4987 research outputs found
Sort by
Conceptual renovation plan of Rauma public swimming pool
No full textDiplomityö Rauman maauimalan konseptuaalinen korjaussuunnitelma esittelee uudenlaisen lähestymistavan Suomen oloissa vähän kummallisen rakennustyypin - maauimalan - korjaamiseen ja uudelleen käyttöönottoon. Rauman maauimalan on suunnitellut oman aikansa arkkitehtikentän nouseva kyky Ilmari Niemeläinen ja se valmistui vuonna 1955. 90-luvulta lähtien rapistuva maauimala on paininut erinäisten ongelmien kanssa. Ainoastaan kiireisimmät paikkaukset ovat pitäneet uimalan käynnissä. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri ei ole juuri muuttunut sitten 50-luvun. Maauimalan korjaaminen on ollut kuuma puheenaihe kaupungissa jo pitkään. Lopulta kesällä 2016 maauimala päätettiin poistaa käytöstä.
Maauimalalla on paitsi merkittävä kulttuurihistoriallinen rooli kaupunkilaisten mielissä, mutta se on myös Otanlahden ranta-alueen kesäinen tapaamispaikka. Maauimala sijaitsee Fåfängan niemessä meren rannalla ja sillä on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä rooli kaupunkilaisten kesässä. Raumalla on ollut kylpylöitä jo 1800-luvulta lähtien, mutta vasta sotien jälkeen alue nousi kannatusta saaneen kansanpuistosuunnitelman myötä merkittäväksi vapaa-ajanviettopaikaksi. Kansapuistosuunnitelman saatua hyväksynnän, laitettiin alulle alueen kannalta kaksi merkittävää projektia: tanssilava ja maauimala. Alueesta tuli menestys.
Jo vuosikymmenten ajan saaristoon suuntautuvat veneretket ja maauimalassa polkiminen ovat olleet suosittuja vapaa-ajan viettotapoja raumalaisille.
Suunnitelma esitellään työssä kokonaisuutena, jossa yhdistyvät alueen historia, paikan analyysi, oma pohdinta, sekä itse suunnitelma. Diplomityö on konseptuaalinen korjaussuunnitelma, jossa vanhaan maauimalaan sijoitetaan uusi akryyliallas. Uuden altaan myötävaikutuksesta maauimala muutetaan kulttuuri-infrastruktuuriksi, joka tukee alueen nykyisiä ja tulevia toimintoja.
Valetusta akryylistä valmistettava allas toimii suunnitelmassa arkkitehtonisena objektina, joka muodostaa monikäyttöisen sisätilan. Tilan tekee mahdolliseksi uuden altaan kahteen suuntaan kaartuva geometria. Sisätila mahdollistaa maauimalan ympärivuotisen käytön ja rakenteen hyödyntämisen erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Sisätilaa voidaan tarpeen tullen lämmittää altaan vedellä. 50-luvun maauimala ja läpinäkyvä akryylinen allas muodostavat uudenlaisen arkkitehtonisen kokonaisuuden. Suunnitelmassa kahdesta eri aikakaudesta ammentavat rakenteet kohtaavat ja keskustelevat muodostaen uudenlaisen rakennustyypin Rauman Fåfängaan. Suunnitelman tavoitteena on luoda ja artikuloida uudenlaista arkkitehtuuria nykypäivän ihmiskollektiiville
Paikannusjärjestelmän integrointi lääketieteelliseen hoitolaitteeseen
Get PDFAvainsanat: GPS, CID, WLAN, mobiiliverkko, paikannus
Tässä työssä tarkoituksena oli tutustua erilaisiin paikannusteknologioihin ja tutkia, mikä niistä soveltuu parhaiten lääketieteellisen hoitolaitteen paikantamiseen. Päätin tässä työssä tarkastella GPS-, CID- sekä WLAN-paikannusta, sillä niiden vaatimaa teknologiaa on hyvin saatavilla kohtuulliseen hintaan. Työssä tutustutaan Quectelin valmistamaan modeemiin, jonka avulla on mahdollista toteuttaa sekä GPS- että CID-paikannus. Työssä tarkastellaan myös WLAN-paikannusta yleisellä tasolla sekä esimerkillä siitä, miten paikannuksen voi tehdä Windows-tietokoneella.
GPS-paikannukseen tarvitaan erillinen piiri, joka on suunniteltu kyseistä käyttöä varten. GPS-paikannus perustuu maata kiertävien GPS-satelliittien tunnettuihin sijainteihin. Sijainti saadaan selville laskemalla etäisyys vähintään neljään näistä satelliiteista. CIDpaikannus perustuu tunnettuihin mobiilitukiasemien sijainteihin. Mobiililaitteen avulla selvitetään mitkä tukiasemat ovat lähellä ja tätä tietoa sekä tukiasemien tunnettuja sijainteja hyväksi käyttäen sijainti saadaan selville. WLAN-paikannus perustuu WLANtukiasemien tunnettuihin sijainteihin. WLAN-piirillä voidaan selvittää ja tunnistaa lähellä olevat WLAN-tukiasemat ja näiden tietojen avulla oma sijainti voidaan selvittää.
Edellä mainitut tekniikat eroavat hieman toisistaan esimerkiksi tarkkuutensa ja toimintaalueensa puolesta. Paras vaihtoehto kuhunkin sovellukseen riippuu siitä missä päin maailmaa paikannuksen tulee toimia ja millä tarkkuudella
Simulation of sales forecasting accuracies
No full textTässä työssä tutkitaan ennustustarkkuuden mittaamista. Tätä tutkitaan virittämällä Arima X11 -ennustusmenetelmä ennustamaan yhden yrityksen myyntiä. Ennustettavat freqvenssit ovat kuukausi ja kvartaaliennusteet, joita tehdään koko myynnille, neljälle eri yrityksen sisäiselle myyntikanavalle tai maittain. Lisäksi tutkitaan viritykseen käytetyn historiatiedon pituuden vaikutusta saatavaan tarkkuuteen.
Aineistona käytettiin vuosien 2008 ja 2016 välistä ABB Medium Voltage Products myyntihistoriaa. Tarkkuuden mittaamisen käsitteen tarkasteluun käytettyä aineistoa olivat akateemiset tutkimukset, mittaustekniikan opinnot ja aiheesta julkaistu muu kirjallisuus.
Tarkkuusmittarina käytettiin yrityksen sisäistä prosentuaalista mittaria sekä absoluuttista prosentuaalista virhettä. Tarkkuusmittareiden vahvuuksia ja heikkouksia käsitellään teoriaosuudessa. Tarkkuus mitataan simuloimalla kuukausiennustukset 12 kuukautta ja kvartaaliennustukset 8 kvartaalia taaksepäin käytetyn historiatiedon lopusta ja vertaamalla saatuja ennusteita vastaaviin todellisiin myynteihin. Virityspituuden vaikutusta saataviin tarkkuuksiin tutkitaan ajamalla ennustukset kaikilla mahdollisilla virityspituuksilla. Näistä tuloksista nähdään miten saatavat tarkkuudet muuttuvat kullakinkin käytetyllä mittarilla virityspituuden funktiona.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että pidemmän historiatiedon käytöllä ei välttämättä saavuteta tarkempia ennusteita. Virityshistorian vaikutusta saatavaan tarkkuuteen ei voida yleistää, sillä se riippui paljon ennustettavasta sarjasta ja käytetystä mittarista. Käytetyistä mittareista toinen saattaa parantua toisen heikentyessä, joten mittarin valinnan tärkeys korostuu, mikäli halutaan valita paras ennustemalli tiettyyn tarkoitukseen. Käytetty ennustusmenetelmä täytti kaiken myynnin kuukausi- ja kvartaalimyynnin ennustamisen odotukset 100%, kanavien kuukausiennustamisen 88% ja maiden ennustukset 55% tarkkuudella
Cycling promotion programs in Finnish cities
Get PDFPyöräilyn edistämiseen on monissa Suomen kaupungeissa alettu panostaa pyöräilyn monien hyötyjen vuoksi. Näiden edistämishankkeiden linjaamiseksi onkin tehty niin valtakunnallisia kuin kuntakohtaisia edistämisohjelmia ja strategioita, joilla luodaan lähtökohdat liikennejärjestelmän kehittämiseksi pyöräilijäystävällisempään suuntaan. Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli tehdä kirjallisuustutkimus siitä, millaisia toimenpiteitä ja tavoitteita suomalaisissa ohjelmissa ja strategioissa on esitetty, vertailla näitä julkaisuja toisiinsa sekä lyhyesti taustoittaa pyöräilyn edistämistä niin valtio- kuin kaupunkitasolla.
Työn aineisto koostuu kolmen suurimman suomalaisen kaupungin (Helsinki, Vantaa ja Espoo) ja kahden kaupunkiseudun (Tampere ja Oulu) pyöräilynedistämisohjelmista. Lisäksi tehtiin vertaileva analyysi, kuinka nämä kaupunkitason ohjelmat toteuttavat Suomen valtakunnallista pyöräilyn toimenpidesuunnitelmaa ja strategiaa. Vertailua ja analyysia taustoitettiin kirjallisuustutkimuksella edistämisohjelmista. Tutkimus on kvalitatiivinen, vaikkakin myös toimenpiteiden määriä vertailtiin.
Selvityksen ja vertailun perusteella tarkastellut edistämisohjelmat sisältävät monipuolisesti tavoitteita ja toimenpiteitä, joten ne ovat sisällöiltään varsin laajoja sekä kattavia, mutta jokseenkin samankaltaisia julkaisuja. Ohjelmissa ei myöskään havaittu kovin merkittäviä puutteita. Vertailu valtakunnalliseen toimenpidesuunnitelmaan osoitti kaupunkitason ohjelmien sisältävän suuren osan kunnille esitetyistä toimenpiteistä, joten niiltä osin ne toteuttavat hyvin valtakunnallisia linjauksia.
Päätelmissä kyseenalaistetaan kaupunkien omien yleisluontoisten edistämisohjelmien tarpeellisuus lähinnä julkishallinnon resurssien kannalta, sillä ohjelmien sisällöt ovat suurelta osin hyvin samankaltaisia ja osittain myös samojen konsulttien tuottamia. Lisäksi kaupunkitason edistämisohjelmien mahdolliseksi puutteeksi tunnistettiin niiden sitomattomuus päätöksenteossa ja suunnittelussa. Jatkotutkimusehdotukseksi esitetäänkin selvitystä edistämisohjelmien vaikutuksista sekä sitovuudesta päätöksenteossa
Optimisation of stormwater treatment in urban areas
Get PDFKaupunkiympäristöissä tapahtuvan toiminnan vesistöille aiheuttamaa kuormitusta ei voida tietää tai ennustaa tarkasti. Taajamissa muodostuvien hulevesien haitalliset vaiku-tukset vesistöille on kuitenkin osoitettu kiistattomasti. Hulevesien näkyvät vaikutukset vesistöissä riippuvat kyseisten vesistöjen nykyisestä tilasta ja ominaisuuksista, jotka saattavat muuttua hetkellisesti tai pitkäaikaisesti esimerkiksi rakentamisen aikaisten kuivatusvesien vaikutuksesta.
Hulevesien osalta tutkimuksen ja lainsäädännön painopiste on viime vuosiin saakka ollut teollisuusalueiden pistemäisissä kuormituksissa. Toisaalta on myös tiedossa, että liikennealueilla muodostuvissa hulevesissä on kohonneita metalli-, öljyhiilivety-, PAH-, kiintoaine- ja typpipitoisuuksia, joiden on todettu aiheuttavat laadullista huonontumista vastaanottavissa vesistöissä. Vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi tai säilyttämiseksi täytyisikin pistemäisten kuormitusten lisäksi ryhtyä ottamaan paremmin huomioon taajamien sisällä tapahtuvien haitallisten aineiden kulkeutuminen. Viimeisten vuosien aikana on kaupunkiympäristöjen hulevesien vesistövaikutukset nousseet näkyvämpään rooliin julkisessa keskustelussa sekä tutkimuksessa osaltaan Euroopan Unionin säätämän vesidirektiivin vaikutuksesta. Toisaalta on myös huomattu, että mahdollisuudet kaupunkiympäristöjen hulevesien käsittelyyn riippuvat monista eri tekijöistä, kuten esimerkiksi hajanaisesta hulevesiverkoston rakenteesta sekä tiiviiksi rakennetusta kaupunkiympäristöstä.
Tässä työssä etsittiin hulevesien käsittelyyn soveltuvia alueita Tampereen kantakaupungista, erityisesti tiealueilla muodostuvien, laadullisesti heikentyneiden hulevesien käsittelemiseksi. Alueiden määrittäminen ja karttatulosteiden toteutus suoritettiin työssä paikkatieto-ohjelma QGIS:ä ja alueiden rajaukset hulevesiverkostokartan perusteella suunnitteluohjelma AutoCAD:ä hyödyntäen. Hulevesien käsittelyyn soveltuvien kohteiden löydyttyä tarkastettiin, mihin vesistöön hulevedet näiltä alueilta kulkeutuvat ja mikä kyseisen vesistön nykyinen kunto on. Soveltuvien kohteiden paikantamisen sekä asiaankuuluvien vesistöjen tilojen määrittämisen jälkeen voitiin kohteet asettaa keskenään tärkeysjärjestykseen hulevesien käsittelyllä saavutettavissa olevan hyödyn perusteella Tampereen kaupungin alueella
Jaetun pelimaailman illuusio verkkopeleissa
No full textThis thesis aims to discover pivotal points of maintaining shared world illusion in networked videogames. The paper was inspired by huge amount of games that include multiplayer components, even if it does not fit thematically. With overabundance of multiplayer games on the market, paper aims to shed a light on why exactly only few of them have acceptable, faultless networked virtual environments, while most others struggle with it.
In this thesis, the difference between single- and multiplayer game’s structure is glanced on. Then, architectures like p2p and client-server, are observed from videogame point of view, with each having its pros and cons. This is followed by the establishment of challenges of replication, introduced by networking component. Finally, some contemporary solutions are presented, along with example of integration of them in a commercial product.
Paper is concluded by summarizing the aspects of making coherent shared worlds, and noticing that not only there’s little to none standards of implementation for them, but also the nature of competitive market drives developers to keep the details of well-made replication mechanisms secret, thus gaining an advantage over other competitors
Noise measurements of a small forestry machine
No full textStandardin ISO 11201 -mukainen melutaso Usewood Forest Master -pienmetsäkoneen ohjaamossa on mittausten perusteella 83,5 dB(A). Mittauksen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi työssä käydään läpi äänen ja melun teoriaa tarpeellisilta osin sekä perehdytään melunvaimennuksen perusteisiin.
Työn tulosten ja pienmetsäkoneen rakenteen pohjalta arvioidaan myös mahdollisia toimenpiteitä, joilla ohjaamon melutasoon pystyttäisiin vaikuttamaan. Tällaisia ovat esimerkiksi moottorin kiinnikkeiden vaimennuksen parantaminen sekä moottorin ja ohjaamon välisen seinän vaimentaminen raskasmatolla
Design and evaluation of mobile technology in agriculture - Empower farmers to get fair price for their produce
Get PDFAgriculture is the foundation of human endeavors. It is the basis of human civilization and most of the human activities are based on agriculture. It is also one of the oldest occupations of man. However, it is also often overlooked. Today agriculture is riddled with problems. Scientific research, in an effort to solve the problems, are directed towards agricultural sector. These scientific researched methods and tools reach capable farming communities who can afford it. The agricultural sector is diverse and includes multi-national companies, large landowners and small landholders. Small landholders are farmers who own less than 2 acres of land, produces 80% food consumed in developing countries. Due to limited resources at their disposal, the small farmers are separated from access to resources, tools, and knowledge.
Mobiles phones are fast growing and increasingly becoming cheaper to own and operate. Smartphones have revolutionized our way of living. But due to the limitations in literacy, awareness and high cost of existing services, small-farmers seldom use smartphones to its full potential in agriculture. This limit the usefulness of mobile phones, reducing it to make and receive calls. There is a gap between perceived usefulness and actual use of mobile phones. This leads to small farmers missing out opportunities offered by other markets and are vulnerable to exploitation by middlemen. This thesis explores the possibility of creating a mobile service, that can fill in the gap created by illiteracy, cost, and availability of reliable information to small farmers.
This thesis proposes a mobile application that farmers can use through smartphones to get agriculture related information through peer-to-peer information sharing. The design for the proposed service will be usable by small farmers with minimum literacy and no prior experience using a smartphone. Additionally, the small farmers are regularly exploited by middle-men due to the farmer's lack of knowledge on the market price information. The need for up-to-date information on crop-price is necessary for small-farmers to get a better price for their produce. The thesis investigates how small-farmers can share information among them regarding market price, so they have a better negotiating capacity. Finally, the thesis explores the user's expectations, needs, farming practices and limitations and presents design recommendations for future work on the topic
Teollisen internetin tietoturva: tapaus taajuusmuuttaja
Get PDFIndustrial Internet devices have faced new threats by attackers with high resources. Thus, the cybersecurity of such devices has to improve. Variable-frequency drives (VFD) were selected as the target devices to study cybersecurity of industrial internet devices and give recommendations of how to improve their cybersecurity.
The current status of cybersecurity of VFDs was studied in the thesis. The study was performed by interviewing product development engineers of a VFD manufacturer. VFD’s assets were recognized in the interviews also. Security weaknesses were found during the interviews and potential attacks against those weaknesses were also identified.
The attacks were categorized and values were assigned to attack’s effectiveness and complexity. The description of attacks included also a some hints how the attacks could be performed and why attacker might want to perform the operation. Finally the attack tree were performed based on the attacks.
The thesis presented also mitigation strategies which were found from literature. It was also presented how the strategies suited for the VFD context. There was a study of what mitigation strategies VFD are applying. A prioritisation workshop was organized for prioritising the unapplied mitigation strategies. The prioritisation was necessary because there was the need to perform important strategies first. The attendees of the workshop were product managers, software architect and cybersecurity chief of VFD manufacturer. The prioritisation method used was Weighted Shortest Job First. The method notified business value, time criticality, risk reduction and how much effort the job might take to get done.
The most important mitigation strategy was Access Control. Second important strategy was Logging and Event Management. Third important strategy was User Authentication and Authorization. A possible explanation for the prioritisation might be that there were customer requirements for the strategies. However, the discussion in prioritisation workshop cleared the general view of mitigation strategies. Thus, those strategies got highest points in the business value, time criticality and risk reduction
Energy efficiency measures in the municipality
No full textTutkimuskysymyksinä tässä työssä on energiatehokkuuden mittaamisen nykyinen toteutus eri toimialoilla ja miten sitä voidaan kehittää, jotta voidaan mitata tarkemmin suoritteen tai palvelun suhdetta energiapanokseen. Työ on tehty kirjallisuustutkimuksena.
Kunnassa energiaa käyttävät useat tahot ja kunta voi myös vaikuttaa niin kunnan asukkaiden kuin yritystenkin energiankäyttöön. Energiatehokkuus on määritelty Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivissä 2012/27/EU ”energiatehokkuus on suoritteen, palvelun, tavaran tai energian tuotoksen ja energiapanoksen välinen suhde”. Energiatehokkuutta on mitattu rakennuksissa lähinnä ominaiskulutusten, joissa energiapanosta verrataan rakennuksen alaan tai tilavuuteen, avulla.
Työssä käsitellään kunnan omien palvelurakennusten. vesihuollon, katu- ja ulkovalaistuksen sekä yhdyskuntasuunnittelun energiatehokkuuden mittaamista. Eri toimialoilla tarvitaan erilaisia mittareita. Samalla toimialalla tarvitaan rinnakkaisia mittareita. Mittareissa on erilaisia tasoja riippuen mittareiden käyttötarkoituksesta. Strategisia tunnusluvut ovat karkean tason mittareita, joita tarvitaan esimerkiksi johtamiseen ja raportointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kokonaiskulutukset vuodessa sekä erilaiset energia- ja ympäristöluokitukset. Taktisia tunnuslukuja tarvitaan yksittäisten toimien vaikutusten arviointiin ja seuraamiseen. Operatiiviset tunnusluvut ovat tarkempia niin ajallisesti kuin tasoltaan. Näillä mitataan yksittäisten rakennusten, järjestelmien tai käyttäjien energiankulutuksia. Ajallisesti voidaan mitata esimerkiksi vuosi-, kuukausi- tai tuntitasolla. Operatiivisia tunnuslukuja tarvitaan esimerkiksi ohjakseen ja säätöön.
Rakennusten suurempi käyttöaste ja käyttöaika lisäävät kokonaisenergiankulutusta ja ominaisenergiankulutusta suhteessa rakennustilavuuteen, mutta lisäävät energiatehokkuutta suhteessa saatuun suoritteeseen tai palveluun. Tästä syystä käyttötiedon liittäminen kulutustietoihin on tärkeää. Haasteena on käyttötiedon saaminen ja saatavan tiedon laatu. Käyttötietoa kerätään erilaisiin sähköisiin järjestelmiin. Tästä esimerkkinä päivähoidon sähköiset ilmoittautumiset ja kirjautumiset sekä neuvotteluhuoneiden varausjärjestelmät. Kehitettävää on tiedon siirrossa eri järjestelmien välillä.
Eri mittareilla saadaan kattava tieto energiatehokkuudesta. Tieto sinällään ei lisää energiatehokkuutta, vaan tieto tulee analysoida. Tiedon analysointi on aikaa vaativaa. Tulevaisuudessa tuleekin kehittää automaattista tiedon analysointia