47495 research outputs found
Sort by
Interfacing: An Exploration of Sensory Experiences
No full textInterfacing is the way our senses respond to beings, material and devices. From here, interfaces become more than smartphones or pixels on a screen. This research work identifies interdependencies between bodies and material. Through sculpting or shaping, clay for instance, digital devices or virtual environments can be modelled, while also offering bodily ways to make what could be. Interfaces then become interactive, body responsive, story sharing and co-making materials. To make body responsive devices, more people with varied experiences need to be involved in making our technologies. Body-material affordances can be established by acknowledging and responding to experiences of the body, e.g. sensory experiences and expressions of body knowledge. These interfaces would then afford responsive movements to suit diverse groups of people coming from varied lived experiences.
Body-centred interaction is made possible by means of non-digital interaction. Through the primacy of sensory experiences, interfaces can then avoid high-precision repetitive interactions, while affording more general movements when using software and devices. The first of the three microstudies in this work, establishes an awareness of environment, followed by participation in an environment with non-digital devices, and finalised by a response to these experiences. One form of participation was to sculpt or shape an interface out of clay; here participants, with their body, responded to material and contributed to the immediate environment. Shaping is a body-material responsive process where the participant decides when their interface, or device, is ready, i.e. complete. Following this, a microstudy was conducted that involved an activity known as stone balancing. Here, gaze tracking revealed the end of an interaction as a duration, not an instance: as hands released the stones, and gaze lingered. The third and final microstudy was another stone balancing experience, this time in the dark with glow-in-the-dark stones and without the gaze tracker. The dark environment afforded a low-sensory environment and general movement. Overall, this work on sensory experiences and general movement establishes meaning and importance to the interdependent bodily process of interfacing
Puhetta uusperheestä: Diskurssianalyysi uusperhepuheen kulttuurisista merkityksistä Helsingin Sanomien ja Meidän perhe -lehden kirjoitusten valossa
No full textTämän Pro gradu -tutkimuksen kohteena on tutkia uusperheisiin liittyviä kulttuurisia merkityksiä lehtikirjoitusaineistossa. Tutkimuksessa selvitetään diskurssianalyysin avulla, millaisia merkityksiä uusperheisiin liitetään lehtikirjoituksissa. Tässä tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan puhekielessä tuotettuja merkityssysteemejä ja niiden rakentamaa sosiaalista todellisuutta. Näillä merkityksillä on kulttuurisia vaikutuksia. Se, mitä ja miten uusperheistä lehtikirjoituksissa kirjoitetaan, vaikuttaa käsityksiin ja tapaan suhtautua uusperheisiin. Tässä tutkimuksessa käsitellään myös Talcott Parsonsin (1955) teoriaa perheestä universaalina toimintajärjestelmänään ja Andrew Cherlinin (1978) käsitystä uusperheestä epätäydellisenä instituutiona sekä Patricia Papernown (1984) mallia uusperheen kehitysvaiheista.
Tutkimusaineisto koostuu 28 lehtikirjoituksesta, jotka on julkaistu ajalla 1.1.2015 - 31.1.2020 Helsingin Sanomissa ja Meidän perhe -lehdessä. Uusperhediskursseja on etsitty tarkastelemalla lehtikirjoituksissa toistuvia teemoja, aiheita ja sanoja ja näihin kiinnittyviä merkityksiä. Lisäksi huomio on kohdistettu siihen, kuka tai ketkä näitä merkityksiä tuottavat, mistä näkökulmasta ja millaiseen sävyyn. Aineiston kuvaamisen yhteydessä on esitelty uusperheaiheisten lehtikirjoitusten esiintymiskerrat ja ajankohdat.
Tutkimuksen aineisto on jaettu kahteen päädiskurssiin: Ongelmadiskurssiin ja onnellisuusdiskurssiin. Näiden alle aineistosta on hahmoteltu alarepertuaarit. Ongelmadiskurssin alle sijoittuvat roolirepertuaari, tunnerepertuaari ja uhkakuvarepertuaari. Onnellisuusdiskurssin alle puolestaan asettuvat parirepertuaari ja suhderepertuaari. Lopulta tarkastellaan myös päädiskurssien välistä suhdetta. Diskurssit alarepertuaareineen on nimetty sen mukaan, miten uusperhettä on aineistossa esitetty. Nimensä mukaisesti Ongelmadiskurssi näyttää uusperheen negatiivisessa kontekstissa rooliepäselvyyksinä, vaikeina tunteina ja uhkakuvina. Onnellisuusdiskurssi esittää uusperheen uutena mahdollisuutena parisuhteeseen ja perhe-elämään, sekä uusiin ihmissuhteisiin.
Tässä tutkimuksessa käytetyssä lehtikirjoituksissa kumpikin lehti julkaisi yhtä lailla uusperheelle ongelma- tai onnellisuusmerkityksiä. Ongelmadiskurssi painottui onnellisuusdiskurssia enemmän. Tutkimustulos tuottaa huolen ongelmakeskeiseksi latautuneesta kulttuurillisesta kuvasta uusperheistä kirjoitettaessa, jolloin ennakkoluulot uusperheitä kohtaan voivat lisääntyä ja ehkä jopa estää saamasta tarvittua tukea. Uusperheiden erityispiirteet tulee tunnistaa. Sosiaalityössä tulee huomata perheiden monimuotoisuus, jotta uusperheen jäsenet voivat tulla autetuksi. Myönteiset merkitykset lehtikirjoituksissa puolestaan osoittavat, että uusperhe voi tuoda uuden mahdollisuuden perhe-elämälle, sekä lisätä onnellisuutta. Onnellisuusnäkökulmaa tulisi tuoda esiin myös rakenteellisen sosiaalityön keinoin, jotta negatiivista kulttuurista kuvaa saataisiin murrettua. Tutkimustietoa tarvitaan jatkossa lisää esimerkiksi uusperheissä elävien lasten ja miesten näkökulmasta liittyen uusperheessä elämiseen, joka tässä tutkimuksessa jäi aineiston valossa lähes näkymättömiin
Electroencephalography in Evaluating Mental Workload of Gaming
No full textIn this thesis, the feasibility of the electroencephalography (EEG) analysis in evaluating the mental workload of gaming was studied, primarily by giving an overview on the related research, and secondarily as a proof-of-concept type experiment on existing EEG recordings, with a tool implemented for the purpose. In a relation to the EEG analysis, a selective overview on underlying mathematical methods and techniques was given as well.
As a result of the review on various studies and their outcome, it was evident that the EEG analysis provides a plausible means to objectively measure and evaluate mental load imposed by gaming. The EEG indicators, that had been successfully deployed in mental load evaluation in the reviewed studies, utilized power spectrum, event related potential and brain connectivity related measurement methods.
In the experimental part of the thesis, a tool to process EEG signals and to calculate EEG metrics, was implemented in Matlab environment. The existing EEG recordings (20 recordings in total), that were used in the experiment, had been acquired by groups of students and staff of Tampere University during n-back gaming sessions, as a part of course projects. The ratio of theta and alpha power, calculated over the EEG signal segments that were time-locked to game events, was selected as EEG metrics for mental load evaluation. The expectation, based on the reviewed studies, was that the value of the calculated ratio should increase with increasing mental load. The Wilcoxon rank-sum test was applied to test this hypothesis for the ratio values combined from all recordings. The rank-sum test results revealed that the theta-alpha power ratio performed as a confident indicator for the evaluation and comparison of mental load. It should be noted that this was valid only for the frontal channels Fp1 and Fp2, of the recordings, and at the highest game difficulty level the calculated ratio values started to appear inconsistent, which could be a consequence of possible concentration issues, as the task became too demanding.Tässä diplomityössä selvitettiin aivosähkökäyräanalyysin soveltuvuutta pelaamisesta aiheutuvan kuormituksen arvioinnissa. Ensisijaisesti selvitys toteutettiin katsauksena aiheesta julkaistuihin tutkimuksiin. Tämän lisäksi työn kokeellisessa osuudessa analysoitiin olemassa olevia EEG-rekisteröintejä tätä tarkoitusta varten toteutetun ohjelmistotyökalun avulla. Työssä myös esiteltiin valikoidusti EEG-analyysiin liittyviä matemaattisia menetelmiä ja tekniikoita.
Useita tutkimuksia käsittäneen katsauksen perusteella oli ilmeistä, että EEG-analyysi on käyttökelpoinen menetelmä pelaamisesta aiheutuvan kuormituksen objektiiviseen mittaamiseen ja arviointiin. Näissä tutkimuksissa kuormituksen arvioinnissa käytetyt EEG-mittarit perustuivat joko EEG:n tehospektriä, tapahtumasidonnaista herätepotentiaalia tai aivojen kytkeytyneisyyttä hyödyntäviin mittausmenetelmiin.
Kokeellisessa osuudessa toteutettiin Matlab-ympäristössä ohjelmistotyökalu EEG-signaalien prosessoimiseksi ja EEG-mittareiden laskemiseksi. Kokeilussa käytettiin Tampereen yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan aiemmissa kurssiprojekteissa ”n-back”-pelin pelaamisen yhteydessä taltioimia EEG-rekisteröintejä, joita oli yhteensä 20. Kuormituksen arviointiin käytettäväksi EEG-mittariksi valittiin theeta- ja alfa-taajuuskaistojen tehojen välinen suhde. Tehosuhde laskettiin EEG-signaalin segmenteille, jotka olivat sidoksissa pelitapahtumiin. Tutkimuskatsauksen perusteella odotuksena oli, että tehosuhde kasvaa kuormituksen kasvaessa. Tämän hypoteesin paikkansapitävyyttä arvioitiin Wilcoxonin järjestyssummatestillä. Testin tulokset osoittivat, että theeta- ja alfa-taajuuskaistojen välinen tehosuhde on varsin luotettava mittari kuormituksen arviointiin ja kuormitusten väliseen vertailuun. Huomioitavaa on, että mitatuista EEG-kanavista tämä tulos pätee ainoastaan etukanaville Fp1 ja Fp2. Lisäksi korkeimmalla pelin vaikeustasolla mittarin antamat arvot olivat epäyhtenäisiä, mikä saattoi olla seurausta mahdollisista keskittymisongelmista pelin vaikeustason kasvaessa liiallisesti
Sappikivien tai ERCP-tutkimuksen aiheuttaman haimatulehduksen jälkeen potilaalla ei ole kohonnutta riskiä saada alkoholin aiheuttamaa haimatulehdusta 10 vuoden seurannassa
No full textAkuutin haimatulehduksen ilmaantuvuus on Suomessa nykytiedon valossa 70-100 / 100 000. Akuutin haimatulehduksen aiheuttajia on useita, joista yleisimpänä Suomessa pidetään alkoholia, joka aiheuttaa noin 70% haimatulehdustapauksista. Toiseksi yleisin etiologia on Suomessa sappikivien aiheuttama tauti. Sappikivitaudinkin hoitoon käytetty endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) voi myös laukaista akuutin haimatulehduksen. Osalla haimatulehdus uusii eri syistä. Alkoholihaimatulehduksen sairastaneilla tärkein uusiman syy on alkoholin käyttö. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, suojaako alkoholista pidättäytyminen myöhemmältä alkoholihaimatulehdukselta myös sappikivi- tai post-ERCP-haimatulehduksen sairastaneilla. Lisäksi tavoitteena oli selvittää alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys Suomessa tällä vuosituhannella. Tutkimuksessa poimittiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) alueella vuosina 2004 ja 2005 hoidetut sappikivi- ja post-ERCP-haimatulehduspotilaat. Potilaiden sairauskertomuksista selvitettiin, oliko haimatulehdus uusinut näillä potilailla 10 vuoden aikana, ja mikä oli uusimien etiologia. Näiden perusteella laskettiin alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys seuranta-aikana kyseisillä potilailla. Lisäksi poimittiin PSHP:n alueella vuosina 2014 ja 2015 hoidetut alkoholihaimatulehduspotilaat ja laskettiin alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys kyseisinä vuosina Pirkanmaan väestössä. Seurantapopulaation alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys suhteutettiin vuosien 2014-2015 alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheyteen. Vuosina 2004-2005 hoidettiin yhteensä 147 potilasta, joilla oli kliinisenä diagnoosina sappikivi- tai post-ERCP-haimatulehdus. Näistä 7 potilasta menehtyi hoitojakson aikana, joten lopullisessa seuranta-aineistossa oli 140 potilasta. Näistä 8:lla haimatulehdus uusi 10 vuoden seurannassa. Uusimista 5 oli sappikivien aiheuttamaa, 2 ERCP:n laukaisemaa ja 1 tarkemmin määrittämätön haimatulehdus. Yhtään alkoholiperäistä uusimaa ei näillä potilailla ilmaantunut seuranta-aikana. Akuutin haimatulehduksen kokonaisilmaantuvuustiheys Pirkanmaan väestössä vuosina 2014-2015 oli 55.2/100 000 henkilövuotta. Sappikivet olivat yleisin (32%) etiologia, ja sappikivihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys oli 17.7/100 000 henkilövuotta. Alkoholihaimatulehdus oli toiseksi yleisin (28%) etiologia, ja alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys oli 15.7/100 000 henkilövuotta. Alkoholihaimatulehdusten ilmaantuvuustiheyksien erotus oli näin ollen -15.7/100 000 (95% luottamusväli -18.2- -13.3/100 000). Johtopäätöksinä todetaan että tutkimuksemme perusteella sappikivi- tai post-ERCP haimatulehduksen sairastaneet potilaat eivät ole suurentuneessa riskissä alkoholihaimatulehdukselle 10 vuoden seurannassa. Näin ollen täysi alkoholista pidättäytyminen ei mahdollisesti ole tässä potilasryhmässä välttämätöntä. Lisäksi todetaan, että PSHP:n alueella sappikivet vaikuttavat olevan haimatulehduksen yleisin etiologia ja alkoholin osuus haimatulehduksen aiheuttajana on aikaisempaan tietoon verraten huomattavasti matalampi
Suunnitelma voimalaitoksen raportoinnin kehittämiseksi : Case Hämeenkyrön Voima Oy
No full textVoimalaitos tuottaa raportteja moneen eri tarpeeseen, koostuen mm. viranomais- ja talous-raporteista, tuotannon seurantaan liittyvistä raporteista yms. Voimalaitoksen raportointisyklit voivat vaihdella reaaliaikaisesta seurannasta aina vuorokausi-, viikko-, kuukausi- tai vuosiraport-teihin, riippuen lainsäädännön asettamista vaatimuksista, raportoitavasta asiasta tai raportteja kyselevästä tahosta. Vielä tänä päivänäkin raportointi perustuu pitkälti manuaaliseen tekemi-seen taulukkolaskentaohjelmistoa hyödyntäen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ideoida raportointikonsepti tutkimuksen kohteena olevalle voimalaitosyksikölle, operatiivisen kuukausiraportoinnin toteuttamiseksi, hyödyntäen olemassa olevaa informaatiota, tietojärjestelmiä ja tietolähteitä. Uuden raportointimallin tavoitteena on vähentää käsin tehtävää työtä siten, että vakiomuotoiset raportit saataisiin automatisoitua. Toi-sin sanoen taulukkolaskentaohjelmistoista päästäisiin suurimmaksi osaksi eroon. Uudelta kon-septilta odotetaan myös sitä, että raportointiin osallistuvien henkilöiden raportointiin liittyvät ongelmat saataisiin ratkaistua ja parannusehdotukset toteutettua.
Tutkimuksen alussa tutustutaan tietovarastoprosessiin ja liiketoimintatiedon hallintaan. Kirjal-lisuudesta ja tieteellisistä tutkimuksista haetaan vastausta ja ratkaisua koettuun ongelmaan. Uu-den raportointimallin taustatiedoksi käydään läpi nykyisen raportoinnin toteutusmalli, laajuus ja vaatimukset, sekä kartoitetaan nykyinen tietoarkkitehtuuri. Tutkimusmenetelminä käytettiin puo-listrukturoitua haastattelua raportoinnin ongelmakohtia ja tavoitetilaa selvitettäessä. Havainnointi toimi menetelmänä uuden konseptin suunnitteluvaiheessa.
Työn lopputuloksena esitetään konseptiratkaisu, jolla kohteena oleva voimalaitosyksikön raportointi saadaan automatisoitua. Tutkimuksen lopussa on pohdinta, onko konsepti monistet-tavissa, ja millä edellytyksillä se on monistettavissa saman yrityksen muihin voimalaitosyksi-köihin. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tietovarastoinnin ja sen avulla suoritetun liiketoimintatiedonhallinnan tietotaidon ja ymmärryksen laajentamisessa.The power plant produces reports for many different needs, including e.g. regulatory re-ports, financial reports, production monitoring reports, etc. Power plant reporting cycles can range from real-time monitoring to daily, weekly, monthly or annual reports, depending on legal requirements, the matter to be reported or the party requesting the reports. Even today, report-ing is largely based on manual creation using spreadsheet software.
The aim of this study was to envision a reporting concept for the power plant unit under study to implement operational monthly reporting utilizing existing information, information sys-tems and data sources. The goal of the reporting model is to reduce manual work so that standardized reports can be automated. In other words, spreadsheet software would be elimi-nated for the most part. The new concept is also expected to solve the problem of reporting by those involved in reporting and to implement suggestions for improvement.
At the beginning of the study, business information management and the data warehousing process are introduced. Literature and scientific research seek answers and solutions to a per-ceived problem. As background information for the new reporting model, the implementation model, scope and requirements of the current reporting will be reviewed, and the current data architecture will be mapped. The research methods used were a semi-structured interview to find out the problem areas and target status of the reporting. Observation served as a method in the design phase of the new concept.
The result of the work is a concept solution that can be used to automate the reporting of the target power plant unit. At the end of the study, it is considered whether the concept is and under what conditions it can be replicated to other power plant units of the same company. The results of this study can be used to expand the knowledge and understanding of data ware-housing and the management of business information performed with it
Continuous integration, a litrerature review
No full textAdopting Continuous integration (CI) and continuous delivery (CD) has become a powerful approach to help software engineers integrate, build, and test their work more frequently, resulting in faster deployments in the production side. The CI/ CD approach works within automating tools that checks the code correctness according to a setup in a software engineering pipeline before integration. Adopting CI/ CD could have numerous advantages; however, there are challenges.
This study aims to identify the benefits and challenges of adopting CI/ CD, associate these benefits and challenges to the stages within a continuous delivery pipeline (CDP), and explore whether these benefits could encourage decision makers in an organization to adopt CI/ CD. Most common challenges, which could discourage product owners from adopting CI/ CD approach, along with recommended resolutions collected from literature are listed and demonstrated.
The findings indicate that adopting continuous integration has numerous benefits that the challenges associated could be resolved with some effort and resources allocated. A total of four main benefits, and four main challenges with proposed solutions to them where found. It is also indicated that organizations are to make analysis whether these challenges could be managed and consequently decide on whether to adopt CI or not. There is a lack of research on expected cost of adopting CI/ CD and further on-depth research regarding actual costs would be needed in the future
Ääriarvoista
No full textTämän tutkielman luvussa 2 käymme läpi aluksi määritelmät globaalille ääriarvolle ja paikalliselle ääriarvolle yhden muuttujan funktioille sekä niihin liittyvät lauseet, todistukset ja esimerkit. Alaluvussa 2.2 esittelemme tarkemmin paikallisen ääriarvoon liittyviä olennaisia lauseita, kuten ensimmäisen kertaluvun derivaatan testin sekä toisen kertaluvun derivaatan testin, joiden avulla muun muassa paikallisten ääriarvojen määrittäminen onnistuu. Esittelemme myös näihin esimerkkeihin liittyvät merkkikaaviot, jotka havainnollistavat eri tilanteet ääriarvoille minimi- ja maksimipisteissä sekä kriittisissä pisteissä ja päätepisteissä, kun tarkastellaan funktioita f(x) ja f’(x) sekä niiden käyttäytymistä.
Luvussa 3 käymme läpi ääriarvojen olemassaoloa yhden muuttujan funktioille. Luvussa käytämme hyödyksi raja-arvon käsitettä sekä aiemmin käytyä globaalin raja-arvon määritelmää. Esittelemme ääriarvojen olemassaoloa koskevan lauseen ja todistamme ääriarvoille maksimi- ja minimiarvon kahdessa osassa, jonka jälkeen esittelemme näihin omat esimerkit perustuen kyseessä olevaan lauseeseen. Esittelemme myös näihin esimerkkeihin liittyvät kuvaajat, jotka havainnollistavat eri tilanteet ääriarvojen olemassaolon tarkastelussa.
Luvussa 4 käymme läpi määritelmät globaalille ääriarvolle ja paikalliselle ääriarvolle kahden muuttujan funktioille sekä niihin liittyvät lauseet ja esimerkit. Luvussa tarkastelemme erityisesti osittaisderivaattoja, jotka ovat olennainen osa tätä lukua. Luvussa esittelemme jälleen toisen kertaluvun derivaatan testin, jota voidaan soveltaa kahden muuttujan funktioissa. Tämän avulla voimme määrittää ja tunnistaa mahdolliset paikalliset ääriarvot sekä satulapiste. Alaluvussa 4.2 esittelemme lopuksi lauseen Hessen matriisille sekä siihen liittyviä esimerkkejä, joissa sovelletaan aiemmin esiteltyä toisen kertaluvun derivaatan testiä sekä matriisilaskennasta tuttua determinantin määritelmää 2 × 2 -matriisissa. Lopussa esittelemme myös näihin esimerkkeihin liittyvät kuvaajat, jotka havainnollistavat eri tilanteet, kun tarkastellaan mahdollisia ääriarvopisteitä sekä niiden luonnetta
Sars-CoV-2-rokotteiden suunnittelu ja kehitys
No full textSars-CoV-2 on ihmisen patogeeni, joka aiheuttaa erityisesti hengitysteihin vaikuttavaa covid- 19-tautia. Tauti sai alkunsa joulukuussa 2019, ja se julistettiin pandemiaksi maaliskuussa 2020 taudin levittyä nopeasti ympäri maapalloa. Useat eri tutkimustahot ovat kehittäneet sars-CoV-2- rokotteita, ja kliinisiin tutkimuksiin on edennyt monta moderniin rokoteteknologiaan perustuvaa kandidaattia. Työn tarkoituksena on selvittää, millaisia molekyylityyppejä uusissa rokotekandidaateissa on, ja kuinka kandidaattien kliiniset tutkimukset ovat edenneet.
Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään erityisesti kolmeen eri rokotekandidaattiin. Modernan ja Cambridgen kehittämä mRNA-1273-rokote perustuu S-2P-antigeenia koodaavaan lähetti-RNA- juosteeseen, joka on kapseloitu lipidinanopartikkelien sisään. S-2P-antigeeni koostuu sars-CoV- 2:n täyspitkästä piikkiproteiinista, jossa on transmembraaninen ankkuri sekä S1- ja S2-alaosien pilkkoutumiskohta. Antigeeni on stabiloitu S2-alayksikön keskikierteen päältä kahden peräkkäisen aminohapon proliinisubstituutiolla. Pfizerin ja BioNTechin BNT162b2-rokote perustuu hyvin samankaltaiseen teknologiaan. Rokote sisältää sars-CoV-2:n täyspitkää piikkiproteiinia koodaavaa lähetti-RNA:ta. Piikkiproteiinia on modifioitu kahdella proliinimutaatiolla, jotta antigeeni pysyisi prefuusiokonformaatiossaan. AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämän AZD1222-rokotteen vektorina toimii simpanssien ei-replikoituva ChAdOx1- adenovirus, johon liitetty insertti ilmentää sars-CoV-2:n piikkiproteiinia.
Tutkimuskohteena olevat rokotekandidaatit ovat edenneet kliinisen tutkimuksen kolmanteen vaiheeseen ja pärjänneet keskenään hyvin tasaisesti. Marraskuussa 2020 julkaistujen ensimmäisten välianalyysien mukaan mRNA-1273-rokote on toiminut 94,5 %:n, BNT162b2- rokote 95 %:n ja AZD1222-rokote keskimääräisesti 70 %:n teholla. AZD1222-rokotetta on vielä viimeisessä vaiheessa testattu kahdella annosteluohjelmalla, joista toinen saavutti 90 %:n ja toinen 62 %:n tehon. Rokotteiden haittavaikutukset ovat olleet lieviä ja rokotteiden kesken hyvin samankaltaisia. Yleisimpiä oireita ovat olleet muun muassa väsymys, injektiopaikan kipu, päänsärky ja lihaskipu. Hälyttäviä haittavaikutuksia ei ole minkään rokotteen kohdalla toistaiseksi ilmennyt, vaan koehenkilöt ovat sietäneet rokotteita hyvin.
Sars-CoV-2-rokotekandidaattien tutkimukset ovat edenneet lupaavasti, ja tulosten perusteella rokotteista vaikuttaa olevan hyötyä covid-19-torjunnassa ainakin lyhytaikaisesti. mRNA-1273-, BNT162b2- ja AZD1222-rokotteet ovat pärjänneet viimeisessä tutkimusvaiheessa erittäin tasavertaisesti tehokkuuden, haittavaikutusten sekä muiden tekijöiden osalta, joten parhaan kandidaatin valitseminen nykytiedon perusteella on erittäin haastavaa. Jokainen rokotteista vaikuttaa kuitenkin lupaavalta kandidaatilta ja hyvältä valinnalta rokotusohjelmaan sisällytettäväksi