47495 research outputs found
Sort by
Katsaus C#-ohjelmointikieleen
No full textTässä tutkimuksessa perehdytään Microsoftin kehittämään C#-ohjelmointikieleen ja sen käyttämään ajoympäristöön, joka on osa .NET Framework-ohjelmistokomponenttikirjastoa. C# on korkean tason oliopohjainen ohjelmointikieli ja tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä ohjelmointikielen syvällisempään toimintaan. Kirjallisuutena on pääsääntöisesti käytetty ohjelmointikielestä ja ajoympäristöstä tehtyjä tutkimuksia, jonka lisäksi on käytetty ohjelmointiparadigmoista tehtyä tutkimusta.
Ohjelmointikieli tarjoaa oletuksena automaattisen muistinhallinnan roskankeräysmenetelmällä, missä muistia varataan ja vapautetaan automaattisesti. Tämän lisäksi voidaan kuitenkin puhua viite- ja arvotyypeistä, missä tyyppi määrittelee sen arvon sijainnin muistissa. Näistä tyypeistä voidaan puhua olioiden ja metodien yhteydessä, jolloin tyypin avulla saadaan parempi ymmärrys niiden käyttäytymisestä. Tämä on erityisen tärkeää, sillä ohjelmointikielen oliopohjaisuudesta seuraa, että kaikki toiminnallisuus täytyy toteuttaa olioiden avulla.
Tutkimuksessa perehdytään myös muutamaan ohjelmointikielen tarjoamaan toiminnallisuuteen. Näihin toiminnallisuuksiin kuuluvat ominaisuudet, delegaatit ja geneeriset tyypit. Ominaisuudet tarjoavat tavan muodostaa aksessorin muuttujalle, missä muodostettu aksessori näyttää koodissa muuttujalta, mutta koostuu kuitenkin erillisestä luku- ja kirjoitusmetodista. Tämän avulla voidaan helposti toteuttaa tiedon kapselointi, joka on hyvin kirjoitetun olion ominaisuus. Delegaattien avulla voidaan muodostaa tyyppiturvallinen osoitin metodiin, tämän avulla voidaan luoda pohja metodin kutsumiselle niin että kutsuttu metodi voidaan liittää myöhemmin toteutukseen. Geneeriset tyypit mahdollistavat abstraktien tietorakenteiden, algoritmien ja uudelleenkäytettävien komponenttien kirjoittamisen ilman, että niiden käyttämää tyyppiä on tarkasti määritelty. C#-ohjelmointikielen tarjoama geneerisyys on kuitenkin rajoitetumpaa verrattuna sitä edeltävään C++-ohjelmointikieleen
English Words of Japanese Origin: A Study of Dictionaries and Corpora
No full textThis thesis investigates English words of Japanese origin through different dictionaries and corpora. The purpose of the thesis is to explore which Japanese borrowed words are listed in some British and American dictionaries, what kind of changes they undergo when they are listed in dictionaries, and which Japanese-based loanwords are used most frequently in the UK and the US. In addition, a comparison in the use of Japanese loans between British and American English is made owing to a lack of previous research in the area.
This is a quantitative corpus study, and frequently used Japanese-based loanwords collected chiefly from the third edition of OED and also six other dictionaries are examined through British and American corpora. The corpora employed for this study are BNC1994, Spoken BNC2014, COCA, and COHA. First, Japanese loans in the OED are sorted by frequency and the list of the top 100 Japanese loanwords is created. Then, each term is examined carefully by checking their linguistic labels and removing some rare words from the list. After that, other British and American dictionaries are used to supplement the list for my corpus study with some newer Japanese-based loanwords. All the loans listed in more than five dictionaries are candidates for my corpus study, and eventually my list of Japanese loans for my study contains 113 words in all, as shown in Table 8.
This study also looks into the use of linguistic labels in several British and American dictionaries, and the results suggest that not many Japanese loanwords are marked: only four different labels, domain, time, slang, and regional labels are detected among Japanese borrowed words analysed for this study. Interestingly, however, some loans to which labels are attached, such as skosh marked [American slang], and soya marked [chiefly British], are examined through British and American corpora and the findings are in accord with the labels.
Furthermore, loanword transformations introduced by Daulton are discussed in greater detail in this thesis. The main finding is that numerous loans undergo an orthographic change and receive a penultimate accent when they are listed in dictionaries. A unique finding is napa (cabbage), which undergoes semantic restriction.
The results of my corpus study suggest that the numbers of tokens are rather small in the two British Spoken corpora, BNC1994DS and the core set of Spoken BNC2014. Nevertheless, some changes in the use of Japanese loans in British spoken English over 20 years are observed, such as the very high frequency of the Japanese martial art karate in BNC1994DS and highly ranked food-related loans, such as sushi, soya, tofu, and ramen, in the core set of Spoken BNC2014.
The search for Japanese loans through the American corpora COHA and COCA yields much more occurrences than do British corpora and it is worth comparing the results from these two corpora diachronically. Interestingly, in both corpora, soy is the most frequently used Japanese loan, and as many as 22 of the top 30 Japanese loanwords overlap, despite differences in their rankings. It is worth noting that one of the very unfamiliar loanwords for native Japanese, tycoon, is found to have been used constantly in American English for many years, when looking into the frequency distribution through COHA and COCA.
As regards the comparison of British and American corpus results, it is interesting to observe that BNC1994 shows a higher frequency of Japanese borrowed words related to economy and business, such as Nikkei, zaibatsu and keiretsu, as well as Japanese traditional sports, karate and judo. On the other hand, American corpora, especially COCA, yield more instances of food-related loans in addition to tsunami, Zen, anime, and manga. Combining dictionary study with corpus study leads to careful and empirical observations, and it is fascinating to find out that the results from the two studies achieve consistency
A Postmodern Performance: Unreliable narrators revealing masculine anxiety in Bret Easton Ellis's The Rules of Attraction
No full textTutkielma tarkastelee kuinka epäluotettava kertoja osoittaa maskuliinisia sosiaalisia rooleja ja odotuksia Bret Easton Ellisin toisessa romaanissa The Rules of Attraction. Romaania on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin Ellisin monia muita teoksia, ja erityisesti ensimmäisen ja kolmannen romaanin välissä oli selvä tyhjiö.
Romaani on tyyppiesimerkki postmodernista romaanista, jolle on ominaista intertekstuaalisuus, todellisuuden ja median vuorovaikutuksen kuvaaminen ja globaalin maailmantilanteen käsittely. Sen tapahtumat keskittyvät yhdelle lukukaudelle fiktiivisellä yhdysvaltalaisella yliopistokampuksella, joka on oma yhteisönsä kirjoittamattomine sosiaalisine sääntöineen. Nämä tulevat esiin kerronnan kautta. Romaanissa on useita epäluotettavia minäkertojia, jotka kuljettavat tarinaa pääosin kronologisesti eteenpäin, mutta välillä pysähtyvät kuvaamaan juuri kerrotut tapahtumat toisesta näkökulmasta. Minäkertoja tuo esiin hahmojen vaikuttimia ja pohdintaa, mikä edesauttaa lukijan samaistumista ja empatiaa hahmoja kohtaan silloinkin, kun heidän toimintansa on moraalisesti kyseenalaista. Kirjoitustyyli ei ota kantaa moraaliin, mikä siirtää vastuuta tulkinnasta kirjoittajalta lukijalle. Kerrontatapa kuitenkin paljastaa, että hahmot painivat sen kanssa mikä on oikein ja väärin, ja ennen kaikkea ulkoisten odotusten kanssa.
Nämä ulkoiset odotukset ovat hyvin erilaisia romaanin nais- ja mieshahmoille. Koska postmodernista maskuliinisesta kokemuksesta on kirjoitettu paljon, se päätyi myös tutkielman tarkastelun kohteeksi. Analyysi osoittaa, että sekä ajankohta että suljettu sosiaalinen yhteisö luovat omat rajansa sille, mikä on sallittua käytöstä miehille sekä miten hahmot itse sen tunnistavat, ja miten he siihen suhtautuvat. Vaikka monet käytökseen vaikuttavat asiat ovat nimenomaan tyypillisiä omalle ajalleen, romaani on kirjoitettu katkelmana ajasta, joka sijoittaa sen suurempaan kontekstiin. Lukukausi on myös syklinen, toistuva ajanjakso, joka korostaa romaanin aikaa osana menneisyyttä ja nykyisyyttä, yhtä merkityksellisenä ja merkityksettömänä kuin mikä tahansa muukin. Näin ollen sen nostama yhteiskunnallinen kritiikki on ymmärrettävissä myös nykyhetkessä
Kybervalmius osana kuntien toteuttamaa riskienhallintaa. Kyberturvallisuuden järjestäminen suomalaisissa kunnissa – Case Kokemäen kaupunki
No full textMuuttuvan yksittäistuotannon projektinhallinnan kehittäminen konepajateollisuudessa
No full textTeollisuus elää murroksessa, jossa kilpailu kiristyy globalisoituvilla markkinoilla ja työtä siirretään halvempien tuotantokustannusten maihin. Yritysten täytyy jatkuvasti parantaa tehokkuuttaan ja kehittää kilpailukykyään pärjätäkseen markkinoilla. Tässä diplomityössä tutkitaan konepajayrityksen projektiluontoista yksittäistuotantoa ja etsitään keinoja tuotannon virtauttamiseksi kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Virtausta pyritään parantamaan tehostamalla projektinhallintaa ja käyttämällä parhaita nykyaikaisia menetelmiä. Yrityksen kevyt projektiorganisaatiomalli vaatii tehokasta toimintaa ja selkeää vastuunjakoa toimintojen suorittamiseen.
Tutkimuksessa yrityksen nykytilanne kartoitetaan käymällä ryhmäkeskusteluja yrityksen eri sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien huomaamien virtauksen ongelmakohtien juurisyitä etsitään ja analysoidaan. Ongelmien ratkaisemiseksi esitetään parannusehdotuksia ja toimintamuutoksia virtaavan tuotannon saavuttamiseksi.
Yrityksen tuotannosta on tunnistettavissa tuotetehtaita, joissa eri projektien välillä toistuu samanlainen kaava. Diplomityössä tutkitaan case-projektia, jolle laaditaan virtausmalli. Tuotteen rakenne esiintyy usein yrityksen tuotannossa, joten valmistukselle voidaan laatia yleinen malli, jota seuraamalla vaiheet suoritetaan oikeassa järjestyksessä ilman ylimääräisiä vaiheita. Projektin tuotteelle luodaan virtausmalli, johon vaiheiden tuotokset kirjataan ylös ja linkitetään toisiinsa aikajatkumona lopusta alkuun periaatteella.
Lean-tuotanto pyrkii karsimaan tuotannossa esiintyvää hukkaa. Yrityksen virtausta tutkitaan lean-periaatteiden mukaisesti minimoimalla hukkaa. Yhtenäistetyt toimintamallit vähentävät turhaa työtä ja selkeyttävät työvaiheiden järjestystä. Siisti työympäristö ja järjestellyt työpisteet sujuvoittavat työntekoa. Lean ja virtausmalliajattelu kulkevat lähes käsi kädessä, joten nämä asiat toimivat tuotannon kehittämisen pohjana tässä diplomityössä.
Luotettavalla aikataulutuksella parannetaan tuotannon toimintaa ja tulevaisuuden ennustettavuutta. Diplomityössä perehdytään kuormitustapojen teoriaan ja case-projektille luodaan ennen tuotannon alkamista yksityiskohtainen aikataulu, jota verrataan toteutuneeseen aikatauluun. Yksinkertainen aikataulupohja helpottaa projektien aikataulutusta ja yhtenäinen malli palvelee kaikkia yrityksen sidosryhmiä.
Diplomityön tuloksena laadittiin virtausmalli, joka toimii esimerkkinä muille yrityksen tuotetehtaille, joille tullaan tekemään samanlainen virtausmallitarkastelu. Case-projektin aikana tuotteen valmistukseen löydettiin kehitysideoita helpottamaan kokoonpanotyötä ja sidosryhmien välisestä toiminnasta saatiin havaintoja kehitysehdotusten pohjaksi
Heldenreise in Judith: Literarische Textanalyse über das Drama Friedrich Hebbels
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voiko Judithia, joka on Friedrich Hebbelin psykodraama vuodelta 1840, kutsua sankarin matkaksi sen juonirakenteen perusteella. Sankarin matkalla tarkoitetaan vertailevassa mytologiassa ja narratologiassa juonirakennetta, joka on tyypillinen sankaritarinoille. Sankarin matka jakautuu kolmeen päävaiheeseen, jotka voidaan jakaa vielä pienempiin vaiheisiin.
Kysymyksenasettelua voidaan pitää mielekkäänä, koska draamoja on aikaisemmin tutkittu hyvin vähän sankarin matkoina. Lisäksi Judith poikkeaa huomattavasti tyypillisestä sankarin matkan sankarista, sillä hän on nainen. Tätä draamaa voitaisiin toki analysoida siten, miten se ilmenee teatterilavoilla, mutta tähän tutkimukseen käytetään kirjallisuustieteellisiä menetelmiä. Tutkimus on kirjallisuustieteellinen tekstianalyysi ja aineistona siihen käytetään draaman kirjallista versiota. Analyysimetodeina käytetään strukturalismia ja vertailevaa metodia.
Johdanto-osan jälkeen tutkimuksessa esitellään Judith kulttuurisena ilmiönä ja kerrotaan, millainen näytelmä on kyseessä. Sankarin matkan käsite käydään myös perusteellisesti läpi, koska sen ymmärtäminen on olennaista analyysin kannalta. Ennen analyysiosaa esitellään vielä tutkimusmetodit. Analyysiosassa strukturalistisella metodilla analysoidaan ensin draaman juonirakenne. Juonirakenne nimittäin on saatava selville, ennen kuin sitä voidaan vertailla sankarin matkan rakenteen kanssa.
Tutkimuksessa päädytään tulokseen, että vastaus tutkimuskysymykseen ei ole yksiselitteinen. Tämä draama noudattaa sankarin matkan päävaiheita. Tarkempi analyysi tosin osoittaa, että se poikkeaakin melko paljon tavallisesta sankarin matkasta. Judith voidaan siten tulkita sankarin matkaksi, toisaalta taas ei. Vastaus tutkimuskysymykseen riippuukin lopulta siitä, kuinka tarkasti sankarin matkan käsittää.Der Zweck in dieser Untersuchung ist festzustellen, ob Judith, das Psychodrama Friedrich Hebbels aus dem Jahr 1840, aufgrund seiner Handlungsstruktur als Heldenreise bezeichnet werden kann. Als Heldenreise wird in der vergleichenden Mythologie und Narratologie eine solche Handlungsstruktur bezeichnet, die typisch für Heldengeschichten sind. Die Heldenreise teilt sich in drei Hauptstufen, die noch in kleinere Teile aufgeteilt werden können.
Die Fragestellung kann als sinnvoll angesehen werden, da Dramen früher sehr wenig als Heldenreise untersucht worden sind. Außerdem unterscheidet sich Judith deutlich von den typischen Helden der Heldenreise, da sie eine Frau ist. Dieses Drama könnte auf diese Weise analysiert werden, wie es sich auf Theaterbühnen manifestiert, aber für diese Untersuchung werden literaturwissenschaftliche Methoden verwendet. Diese Untersuchung ist eine literarische Textanalyse und die schriftliche Version des Dramas wird als Material verwendet. Der Strukturalismus und der Vergleich werden als Analysemethoden verwendet.
Nach der Einleitung wird Judith als kulturelles Phänomen vorgestellt, und erzählt, was für ein Drama es ist. Die Heldenreise als Begriff wird ebenfalls gründlich erläutert, da das Verständnis darüber für die Analyse von wesentlicher Bedeutung ist. Vor dem Analyseteil werden noch die Forschungsmethoden vorgestellt. Im Analyseteil wird zunächst die Handlungsstruktur des Dramas mithilfe der strukturalistischen Methode analysiert. Die Handlungsstruktur muss nämlich herausgefunden werden, bevor sie mit der Struktur der Heldenreise verglichen werden kann.
Diese Untersuchung kommt zum Schluss, dass die Antwort auf die Forschungsfrage nicht eindeutig ist. Dieses Drama folgt den Hauptstufen der Heldenreise. Die genauere Analyse zeigt jedoch, dass es sich stark von der üblichen Heldenreise unterscheidet. Judith kann also als Heldenreise interpretiert werden, aber andererseits auch nicht. Die Antwort auf die Forschungsfrage hängt letztendlich davon ab, wie genau die Heldenreise verstanden wird
Äärimmäisen nopea päätöspuu ja sen vertailu muihin Hoeffdingin puun sovelluksiin
No full textNykyisin voidaan datan valtaisan määrän vuoksi puhua massadatasta. Kertyneen datan hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sen analysointia. Tiedonlouhinnassa datasta pyritään löytämään oleelliset tiedot tai mallit. Tietovirraksi kutsutaan jonkin prosessin synnyttämää jatkuvaa havaintojen sarjaa. Tietovirtojen tilastolliset ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat ajan kuluessa. Tälle ilmiölle käytetään nimitystä käsitteen vaihtelu (concept drift).
Päätöspuut ovat tehokas luokittelumenetelmä. Hoeffdingin puuhun pohjautuvat päätöspuut kykenevät tekemään analytiikan reaaliaikaisesti suoraan tietovirrasta. Hoeffdingin puu tarjoaa Hoeffdingin rajan ansiosta tilastollisen takuun suorituskyvylleen. Hoeffdingin puun pohjalta kehitettyjä päätöspuita yhdistääkin niissä kaikissa esiintyvä Hoeffdingin raja. Näissä päätöspuissa hyödynnetään usein myös esimerkiksi rinnakkaisia alipuita. Manapragada, Webb ja Salehi esittivät vuonna 2018 äärimmäisen nopean päätöspuun (EFDT, Extremely Fast Decision Tree), joka oli huomattava parannus inkrementaalisen oppimisen standardeihin. Samassa julkaisussa esitettiin myös EFDT:n vertailu todella nopean päätöspuun (VFDT, Very Fast Decision Tree learner) kanssa usealla laajalla aineistolla.
Tässä työssä tutustutaan ongelman taustoihin, perehdytään Hoeffdingin puun teoriaan ja sovelluksiin, esitetään ja toistetaan vertailu VFDT:n ja EFDT:n välillä sekä laajennetaan vertailua satunnaisella aineistolla. Vertailu toistettiin virtuaalikoneessa olevalla Linux-alustalla käyttäen kokeiden toistoa varten saatavissa olevaa ohjelmakoodia. Tähän alkuperäiseen ohjelmakoodiin jouduttiin toteuttamaan uudelleen tulosdatan käsittely kuvaajan piirtoa varten. Työssä pystytään vahvistamaan Manapragadan, Webbin ja Salehin saamat tulokset. Näihin tuloksiin lukeutuu muun muassa se, että EFDT on useimmissa tapauksissa tarkempi, mutta suoritusajallisesti hitaampi. VFDT on EFDT:tä tarkempi ainoastaan laajoilla fysiikan simulaatioaineistoilla. Suoritusajallisesti VFDT on nopeampi niin ikään myös satunnaisella aineistolla, mutta tällä aineistolla on VFDT:n ja EFDT:n tarkkuuden välinen ero pieni ja kummankin päätöspuun tarkkuus lähellä 50 %:ia
