuustutkimuksessa käydään läpi teoreettinen pohja oppivasta organisaatiosta käsitteenä. Esitellään organisaation oppimista. Nimetään oppimisen avaintekijöitä ja esteitä organisaatiossa. Kerrotaan uusien oppien jalkauttamisesta organisaatiossa muutosjohtamisen avulla. Avataan projekteista oppimista toimintaa edeltävällä ja toiminnan jälkeisellä arvioinnilla. Avataan fragmentoituneen kiinteistö- ja rakennusalan ominaisuuksia organisaation oppimisessa, joka perustuu yksilön hiljaiseen tietoon. Kerrotaan megaprojektien pitkän keston, monimutkaisuuden ja merkittävyyden aiheuttamista oppimisen ominaisuuksista. Osallistuvalla havainnoinnilla kerrotaan tutkimuskohteesta eli YIT:n megaprojektista, Triplasta, ja sen nykyisestä oppimisprosessista. Tutkimuskohde on kohdeyritykselle merkittävässä taloudellisessa asemassa ja on yksi Suomen ensimmäisiä tämän luokan megarakennushankkeita. Lisäksi kerrotaan kohdeyrityksen nykyisestä omaperusteisen tuotannon läpivientiprosessista. Haastattelututkimuksella raportoidaan kahdeksan tutkimuskohteessa työskentelevän ammattilaisen henkilökohtaisen haastattelun suunnittelu ja toteutus sekä tulokset. Haastateltavina olivat kuusi kohdeyrityksen työntekijää eri hierarkiatasoilta ja vastuualueista sekä kaksi sidosryhmien edustajaa. Haastattelussa selvitetään tiedonkeräämisen ja jalkauttamisen menestystekijöitä megarakennushankkeessa, tapoja oppimisprosessin sitomiseen osaksi megarakennushankkeiden läpivientiprosessia, megarakennushankkeiden oppimisprosessin tärkeyttä rakennusyritykselle sekä tutkimuskohteen oppimisprosessia. Tutkimustuloksena tutkija tuottaa kohdeyritykselle prosessiaihiot tiedonkeruulle ja jalkauttamiselle. Tutkimus kohdistuu omaperusteisiin megaluokan uudisrakennushankkeisiin. Tutkija sitoo tiedonkeruu- ja jalkauttamisprosessin yhteistuloksen, eli oppimisprosessin, kohdeyrityksen omaperusteisten uudismegahankkeiden läpivientiprosessiin sekä kertoo oppimisprosessin avaintekijöitä megarakennushankkeessa. Tutkimustulokset auttavat kohdeyritystä kehittämään omaa oppimisprosessiaan megarakennushankkeissa, mutta niiden yleistämistä tulee arvioida, sillä tutkimus tehtiin havainnoiden vain tutkimuskohdetta ja haastatellen vain tutkimuskohteen parissa työskenteleviä yksilöitä. Kannattavaa olisi suorittaa toimintakoe eli pilottihanke, jossa käytettäisiin kehitettyjä prosesseja. Toimintakoe toisi käytännön lisäarvoa prosessien yleistämisestä. Tulee pitää mielessä, että jalkautettavat prosessit tulee aina räätälöidä osaltaan sopivaksi kyseessä olevalle projektille
Geotechnical and structural design of column footing
No full textPilarianturan geo- ja rakennetekninen mitoitus on olennainen osa rakennesuunnitelmien kokonaisuutta. Mitoittajalla tulee olla vahva tietämys sekä geotekniikasta että rakennemitoituksesta. Tämän työn tarkoituksena oli kehittää laskentapohja, jonka perusteella mitoitus voidaan suorittaa luotettavasti ja nopeasti. Työn ohjaajina toimivat professori Tim Länsivaara ja tekniikan tohtori Olli Kerokoski Tampereen yliopistosta.
Työssä esitettiin geoteknisen kantavuuden määrittäminen maanvaraiselle pilarianturalle sekä anturan murto- ja käyttörajatilamitoitus. Anturan geoteknisen kantavuuden ja kaatumisvarmuuden määrittäminen suoritettiin standardin SFS-EN 1997+NA mukaisesti. Painumien arviointi ja laskeminen rajattiin työn ulkopuolelle. Työssä havaittiin, että kaatumisvarmuuden mitoitusohjeet ovat muuttuneet usein lyhyen ajan sisällä. Liikenneviraston voimassa olevassa Eurokoodin soveltamisohje Geotekninen suunnittelu – NCCI 7 -ohjeessa EQU-rajatila käsitellään eurokoodin mukaisesti. Tällöin anturan alapuolisen maan lujuudella ei ole merkitystä rajatilan toteutumisen kannalta ja anturan kaatumiskiertopiste sijaitsee anturan reunassa. Työssä päädyttiin kuitenkin rajoittamaan EQU-rajatilan kuormilla muodostuvaa epäkeskisyyttä, jotta saataisiin lisävarmuutta kaatumisen suhteen.
Lisäksi työssä käsiteltiin joitakin oleellisia geoteknisessä mitoituksessa huomioitavia asioita kallionvaraisista ja maanvaraisista perustuksista. Kantavuuteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa perustuksien välinen korkeusero ja etäisyys, pohjaveden pinnan korkeus, anturan kaltevuus ja anturaa ympäröivän maan kaltevuus. Kulmakiertymien ja louhintatärinöiden hallinnan kannalta on helpompaa, jos rakennus on perustettu murskearinan varaan.
Anturan rakennetekninen mitoitus suoritettiin pääasiassa standardin SFS-EN 1992-1-1+NA mukaisesti. Työssä käsiteltiin lävistysmitoitusta standardin SFS-EN 1992-1-1+NA, Betonirakenteiden suunnittelun oppikirjan by211 osa 2 sekä RIL 202-2011 Betonirakenteiden suunnitteluohjeen by61 mukaisesti. Tutkimuksessa tehtyjen vertailulaskemien ja FEM-laskelmien perusteella todettiin, että lävistysmitoitus on turvallisempaa suorittaa kumotun Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B4 mukaisesti. Tutkimuksen aikana selvisi, että eurokoodien päivittyessä lävistysmitoitus tulee muuttumaan nykyiseen verrattuna. Uudistettua lävistysmitoitustapaa odotellessa voidaan edelleen käyttää varmalle puolelle johtavaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B4 mukaista mitoitustapaa
Piloting of Commercialization – Development of Business Model by piloting
No full textYritysten ongelmana, erityisesti Suomessa, on rakentaa toimivia liiketoimintamalleja, jotka ovat myyviä ja asiakaslähtöisiä. Ongelmana on pitkä historia tuotanto-orientoidusta toiminnasta ja tätä kautta kaupallistamisosaamisen puuttuminen. Kaupallistaminen on tärkeä osa yrityksen tuottavan ja asiakaslähtöisen liiketoimintamallin rakentamista. Menestyksekäs kaupallistaminen vaatii kuitenkin oikeat sidosryhmät ja ammattitaidon oikeanlaisen tasapainon löytämiseen kohderyhmien ja vakioinnin välillä. Pilotoinnilla pystytään vähentämään innovointiin ja kaupallistamiseen liittyviä riskejä ja samalla kehittämään entistä kannattavampaa ja asiakaslähtöisempää palvelua tai tuotetta, ja etsimään oikea tasapaino.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa pilotointiprosessi, jolla saadaan ketterästi vuorovaikuttaen asiakaslähtöisiä kehitysideoita liiketoiminnan kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisia haastatteluja ja havainnointia hyödyntäen yhdessä empiirisen tapaustutkimuksen menetelmien kanssa. Tutkimusmenetelmien lisäksi viitekehykseen haettiin tietoa olemassa olevista lähteistä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kaupallistamista, palvelumuotoilua ja tuotteistusta. Viitekehys muodostettiin yhdistämällä nämä ja myyntiprosessi yhdeksi kokonaisuudeksi.
Viitekehyksessä valmiiksi tuotteistetulle konseptille rakennettiin myyntiprosessi, jossa valmiilla materiaaleilla konsepti pilotoitiin. Myyntiprosessin jokaisessa vaiheessa saatiin arvokasta tietoa konseptin ja tuotteistuksen kehittämiseen. Kun muotoiluun ja tuotteistamiseen saatiin tarpeeksi tietoa myyntiprosessista, aloitettiin konseptin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin. Tämän jälkeen uudelle konseptille rakennettiin uusi tuotteistus perustuen vanhaan tuotteistukseen. Uudet materiaalit ja palvelukonsepti viedään uudelleen myyntiprosesseihin tutkimuksen jälkeen.
Tutkimuksessa huomattiin useita hyötyjä ja etuja toimintatavoissa pilotointiprosessin eri osa-alueilla. Tutkimuksessa laadullisen tutkimuksen tehokkuus näkyi kehitysideoiden saamisessa huolimatta siitä tuliko potentiaalisesta asiakkaasta asiakas prosessin aikana. Huomattiin myös, että palvelumuotoilun menetelmät ovat tehokkaita ketterässä ja asiakaslähtöisessä työskentelyssä. Palvelumuotoilun ja tuotteistuksen menetelmin luotu tuotteistettu palvelukonsepti vastaa myös erittäin hyvin asiakastarpeisiin ja on samalla kustannustehokas tuottaa yritykselle.The problem for companies, especially in Finland, is to build functional business models that are selling and customer oriented. The root of problem is the long history of production-oriented operations and, consequently, the lack of commercialization expertise. Commercialization is an important part of building a productive and customer-oriented business model. However, successful commercialization requires the right stakeholders and the right balance between target groups and standardization. Piloting can reduce the risks associated with innovation and commercialization while developing a more profitable and customer-oriented service or product, and finding the right balance.
The aim of this research was to build a piloting process that agilely influences customer-driven development ideas for business development. The research was carried out using quali-tative interviews and observation together with empirical case study methods. In addition to re-search methods, information on existing sources was sought in the reference framework. The study utilized commercialization, service design and productization. The framework was formed by combining these with the sales process into a single entity.
In the frame of reference, a sales process was built for the pre-marketed concept, with the finished materials piloting the concept. At every stage of the sales process, valuable information was gained to develop the concept and productization. When enough information on the sales process was provided for design and productization, the concept was developed using service design methods. After that a new productization was rebuilt based on old productization for the new concept. The new materials and service concept will be re-introduced into the sales processes after the research.
There was found a number of benefits in the different aspects of the piloting process during the study. In the study, the effectiveness of qualitative research was reflected in the acquisition of development ideas, despite the fact that did the potential customer become a customer dur-ing the process. It was also noted that the methods of service design are effective in agile and customer-oriented work. The productized service concept created by the methods of service design and productization also responds very well to customer needs while being cost-effective for the company