47495 research outputs found
Sort by
Ilta-ajan pedagogiikka vuorohoidossa ja iltahoidossa
No full textTämä laadullinen tutkimus käsittelee varhaiskasvatuksen vuorohoito- ja iltahoitoryhmien pedagogiikan rakentamisen käytäntöjä ilta-ajan toiminnassa. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan ilta-aikana vuorohoidossa ja iltahoidossa työskentelevien varhaiskasvattajien tulkintoja pedagogiikan merkityksestä iltaajan toiminnassa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat Anna Siippaisen määrittelemät vuorohoidon lasten ja aikuisten läheisyyttä ja etäisyyttä koskevat vaikutustekijät, sekä vuorohoidon sukupolvisuhteita ohjaavat rationaliteetit.
Tutkimusaineisto koostui kahdesta haastattelusta, joihin osallistui yhteensä kolme vuorohoidossa tai iltahoidossa ilta-aikana työskentelevää varhaiskasvattajaa. Haastatteluihin osallistui varhaiskasvattajia yhteensä kahdesta samassa kunnassa sijaitsevasta vuorohoitoa tai iltahoitoa tarjoavasta varhaiskasvatusyksiköstä. Haastatteluista toinen järjestettiin ryhmähaastatteluna toteutettavana teemahaastatteluna, mutta Koronavirus Covid-19:n aiheuttamassa poikkeustilanteessa toinen haastatteluista jouduttiin järjestämään puhelinhaastatteluna toteutettavana yksilöhaastatteluna. Haastattelut nauhoitettiin haastateltavien suostumuksella, ja aineistonkeruuvaiheen päätyttyä nauhoitteet litteroitiin. Lopulta aineisto analysoitiin teemoittelun keinoin.
Tutkimus osoittaa, että vuorohoidon ja iltahoidon ilta-ajan pedagogiikan rakentamiseen liittyy monenlaisia erityispiirteitä ja -käytäntöjä. Ilta-ajan pedagogiikan merkitystä koskevat tulkinnat tukevat ja perustelevat ilmi tuotuja käytäntöjä asianmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vuorohoidon ja iltahoidon ilta-ajan pedagogiikan rakentamisen käytäntöjä, sekä varhaiskasvattajien tulkintoja pedagogiikan merkityksestä ilta-aikana kuvaavia tekijöitä ovat arjen pedagogiikka, sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot vapaassa leikissä, aito läsnäolo, kodinomaisuus, tavaroiden saatavuus, liikkumisen mahdollistaminen ja siihen kannustaminen, iltojen joustavuus ja soveltaminen, lasten osallisuus, sekä hyvinvointi. Edellä mainitut vuorohoidon ja iltahoidon iltaajan pedagogiikan osatekijät ovat ajoittain vahvastikin kytköksissä toisiinsa.
Vuorohoidon ja iltahoidon ilta-ajan pedagogiikkaa kerrottiin toteutettavan arjen pedagogiikkaa ja kodinomaisuutta arvostavalla otteella. Puheessa korostui myös vahvasti pedagogiikan tunnistamisen merkitys. Ilta-ajan rauhallisuus tulkittiin vahvuudeksi sekä lasten yksilöllisen huomioimisen että osallisuuden toteutumisen kannalta. Tilaratkaisujen avulla lapsille mahdollistettiin vapaa liikkuminen. Tämän lisäksi tavaroiden saatavuuteen kerrottiin kiinnitettävän paljon huomiota. Pedagogiikkaa ei kuitenkaan kuvattu vuorohoidon ja iltahoidon vahvan muuttuvuuden vuoksi kovin suunnitelmalliseksi
„Das Adventsfest der 100.000 Pointen“; Die Stand Up-Komik der Late Night Show „Neo Magazin Royale“ mit Jan Böhmermann in der Analyse
No full textSydänlihaksen iskemia-reperfuusiovaurion mallintaminen
No full textSepelvaltimotauti on valtimonkovettumatauti eli ateroskleroottinen sairaus ja merkittävä kuolinsyy maailmanlaajuisesti. Yleinen sepelvaltimotaudin seuraus on sydäninfarkti verenkierron estyttyä sepelvaltimotukoksen takia. Tästä seuraa sydänlihaksen ajautuminen hypoksiseen eli iskeemiseen tilaan, jonka seurauksena sydänlihassoluissa tapahtuu monia metabolisia muutoksia. Iskeemisen tilan pitkittyessä sellulaarisen pH:n aleneminen ja metaboliset muutokset vahingoittavat sydänlihassoluja ja johtavat solukuoleman aktivaatioon. Paras hoitokeino rajoittaa infarktin laajuutta on mahdollisimman pikainen verenkierron palauttaminen eli reperfuusio infarktin tapahtumisen jälkeen. Vaikka reperfuusio on välttämätöntä potilaan pelastamiseksi, se lisää sydänlihaksen vaurioita aiheuttamalla reperfuusiovauriota. Näiden eri vauriomuotojen lopputulosta kutsutaan iskemia-reper-fuusiovaurioksi.
Iskemia-reperfuusiovaurion merkittävimmät aiheuttajat ovat reperfuusiossa tapahtuva intrasellulaarisen pH:n nopea palautuminen, oksidatiivisen stressin ja Ca2+-ylimäärän muodostuminen. Nämä prosessit risteävät mitokondrion kohdalla, joka on merkittävä tekijä solukuoleman aktivaatiossa. Vaikka iskemia-reperfuusiovaurion muodostumisesta on kattavasti tietoa, sen estämiseksi ei ole kyetty kehittämään hoitokeinoa. Lukuisat koe-eläin- ja solumalleilla lupaavilta vaikuttaneet hoitokeinot ovat osoittautuneet kliinisissä tutkimuksissa tehottomiksi. Kliinisten tutkimusten epäonnistumisille on etsitty syitä ja pääasiallisina syinä pidetään käytettyjä tautimalleja sekä tutkimusten huonoa suunnittelua. Tautimallit eivät ole huomioineet iskemia-reperfuusiovaurion monimutkaisuutta ja sen todellista kliinistä ilmentymistä
Tästä johtuen on tarvetta uusille malleille, jotka mallintavat iskemia-reperfuusiovauriota tarkemmin ja huomioivat paremmin siihen vaikuttavat tekijät. Monet uusista solumalleista hyödyntävät ihmisen soluja, mikä mahdollistaa ihmisen iskemia-reperfuusiovaurion tutkimisen. Vaikka uusilla solumalleilla voidaan arvioida hoitojen toimivuutta ihmisen soluissa, on silti tarvetta myös koe-eläinmalleille. Solumallien tulokset on validoitava koe-eläinmalleilla ja lisäksi mallit ovat hyödyllisiä iskemia-reperfuusiovaurion mekanismien selvittämiseen. Uudet mallit, etenkin solumallit, jotka hyödyntävät ihmisen soluja, suovat paremmat mahdollisuudet toimivien hoitojen ja lääkkeiden löytämiseen kuin aiemmat mallit
Lean Six Sigma
No full textKilpailun asiakkaista ja markkinaosuuksista kasvaessa on yritysten pyrittävä kehittämään toi-mintaansa mahdollisimman kustannustehokkaaksi, laadukkaaksi ja luotettavaksi, jotta voidaan taata yrityksen pitkäjänteisyys. Tästä syystä on kehitetty laatufilosofia Lean Six Sigma. Siinä yhdistyvät perinteiset laatufilosofiat lean ja Six Sigma. Lean Six Sigmassa yhdistyvät leanin hu-kan poistaminen ja prosessien nopeuttaminen ja Six Sigman prosessien vakauttaminen.
Six Sigma -laatufilosofian on kehittänyt televiestintäyhtiö Motorola 1980-luvun keskivaiheilla. Sii-nä keskeisin tavoite on kasvattaa prosessien tehokkuutta ja minimoida prosessissa tapahtuvaa vaihtelua tehden niistä vakaampia. Tuotantoprosessi on Six Sigma -tasolla, kun miljoonasta mahdollisuudesta esiintyy maksimissaan 3,4 poikkeamaa.
Lean-ajattelutavan luojana pidetään Toyotaa, joka kehitti oman tuotantojärjestelmänsä The To-yota Production Systemin (TPS) vuosien 1948-1975 aikana. Leanin keskeisin tavoite on mini-moida tuotantoprosesseista arvoa tuottamaton työ ja poistaa kaikki hukka prosesseista. Tällöin voidaan tuotantoprosessit saattaa kustannustehokkaiksi ja nopeiksi.
Tämän työn tavoitteena on selvittää, mikä Lean Six Sigma -laatufilosofia on sekä mitä työkaluja ja keinoja se tarjoaa yritykselle toimintansa kehittämiseen. Ensimmäiseksi tarkastellaan Six Sigmaa ja sen toimintaperiaatteita ja työkaluja. Tämän jälkeen perehdytään leanin perusperi-aatteisiin ja keinoihin, joiden avulla yritys kykenee kehittämään toimintaansa. Lopuksi käsitel-lään Lean Six Sigmaa ja sitä, miten lean ja Six Sigma tukevat toisiaan. Työ toteutetaan kirjalli-suusselvityksenä
Nigerialaisten naisten mediarepresentaatiot: Feministinen kriittinen diskurssianalyysi Channels TV:n ja CNN:n uutisoinnista
No full textTutkin pro gradu -tutkielmassani nigerialaisten naisten mediarepresentaatioita nigerialaisessa ja yhdysvaltalaisessa mediassa. Tutkimuksessani selvitän, minkälaista diskurssia mediat käyttävät nigerialaisista naisista, minkälaisia yhtäläisyyksiä tai eroja näissä on, ja mitä nämä kertovat sosiaalisesta maailmasta. Tarkastelun kohteena ovat Boko Haramin suorittama Chibokin kaappaustapaus vuonna 2014 ja tästä seurannut Chibokin tyttöjen uutisilmiö.
Tutkimukseni on diskurssianalyysitutkimus, jonka teoreettinen viitekehys pohjautuu feministiseen kriittiseen diskurssianalyysiin. Lähestymistavan mukaan kieli on aina yhteydessä sosiaalisen todellisuuden rakentamiseen ja toisintamiseen. Siksi diskursseja analysoimalla voidaan ymmärtää erilaisten ilmiöiden saamia merkityksiä, sosiaalisen maailman rakenteita, sekä sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvoa, joita piilotetuilla valtasuhteilla ylläpidetään. Tutkimusaineistoni on kerätty nigerialaisen Channels TV:n ja yhdysvaltalaisen CNN:n uutisoinnista. Tarkastelen yhteensä 73 artikkelia Chibokin kaappauksen tapahtuma-ajalta ja vuosipäivien ympäriltä. Feminististä kriittistä diskurssianalyysia ja teemoittelun metodia käyttäen luon kategoriat, joiden sisällä nigerialaisia naisia yleisimmin kuvaillaan.
Analyysissani selviää, että nigerialaismediassa naisiin viitataan yleensä uhreina, hallituksesta riippuvaisina, sosiaalisten epäkohtien ja häpeän symboleina, sekä päättäväisinä aktivistinaisina. Yhdysvaltalaismediassa naisia kuvaillaan terroristien uhreina, väkivaltaisina pettureina, rohkeina aktivisteina ja länsivaltioista riippuvaisina. Vertailussa löydän, että molemmat mediat korostavat kaapattujen uhriroolia, tarvetta heidän pelastamiselleen, sekä aktivistinaisten päättäväisyyttä. Channels TV näkee vastuun pelastamisesta kuuluvan kuitenkin Nigerian hallitukselle, siinä missä CNN nostaa esiin myös länsivaltioiden vastuuta. CNN liittää yhdysvaltalaiset osaksi nigerialaisia implikoiden, että yhdysvaltalaiset ovat myös vaarassa joutua Boko Haramin terrorismin kohteeksi, ja tätä kautta oikeuttavat osallistumistaan pelastusoperaatioihin.
Tulkitsen tulosten perusteella, että mediadiskurssit tukevat sukupuolittuneita konfliktikäsityksiä korostamalla kaapattujen tyttöjen uhriroolia, heidän riippuvuuttaan miehistä, sekä vähättelemällä näiden väkivaltaista toimijuutta. Toiseksi se myös haastaa näitä käsityksiä nostamalla esiin nigerialaisten aktivistinaisten ja vapautuneiden kaapattujen toimijuutta, mikä kertoo mahdollisesta muutoksesta naisten yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sen huomioimisessa. Kolmanneksi mediassa myös käännetään huomiota pois itse kaapatuista muihin konfliktissa oleviin toimijoihin, kuten kaapattujen perheisiin ja pelastajiin, sekä luodaan mielikuvaa yhdestä kollektiivisesta rintamasta taistelemassa terrorismia vastaan, vähätellen näin Boko Haramin terrorismia kokeneiden kokemuksia
Ohjelmistotestauksen automatisointi ja parhaat käytännöt
No full textOhjelmistotestauksen automatisointi on välttämätöntä modernissa jatkuvan integraation ohjelmistoprojektissa, sillä tiheässä julkaisusyklissä kehittäjät tarvitsevat mahdollisimman nopean palautteen tekemästään koodista. Testien automatisointi on juurruttanut sijaansa ohjelmistokehityksessä, mutta silti monet yritykset kattavat automatisoidulla testauksella vain vähimmäismäärän, johtuen automatisoitujen testien kehitys- ja ylläpitokuluista. Tutkielman tavoite on selvittää, mitkä tekijät kasvattavat automatisointikuluja, sekä miten resursseja pystytään säästämään samalla säilyttäen testiautomaation tehokkuus.
Tutkielmassa tarkastellaan automatisoitavaksi valittavien testitasojen ja -tyyppien valintaa, sekä testitapausten priorisointia pienempiin kokonaisuuksiin. Tutkittavan aiheen nopean kehittymisen vuoksi tutkielmaan pyrittiin valita mahdollisimman uusia tutkimuksia, jotta lähdemateriaali heijastaisi nykyisiä ohjelmistokehityksen käytäntöjä.
Tutkielma osoittaa, että kaikkia testitasoja ei tule pyrkiä automatisoimaan täysin. Automatisoituja testejä suorittamalla harvoin löydetään uusia vikoja ohjelmistosta, mutta niiden avulla voidaan varmistaa, ettei aiemmin toiminut ominaisuus ole hajonnut ja näin manuaaliset testausresurssit voidaan ohjata monimutkaisempiin tehtäviin. Testiautomaatioprojektin kuluista suurin osa syntyy testien ylläpidosta, ja ylläpidon laiminlyömisestä kertyneestä teknologisesta velasta. Testien suorittaminen usein mahdollistaa hajonneiden testitapausten tunnistamisen ajoissa ja pidentää näin testitapausten elinikää
Player Decentered Design
No full textThis thesis presents Player Decentered Design as an alternative approach to creating videogames that actively opposes and subverts a more traditional User Centered Design process. Player Centered Design is a concept that developed alongside academic game studies through the incorporation of research from Human Computer Interaction. Both academia and the games industry are seen to increasingly incorporate Player Centered Design knowledge into teaching and game design, yet this approach has been subject to little critical evaluation. Such arguments against Player Centered Design include that the approach stifles creativity or promotes negative behaviour in players. The study presented here explores works of visual arts and design research, as well as a variety of videogames, in consideration of what an alternative to Player Centered Design could look like.
The thesis documents a design process in which an experimental videogame is developed by the author, and can be categorised as a form of research through art and design. The creative process was recorded through the use of a reflective design diary over a six month period. This process is presented in the thesis as an autoethnography, allowing for an authentic retelling of a unique and timely research project. Befitting a project of research through art and design, the value of this research is not in any finalised design but rather in the knowledge that was gathered in the process. This thesis concludes by presenting Player Decentered Design as an alternative approach to game creation; a set of five rules that arose from the design process, and that can be utilised by others in future game development and research
Yritysvastuun vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn Euroopan unionin pankkisektorilla
No full textYritysvastuusta on tullut tänä päivänä merkittävä osa-alue yritysten liiketoimintamalleja ja päätöksentekoprosesseja tarkasteltaessa. Yritysvastuun merkitys korostuu erityisesti niillä toimialoilla, joiden harjoittaman toiminnan seuraukset ylettyvät globaaleille markkinoille asti. Yksi tällaisista toimialoista on pankkisektori, jonka keskeisiin tehtäviin kuuluu yhteiskunnan ylimääräisten resurssien allokointi rahoituksen välityksen kautta. Pankkisektorin toiminnassa korostuvat informaation epäsymmetrisyys ja sidosryhmien luottamus, minkä takia pankkien yritysvastuun keskeisinä osa-alueina ovat maineen ylläpitäminen sekä toiminnan läpinäkyvyys. Yritysvastuun harjoittaminen parantaa pankkien imagoa ja lisää asiakasuskollisuutta, mutta samalla siitä syntyy kustannuksia, kun tarvitaan lisää työvoimaa raportoimiseen sekä suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Mikäli kustannukset nousevat liian suuriksi, voivat pankkien kannattavuus sekä vakavaraisuus heikentyä. Tämän vuoksi on tärkeää, että pankkien yritysvastuun ja taloudellisen suorituskyvyn keskinäistä suhdetta tutkitaan, jotta ymmärretään, onko yritysvastuun harjoittamisella positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia pankkien taloudelliseen suorituskykyyn.
Tässä tutkielmassa on tavoitteena tutkia yritysvastuun vaikutusta taloudelliseen suorituskykyyn Euroopan unionin pankkisektorilla. Tutkielman aineisto koostui 66 pankista 18 eri EU-maasta, ja tutkielma toteutettiin poikkileikkausanalyysina vuodelle 2018. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin lineaarista sekä monimuuttujaregressioanalyysia. Regressioanalyyseissa yritysvastuun muuttujina käytettiin Refinitivin Eikon-tietokannasta saatuja ESG-lukuja ja taloudellisen suorituskyvyn muuttujina kokonaispääoman tuottoastetta, oman pääoman tuottoastetta, kokonaisvelan suhdetta taseen loppusummaan sekä pitkäaikaisen velan suhdetta taseen loppusummaan.
Tutkielman keskeisinä tuloksina havaittiin, että oman pääoman tuottoasteella ei ollut havaittavissa tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta yritysvastuun muuttujien kanssa, ja tämän vuoksi sitä ei otettu mukaan regressiomalleihin. Kun muut taloudellisen suorituskyvyn muuttujat olivat selitettävinä muuttujina regressiomalleissa, havaittiin yritysvastuulla olevan niin positiivista, negatiivista kuin tilastollisesti ei-merkitsevää vaikutusta taloudellisen suorituskyvyn muuttujiin. Kuitenkin kaikissa regressiomalleissa mallien selityskerroin jäi hyvin matalaksi, eli yritysvastuu selitti melko vähän taloudellisen suorituskyvyn vaihtelusta.
Tämän tutkielman tuloksien perusteella yritysvastuu selittää melko vähän EU:n pankkisektorin taloudellisen suorituskyvyn vaihtelusta, kun tutkitaan suoraa vaikutusta näiden kahden muuttujan välillä. Tähän voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten yritysvastuun käsitteen moniulotteinen luonne, joka tekee sen mittaamisesta haastavaa. Myös pankkisektorin taloudellisen suorituskyvyn herkkyys vaihdella markkinatilanteiden mukaan voi tehdä suoran syy-seuraussuhteen syntymisestä haastavaa näiden kahden muuttujan välille. Tutkimus toteutettiin myös pelkästään poikkileikkausanalyysina yhdelle vuodelle, ja mikäli tutkimus toteutettaisiin pidemmällä aikavälillä, voisi yritysvastuun vaikutus voimistua suhteessa taloudelliseen suorituskykyyn
Kahden välillä: Journalistisuus oma medioissa
No full textPerinteisen mainostamisen sijaan monet yritykset ovat alkaneet hyödyntämään sisältömarkkinoinnin keinoja, joissa kohderyhmille halutaan tarjota kiinnostavia ja uskottavia sisältöjä. Usein näissä sisällöissä yhdistyvät hybridisesti kaksi lähtökohtaisesti toisistaan hyvin poikkeavaa muotoa – journalismi ja markkinointi. Kun yritys julkaisee tällaisia hybridisisältöjä järjestelmällisesti omalla alustallaan tavoitteenaan rakentaa oma brändimedia, on kyseessä oma media.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, miten journalistisuus näyttäytyy oma medioissa. Tutkielmassani liitän oma mediat osaksi laajempaa ilmiötä, jossa eri mediatuotteiden, niiden kuluttamisen ja niitä tekevien ammattikuntien väliset rajat ovat hämärtyneet. Tutkielmani keskiössä ovat oma medioiden käyttämät journalistiset keinot ja hybridimuotoon liittyvät neuvottelut. Näistä ensimmäistä tutkin journalismin teorioiden ja toista markkinointiviestinnän teorioihin pohjaten.
Tutkielmani aineisto koostuu viidestä laadullisesta, puolistrukturoidusta asiantuntijahaastattelusta. Haastattelin oma medioista vastaavia tekijöitä Duunitorilta, OP:sta, Suomen Pankista, S-ryhmästä ja Veikkauksesta. Näiden haastatteluiden pohjalta tein sisällönanalyysin, joka jakautui viiteen pääteemaan: oma median tehtäviin ja tavoitteisiin, työn organisointiin ja rutiineihin, uskottavuuteen ja läpinäkyvyyteen, journalistisuuden roolin sekä neuvotteluihin.
Oma medioiden tekeminen näyttäytyy tutkielmassa prosessina, jossa journalistisuuden ja organisaation omien tavoitteiden voimasuhteet vaihtelivat eri vaiheissa sisällöntuotantoa. Journalistisuudella oli oma medioissa merkittävä, välineellinen rooli, jonka avulla huolehdittiin sisältöjen kiinnostavuudesta ja luotettavuudesta. Journalistiselta otteelta lainattiin keinoja, standardeja ja kunnianhimoa sisältöihin. Tutkielman toinen merkittävä havainto liittyi journalististen muotojen ja kaupallisten tavoitteiden rajapinnoille syntyviin neuvotteluihin, joihin haastateltavat törmäävät työssään. Haastattelemieni oma median tekijöiden tehtävä on rakentaa lukijalle uskottavia ja luotettavia sisältöjä, jotka kuitenkin toteuttavat organisaation sille asettamia tavoitteita. Tällä rajapinnalla luoviminen vaatii tekijöiltään tiukkoja linjanvetoja, neuvotteluita sekä luottamuksen ansaitsemista. Oma medioiden tekijöiden täytyy onnistua saavuttamaan tietynlainen journalistinen vapaus oman organisaationsa sisällä, jotta he voivat tuottaa oma mediaa parhaalla mahdollisella tavalla
