4987 research outputs found
Sort by
Sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten ja joukkoliikenteen integrointi Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa
No full textTässä diplomityössä kehitetään sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten ja joukkoliikenteen integroimistapa Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Työn aihe nousi esille syksyllä 2018, kun maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun johtoryhmä nimesi työryhmän selvittämään SVL-kuljetusten järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Aiemmin reformiministeriryhmä teki linjauksen SVL-kuljetusten järjestämisvastuun siirtymisestä maakunnallisille järjestäjille maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Diplomityö on toteutettu olettaen, että maakunta- ja sote-uudistus olisi astunut voimaan Juha Sipilän hallituksen hallituskauden aikana.
SVL-kuljetuksista Kelalle aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja niiden on ennustettu kasvavan entisestään, ellei kuljetusten järjestämistapaa muuteta. Selkeästi suurin osa SVL-kuljetusten korvauksista maksetaan takseilla tehdyistä matkoista, joiden keskimääräinen matkakohtainen korvaus on moninkertainen yksittäiseen joukkoliikenteellä tai omalla autolla tehtyyn matkaan nähden. Näin ollen on selkeää, että kustannussäästöjä syntyisi, mikäli yhä useampi SVL-kuljetus tehtäisiin käyttäen joukkoliikennettä tai omaa autoa.
SVL-kuljetusten ja joukkoliikenteen integroimistapaa kehitettiin tutkimusalueille muun muassa kuljetusten suuntautumisanalyysin ja Ruotsista otettavan mallin pohjalta. Kirjallisuusselvityksen avulla perehdyttiin SVL-kuljetusten nykytilaan ja aiheesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Tietämystä SVL-kuljetusten suuntautumisesta ja ominaisuuksista syvennettiin myös teemahaastatteluilla ja tilastotietojen analysoinnilla. Tutkimuksen pohjalta työn tuloksena esitetään kuljetusten integroimistapa, joka sisältää kuvauksen kuljetusten järjestämisestä, tilaamisesta ja maksamisesta sekä asiakasnäkökulmasta.
Diplomityön tuloksena esitettävä SVL-kuljetusten ja joukkoliikenteen integroimistapa sisältää sekä lyhyen että pidemmän aikavälin tavoitteita henkilökuljetusten kehittämiseen. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kaikkien henkilökuljetusmuotojen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena. Tavoitetilassa kaikki henkilökuljetukset järjestetään avoimina kuljetuksina, jotka muodostuvat vilkkaimpien reittien runkoyhteyksistä ja hiljaisempia reittejä palvelevasta kutsuohjautuvasta joukkoliikenteestä
Circular economy of contaminated soils in Pirkanmaa region
No full textHaitta-ainepitoisia kaivumaita on perinteisesti toimitettu kaatopaikoille hyödynnettäväksi kaa-topaikkarakenteissa tai jätteen päivittäispeittona. Valtioneuvoston asetus 331/2013 kaatopaikoista on rajoittanut orgaanisen aineksen sijoittamista jätetäyttöön 1.1.2016 lähtien, jonka jälkeen tarve jätetäytön peittomaille on vähentynyt merkittävästi. Kaivetuille haitta-ainepitoisille maille on siten löydettävä uusia hyötykäyttökohteita ja käsittelytekniikoita. Loppusijoittaminen läjittämällä ei ole kestävää kehitystä eikä täytä kiertotalouden periaatteita.
Tutkimustyössä selvitettiin Pirkanmaan jätehuolto Oy:n toiminta-alueella syntyvien haitta-ainepitoisten kaivumaiden ja rakentamisesta muodostuvien ylijäämämaiden määrää ja laatua. Selvityksen perusteella arvioitiin tarve ja mahdollisuudet käsittelyyn, varastointiin ja hyödyntämi-seen. Lisäksi selvitettiin mahdollisia käsittely- ja jalostustekniikoita maa-ainesten laadusta ja haitta-aineista riippuen sekä pyrittiin muodostamaan kuva haitta-ainepitoisten maiden ja ylijäämämaiden käytön nykytilanteesta ja ennuste käsittelytarpeesta hyötykäytön kannalta. Tutkimuksessa arvioitiin myös lainsäädännön ja teknologian antamia mahdollisuuksia ja tarvittavia kehitystoimenpiteitä sekä ohjauskeinoja. Lopputuloksena arvioitiin käsittely- ja jalostusalueen rakentamistarvetta sekä toiminnan mahdollisia riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena, joka kattoi kaikki Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen 17 kuntaa. Kyselyn perusteella valittiin kahdeksan kuntaa, joihin tehtiin ryhmähaastattelut kyselyllä saatujen vastausten tarkentamiseksi. Maaperän tilan tietojärjestelmän perusteella kartoitettiin pilaantuneiksi epäiltyjen kohteiden määrää ja laatua sekä ennakoitiin tulevien kunnostettavien kohteiden massamääriä. Ennustetta tarkennettiin selvittämällä kunnostuskohteesta poistettujen haitta-ainepitoisten kaivumaiden toteutuneita massamääriä kunnostuskohteiden loppuraporteista viimeisen viiden vuoden ajalta. Tutkimuksen tuloksena saatiin kuva Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen kuntien pilaantuneiksi epäillyistä alueista, tulevista haitta-ainepitoisten kaivumaiden ja ylijäämämaiden massamääristä, massojen hyötykäytön nykytilasta sekä tulevaisuuden tarpeista.
Kyselytutkimuksen ja haastatteluiden perusteella Pirkanmaalla muodostuu vuosittain merkittäviä määriä kaivumaita, joista osa ohjautuu käyttöön. Kunnat ratkaisevat ylijäämämaiden sijoittamisen itse, mutta tutkimuksen perusteella tarve maapankille on suuri, sillä useiden tutkimukseen osallistuvien kuntien maanläjityspaikat olivat täyttymässä, eivätkä nykyiset ratkaisut ulotu pitkälle aikavälille. Pilaantuneiden maiden osuus on tutkimuksen mukaan noin 5 - 10 % kaivumassojen määrästä. Lähes kaikki pilaantuneet maat on toimitettu tutkimuksen mukaan vastaanottopaikkoihin, eikä hyötykäyttöä kunnostuskohteissa ole juurikaan ollut.
Tutkimuksen avulla pyrittiin antamaan kattava kuva pilaantuneiden ja ylijäämämaiden kiertotalouden tilanteesta Pirkanmaalla. Kiinnostus näiden maamassojen hyödyntämiseen on Pirkanmaalla suuri, mutta kustannustason ja lainsäädännön täytyy tukea hyötykäyttöä; neitseellisten luonnonmateriaalien käyttö on toistaiseksi edullista ja helppoa eikä kaivumaiden hyötykäytölle ole usein tarvetta. Käsiteltyjen pilaantuneiden maiden sekä ylijäämämaiden hyötykäytön edelly-tyksenä on myös tekninen soveltuvuus, joka voi edellyttää maa-ainesten jalostamista. Tärkeitä ovat myös lainsäädännön kehittyminen ja taloudelliset ohjauskeinot, jotta maa-ainekset saadaan kiertoon, eivätkä ne jäisi ainoastaan kasoiksi käsittely- ja jalostusalueelle
Variable speed limit systems and their devices in Finland
Get PDFTyössä tutkittiin Suomessa käytettävien vaihtuvien nopeusrajoitus järjestelmien eri osia ja niiden toimintaa. Suuri osa vaihtuvia nopeusrajoituksia käsittelevistä Suomessa tehdyistä tutkimuksista on vuosilta 2000-2009.
Suomessa järjestelmät tulivat käyttöön 1990-luvun alussa hieman Keski-Eurooppaa myöhemmin. Nykyisin järjestelmän laajuus on noin 400 kilometriä. Nopeusrajoituksia säädellään tieliikennekeskuksista vallitsevien sää-, keli- ja liikenneolosuhteiden mukaan. Vaihtuvien nopeusrajoitusten kokonaismäärä tulee luultavimmin laskemaan tulevaisuudessa.
Vaihtuvilla nopeusrajoituksilla saadaan parannettua liikenteen sujuvuutta ruuhka-aikoina ja sujuvoitettua matkan tekoa liikenteen hiljaiseen aikaan. Myös vaihtuvien no-peusrajoitusten vähentämistä henkilövahinko-onnettomuuksien määrästä on pienimuo-toista näyttöä tutkimuksissa.
Vaihtuvien nopeusrajoitusten yhteydessä automaattista nopeusvalvontaa ei ole vielä toteutettu Suomessa, vaikka tällaisesta on ollut puhetta. Esiasteen selvityksiä aiheesta on tehty, mutta tarkemmat selvitykset puuttuvat. Tässä olisi mahdollisuuksia lisätutki-musten tekemiseen.
Avainsanat: vaihtuvat nopeusrajoitukset, liikenteen telematiikka, tieliikenn
The introduction of the Last Planner method to the site managers of the target company
Get PDFTämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä ongelmia ja hyötyjä Last Planner -tuotannonohjausmenetelmään liittyy kohdeyrityksen työmailla. Tutkimuksessa pyritään lisäksi selvittämään työmaiden viikkotehtävien viiveiden suurimpia syitä sekä kohdeyrityksen työntekijöiden tuntemusta Last Planner -menetelmästä. Tutkimuksen loppuun kootaan lyhyt Last Planner -menetelmän ohjeistus, joka on tarkoitus jakaa kohdeyrityksen työmaahenkilöstölle.
Tutkimus on kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuu kirjallisuusselvityksestä, jossa tutkitaan mitä elementtejä työmaan aikatauluhallintaan liittyy sekä perehdytään Lean-rakentamiseen ja Last Planner -tuotannonohjausmenetelmään. Toinen osa koostuu em-piirisestä tutkimuksesta. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena on löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen aineistoa kerätään lähettämällä kyselylomake koh-deyrityksen työnjohtajille sekä suorittamalla teemahaastatteluja yrityksen toimihenki-löille. Lisäksi tehdään toimintatutkimusta kahdella työmaalla, joissa Last Planner -menetelmä on otettu koekäyttöön.
Tutkimuksessa havaittiin, että Last Planner -menetelmällä on mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä työmaan aikataulunhallinnassa. Tutkimuksessa todettiin Last Planner -menetelmän mahdollisesti parantavan aliurakoitsijoiden sitoutumista yhteisiin aikatauluihin sekä lisäävän urakoitsijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi havaittiin, että Last Planner -menetelmän mukaisella toiminnalla saatiin työnjohtajat paremmin varmistamaan työtehtäviensä suoritusedellytykset. Kohdeyrityksen henkilöstön tietämys Last Planner -menetelmästä on keskimäärin vähäistä ja Last Planner -menetelmän on aktiivisessa käytössä vain harvalla työmaalla. Kohdeyrityksen henkilöstössä kui-tenkin uskottiin, että menetelmässä on paljon potentiaalia ja sen käyttöönottoa tulisi yrityksessä jatkaa.
Työmaan viikkotehtävien viiveiden keskeisimpiä syitä olivat suunnitelmien puuttumi-nen, edeltävien töiden keskeneräisyys sekä omien tai aliurakoitsijoiden riittävien resurssien puuttuminen
Jätteeksi luokittelun päättymisen edellytysten täyttämisen tarkastelu valituille muovijätevirroille
No full textGlobal pollution of land and ocean associated with unmanaged plastic waste is one of the drivers behind emerging of the circular economy. Recovered plastic waste serving as a raw material can be circulated in the industrial system, generating economic, social and environmental benefits.
Recovery of the waste results in the waste serving a useful function. At some stage during recovery process, the waste can be shown to achieve sufficient properties to be used for a certain application in a safe for health and environment manner. That stage of the process is a point of recovery. Termination of a waste status of a material requires from the manufacturer of that material documented demonstration that the produced material is safe for health and environment, has an existing market, fulfills technical requirements for an application and meets product regulations and standards.
In absence of EU-wide or Finnish national methodology for assessment of material status of the plastic waste, the author reviewed technical guidelines, standards and scientific articles for establishing the criteria for the assessment. Waste and chemical regulations, products standards and industrial reports were used for providing the background information for the assessment. Material statuses of PE pellets, produced in Finland from post-consumer industrial/commercial and construction and demolition wastes, were assessed. The author suggested that only waste status of pellets produced in Finland from transparent packaging could be terminated. The detailed assessment and list of documentation used are presented in the work.
Termination of the waste status was demonstrated through evaluation of the information collected about recyclate against criteria developed during preparation stage of the work and documentation of the whole process.
The main expected benefit of the material status assessment and terminated waste status is increased level of knowledge about the properties of the recovered material resulted in in-creased demand for the recyclate and its widespread recirculation in industrial system
Kriittisten materiaalien hallinta uuden tuotteen ylösajo sekä alasajo –prosessien aikana
Get PDFYritysmaailmassa sijoitetaan tuotekehitykseen vuosittain suuria summia rahaa, jotta uusia tuotteita saadaan markkinoille ennen kilpailijoita. Tämän prosessin aikana riski sille, että varaosavarastoihin sitoutuu paljon pääomaa, kasvaa. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on tutkia tätä ilmiötä ja miettiä miten näitä nimikkeitä voidaan hallita niin, että varaston arvo pysyy prosessin aikana kohtuullisella tasolla.
Tämä kandidaatintyön on tutkimus asioista ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti kerääntyvän varaston arvoon. Työn tavoitteena on vastata esille tulleisiin tutkimuskysymyksiin, sekä kehittää prosessikaavio, jonka avulla yritys teorian tasolla kykenisi hallitsemaan kriittisiä materiaaleja sekä kerääntyneen varaston arvoa. Tämä työ tehtiin kirjallisuuskatsauksena.
Tulevaisuudessa aiheesta voisi tehdä tutkimuksen, jossa tutkitaan, kuinka näitä asioita toteutetaan käytännössä eri yrityksissä tai jossain tietyssä yrityksessä
Flexural Design of Flat Plates using the Strip Method
Get PDFTässä kandidaatintyössä tarkastellaan pilarilaatan rakenneanalyysiä kaistamenetelmällä taivutusmitoitusta varten. Taustatietoina esitellään pilarilaatan ominaispiirteet rakenneratkaisuna ja eurokoodien asettamat vaatimukset rakenneanalyysille ja raudoituksen suunnittelulle.
Pilarilaatan keskeiset ominaisuudet runkoratkaisuna ovat rakenteen selkeys, muuntojoustavuus, vapaa geometria ja tasainen, palkiton välipohjan alapinta. Jännevälin taloudellinen yläraja jännittämättömällä pilarilaatalla on 7,5–8,5 m ja suositeltavia ovat säännölliset, neliömäiset pilarijaot.
Eurokoodin mukaisessa taivutusmitoituksessa käytetään rajatilamitoitusta osavarmuusluvuin. Rakenteen varmuus murtumista vastaan tarkistetaan murtorajatilassa ja pääraudoitus mitoitetaan tämän perusteella. Rakenneanalyysi voidaan perustaa plastisille menetelmille, kuten kaistamenetelmälle, jos rakenteella on riittävä plastinen muodonmuutoskyky.
Työssä esitellään, mihin kaistamenetelmä perustuu ja tarkastellaan sen soveltamista pilarilaatan rakenneanalyysiin. Lopuksi käsitellään esimerkkitapaus, jolle määritetään mitoitusmomenttijakaumat kaistamenetelmällä. Kaistamenetelmän mukaista momenttijakaumaa vertaillaan lyhyesti elementtimenetelmäohjelmiston antamiin tuloksiin
Determining the temperature distribution of a concrete cross section using the finite element method
Get PDFTässä kandidaatintyössä käsitellään elementtimenetelmää hyödyntävien laskentaohjelmien käyttämistä betonipoikkileikkauksen lämpötilajakauman määrittämisessä. Työssä käsitellään aluksi paloteknistä suunnittelua Suomessa, minkä jälkeen siirrytään betonirakenteiden palomitoitusmenetelmiin. Lisäksi tarkastellaan aiheesta aiemmin tehtyä tutkimusta.
Työn tavoitteena on toimia mallinnusohjeena betonipoikkileikkauksen lämpötilajakauman määrittämiseen ANSYS Workbench -ohjelmistolla. Työssä keskitytään erityisesti raudoittamattoman suorakaidepalkin mallintamiseen ja sen lämpötilajakauman määrittämiseen.
Työssä käydään vaihe vaiheelta läpi poikkileikkauksen mallinnusprosessi. Työssä käsitellään mallin perustaminen, materiaaliominaisuuksien syöttäminen ohjelmaan, elementtiverkon luominen sekä itse lämpötilajakauman määritys laskentaohjelman avulla. Lopuksi käsitellään myös tulosten tarkastelua, ja niiden muokkaamista käytännöllisempään ja käyttökelpoisempaan muotoon
Design and implementation of a phase-locked loop
No full textElektroniikan monissa sovellutuksissa tarvitaan oskillaattoreita, jotka tuottavat jaksollista signaalia tietyllä halutulla taajuudella. On suotavaa, että oskillointitaajuus on tarkka ja stabiili, mutta sillä on aina taipumus jonkin verran ajelehtia halutulta keskitaajuudeltaan. Tähän vaikuttaa mm. oskillaattorin käyttö- ja ohjausjännitteen vaihtelut, komponenttien ominaisuuksien muuttuminen lämpötilavaihteluiden takia ja muut satunnaiset kohinan aiheuttamat häiriöt. Myös kuormaimpedanssin muutos voi vaikuttaa merkittävästi oskillointitaajuuteen. Oskillointitaajuus voidaan saada kuitenkin merkittävästi stabiilimmaksi ja tarkemmaksi käyttämällä vaihelukittua silmukkaa (Phase Locked Loop, PLL).
Tässä työssä suunnitellaan ja toteutetaan vaihelukittu silmukka piirilevylle. Tyypillinen PLL koostuu kideoskillaattorista, vaihevertailijasta, taajuusjakajista, alipäästösuodattimesta sekä jänniteohjatusta oskillaattorista (Voltage Controlled Oscillator, VCO). Tämän kandidaatintyön kokeellinen osa perustuu hiljattain tehtyyn diplomityöhön [1], jossa esitettyä PLL:ää pyritään nyt edelleen parantamaan. Työn ensimmäisessä vaiheessa PLL:n eri lohkot rakennetaan koekytkentälevyille, jotta niiden analysointi ja suunnittelu olisi helpompaa. Kun koko systeemi on saatu toimimaan koekytkentälevyillä, se rakennetaan piirilevylle. PLL:n toimivuuden varmistamiseksi suoritetaan mittaukset, jotka dokumentoidaan.
Työn tuloksena on vaihelukittu PLL, jonka keskitaajuus on tarkka 96 MHz. PLL:n referenssioskillaatori toimii 3 MHz:llä, ja vaihevertailu tehdään 375 kHz:n taajuudella. Lähtöteho on 1,4 dBm 50 Ω:n kuormaan. Harmonisten taajuuksien taso on alle -23 dBc. Korkeimmat spurrit (spurious emission) ovat alle -33,5 dBc 1,5 MHz:n etäisyydellä perustaajuudesta (RBW = 100kHz). PLL on varustettu myös modulaatioportilla, jotta sitä voidaan käyttää esimerkiksi sellaisissa jatkotutkimuksissa, missä testataan PLL:n modulaatioherkkyyttä.
Avainsanat: vaihelukittu silmukka, PLL, VCO, vaihevertailija, kideoskillaattori, taajuusjakaj
Improvement of material management in a SME when implementing enterprise resource planning system.
Get PDFTutkimuksen tavoitteena oli selvittää PK-yrityksen materiaalihallinnan ongelmakohdat toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä sekä kehittää suunnitelmat niiden korjaamiseksi. Lisäksi selvitettiin, miten varastonhallintaa voidaan kehittää järjestelmän avulla. Tutkimuksessa käsiteltiin toiminnanohjausjärjestelmän ohella lean-tuotantoon liittyvää 5S-menetelmää ja sen soveltuvuutta yrityksen materiaalinhallinnan tehostamiseen.
Tutkimus koostuu teoriaosuudesta, joka toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Teoriaosuudessa on käytetty alan eri artikkeleita sekä alan kirjallisuutta. Työn empiirinen osuus toteutettiin case-tutkimuksena. Tutkimusmenetelmiksi valittiin osallistuva havainnointi, työskentely työn kannalta tärkeimmillä osa-alueilla sekä keskustelu avainhenkilöiden kanssa.
Saadut tulokset olivat samansuuntaisia aikaisemmin tehtyjen tutkimusten kanssa. Saatujen tulosten pohjalta löydettiin paljon kehityskohteita. Tutkimustuloksilla on suuri merkitys yritykselle, koska niiden pohjalta materiaalinhallinta saadaan toimivaksi. Tutkimuksen tavoitteet saavutettiin hyvin.
Yrityksen on tärkeä hyödyntää tutkimuksessa esiin nousseita ratkaisuja, koska yrityksen lähtötilanne materiaalinhallinnassa oli heikolla tasolla ja se oli myös havaittu yrityksessä. Tutkimuksessa esitellyt ratkaisut tehostavat materiaalinhallintaa ja mahdollistavat toiminnan kehittämisen myös kaikilla materiaalinhallintaa hyödyntävillä osa-alueilla. Tärkeimpinä ratkaisuina ovat ERP-järjestelmän ja 5S-menetelmän käyttöönotto ja hyödyntäminen koko yrityksessä