4987 research outputs found
Sort by
Ensuring customer value in delivery process with Lean method
Get PDFTämän diplomityön tarkoituksena oli kehittää ja tutkia kohdeyrityksen pienien projektien tai huoltotöiden asiakasarvon muodostumista Lean-periaatteiden avulla. Perinteisesti Leania on sovellettu valmistavassa teollisuudessa tehokkuuden ja laadun parantamiseen, mutta viime vuosina Lean-menetelmää on menestyksekkäästi sovellettu myös palveluyrityksiin, sekä suunnittelutoimistojen ympäristöihin. Työn tavoitteena oli luoda kuvaus toimitusprojektien lähtötilanteesta ja tutkia asiakasarvon muodostumista toimitusprosessin luomassa arvovirtaketjussa.
Tutkimukseen sisältyi sekä teoreettinen, että empiirinen osio. Teoriaosuuden lähtökohtana oli arvovirtakuvaus ja asiakasarvon muodostuminen. Diplomityön teoriaosuus on jaettu viiteen osaan, joista ensimmäisessä osassa käsitellään Leanin kehitystä ja ajattelutapoja. Toisessa osassa käsitellään tähän työhön liittyviä Lean-tavoitteita ja –menetelmiä. Kolmannessa osuudessa käsitellään Leanin sovittamista ja käyttöönottamista asiantuntijaorganisaatiossa, jonka jälkeen käsitellään asiakasarvoa ja arvovirtakuvauksen luomista. Empiirisessä osuudessa tiedonkeruumenetelmänä oli tutkijan osallistuminen tarkkailijan roolissa arvovirran kuvausistuntoihin, jotka järjestettiin Porissa ja Raisiossa toimitusprojekteihin liittyvällä ydinryhmällä. Ryhmät valitsivat omatoimisesti yhden toimitusprojektin, jonka prosessi kartoitettiin yhteisesti asiakasarvon muodostumisen kannalta katsottuna.
Tutkimustuloksina saatiin arvovirtakartoitukset molempien toimipisteiden (Pori ja Raisio) lähtötilanteista. Tavoitteena tehdyllä tutkimuksella oli saatuja arvovirtakarttoja hyödyntämällä tutkia asiakasarvon muodostumista arvovirtaketjussa ja varmistaa asiakasarvon tehokas luominen myös jatkossa. Niiden avulla työntekijöiden ymmärrys kokonaisprosessista kasvoi ja toiminnan läpinäkyvyyden tärkeys korostui. Arvovirtakartoituksen analyysin tuloksena saatiin asiakasarvon muodostamisen tavoitetilan määritys, sekä vastaus tutkimuksen pääkysymykseen
The introduction of machine control system in mid-sized construction company
Get PDFDiplomityön tavoitteena oli tutkia koneohjausjärjestelmän hankintaa, käyttöönottoa ja käyttöä pk-maarakennusyrityksen näkökulmasta. Tietomallipohjaiset toimintatavat ovat yleistyneet talonrakennusalan lisäksi myös infra-alalla viime aikoina. Tietomallien hyödyntäminen edellyttää koneohjausjärjestelmien käyttöä, mikä onkin lisännyt niiden suosiota. Koneohjausjärjestelmien käyttöä vaaditaan jo suuremmissa hankkeissa, mutta ne yleistyvät myös pienemmissä hankkeissa. Koneohjauksen käytöllä on lukuisia hyviä puolia, mutta järjestelmän hankinta tarkoittaa maarakennusyritykselle suurta rahallista investointia. Järjestelmän tulee olla sopiva kunkin yrityksen tarpeisiin ja se tulee saada mahdollisimman nopeasti tuottavaan työhön, joten hankinta- ja käyttöönottovaiheeseen on kiinnitettävä huomiota.
Tutkimuksen kirjallisessa osassa selvitettiin yleisiä asioita tietomallinnuksesta infra-alalla, kuten mallinnustyössä käytettävää ohjeistoa. Koneohjausjärjestelmistä selvitettiin niiden tasot, komponentit, sovellukset ja työkoneautomaation tasot. Lisäksi selvitettiin työkoneen paikannuksen periaatteita, koneohjausjärjestelmien käytön etuja sekä työkoneautomaation tulevaisuuden näkymiä. Koneohjausmalleista selvitettiin niiden sisältöä, tiedonsiirtoa sekä mallipohjaisen suunnittelun ja laadunvarmistuksen periaatteita.
Empiirisessä osassa tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelutukimusta. Haastattelututkimus toteutettiin asiantuntijahaastatteluina. Asiantuntijoina haastateltiin kahdeksaa koneohjausjärjestelmiä käyttävää maarakennusurakoitsijaa eri puolilta Suomea. Kerätty aineisto analysoitiin ja sen perusteella määritettiin koneohjauksen käyttöönottovaiheen ja käytön suurimmat haasteet ja ongelmakohdat. Lisäksi määritettiin merkittävimmät asiat, jotka tulee ottaa huomioon koneohjausjärjestelmää hankittaessa ja käyttöönotettaessa. Empiirisessä osassa tehtiin myös todelliseen hankkeeseen perustuva arvio koneohjausjärjestelmän kannattavuudesta.
Työn tuloksena havaittiin, että koneohjausjärjestelmää hankittaessa on merkittävää huomioida muun muassa tulevat käyttökohteet, järjestelmän taso, hankintatapa ja järjestelmän ominaisuudet. Lisäksi havaittiin käyttöönoton ja käytön aikana esiintyviä ongelmia, kuten ennakkoasenteita ja koneohjausmallien puutteita, joihin esitetään toimenpideratkaisuja. Kirjallisuus- ja haastattelututkimuksen perusteella muodostettiin SWOT-analyysi koneohjausjärjestelmän käytöstä maarakennusyrityksen näkökulmasta. Merkittävimmiksi hyödyiksi ja mahdollisuuksiksi nousivat työskentelyn tehostuminen ja tarkentuminen sekä mahdollisuus osallistua hankkeisiin, joissa vaaditaan koneohjauksen käyttöä. Merkittävimmiksi haitoiksi ja uhiksi nousivat järjestelmän korkea hankintakustannus ja tilaajien/rakennuttajien tietämättömyys sekä eri osapuolten roolien epäselvyys
Monitoring the loading effects of heavy trains
Get PDFTässä tutkimuksessa selvitettiin raskaiden junien kuormitusvaikutuksia Kouvola-Kotka rataosaan. Tavoitteena oli selvittää edellytykset ja rajoitukset, jotka huomioiden raskaampi kalusto voitaisiin sallia Kouvola-Kotka rataosalla ilman huomattavia radan perusparannuksia. Rataosaa monitoroitiin kahdesta stabiliteetin kannalta epäedulliseksi arvioidusta kohteesta. Monitoroinnin tarkoituksena oli tuottaa mittaustietoa edellä mainitun päätöksenteon tueksi. Tutkimuksessa tehtiin lisäksi koko rataosan laserkeilaus ja joustomittaus sekä alustavat 2D-stabiliteettilaskelmat tutkimuskohteista.
Kohteet instrumentoitiin automaattisilla mittauslaitteistoilla. Huokosvedenpaineanturit mittasivat huokosvedenpaineen muutosta junien kuormituksen vaikutuksesta. Siirtymäanturit ja kiihtyvyysanturit mittasivat pölkkyjen pystysiirtymiä. Venymäliuska-anturit mittasivat junakuormia. Inklinometrit mittasivat pohjamaan sivuttaissiirtymää junien kuormituksen vaikutuksesta. Geofonit mittasivat junaliikenteen aiheuttamaa tärinää. Valituille tutkimuskohteille pysäytettiin sekä kotimaista että venäläistä junakalustoa. Molempiin instrumentoituihin kohteisiin pysäytettiin kolme eri akselipainoista vaunuparia. Suomalaista kalustoa olivat 170 kN ja 225 kN akselipainoiset vaunut. Venäläistä kalustoa olivat normaalia raskaammat 250 kN akselipainoiset vaunut. Junat tutkimukseen järjesti VR-Yhtymä Oy.
Tutkimuksen mukaan raskaammat 250 kN akselipainoiset vaunut aiheuttivat hieman suurempia palautuvia painumia radassa kuin tällä hetkellä liikennöivä kalusto. Radan pohjamaan sivuttaissiirtymät olivat pieniä ja palautuivat kuormituksen poistuttua. Pohjamaa käyttäytyi tutkimustulosten mukaan kimmoisasti kaikilla tutkimuksessa käytetyillä kuormilla. Raskaampien vaunujen pysäytyksen aikana pohjamaan huokosvedenpaine kasvoi suhteessa kevyempien vaunujen pysäytyksien aikana tapahtuneisiin pohjamaan huokosvedenpaineen muutoksiin. Osa molempien kohteiden antureista mittasi kuitenkin kesän aikana selittämätöntä huokosvedenpaineen kasvua ilman kuormitusta, mikä vaikeutti kuormituksen aikana tapahtuvan huokosvedenpaineen kasvun arvioimista. Tärinämittausten tulokset osoittivat suuremman kuorman, nopeuden ja lovipyörien määrän lisäävän värähtelyn voimakkuutta.
Alustavien 2D-stabiliteettilaskelmien mukaan molempien kohteiden kokonaisvarmuudet olivat riittävät. Venäläisen 250 kN kaluston teliparin metripainon aiheuttamalla pintakuormalla laskettujen stabiliteettilaskelmien mukaan stabiliteettia voidaan joutua seuraamaan monitorointimittauksilla. Stabiliteettilaskelmat tehtiin kuitenkin vain kairaustulosten perusteella arvioiduilla lujuuksilla, koska kaikki laboratoriotulokset eivät valmistuneet vielä tämän tutkimuksen aikana
Ground water protection structures for service stations
No full textJakeluasemat toimintoineen ovat suuri pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttaja. Jakelu asemien kasvavan määrän ja pohjaveden lisääntyneen käytön vuoksi pohjavedensuojaus on nykypäivänä tärkeää ottaa huomioon. Suomessa jakeluasemarakentamista ohjaa valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010), Öljy- ja biopolttoaineala ry:n laatimat ohjeet ja standardi SFS 3352 Palavien nesteiden käsittely ja varastointi jakeluasemalla (ns. jakeluasemastandardi).
Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, miten pohjavedensuojelu otetaan huomioon jakeluasematoiminnassa ja millaisilla rakenteilla ohjeiden mukaan pilaantuminen estetään. Kirjallisuuden perusteella arvioidaan rakenteiden tehokkuutta ja pohditaan, millaisia vaihtoehtoisia materiaaleja rakenteelle olisi. Materiaalien ominaisuuksien perusteella tehdään johtopäätökset nykyiselleen vakiintuneen rakenteen toimivuudesta.
Taustaksi selvitetään haitta-aineet, jotka aiheuttavat jakeluasematoiminnassa riskin pohjaveden pilaantumiselle sekä niiden kulkeutumismekanismeja. Haitta-aineet liikkuvat maaperässä muun muassa advektion, diffuusion, dispersion ja haihtumisen vaikutuksesta. Vesiliukoiset haitta-aineet kuten MTBE ja TAME kulkeutuvat maaperässä veden mukana. Hydrofobiset haitta-aineet kulkeutuvat kemiallisen diffuusion vaikutuksesta tai pidättyvät saveen ja/tai orgaanisiin partikkeleihin.
Jakeluasemastandardin mukaan pohjavedensuojausrakenteena toimii pelkkä tiivistyskalvo. Jakeluasemastandardi edellyttää käytettäväksi 1,0 mm paksuista HDPE-kalvoa tai ominaisuuksiltaan vastaavanlaista tiivistyskalvoa. Tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että HDPE-kalvo ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, sillä se on altis jännityssäröilylle sen korkean kristallisoitumisasteen johdosta. Jännityssäröilyn vuoksi HDPE-kalvo reikiintyy helposti. Jos kalvoon tulee reikä, haitta-aineiden kulkeutuminen riippuu yksinomaan alapuolisen rakenteen tai maaperän vedenjohtavuudesta. Markkinoilla on tarjolla HDPE-kalvon tilalle tarkoitukseen paremmin sopivia materiaaleja, kuten joustavampi LLDPE-kalvo, monikerroskalvot ja ns. EIA-kalvot. Moni-kerroskalvojen toimintaperiaate perustuu päällekkäisiin polaarisiin ja ei-polaarisiin kalvoihin. EIA-kalvo eli eteenistä valmistettu polymeeriseoskalvo on joustava ja kemiallisesti kestävä kalvo. Jakeluasemastandardi edellyttää käytettäväksi yhdistelmärakennetta vain pohjavesialueella. Asentamalla mineraalinen vettä läpäisemätön tiivistyskerros tiivistyskalvon alapuolelle voidaan tehokkaammin estää haitta-aineiden kulkeutuminen maaperään ja edelleen pohjaveteen.
Jakeluasematoiminnan aiheuttamat kuormitukset pohjavedensuojausrakenteisiin tunnetaan hyvin ja jakelualue on alueena pieni, joten pohjavedensuojausrakenteissa käytetyt materiaalit voitaisiin valita tapauskohtaisesti
Commercial effects of 5G-technology on the Internet of Things
No full textTämän kandidaatintyön tavoitteena oli tarkastella 5G-teknologian liiketoiminnallista vaikutusta esineiden internetille. Tarkoituksena oli tutkia, saadaanko 5G-teknologian esineiden internetille tarjoamat mahdollisuudet jalostettua edelleen liiketoiminnallisiksi hyödyiksi. Työssä tarkasteltiin ensin 5G-teknologian teoriataustaa sekä esineiden internetin käyttöä liiketoiminnassa. Tämän jälkeen käytiin läpi 5G-teknologian hyödyntämistä esineiden internetissä sekä sen liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Tulokseksi tutkimuksessa saatiin kartoitettua niitä 5G-teknologian ominaisuuksia, joilla on esineiden internetissä hyödynnettynä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia.
5G-teknologia on tulevaisuuden mobiiliverkko- sekä tiedonsiirtoteknologia, joka on tällä hetkellä kehitysvaiheessa ja vielä käyttöönottamatta. Sillä luvataan olevan huomattava merkitys tiedonsiirrolle sen tiedonsiirtonopeuksiin, viiveeseen ja tietoliikenteen kasvuun liittyvien parannusten myötä. 5G-teknologia sisältää mahdollistavia teknologioita, joiden avulla tämän teknologiakokonaisuuden tekniset ominaisuudet tullaan saavuttamaan. Tässä työssä esiteltävät mahdollistavat teknologiat ovat solujen pienentäminen, mmWave- sekä massive MIMO -teknologiat.
Esineiden internetin hyödyt liiketoiminnassa on tunnistettu jo viime vuosina, ja siitä onkin olemassa jo muutamia käytännön esimerkkejä. Esineiden internetin liiketoiminnassa hyödyntämisen edut liittyvät tiedon keräämiseen fyysisestä maailmasta, jota voidaan käyttää liiketoiminnan tukena, sekä monimuotoisten palveluiden tarjoamiseen. Hyötyjen lisäksi esineiden internetiin liittyy edelleen muutamia haasteita. Näitä ovat muun muassa erilaiset tekniset haasteet sekä turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyvät haasteet.
5G-teknologian tekniset parannukset mahdollistavat esineiden internetin nopeamman kasvun sekä paremman hyödyntämisen. Tässä työssä esitellyt 5G-teknologian teknisten parannusten tuottamat mahdollisuudet esineiden internetille ovat energiatehokkuuden sekä viiveen ja luotettavuuden parantuminen. Näillä mahdollisuuksilla voidaan nähdä olevan yhteys liiketoiminnallisiin hyötyihin. Työssä esitellyt liiketoimintaan vaikuttavat 5G-teknologian ominaisuudet ovat juuri energiatehokkuus, pienempi viive ja parempi luotettavuus sekä verkon saatavuuden parantuminen. Näiden ominaisuuksien avulla saavutettavat liiketoiminnalliset hyödyt liittyvät älykkäämpään verkon resurssien allokointiin sekä uudenlaisten palveluiden tarjoamiseen
Examining the safety culture and the best practices in a construction company
Get PDFTurvallisuuden merkitys yritysten toiminnassa on korostunut viime vuosien aikana ja kiinnostus turvallisuuskulttuuria kohtaan on kasvanut ympäri maailmaa. Halutaan luoda turvallinen työympäristö, jossa ei satu onnettomuuksia. Etenkin niissä yrityksissä, joissa turvallisuus on läsnä jokapäiväisessä toiminnassa, on siihen alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Turvallisuus on sellaisille yrityksille yksi kannattavan yritystoiminnan peruspilareista. Turvallisuus ei ole nykypäivänä enää vain onnettomuuslukujen mittaamista, vaan se on ennakoivaa toimintaa tapaturmien ehkäisemiseksi ja osa organisaation kulttuuria.
Tämä tutkimus toteutettiin rakennusalalla toimivassa yrityksessä, jossa turvallisuus on tärkein arvo ja keskeinen asia jokapäiväisessä toiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksen turvallisuuskulttuuria ja toimintatapoja turvallisuuden osalta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä siihen liittyen jokaisen maan parhaat käytännöt turvallisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Tämän jälkeen parhaista käytännöistä valittiin sellaisia, jotka olisi mahdollista jalkauttaa muidenkin maiden käytäntöihin. Yrityksen toiveena on yhtenäistää turvallisuuskulttuuria ja toimenpiteitä, jotta ne olisivat samankaltaisia läpi yrityksen toimipaikasta riippumatta.
Menetelminä turvallisuuskulttuurin ja parhaiden käytäntöjen selvittämiseen käytettiin haastatteluja, työmaavierailuja sekä kyselyä, joka jaettiin työntekijöille. Kyselyssä oli mukana organisatorinen ja psykologinen ulottuvuus, joiden avulla saatiin kuva työntekijöiden asenteista ja ilmapiiristä turvallisuutta kohtaan. Hyvän turvallisuuskulttuurin piirteitä ovat mm. johdon sitoutuminen turvallisuuskulttuuriin ja työntekijöiden myönteiset asenteet. Jokaisessa maassa johdon sitoutumisen näkyvyyttä voitaisiin parantaa. Suuria eroja maiden välillä ei ollut, mutta Tanskan yhtenäinen linja vastauksissa ja kyselyn parhaat tulokset viestivät turvallisuuskulttuurin vahvuutta muita maita enemmän.
Parhaat käytännöt erosivat maittain, mikä oli positiivinen asia, sillä yrityksen turvallisuusorganisaatiot joka maassa toivoivat löytävänsä eroja ja saavansa uusia käytäntöjä omaan toimintaansa. Maiden turvallisuuskulttuurit eivät eronneet toisistaan paljon, minkä vuoksi parhaiden käytäntöjen yhdistäminen kaikkien maiden toimintaan on mahdollista, kun ottaa huomioon yhdistämisen kustannukset ja sen tuoman lisäarvon. Kaikkia käytäntöjä ei ole järkevää yhdistää, mutta muutamia sellaisia löytyi, jotka olisi toivottavaa tuoda kaikkiin maihin
Analyzing the cost accounting system of machines for the benefit of pricing in a medium-size packaging company
Get PDFPakkausalan kysyntä on hyvin riippuvainen muusta teollisuudesta. Kierrätettävät aaltopahvipakkaukset ovat ympäristölle ekologisempi vaihtoehto verrattuna muovipakkauksiin. Yrityksen toiveena, johon tämä diplomityö on tehty, olisi saada apua kannattavuutensa parantamiseen luotettavan kustannuslaskennan kautta. Yrityksessä on havaittu haasteita tuotteiden ennakko- ja jälkilaskelmien eroavuudessa. Myöskään konelinjojen kannattavuuksista ei olla varmoja. Tässä diplomityössä lasketaan konelinjakohtaiset ennakkolaskelmat, joista yritys saa tukea tuotteiden hinnoitteluun.
Diplomityössä luotiin ennakkolaskelmat kuudelle eri konelinjalle, jotka sijaitsevat yrityksessä. Ennakkolaskelmissa konelinjoille kohdistettiin kustannuksia, jotka koostuivat tuotannon muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista sekä yrityksen kiinteistä kustannuksista. Ensin yrityksen kalkyylimallin rakennetta selkeytettiin. Tuotannon muuttuvat ja kiinteät kustannukset haluttiin erotella uudessa rakenteessa tarkemmin. Uuden kalkyylirakenteen pohjalta luotiin ennakkolaskentamallit konelinjoille. Konelinjojen kustannukset jaettiin ajallisiin ja määrällisiin kustannuksiin. Ajalliset kustannukset koostuivat suorista ja epäsuorista palkkakustannuksista. Määrälliset kustannukset koostuivat energiasta, kunnossapidosta ja tuotannon kiinteistä kustannuksista. Ajalliset kustannukset muutettiin vastaamaan määrällisten kustannusten yksikköä (€/km^2) jakamalla ajalliset kustannukset koneiden tuottavuudella. Kun ajalliset ja määrälliset kustannukset laskettiin yhteen, saatiin aikaiseksi konelinjojen kokonaiskustannukset. Konelinjakohtaisten ennakkolaskelmien luonnissa käytettiin yksityiskohtaista tietoa, jota saatiin kirjanpidon aineistosta sekä johdon palavereista. Ennakkolaskelmat luotiin käyttäen toimintolaskentaa ja lisäyslaskentaa, koska nämä kustannuslaskentamenetelmät toimivat kustannusten kohdistamisessa tehokkaimmin. Näitä kustannuslaskentamenetelmiä käyttämällä koettiin, että päästään lähelle tarkoituksenmukaista tilaa.
Tulokseksi saatiin konelinjakohtaisten kustannusten prosentuaalinen osuus konelinjojen kokonaiskustannusten osuudesta. Koneille, joilla oli suurimmat ajonopeudet, aiheutui vähemmän kustannuksia. Konelinjakohtaiset ennakkolaskelmat koneille luotiin, jotta yritys saisi niistä tukea tuotteiden hinnoitteluun. Ennakkolaskelmista voidaan verrata eri koneiden kustannuksia keskenään. Yritykselle kehitettiin lisäksi hinnoittelun systemaattisuutta tukeva myyntiprosessi, jonka avulla ennakko-ja jälkilaskelmien eroavuutta voidaan pienentää
Secure forecasting of user activities for distributed urban applications
Get PDFModelling human mobility is an interesting yet challenging research topic. Such mobility models can give valuable insight into user behavior. Such models can be used to forecast movement of people. Even though an interesting problem, it was not studied as widely due to lack of available mobility data. But modern communication and digital infrastructure has solved this problem. Thus, as a result, over the past decade and a half, this topic has attracted a lot of attraction. The modelling and forecasting of human mobility has widespread applications from transportation to advertisement. Such models can be used to in a collaborative manner to segment people or used in isolation to bring better services to an individual.
Previous researches have presented different approaches for modelling human mobility. These range from neural networks to Markov chains. Some researchers have focused on location data while others have worked with accelerometer data. There are also recommendations to add more information to the data to understand the motive of mobility.
This thesis approaches the problem of forecasting human mobility in the form of activities. GPS data is analyzed to mine information and find patterns. The forecasting is done in a twostep process. The first step is to analyze the data to identify and label activities, that are done on a routine basis. This is achieved by using an Adaptive Neuro-Fuzzy Inference System. This additional information helps understand the motive of moving from one place to another. In the second and final step the Markov Chain model is built for the movement among visited locations. The forecasting is done with respect to current time and location, keeping in view the motive of movement. The proposed system is implemented in JAVA and deployed as a combination of RESTful web services. Finally, accuracy tests are made on different datasets which show promising results
Suitability of 60 GHz frequency band for the wireless communication needs of VR and AR headsets
No full textVR- ja AR-lasit ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Laitevalmistajat yrittävät kovasti luoda niille kysyntää, mutta todennäköisesti laitteiden korkean hintatason, heikon kuvanlaadun ja vaikeakäyttöisyyden johdosta teknologiat eivät ole vielä saavuttaneet suurta yleisöä.
Yksi vaikeakäyttöisyyteen vaikuttava tekijä on VR-lasien kypäränäytön sekä prosessointiyksikön välissä olevat johdot. Tässä työssä tutkitaan mahdollisuutta korvata nämä johdot langattomalla linkillä. 60 GHz:n taajuusalueella toimivaa WiGig-teknologiaa tarkastellaan mahdollisena johtojen korvaajana.
Tässä tutkimuksessa kerättiin tietoa Wi-Fi- ja WiGig-järjestelmistä IEEE:n julkaisemista standardeista, sekä arvioitiin olemassa olevien ja tällä hetkellä suunnitteilla olevien VR- ja AR-lasien tarpeita tietoliikenteen näkökulmasta. Tämän lisäksi suoritettiin mittauksia kaupallisesti saatavissa olevilla laitteilla. Mittauksissa käytetyt laitteet olivat TPCAST, joka on suunniteltu korvaamaan johdot VR-lasien kypäränäytön ja prosessointiyksikön välillä, sekä Wireless Wire -silta, joka on tarkoitettu point-to-point-yhteyden muodostamiseen ulkokäytössä.
Tutkimuksen perusteella WiGig toimii tarpeeksi vakaasti lyhyellä kantomatkalla. Sen tiedonsiirtonopeus ei kuitenkaan välttämättä riitä siirtämään pakkaamatonta videokuvaa VR-lasien kypäränäytön ja prosessointiyksikön välillä
The effect of business subsidies on competitiveness of enterprises: business subsidies of renewable energy production
Get PDFTässä kandidaatintyössä tutkittiin uusiutuvan energian yritystukien vaikutuksia uusiutuvan energiantuotannon yritysten kilpailukykyyn ja uusiutuvan energian diffuusioon. Työssä käsiteltiin ja hyödynnettiin empiirisiä tutkimuksia suosituimmista uusiutuvan energian yritystuista, joita ovat syöttötariffi ja kaupattavat vihreät sertifikaatit. Lisäksi työssä käsiteltiin uusiutuvan energian yritystukien tavoitteita ja hyvän uusiutuvan energian yritystuen ominaispiirteitä. Syöttötariffia pidettiin lähes yksimielisesti parhaimpana uusiutuvan energian yritystukena, koska se rajoittaa volatiliteettia sijoittajan näkökulmasta ja se voidaan kohdistaa yksittäisiin energiantuotantoteknologioihin. Uusiutuvan energian yritystukien tavoitteena on tehdä uusiutuvasta energiasta kilpailukykyistä perinteisen energiantuotannon kanssa myös markkinaehtoisesti, ilman tukia. Uusiutuvan energian kilpailukyvyn kehittyminen perustuu pitkällä aikavälillä oppimiskäyrän vaikutuksiin, joihin lukeutuvat muun muassa innovaatiot ja jatkuva parantaminen. Lyhyellä aikavälillä yritystuet vaikuttavat pääosin kustannuskilpailukykyyn