47495 research outputs found
Sort by
Työssä oppiminen teollisuusaloilla : erikoisammattitutkintojen vaikutus tuloihin, työllisyyteen ja työttömyyteen
No full textMonikielisyys rikkautena: Lasten kieliresurssit osana esiopetuksen ohjattua toimintaa
No full textTutkimuksessa tarkastelen, miten lasten kieliresurssit huomioidaan monikielisessä lapsiryhmässä osana esiopetuksen ohjattua toimintaa. Tarkoituksena oli selvittää, miten esiopetusryhmässä työskentelevät opettajat käsittävät monikielisyyden ja kielitietoisuuden sekä miten muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten kieliresurssit huomioidaan osana esiopetuksen ohjattua toimintaa. Tutkimuksen teoriatausta muodostuu monikielisyyden, kielitietoisuuden ja joustavan monikielisyyden määritelmistä. Tutkimuksessa joustavan monikielisyyden käsite liittyy lasten kielten huomiointiin toiminnan keskiössä ja siihen liittyviin tarkoituksiin.
Tutkimustapana oli laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin yhdessä esiopetusryhmässä Pirkanmaan alueella, syksyllä 2020. Aineisto koostui kahden esiopetusryhmässä työskentelevän opettajan haastatteluista, esiopetusryhmässä kerätystä havainnointiaineistosta ja kenttätyöpäiväkirjasta. Haastattelut toteutettiin erillisinä teemahaastatteluina ja havainnointiaineisto kerättiin havainnointilomakkeen avulla, kohdistettuna osallistuvana havainnointina. Aineistonkeruun jälkeen haastattelut litteroitiin ja analysoitiin teoriasidonnaisella aineistonanalyysillä. Tämän jälkeen havainnointiaineisto ja kenttätyöpäiväkirja analysoitiin haastattelutuloksista muotoutuneiden teemojen avulla.
Tutkimuksen perusteella monikielisen esiopetusryhmän kieliresurssien huomioinnista oli mahdollista muodostaa neljä teemaa, joista kaksi viimeistä teemaa käsittivät lasten kielten huomioinnin esiopetuksen toiminnassa. Teemat olivat: opettajien kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen liittyvä ammatillinen osaaminen, opettajien monikielisyyteen ja kielitietoisuuteen liittyvät käsitykset, lasten kieliresurssien huomiointi suomenkielisen toiminnan näkökulmasta, sekä lasten kieliresurssien huomioiminen toiminnan keskiössä. Lasten kieliresurssien huomiointi liittyi tutkimuksessa joustavan monikielisyyden tarkoituksiin: ymmärryksen tukemiseen, kielellisen tietoisuuden tukemiseen, kommunikaation tukemiseen ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön, monikielisen identiteetin tukemiseen ja vahvistamiseen sekä oppilaiden voimaannuttamiseen. Tutkimuksen tuloksissa ja monikielisyyden teoreettisessa viitekehyksessä oli nähtävillä myös muutos monikielisyyteen suhtautumisessa
Energiankeräys ympäristöstä
No full textTämä kandidaatintyö on kirjallisuusselvitys eri tavoista kerätä energiaa ympäristön energiapotentiaaleista. Työssä käydään läpi neljä erilaista tapaa kerätä energiaa, energian kerääminen aineen mekaanisesta rasituksesta pietsosähköisen kalvon avulla, energian kerääminen radioaalloista, aurinkoenergian kerääminen ja energian kerääminen lämpötilagradientista.
Tyypillisesti ympäristöstä kerätyn energian tehotiheys on huomattavasti pienempi verrattuna esimerkiksi akuista saatavan energian tehotiheyteen. Työn loppuosassa vertaillaan eri energiankeräystapoja keskenään ja pohditaan niiden sopivuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Pietsosähköistä ilmiötä käydään läpi selittämällä ilmiön perusperiaatteet ja mekanismi. Pietsosähköisyyden vahvuuksia on kerätyn energian suhteellisen korkea tehotiheys, ja se on teknologiana pitkälleviety. Heikkouksia on ulostulon suuri vaihtelu, joka riippuu aktiivisuudesta.
Energian keräämisessä radioaalloista käydään läpi ilmiön perustoimintaa, lähi- ja kaukokentän eroa ja ilmiön sovelluskohteita. Radioaalloista kerättävä energiamäärä on tyypillisesti pieni, mutta se on riittävä signaalin takaisinlähetykseen.
Aurinkoenergian tapauksessa energiaa voidaan kerätä hyvin
paljon, ja keräys skaalautuu suoraan keräimien pinta-alan suhteen. Heikkouksia aurinkoenergian keräämisellä on energian saatavuuden syklisyys. Työssä aurinkoenergian keräämisestä käydään läpi ilmiön teoriaa ja yleisempiä sovelluskohteita
"Etätyö on yksi tärkeimmistä voimavaroista arjessani" - Työn imun ja työn voimavarojen kokemukset etätyössä
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät lisäävät etätyöntekijöiden työhyvinvointia. Tarkastelemme, miten etätyötä tekevät kokevat työn imua ja miten tämä yhdistyy heidän kokemiinsa etätyöskentelyn voimavaroihin, ja mitä nämä voimavarat ovat. Tutkimuksen aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden perusteella. Etätyö on noussut organisaatioissa yhä yleisemmäksi työmuodoksi, mikä huomioidaan myös uudessa työaikalaissa. Työhyvinvointitutkimusta on vuosikymmenen ajan tehty yhä enemmän positiivisen psykologian lähtökohdista, mikä ohjaa myös tätä tutkimusta. Teoreettinen viitekehyksemme työhyvinvoinnista perustuu Bakkerin & Demeroutin kehittämään työn
vaatimusten ja voimavarojen malliin ja Schaufelin & Bakkerin luomaan työn imua koskevaan teoriaan. Näitä tarkastelemme etätyön ympäristössä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin neljään IT-alan yritykseen, joissa tehdään etätyötä. Kyselyyn saatiin 55 vastausta.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta yhdistävää mixed methods -menetelmää. Laadimme kyselylomakkeen, joka sisälsi sekä 7-portaisen vastausasteikon väittämäosion että avoimia kysymyksiä. Metodia hyödyntämällä tutkimusongelmaa oli mahdollista lähestyä kokonaisvaltaisemmin ja tuloksia oli hedelmällisempää analysoida, sillä avoimet kysymykset työhyvinvoinnista ja työn voimavaroista kulkivat tiiviisti käsikkäin työn imu -mittarin tulosten kanssa. Laadullisen aineisto-osuuden analyysimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja aineiston käsittelyssä hyödynnettiin teoreettisia käsitteitä. Teemoittelimme laadullisesta aineistosta kolme työn voimavaroihin vaikuttavaa teemaa, jotka toistuivat vastauksissa. Teemat olivat työympäristö, aikataulutus ja työn sisäiset tekijät.
Tulokset osoittavat, että etätyöntekijät kokevat työn imua. Työn imu on tärkeä etätyön voimavara, mutta myös itse etätyötä voidaan pitää voimavarana, mikä taas edistää työn imua. Vaikka etätyössä koettiin myös vaatimuksia, sen mahdollistamat voimavarat saivat vastauksissa suuremman painoarvon ja moni koki etätyöskentelyn mieluisena työmuotona. Etätyö lisää työn voimavaroja ja mahdollistaa työn imua, minkä vuoksi sillä voidaan todeta olevan työhyvinvointia edistäviä vaikutuksia
Investigations of 5G localization with positioning reference signals
No full textTDOA is an user-assisted or network-assisted technique, in which the user equipment calculates the time of arrival of precise positioning reference signals conveyed by mobile base stations and provides information about the measured time of arrival estimates in the direction of the position server. Using multilateration grounded on the TDOA measurements of the PRS received from at least three base stations and known location of these base stations, the location server determines the position of the user equipment.
Different types of factors are responsible for the positioning accuracy in TDOA method, such as the sample rate, the bandwidth, network deployment, the properties of PRS, signal propagation condition, etc. About 50 meters positioning is good for the 4G/LTE users, whereas 5G requires an accuracy less than a meter for outdoor and indoor users. Noteworthy improvements in positioning accuracy can be achievable with the help of redesigning the PRS in 5G technology.
The accuracy for the localization has been studied for different sampling rates along with different algorithms. High accuracy TDOA with 5G positioning reference signal (PRS) for sample rate and bandwidth hasn’t been taken into consideration yet. The key goal of the thesis is to compare and assess the impact of different sampling rates and different bandwidths of PRS on the 5G positioning accuracy.
By performing analysis with variable bandwidths of PRS in resource blocks and comparing all the analyses with different bandwidths of PRS in resource blocks, it is undeniable that there is a meaningful decrease in the RMSE and significant growth in the SNR. The higher bandwidth of PRS in resource blocks brings higher SNR while the RMSE of positioning errors also decreases with higher bandwidth. Also, the number of PRS in resource blocks provides lower SNR with higher RMSE values. The analysis with different bandwidths of PRS in resource blocks reveals keeping the RMSE value lower than a meter each time with different statistics is a positivity of the research.
The positioning accuracy also analyzed with different sample sizes. With an increased sample size, a decrease in the root mean square error and a crucial increase in the SNR was observed.
From this thesis investigation, it is inevitable to accomplish that two different analyses (sample size and bandwidth) done in a different way with the targeted output. A bandwidth of 38.4 MHz and sample size N = 700 required to achieve below 1m accuracy with SNR of 47.04 dB
Lentokoneen laskutelineen vika-analyysin ja kunnossapidon kehittäminen
No full textTässä diplomityössä tutkittiin, onko mahdollista parantaa lentokoneen laskutelineen käytettävyyttä hyödyntämällä siitä kerättyjä vikaraportteja vika-analyysin keinoin. Lisäksi selvitettiin, kuinka paljon käytettävyys voi parantua tällä tavoin.
Työssä kehitettiin 2-vaiheinen vika-analyysi prosessi. Ensimmäisen osan avulla tietokantaan tallennetuista vikaraporteista voidaan löytää kaikkein suurinta käytettävyyden kehityspotentiaalia sisältävät osat. Toisella määritetään näille osille huoltojaksot ja minkälaista parannusta ne tuovat käytettävyyteen historiatietoon nähden. Tätä prosessia hyödynnettiin case-luontoisesti hävittäjän laskutelineeseen.
Analyysin tulokseksi saatiin joukko komponentteja, joille määritettyjen huoltojaksojen perusteella käytettävyyteen olisi saatavissa selkeätä parannusta. Tuloksien luottamusväliksi saatiin suuri alue, mikä johtuu tarkasteltujen laitteiden vikaraporttien määrän vähäisyydestä. Jokaiselle komponentille suoritettiin osana huollonkehitystoimenpiteitä vikaantumis- ja kriittisyysanalyysi, joiden tuloksien perusteella annettiin suosituksia huoltotoimenpiteiksiThe goal of this master’s thesis was to study is it possible to improve the availability of landing gear of an airplane by utilizing failure analysis on data within failure reports. In addition, the quantity of possible improvement was determined.
A 2-staged process for failure analysis was developed. The first stage can be used to discover the parts with highest potential for availability improvement. The second stage is used to determine maintenance intervals for these parts and what level of improvement they give when compared to historical data. This process was employed to the landing gear of a fighter aircraft.
A set of components with new maintenance intervals which could clearly improve their availabilities were gained as a result of the analysis. The confidence interval for the results was large due to the small amount of failure reports per equipment. As a part of maintenance improvement, a failure and a criticality analysis were both done to each component, the results of which were used to give suggestions for maintenance
Fredrik Adlercreutzin ura ja elämänvaiheet 1820–1849
No full textPro gradu -tutkielmani käsittelee 1800-luvulla eläneen ruotsalaisen upseerin ja kreivin Fredrik Thomas Adlercreutzin elämää. Tarkastelen hänen elämäntarinansa kautta transatlanttisia suhteita ja Etelä-Amerikan merkitystä ruotsalaisessa ulkopolitiikassa 1800-luvun alkupuoliskolla. Tutkimukseni nojaa transnationaalisen ja biografisen historiantutkimuksen perinteisiin. Työni tutkimuskysymys tiivistyy muotoon: mitä Fredrik Adlercreutzin kirjeenvaihto kertoo hänen elämästään, vaihtuvista rooleistaan ja sosiaalisista suhteistaan? Työn pääasiallisena lähdeaineistona toimii Ruotsin Kansallisarkistossa (SRA) säilytetty ja digitoitu Fredrik Adlercreutzin kirjeenvaihto vuosilta 1820–1849. Kokoelma sisältää useita kymmeniä Fredrik Adlercreutzin vastaanottamia kirjeitä sekä ruotsalaisilta että eteläamerikkalaisilta. Analysoin kirjeitä teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Fredrik Adlercreutzin liittyi upseerina Simón Bolívarin joukkoihin Kolumbian itsenäisyystaistelussa, mutta hän oli valmistautunut myös sotilasuran jälkeisiin diplomaattisiin tehtäviin. Hän oli merkittävässä roolissa, kun Ruotsi solmi diplomaattisuhteita ja perusti konsulitoimintaa itsenäistyviin Etelä-Amerikan valtioihin. Työni osoittaa, miten keskeinen rooli Fredrik Adlercreutzin ystävä- ja sukulaisverkostolla oli hänen elämänvaiheissaan. Hän oli saanut isältään Carl Johan Adlercreutzilta huomattavan perinnön ja kreivin aatelisarvon ja oli erittäin hyvissä väleissä Ruotsin kuninkaan Karl XIV Johanin sekä muiden hovin jäsenten kanssa, mikä auttoi häntä etenemään urallaan. Kolumbiassa avioliiton kautta laajentunut sukulaisverkosto sekä ruotsalaiset kontaktit tarjosivat Adlercreutzille apua tämän ajauduttua ongelmiin Kolumbian poliittisten muutosten aikana.
Pro gradu -työni luo laajamittaisen ja analyyttisen kuvan koko Fredrik Adlercreutzin urasta ja selkeyttää hänen merkitystään Ruotsin ja Etelä-Amerikan välisessä transnationaalisessa historiassa. Porvoossa syntynyttä ja Viaporin linnoituksessa lapsuutensa viettänyttä Adlercreutzia on Venezuelassa ja Kolumbiassa arvostettu yhtenä kansallissankareista erityisesti hänen menestyksekkäiden otteidensa tähden kuuluisassa Cartagenan taistelussa 1821. Hänen nimensä on kaiverrettu vuonna 1987 Caracasiin pystytettyyn vapaustaistelijoiden muistomerkkiin. Samassa yhteydessä Venezuelan viranomaiset jopa pyysivät lupaa Adlercreutzin jäännösten siirtämistä Tukholmasta Caracasiin, mutta ne jäivät sukuyhdistyksen toiveesta Ruotsiin. Adlercreutzista on kirjoitettu suomeksi joitakin lyhyitä artikkeleita ja hänestä on tehty lyhyt osio myös Yle:n TV-ohjelmaan, mutta tämä on ensimmäinen pitempi teksti hänestä suomen kielellä
Tiekarttoja tulevaisuuteen: Sosiotekninen näkökulma kuuden Pohjoismaisen kaupungin kestävyyssiirtymiin.
No full text”Mary Lou Retton taisteli kuin mies” : Naiseuden diskurssit mediassa Los Angelesin olympialaisissa 1984
No full textTämä tutkielma käsittelee vuoden 1984 Los Angelesin olympialaisten uutisoinnissa syntyneitä naiseuden diskursseja ja sitä kautta naisurheilijoiden asemaa 1980-luvulla. Tutkielma sijoittuu historian ajanjaksoon, jolloin naisliike vaikutti yhteiskunnan eri aloilla ja myös urheilussa naisten mahdollisuudet olivat lisääntyneet. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia representaatioita naisurheilijoista luotiin mediassa ja miten naisten lisääntyneet mahdollisuudet ja ainakin näennäisesti lisääntynyt tasa-arvo heijastuivat lehtien uutisointiin Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Mediaa tarkastellaan tutkielmassa aikansa edustajana ja se nähdään sekä merkitysten tuottajana että aikansa asenteiden heijastajana. Lähdeaineistona toimivat olympialaisten aikana julkaistujen Helsingin Sanomien ja New York Timesin urheilusivut, joita on tarkasteltu diskurssianalyysin keinoin. Tutkielma yhdistää sukupuoli- ja urheiluhistoriaa sekä hyödyntää feministisen urheilututkimuksen ja mediaurheilun tutkimuksen käsitteitä.
Urheilu ymmärretään pro gradu -tutkielmassa osaksi kulttuuria ja yhteiskunnallisen järjestyksen ja vallan rakentumisen paikkana. Voimakkaasti sukupuolittuneen luonteensa takia urheilu on sukupuolinäkökulmasta hedelmällinen tutkimuskohde. Se on nähty maskuliinisuuden muotoutumisen paikkana ja sukupuolen eroja tuottavana ja vahvistavana järjestelmänä. Tulokset kertovat, millaista sukupuolijärjestystä urheilu-uutisoinnilla rakennettiin aikana, jolloin naisurheilijat valtasivat entistä maskuliinisempina pidettyjä lajeja ja uhkasivat näin urheilun ja yhteiskunnan miehistä hegemoniaa.
Olympialaisuutisoinnista on eroteltu kolme vallitsevaa diskurssia, joiden kautta naisurheilijat esitettiin. Ne olivat naisurheilija objektina ja katseen kohteena, naisurheilija sukupuolensa edustajana sekä naisurheilija osallistujana. Tutkielman tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten havaintoja median luomista naisurheilijoiden representaatioista, joissa korostuivat urheilun ulkopuoliset ominaisuudet kuten ulkonäkö tai parisuhde ja joissa heidät kuvattiin vähemmän urheilullisena ja kilpailunhaluisena kuin miehet. Lehdistössä muodostuneet representaatiot olivat hyvin samanlaisia sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Naisurheilijoiden trivialisointi mediassa häivytti heidän asemaansa urheilijana ja heidän esittämisensä ensisijaisesti sukupuolensa edustajina ylläpiti urheilussa vallitsevaa ja urheilun kautta yhteiskunnassa ylläpidettävää sukupuolijärjestystä. Tutkielma tuo esiin myös muutoksen hitauden joukkoviestimissä yhteiskunnallisten muutosten aikana sekä median roolin yhteiskunnallisen muutoksen edistäjänä ja vastustajana. Naisurheilun kehityksen myötä sen kuva mediassa oli monipuolistunut, mutta kuva naisurheilijasta oli yhä hyvin perinteinen
African peacebuilding?: Reflecting the narratives about peacebuilding in Africa through the Kujenga Amani podcast
No full textAs one of the most conflict prone regions, the importance of research focusing on peacebuilding on the African continent cannot be over-emphasized. Since the end of the colonial rule, the development of peace and security context in the African continent has been influenced by a specific agenda linked with the removal of the imperial forces. The peace and security narratives have highlighted the need for “African solutions for African problems” with a reference to African sovereignty and ownership of peace and security issues on the continent. At the same time, peace interventions by African states have proven to be no less controversial than international alternatives. Such contemporary contradictions in peacebuilding context in Africa highlight the need to analyze the notion of African peacebuilding, the discussions around peacebuilding activities on the continent and elaborate how the topic is addressed in current discussions.
With the use of narrative analysis, this thesis seeks to contribute to this need by analyzing how experts of peacebuilding produce information about the challenges, prospects and future trends of peacebuilding efforts in Africa. The research aims to answer what kind(s) of narrative(s) about peacebuilding in Africa is produced by the Kujenga Amani (‘building peace’ in Swahili) podcast of the African Peacebuilding Network of the Social Science Research Council. Moreover, this thesis seeks to contribute to the discussion on how information is produced and how the production of certain narratives about peacebuilding in Africa from certain positions (re)shape the realities they reflect.
The resulting narratives are the needy Africa -narrative, African first -narrative and real peace is local but liberal -narrative. The first two narratives answer how the African is narrated through the peacebuilding in Africa and the last narrative what kind of peace is narrated through peacebuilding in Africa. The results create a paradox where the ‘African’ perspectives, ‘African’ ownership and ‘local’ peacebuilding are promoted as a critique to the failures of liberal peace while at the same time, the ideals of peace and peacebuilding in Africa are connected to the liberal peace theory. The same contradiction of reasoning the current state of peacebuilding in Africa is present in all three narratives.
This thesis concludes that the widespread discourse of ‘African peacebuilding’ and the promotion of ‘local’ and ‘African’ approaches to peacebuilding seems to create a picture of, as if there would be, agreed understanding of both the content and meaning of these concepts as well as the consequences of creating policies which reflects a certain understanding of the ‘African’. In the light of this thesis however, such consensus over the concepts remains to be defined, which sets both hindrances of developing efficient and adaptable peacebuilding approaches and increases the risk of misusage of the concepts to cover other motives and agendas. This thesis concludes by stating that the concept of ‘African peacebuilding’ needs to be further evaluated and its contextual usages and motives assessed in order to avoid using the term just as a rhetorical façade. Furthermore, it introduces an idea of a needs-based peacebuilding approach, which moves beyond pre-defined conceptual categorizations exposed from the outside that produce unnecessary distinctions between liberal, local and African and instead focus on the genuine engagement of the local actors and their context specific needs