47495 research outputs found
Sort by
Työnohjaus oppimisen väylänä: Näkökulmia oppimiseen työnohjausprosessissa
Tämä tutkielma selvittää työnohjauksen ammattilaisten näkemyksiä ja kuvauksia työnohjauksessa tapahtuvasta oppimisesta. Tutkielma tuottaa kvalitatiivisen, aineistolähtöisen tutkimuksen konstruktivistisen ja kontekstuaalisen oppimiskäsityksen piirteiden esiintymisestä työnohjausta esittelevissä ja kuvaavissa artikkeleissa ja muissa julkaisuissa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Keskeiseksi näkökulmaksi kuvausten perusteella nousi työnohjausprosessin ja siinä käytettävien menetelmien merkitys yksilön ammatillisten valmiuksien kehittämisessä. Työnohjaajat kuvaavat oppimista niin konstruktivistisen kuin kontekstuaalisen oppimiskäsityksen mukaisena prosessina. Konstruktivistinen oppiminen näkyy kuvausten mukaan erityisesti ohjattavan henkilökohtaisena kehittymisenä ja muutosprosessina. Kontekstuaalisen oppimisprosessista työnohjauksessa tekee sen vaikuttavuus yksilön toimintaan ja sitä kautta työyhteisöön sekä ryhmätyönohjauksessa kokemusten jakamisen kautta tapahtuvassa ammatillisessa kehittymisess
Design of an application for international students' participation in university development
International students are the part and parcel of a University. Their participation for the develop-ment of a university is urgently required. Normally university provide different facilities to the stu-dents. How this facility can be improved is the main objective of this thesis. Youth plays a great role for the development of a country and a society. Now young people are more interested to give their recommendation in digital service rather than manual system. For this purpose, a soft-ware has been designed and it has been evaluated by the students as well.
For the thesis, literature on “youth participation in digital environment” was reviewed. The review revealed that young people are more interested to participate in online media than the traditional media. Young people not only participate in digital media but also the policy maker or the agenda setter in digital participation. In addition, an environment has been created by the digital world where young people can enjoy autonomy to learn and shape their life. The influence of digital media in all aspect of the society is also increasing and youth’s participation can make a change of the society. Although, international students’ participation depends on background, region, type of institution but they prefer to participate in internet based system. There may be some conflicts or problems in digital participation but this can be solved by engaging the policy maker of the society. Young people can also learn civic education by participating online media which can help to grow a civilized society. Although the learning material for civic education needs to be improved and in this regard policy maker of a society can play a role. The definition of good citizen can also be changed because outside formal education people can also learn from digital media as well. However, some young people also misuse the online media and waste their time but if they are guided in a proper way then it can be solved. Social media also has an impact on young genera-tion and with the help of this they can solve different social problems.
The research in this thesis try to make a connection with all the youth projects and also increase the connection in young people and their communities. Firstly, the study of related work gives an idea of youth participation in University development. Secondly, Interview was conducted to the international students. After that data has been analysed and a web service prototype has been designed. Then this prototype has been evaluated by the international students. After getting feedback from the users the research of this thesis can be considered as a successful attempt for the international students to participate in university development. The university authority will get an idea how they can improve the facility for the international students
The role of proprotein convertase FURIN in the activation of N-glycosyltransferase Gnt-V
Background and aims: PCSKs are an important enzyme family in protein maturation and needed for several biological processes. Another, equally important enzyme family, N-glycosyltransferase Gnt, also affects many aspects of biological functions. In addition to being involved in maintenance of health and normal functions, they also affect development of diseases. PCSK enzyme FURIN and N-glycosyltransferase Gnt-V are involved in T cell biology and are vital for normal T cell functions and immune system in general. Their expression is increased upon T cell activation, and their deficiency is associated with increased T cell reactivity and autoimmunity. In addition, both are active and localized mainly in the Golgi apparatus. Despite their shared functionality and intracellular localization, their interrelatedness has not been studied. In this study we investigated the role of FURIN in Gnt-V proteolytic processing and activity.
Methods: The effect of FURIN on Gnt-V activity was studied by comparing L-PHA staining of mouse wild type T cells and T cells with a conditional deletion of FURIN. The amount of Gnt-V product-bound stain on the surface of T cells was detected using FACS and differences and significance was analysed with R software. FURIN´s cleavage activity on Gnt-V was studied with western blot using hamster CHO-K1 cells and FURIN-deficient RPE.40 cells transfected with human Mgat5 vector with and without human FURIN vector. Also FURIN stable transfected Jurkat cell lines were used. In addition, FURIN´s effect on the mRNA levels of the Mgat family genes was studied using RNA sequencing.
Results: FURIN significantly affects Gnt-V activity in naive and memory T cells of mice. The amount of Gnt-V-modified glycans was greater in naïve than memory cells, and higher in wild type cells than in T cells with conditional FURIN knockout. FURIN does not directly process Gnt-V at its predicted cleavage site, but increases unspecific fractioning of the protein in transfected hamster CHO-K1 and RPE.40 cells. In Jurkat T cells, no clear quantitative enzymatic or non-enzymatic effect of FURIN on Gnt-V fractioning was detected. FURIN also does not affect Mgat family mRNA expression levels in CD8 positive naïve mouse T cells.
Conclusions: FURIN is not required for Gnt-V processing, but increases its degradation, and indirectly affects its activity. Change in the Gnt-V activity is a possible mechanism behind the sensitization of memory T cells to antigen-induced activation
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeensaajien tulevan kehityksen vaikutukset eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen
Työkyvyttömyys on merkittävä riski yksilöille, yrityksille, eläkejärjestelmälle kuin myös yhteiskunnalle laajemminkin. Yksilön osalta työkyvyttömyyteen liittyy terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia riskejä esimerkiksi tulonmenetyksien ja syrjäytymisen tai eriarvoistumisen muodoissa. Yrityksien näkökulmasta työntekijän työkyvyttömyys vaikeuttaa muun muassa töiden toteuttamista ja se voi johtaa myös korkeampiin työkyvyttömyyseläkemaksuihin. Eläkejärjestelmään työkyvyttömyys vaikuttaa kahdesta suunnasta, sekä maksettavien eläkemaksujen että menetettyjen tulojen muodossa. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin mukaisesti yhteiskunnan tehtäviin kuuluvat yksilöä koskevien riskien ennaltaehkäisy, ja toisaalta myös avunanto riskien toteutuessa.
Tutkielman tavoitteena oli hahmottaa, miten työkyvyttömyyseläkkeet ovat kehittyneet ja miten erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeensaajien joukko tulee kehittymään tulevaisuudessa. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien mennyttä kehitystä tarkastellaan 1980-luvulta lähtien ja tarkastelun kohteena toimivat eläkkeensaajien määrät ikäluokittain, sairaudet, joiden vuoksi eläkkeelle jäädään sekä muutokset työkyvyttömyyseläkelajeissa, joita ovat esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläke sekä kuntoutustuki. Nuorten, alle 35-vuotiaiden, työkyvyttömyyseläkkeensaajien tulevaa kehitystä ennustetaan skenaarioanalyysin avulla. Tutkielmassa ennustetaan tulevaa kehitystä ja tarkastellaan, tuleeko tällä mahdollisesti olemaan vaikutusta eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Tutkimusaineisto on sekundääriaineisto, joka koostuu Eläketurvakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen ja Tilastokeskuksen tilastoaineistoista.
Työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaismäärä on pudonnut lähes kolmasosalla 1990-luvun lama- aikaan verrattuna ja tämä heijastuu myös kokonaistyökyvyttömyyseläkemenoihin. Alle 35-vuotiaiden osalta määrä on kuitenkin kasvanut vuodesta 2002 lähtien. Suurimmat sairauspääryhmät, joiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään, ovat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet vaikuttavat erityisesti vanhempiin ikäluokkiin ja nuorien osalta mielenterveyden häiriöt ovat selkeästi suurin myönteisien työkyvyttömyyseläkepäätöksien taustalla oleva sairauspääryhmä. Osatyökyvyttömyyseläkkeet sekä kuntoutustuet eli määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat molemmat kasvaneet tarkasteluajanjaksolla 2002–2017, mutta ne muodostavat vielä pienen osan kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä.
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus samanikäisestä väestöstä on jokaisessa luodussa skenaariossa arvioitu kasvavan. Tämän vaikutus eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen on monimuotoinen. Toisaalta nuorten työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on edelleen melko pieni ja heille maksettavat eläkkeet ovat keskimääräistä matalampia. Tästä huolimatta vaikutukset eläkejärjestelmään voivat kuitenkin olla pitkäaikaisia, mikäli henkilö päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle nuorena. Suomen vähentynyt syntyvyys luo oman lisähaasteensa eläkejärjestelmän taloudelliselle kestävyydelle, sillä työikäisten määrä vähenee tulevaisuudessa. Tällöin nuorten työkykyyn panostaminen muodostuu aiempaa tärkeämmäksi myös taloudellisesta näkökulmasta
YEL:n ja MYEL:n sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys
Yrittäjien eläketurva on herättänyt runsaasti keskustelua viime vuosina. Otsikoissa ovat olleet toisaalta haasteet yrittäjien eläkkeiden sosiaalisessa kestävyydessä, eli eläkkeiden riittävyydessä, oikeudenmukaisuudessa ja yrittäjien luottamuksessa eläketurvaan, toisaalta yrittäjien eläkejärjestelmien taloudelliseen kestävyyteen liittyvät rahoitukselliset ongelmat. Tässä pro gradu -tutkielmassa onkin kartoitettu tekijöitä kestävyyshaasteiden taustalla sekä avattu kestävyyden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkielma on sisältänyt sekä YEL-yrittäjien että maatalousyrittäjien eläketurvan kartoittamisen. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen, ja sen tavoitteena on tuottaa syvällistä tietoa sekä lisätä ymmärrystä tutkittavasta aihepiiristä. Aineisto on kerätty teemahaastattelulla, ja haastateltavina on ollut viisi yrittäjien eläketurvan asiantuntijaa. Aineistoa on analysoitu teoriaohjaavasti abduktiivista päättelyä hyödyntäen.
Tutkielman teoria ja empiria osoittavat yrittäjien eläketurvan olevan monitahoinen kokonaisuus. YEL:n ja MYEL:n kehittämisessä on haluttu seurata yksityisten työeläkejärjestelmien yleistä kehitystä, jotta eläketurva olisi mahdollisimman yhteneväinen eri aloilla. Yrittäjien eläkejärjestelmissä ei kuitenkaan ole TyEL:n tavoin mukana rahastoivaa elementtiä, ja jakojärjestelmän periaatteilla rahoitettavissa YEL- ja MYEL-järjestelmissä valtionosuudet ovatkin olleet viime vuosikymmeninä vahvassa kasvussa. Tämä on osoitus siitä, että järjestelmien taloudellisessa kestävyydessä on haasteita. MYEL-järjestelmän kohdalla kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa elinkeinorakenteessa ja maataloudessa tapahtuneet valtavat muutokset. YEL-järjestelmässä puolestaan yrittäjien määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut, mutta sen sijaan yrittäjien eläkemaksujen ja eläketurvan perusteena olevien YEL-työtulojen matala taso aiheuttaa haasteita järjestelmän rahoituksessa. Tämä on aiheuttanut huolta myös valtion tasolla, sillä alivakuuttamisesta aiheutuva valtionosuuden kasvu kuormittaa myös valtion kassaa ja veroja maksavia kotitalouksia. Samalla moni yrittäjä kokee eläketurvansa olevan riittämätön ja epäoikeudenmukainen, ja tyytymättömyys luonnollisesti osaltaan vaikuttaa negatiivisesti myös yrittäjien luottamukseen eläkejärjestelmää kohtaan. Huolta aiheuttaa myös yrittäjien työtulon sitominen työuran aikaiseen sosiaaliturvaan, minkä vuoksi yrittäjällä on usein pienen eläketurvan lisäksi myös heikko sosiaaliturva esimerkiksi sairastumisen, perhevapaiden ja työkyvyttömyyden osalta. On siis ilmeistä, että kestävämmän järjestelmän turvaamiseksi tarvitaan muutoksia yrittäjien työeläkejärjestelmiin, jotta myös tulevat yrittäjäsukupolvet voivat luottaa saavansa tulevaisuudessa riittävän ja oikeudenmukaisen eläketurvan
Societal Constructs of Gender Identity and Resistance in Malala Yousafzai's I Am Malala
This thesis is an analysis of Malala Yousafzai’s autobiography I Am Malala. The aim of the thesis is to examine how the societal constructs present in the conservative Pakistani and Islamic culture of Yousafzai’s village affect her gender identity, both consciously and subconsciously, and how Yousafzai resists these influences. Her resistance against the societal constructs is tied together with the act of writing an autobiography and resisting the male-dominated literary canon. The theoretical framework of the analysis is feminist literary criticism. The thesis focuses on previous studies of female autobiographies as well as gynocriticism. The theoretical sources are used to present how Yousafzai’s resistance to the societal constructs, the rules and stereotypical roles placed on women in her village, is mirrored by writing an autobiography and stepping into the public sphere that has traditionally been a space for men. The act of writing an autobiography resists the tradition of women’s silence and makes her resistance public. The analysis shows how Yousafzai resists the societal constructs of her society but at the same time is influenced by them. She forms her own independent view of women, but her gender identity is still inevitably influenced by the culture she lives in. Yousafzai’s adoration towards her father demonstrates how the culture affects her subconsciously. The thesis concludes that Yousafzai uses the genre of autobiography as a tool of resistance, to show that she is not a passive victim but a woman with an agency. This way Yousafzai gains a public voice for her campaign for education and refuses to be silenced by the Taliban
Taksialan muutos ja kilpailuoikeus
Tässä tutkielmassa käsitellään lainmuutoksen aiheuttamaa suurta mullistusta taksiliikenteessä. Tarkoituksena on selvittää lainmuutoksen alan vanhoille toimijoille aiheuttamia haasteita kilpailuoikeudellisessa kontekstissa. Laki liikenteen palveluista tuli voimaan 1.7.2018. Voimaan tullessaan laki muutti taksialan rakenteita merkittävästi. Ennen uuden lain voimaantuloa ala oli ollut tiukasti säädeltyä. Taksien lukumäärä pohjautui niin kutsuttuun tarveharkintaan ja uusien taksilupien määrä oli rajoitettu. Toinen merkittävä seikka oli se, että myös alan hinnoittelu oli vahvasti säädeltyä, kun kuluttajilta perittävät enimmäishinnat perustuivat valtioneuvoston antamalla asetuksella vahvistettuihin hintoihin. Kilpailuoikeudelliselta kannalta taksiliikenteen sääntelyn muutoksessa on kyseessä erittäin harvinaiseksi katsottava tilanne, kun kokonainen liiketoiminnan ala muuttuu säädellystä ympäristöstä markkinaehtoiseen.
Tutkielmassa lainmuutoksen aiheuttamia haasteita käsitellään alan vanhojen toimijoiden kannalta ja keskiöön on nostettu alan yrittäjien yhdessä omistamat alueelliset tilausvälityskeskukset, joilla on useissa tapauksissa markkinoiden muutoksen jälkeenkin erittäin vahva alueellinen markkina-asema. Tutkielmassa nostetaan esiin yksittäisiä ennalta arvioiden haasteelliseksi muodostuvia tilanteita, joissa alan rakenteet joutuvat vastakkain kilpailuoikeuden ja markkinatalouden kanssa. Näitä tilanteita nimitetään tässä tutkimuksessa kilpailuoikeudellisiksi kipupisteiksi. Tärkeimmiksi kilpailuoikeudellisiksi kipupisteiksi on valittu mahdollinen markkinoiden sulkeminen sekä hinnoittelukysymykset. Näiden kipupisteiden kautta pyritään selvittämään millaisia rajoitteita kilpailuoikeus asettaa alueellisten välitysyhtiöiden liiketoiminnan kehittämiselle ja mahdollisesti jopa niiden olemassaololle.
Markkinoiden sulkemista käsitellään tässä tutkielmasta liikesuhteesta kieltäytymisen kannalta. Tutkielmassa selvitetään, onko välitysyhtiöillä oikeutta olla ottamatta uusia yrittäjiä välityksen piiriin. Lisäksi huomiota kiinnitetään tilanteisiin, jotka ovat tosiasialliselta luonteeltaan lähellä liikesuhteesta kieltäytymistä. Välitykseen ottamatta jättämistä käsitellään sekä määräävän markkina-aseman väärinkäytön että kartellikiellon kannalta.
Hinnoittelukysymyksissä keskitytään selvittämään välitysyhtiön mahdollisuutta käyttää yhtenäistä hinnoittelua. Yhtenäistä hinnoittelua käsitellään useissa eri tapauksissa ja selvitetään välitysyhtiön sekä sen välitykseen kuuluvien erillisten liikenteenharjoittajien oikeutta yhtenäistää hinnoittelua. Hinnoittelukysymyksiä käsitellään liikesuhteesta kieltäytymisen tavoin sekä kartellikiellon että määräävän markkina-aseman väärinkäytön kiellon kannalta. Hinnoittelukysymyksiä käsiteltäessä esiin nostetaan vahvasti myös kilpailu- ja kuluttajaviraston asiaan antama ohjeistus sekä sen juridinen asema.
Tutkielman yhtenä tarkoituksena on muodostaa muutamia yleispäteviä ohjeita alan toimijoille, jotta kilpailuoikeuden asettamat vaatimukset tulisivat nykyistä paremmin huomioiduksi yhtiöiden päätöksenteossa. Näitä ohjeita on koottu tutkielman loppuun