47495 research outputs found
Sort by
Mukuloita pirtti täynnä ja uutta pukkaa: Sisällönanalyysi köyhiin lapsiperheisiin kohdistuvista käsityksistä verkkokeskustelussa
No full textTutkielmani Mukuloita pirtti täynnä ja uutta pukkaa – sisällönanalyysi köyhiin lapsiperheisiin kohdistuvista käsityksistä verkkokeskustelussa tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä köyhiin lapsiperheisiin liittyy verkkokeskusteluissa. Tutkielmani tieteenfilosofinen viitekehys on fenomenografia. Ymmärrän tutkielmassani tutkimani käsitykset siten, että ne ovat ajassa eläviä yksittäisen ihmisen käsityksiä yhdestä todellisuudesta.
Aineistoni olen kerännyt Vauva-lehden keskustelufoorumilta. Aineistoni käsittää 255 sivua ja 88505 sanaa eri keskusteluita, joissa aiheena on köyhät lapsiperheet. Analyysimenetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia. Analyysin tukena käytän kvantifiointia, eli esitän myös määrällistä tietoa siitä, miten usein eri luokat aineistossa esiintyvät. Tutkimusetiikasta pidän huolen kohtelemalla sekä keskustelijoita että keskustelun kohteena olevia henkilöitä kunnioittavasti ja säilytän aineistoni asianmukaisesti.
Tutkielmassani luokittelen köyhyyskäsitykset lapsen oikeuksien näkökulmaan, elämänhallinnan ja kyvyttömyyden näkökulmaan, vastuullisen taloudenpidon näkökulmaan, pienituloisen työssäkäyvän näkökulmaan, nöyrän ja oikean köyhän näkökulmaan, erilaisten lähtökohtien näkökulmaan ja kokemuksen kautta syntyvän ymmärryksen näkökulmaan. Kvantifioinnissa köyhyyden selittäminen yksilöllisen syytöksen kautta nousee ylivoimaisesti yleisimmäksi tavaksi käsittää köyhyyttä. Erityisesti vastuullisen taloudenpidon ja elämänhallinnan ja kyvyttömyyden käsitykset ovat hallitsevia. Toisaalta aineistossani ilmenee myös empatian osoituksia ja koskettavia omakohtaisia köyhyyskokemuksia. Tutkielmassani ilmenee, että vaikka aineisto sisältääkin varsin monipuolisen kattauksen erilaisia käsityksiä lapsiperheiden köyhyydestä, saavat köyhyyttä yksilöllisen syytöksen kautta käsittävät kirjoittajat viesteihinsä eniten positiivisia reaktioita
Kaupankäynnin kuvaukset ja niihin liittyvät vaikutteet Nestorin kronikassa: bysanttilaiset, aron nomadit, viikingit ja identiteetti politiikka
No full textKalevan kirkon sopeutuminen yhteiskunnallisiin muutoksiin: Muutoksia kirkon toiminnassa ja tiloissa
No full textEvankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä on viime vuosikymmenten aikana pudonnut. Samalla kirkkoon kuuluminen on saanut uudenlaisia merkityksiä. Tässä kandidaatintyössä tarkastelukohteena on vuonna 1965 valmistunut Kalevan kirkko, jonka toimintaan uskonnon merkityksen muutokset ovat keskeisesti vaikuttaneet. Työssä selvitetään, miten Kalevan kirkon toiminta ja käyttäjäryhmät ovat muuttuneet erityisesti vuosina 2000-2020 ja mitä yhteiskunnallisia ilmiöitä näiden muutosten taustalla mahdollisesti on. Toisena keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, miten Kalevan kirkon tilat ovat sopeutuneet toimintatarkoitusten muutoksiin.
Työn kirjallisuuskatsauksessa taustoitetaan tutkimusta Kalevan alueen sekä Kalevan kirkon ja sen toiminnan historialla. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään ja avataan myös 2000–2020-luvuilla tapahtuneita yhteiskunnallisia muutoksia, jotka mahdollisesti ovat vaikuttaneet Kalevan kirkon käyttötarkoitusten muutoksiin. Haastattelututkimusosassa tutkitaan, mitä muutoksia Kalevan kirkon toiminnassa ja tiloissa on viime vuosina tapahtunut ja liitetään haastattelutulokset taustalla vaikuttaviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Työtä varten haastateltiin kahta Kalevan kirkon vahtimestaria, jotka ovat olleet todistamassa kirkon toiminnan ja tilojen muutosta.
Tämän työn laadullinen tutkimus osoittaa, että Kalevan kirkon toiminnot ovat muuttuneet viimeisten 20 vuoden aikana. Suurimpia muutoksia toimintaan ovat kyseisellä aikavälillä tuoneet maahanmuuttajakeskuksen perustaminen sekä nuorisotilojen siirtyminen Kalevan kirkon tiloihin. Nämä tekijät ovat myös muuttaneet Kalevan kirkon käyttäjäryhmiä niin, että nykyään kirkon suurimman käyttäjäryhmän muodostavat nuoret ja maahanmuuttajat. Kirkon toiminta on muuttunut myös muilta osin. Työympäristönä kirkkoa on kehitetty tuomalla kirkkoon uusia työtiloja, ja samalla vapaa-ajan toiminta erityisesti lasten kohdalla on muuttunut niin, että perinteisen pyhäkoulun ja lapsikuoron sijaan kirkko järjestää monipuolista kerhotoimintaa. Kirkkosalille on löydetty uusia käyttötarkoituksia järjestämällä siellä ei-uskonnollisia konsertteja. Havaittujen muutosten keskeisimmät taustatekijät ovat maahanmuutto, työympäristöjen muutokset sekä vapaa-ajan trendien muutokset.
Tutkimuksen perusteella Kalevan kirkon tilat ovat sopeutuneet melko hyvin näihin käyttötarkoitusten muutoksiin. Joitakin yksittäisiä muutoksia ja remontteja tiloissa on kuitenkin tehty tarkastellulla aikavälillä. Tehdyt muutokset koskevat lähinnä tilojen varustelua ja lattiamateriaaleja, ja nämä muutokset johtuvat tilojen huonosta kunnosta tai kirkon muuttuneista käyttötarkoituksista. Tulevia muutoksia kirkossa aiheuttavat viime vuosina tiukentuneet esteettömyysvaatimukset. Monikerroksiseen Kalevan kirkkoon on rakenteilla hissi, jonka rakentamisessa on ilmennyt joitakin ongelmakohtia.
Esille nousevien seikkojen perusteella Kalevan kirkkoa voidaan pitää hyvin aikaa kestäneenä rakennuksena. Kirkon arkkitehtuuri on mahdollistanut toiminnan muutokset ja uusien toimintojen lisäämisen, eikä toimintojen muuttuessa ole tarvinnut tehdä radikaaleja muutostoimenpiteitä. Kalevan kirkon arkkitehtuuria voidaan pitää esimerkillisenä suunniteltaessa aikaa kestävää kirkkoarkkitehtuuria
"Kyllä mä luulen, että tää on yks haastavimpia kulttuureja mitä saattoi itselleen valita" : Narratiivinen analyysi suomalais-kuubalaisista parisuhteista
No full textTutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia ongelmia suomalais-kuubalaisissa parisuhteissa on ja miten lahjan, velan ja vastavuoroisuuden teemat ovat läsnä suhteissa ja niiden ongelmissa. Lisäksi tarkoituksena on osoittaa, että monikulttuurisessa parisuhteessa osapuolten eriävillä kulttuuritaustoilla ja erityisillä kulttuurisilla konteksteilla on merkitystä suhteen ongelmien kannalta.
Teoreettisessa taustoituksessa avataan niitä sosiaalisesti ja kulttuurisesti muodostuneita odotuksia, joita heteroparisuhteelle asetetaan Suomessa ja Kuubassa. Suomalaisessa parisuhteessa kaksi itsenäistä ja tasa-arvoista osapuolta etsii emotionaalisesti tyydyttävää intiimiä suhdetta. Kuubalaisessa parisuhteessa taas korostuvat sukupuolittuneet odotukset vastavuoroisuudesta ja arkielämän materiaaliset reunaehdot. Teoreettinen viitekehys rakentuu ylirajaisesta avioliitosta sekä lahjaa ja vastavuoroisuutta koskevista teorioista. Ylirajaisessa parisuhteessa suhteen maahanmuuttajaosapuolen nähdään olevan pariskunnan asuinmaassa heikommassa asemassa kuin asuinmaan kansalaisen. Lahjan voidaan ajatella aina vaativan vastalahjaa tai olevan pyyteetön. Tutkielmassa pohditaan lahjan ja vastavuoroisuuden teemoja ylirajaisessa parisuhteessa, jossa lähtökohtaisesti osapuolet eivät ole tasa-arvoisessa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tutkielman aineisto koostuu viidestä haastattelusta, jotka tehtiin syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana. Kaikki haastateltavat ovat naisia, kaksi heistä kuubalaisia ja kolme suomalaisia. Haastattelut tehtiin haastateltavan äidinkielellä, eli suomeksi tai espanjaksi. Haastattelut olivat kerronnallisia teemahaastatteluja, joissa haastattelun teemana oli suomalais-kuubalaisen parisuhteen tarina. Haastatteluhetkellä yksi suhteista oli jo päättynyt ja neljä suhdetta jatkuivat yhä. Analyysimetodina on narratiivinen analyysi, joka sopii yhteen aineiston narratiivisen luonteen kanssa. Teemojen ja käsitteiden kautta jäsentyvää narratiivista analyysia hyödyntäen tutkielmassa luodaan kaksi suomalais-kuubalaisen parisuhteen tyyppitarinaa. Tyyppitarinat ilmentävät aineiston piirteitä ja kuvaavat sukupuolittuneiden odotusten sekä riippuvaisuuden ristiriidatonta ja ristiriitaista ääripäätä.
Parisuhteiden ongelmien taustalla nähdään aineiston perusteella suhteen osapuolten henkilökohtaisia luonteenpiirteitä, ylirajaisuuden tuottama epätasa-arvo sekä kulttuurisesti muotoutuneiden parisuhdeodotusten ja ylirajaisuuden tuottaman riippuvaisuuden ristiriita. Sukupuoli nousee merkittäväksi tekijäksi. Suhteissa, joissa suomalainen nainen odottaa intiimiä, henkisesti tyydyttävää parisuhdetta ja kuubalainen mies huomaa olevansa riippuvaisessa asemassa, vaikuttaa olevan enemmän ongelmia, kuin suhteissa, joissa kuubalaisen naisen riippuvuus suomalaisesta puolisostaan määrittyy helpommin normaaliksi
On Meanings and Architecture
No full textIn today’s contemporary western society, architecture has been reduced into calculative problem solving and the essence of architecture is endangered. In this thesis the problem is connected to lack of existential meaning in the contemporary worldview, which becomes visible in the buildings we built. Architecture based on meaninglessness can result as built environments, which are detrimental for human existence, both in its mental and physical realms.
By exploring some thoughts from the fields of philosophy, psychology and architectural theory on subject of existential meaning, some basic principles are presented, which may affect to the meaningfulness of our built environment.Nykyaikaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa, arkkitehtuuri on pelkistetty laskelmoivaksi ongelman ratkaisuksi ja sen todellinen olemus vaarannettu. Tässä diplomityössä kyseinen ongelma osoitetaan juontuvaksi olemassaolon merkityksellisyyden puuttumisesta nykyaikaisessa maailmankatsomuksessa, joka tulee näkyviin myös rakennuksissa, joita rakennamme. Arkkitehtuuri, joka perustuu olemassaolon merkityksettömyydelle tuottaa rakennettuja ympäristöjä, jotka ovat vahingollisia ihmisen olemassaololle sekä mentaalisesti, että fyysisesti.
Tutustumalla filosofian, psykologian ja arkkitehtuurin teorian ajatuksiin olemassaolon merkityksestä pyrin esittämään joukon peruslähestymis tapoja, joilla voimme vaikuttaa rakennettujen ympäristöjemme merkityksellisyyteen
Cyborg City: reflection on a concept of a sustainable urban formation on Mars
No full textThe thesis presents an author reflection on a cyborg city, an urban formation on Mars, and explores its nature. This is achieved by using such a creative tool as the system of the requirements that aims to define fundamental criteria and the key elements. Through research and analysis, the thesis describes the case of an adaptive, autonomous, self-sustaining and sustainable Earth-independent urban formation of high redundancy, which requires involvement of robotic system that, in turn, brings total dependence on machinery control and artificial intelligence. Nature of a cyborg city as well as a lifestyle pattern of a human society beyond Earth could be described through imagine oneself of being detached from the surroundings and, thus, isolated, relying entirely on total control, aiming to reduce human and AI error to zero, otherwise it would lead to an epic fail and breakdown of the whole life support system that would mean death of Martian inhabitants. Living in a dangerous and extreme Martian environment requires a new matter of an urban formation – a cyborg city - a (portable) life support system, a human-robot hybrid, an autonomous self-sustaining biosphere, which could provide a livable environment and sustain its inhabitants. Exploration of the harsh Martian environment, defining not only urban planning but also life support requirements, understanding of human-robot interdependence – all these aspects are found as crucial to be considered when it comes to an urban formation on Mars
Muutokset teollisuusympäristön kokemuksellisuudessa : Tarkastelussa Finlayson ja Verkatehdas
No full textTässä kandidaatintutkielmassa perehdytään siihen, miten Tampereen keskustan teollisuusympäristöjen uudiskäytön muutokset ovat vaikuttaneet niiden kokemuksellisuuteen. Muutoksia ja niiden vaikutuksia tarkastellaan esimerkkikohteiden, Finlaysonin ja Verkatehtaan, kautta.
Tuotannon päättymisen jälkeen Tammerkosken varren teollisuusympäristöt on otettu käyttöön eri tavoin. Tämä tutkielma käsittelee näitä säilyttävän ja purkavan rakentamisen aiheuttamia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Keskeisenä kysymyksenä onkin, millainen tunnelma ympäristöön muodostuu, mikäli vanhaa säilytetään ja käyttötarkoitusta muutetaan verrattuna tilanteeseen, jossa rakennuskanta puretaan ja korvataan kokonaan uudella. Kuvailen näiden teollisuusympäristöjen kokemuksellisuutta nykymuodossaan sekä vertailen alueiden uudiskäyttösuunnittelun lähtökohtia ja näihin lähtökohtiin pohjautuvia erilaisia ratkaisuja ja toteutuksia. Keskityn elementteihin, jotka vaikuttavat alueiden kokemuksellisuuteen, ja painotan estetiikkaa osana ympäristön tunnelman ja luonteen syntyä.
Esimerkkialueiden kokemuksellisuudessa ja tunnelmassa on nähtävissä merkittäviä eroja. Finlaysonin tapauksessa vanhan teollisuusympäristön hyödyntäminen uuteen käyttötarkoitukseen, vanhaa rakennuskantaa säilyttäen ja sopeuttaen uudisrakentamisen vanhaan, on tuottanut alueelle kokemuksellista ja kokijalle miellyttävää ympäristöä. Verkatehtaan alueella vanhan tehdasympäristön purkaminen ja alueen rakentaminen uudelleen modernismin ohjaamana on puolestaan luonut kokemuksellisuudeltaan vähäistä ja ajallisesti yksiulotteista ympäristöä. Nykyisen Koskikeskuksen alueella ei ole hyödynnetty vanhan teollisuusympäristön korjaamisen tai osittaisen säilyttämisen mahdollisuuksia samalla lailla kuin Finlaysonin alueella on.
Rakennetun ympäristön eri elementit luovat erilaista ympäristöä ja siten erilaisen tunnelman ja kokemuksen. Finlaysonin ja Verkatehtaan vertailevasta tarkastelusta voidaan huomata, että vanhalla tehdasympäristöllä on jo ennestään olemassa monia sellaisia kokemuksellisuuteen positiivisesti vaikuttavia piirteitä, jotka säilyttämällä, edes osittain, olisi mahdollista luoda tunnelmaltaan ja kokemukseltaan monipuolisempaa ympäristöä
Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
No full textVaikka oppimisvaikeudet voidaan todeta vasta kouluiässä, niitä ennustavia tekijöitä voidaan havaita jo varhaislapsuudessa. Näin ollen oppimisvaikeuksien kouluoppimiselle aiheuttamaa haittaa on mahdollista varhaiskasvatuksessa varhaisen tunnistamisen ja tuen avulla merkittävästi vähentää. Oppimisvaikeuksien riskitekijöiden tunnistamisesta ja oppimisvalmiuksien tukemisesta alle esikouluikäisillä lapsilla on kuitenkin olemassa vain vähän tutkimustietoa.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien näkemyksiä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemisestä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa keskityttiin oppimisvaikeusriskissä olevan lapsen tunnistamisen ja tuen keinoihin sekä tuen toteutumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Lisäksi perehdyttiin varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan väliseen tehtävänjakoon oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemisessä sekä tätä yhteistyötä edistäviin ja estäviin tekijöihin.
Tutkimusaineisto kerättiin yhden pirkanmaalaisen kunnan alueelta. Tutkimukseen osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa ja kolme varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, jotka työskentelivät tai olivat hiljattain työskennelleet 3-5-vuotiaiden lasten parissa. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla ja analysoitiin sisällönanalyysillä.
Kasvatushenkilöstön toteuttama systemaattinen havainnointi muodosti tutkimuksessa lasten kehityksen ja oppimisen arvioinnin selkärangan. Havainnoinnin kohdentamiseen ja havaintojen kirjaamiseen kaivattiin kuitenkin lisää tukea ja työkaluja. Havainnoimalla saatua arviointitietoa voitiin tarvittaessa täydentää varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai varhaiskasvatuksen ulkopuolisten toimijoiden tekemillä lisäarvioinneilla.
Lasten kehityksen ja oppimisen tukemiseen käytettiin pääasiallisesti erilaisia pedagogisia tukitoimia. Rakenteellista tukea oli haastateltavien mukaan käytettävissä niukasti. Näiden lisäksi tukitoimena saatettiin käyttää terapeuttien tarjoamaa lääkinnällistä tai yhteisöllistä kuntoutusta. Tuen toteutumiseen vaikuttavina tekijöinä pidettiin muun muassa puutteita henkilöstön osaamisessa, kiirettä sekä lapsiryhmien suuren koon tuomia haasteita toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle.
Varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien välistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä ja tehtävänjakoa oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemisessä jokseenkin selkeänä. Hyvän vuorovaikutuksen, sitoutumisen ja avoimen tiedonjaon koettiin edistävän yhteistyötä, kun taas yhteisen ajan vähyys, tiedonkulun ongelmat ja kohtaamattomuus haittasivat sitä.
Tuen tarpeen ja tukirakenteiden määrittelyä olisi tutkimuksen perusteella tarpeen täsmentää. Oppimisvaikeuksien riskitekijöiden kattavampi tunnistaminen ja tuki edellyttäisi myös henkilöstön täydennyskoulutusta ja rohkaisua, tiiviimpää yhteistyötä sekä tukitoimien monipuolisempaa resursointia
Postmoderni metafiktio David Foster Wallacen romaaneissa Infinite Jest ja The Pale King
No full textTutkielmassa osoitetaan postmodernin metafiktion funktioiden ja käytön eroja satunnaiseen metafiktioon nähden. Tutkimuksen taustalla on havainto siitä, että metafiktiotutkimuksessa postmodernin metafiktion erityisyys on pitkälti sivuutettu, vaikka se postmodernistisista teoksista osoitettavissa onkin. Tutkielmassa ha-vainnollistetaan postmodernin metafiktion ominaispiirteitä analysoimalla ja tulkitsemalla David Foster Wallacen romaaneja Infinite Jest (1996) ja The Pale King (2011).
Teoreettisina lähtökohtina tutkimuksessa ovat toisaalta metafiktioteorian klassikot, Linda Hutcheonin ja Patricia Waugh’n 1980-luvulla julkaistut typologiat, toisaalta postmodernistisen poetiikan tutkimus, jota tutkielmassa edustavat muun muassa Brian McHalen julkaisut. Haastavia ja monitulkintaisia kohdetekstejä analysoidaan narratologian metodikehyksen kautta. Kertomuksen tutkimuksen tarjoamat käsitteet sopivat erinomaisesti välineiksi teosten vaatimaan tarkkaan lähilukuun. Arvioimalla metafiktiotutkimuksen sovellettavuutta postmodernistisen romaanin analyysiin ja tulkintaan päädytään osoittamaan itsensätiedostavuuden teori-asta hahmottuvia aukkokohtia ja ristiriitoja. Postmodernismille ominaisen metafiktion määrittelyn tarkennuk-silla osallistutaan myös problemaattisena nähtyyn keskusteluun postmodernismin ja sitä seuraavan kirjallisuudenlajin määrittelyistä.
Tutkielmassa määritellään postmoderni metafiktio ja sen ominaispiirteet. Postmoderni metafiktio tiedostaa itsensätiedostavuutensa, painottaa lukijan roolia teoskokonaisuuden koostajana ja tulkinnan rakentajana ja tuottaa merkityksellisyytensä muotonsa kautta. Kohdeteksteissä metafiktion käyttö on liioiteltua ja paikoin jopa parodista. Wallacen teoksissa käytettyjä keinoja analysoimalla havaitaan, että tekstit tiedostavat paitsi fiktionaalisuutensa, myös itsensätiedostavuutensa. Tietoista itsensätiedostavuutta havainnollistetaan esi-merkiksi erittelemällä The Pale Kingin metalepsiksiä ja Infinite Jestin mise en abyme -rakenteita. Postmodernistiset kohdetekstit myös tematisoivat lukemisen ja ohjaavat lukijaa ottamaan entistä aktiivisemmin osaa teosten merkityksien rakentamiseen. Tähän liittyen tutkielmassa pohditaan postmodernin metafiktion tuottamaa erikoista uppoutumisen tapaa ja tämän kuvaamiseen pyrkiviä teorioita metalukijuudesta ja metaimmersiosta. Lisäksi tutkielmassa esitetyn postmodernin metafiktion kehyksen toimivuutta arvioidaan käytännössä tulkitsemalla kohdetekstejä niille ominaisten metafiktion piirteiden avulla, minkä kautta päädytään havaintoon siitä, että Wallacen romaaneissa muoto tuottaa merkityksen.
Wallace-tutkimus on perinteisesti tulkinnut Wallacen proosatuotannon uusvilpittömäksi kirjallisuudeksi. Tässä tutkielmassa David Foster Wallacen romaaneja luetaan kuitenkin postmodernistisina teoksina. Wallace-tutkimuksen omaksumaan näkemykseen vaikuttavat vahvasti kirjailijan itsensä esittämät postmodernismikriit-tiset lausunnot kirjallisuudesta. Analysoimalla kohdetekstejä postmodernismin teoriakehyksen ja niille ominaisen postmodernin metafiktion kautta tutkielmassa osoitetaan, että Wallacen romaanit eivät toista Wallacen esseetuotannossaan esittämiä vilpittömyyteen liittyviä toiveita fiktiokirjallisuudesta. Wallacen itsensä halveksumat itsetietoisuus, ironia ja kyllästymisen ennui ovat alleviivatulla tavalla esillä hänen proosassaan. Tutkielmassa osoitetaan, että postmodernismia kritisoineiden tutkijoiden väheksymää muotoa analysoimalla kohdeteksteistä on tulkittavissa syvällisiä temaattisia tasoja, joissa käsitellään muun muassa postmodernin ihmisen ja yhteiskunnan tilaa ja todellisuuden kokemista