47495 research outputs found
Sort by
Puurakentaminen viihtyisyyden näkökulmasta
No full textIlmastonmuutos on ympäristöä ja samalla koko ihmiskuntaa kuormittava ongelma. Tampereella on kehitetty erilaisia strategioita, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. Tampereen ilmastostrategiassa yksi tärkeä tavoite on rakentamisesta syntyvien päästöjen vähentäminen, koska rakentamisesta syntyvät päästöt ovat verrattain suuret. Rakentamisen päästöjen vähentämiseksi Tampereella pyritään edistämään puurakentamista, koska puurakennus pystyy varastoimaan hiilidioksidia, joka on ilmaston lämpenemisen kannalta haitallista. Puurakentamisen lisäksi kestävä suunnittelu ja kestävä rakentaminen ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä, koska niiden tavoitteena on pidentää rakennuksen elinkaarta ja sitä kautta vähentää päästöjä. Koska rakennuksen pitkäikäisyyteen vaikuttaa rakennuksen viihtyisyys, viihtyisyyden merkitys korostuu kestävässä suunnittelussa. Tässä työssä tutkitaan puurakentamista viihtyisyyden näkökulmasta, ja työn tavoitteena on selvittää, miten puun ominaisuudet vaikuttavat rakennetun ympäristön viihtyisyyteen. Työn käsiteltävät osat perustuvat aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja julkaisuihin. Työstä saatujen tulosten perusteella on tavoitteena saada lopputulos siitä, miten puurakentaminen vaikuttaa Tampereen ilmastollisiin tavoitteisiin viihtyisyyden näkökulmasta.
Työn taustoituksesi käydään aluksi läpi Tampereen ilmastostrategiaa, jossa käsitellään Tampereen tavoitteita puurakentamisesta, kestävästä suunnittelusta ja kestävästä rakentamisesta. Lisäksi työssä määritellään kestävä suunnittelu ja selvitetään viihtyisyyden rooli osana kestävää suunnittelua. Työn taustoituksen jälkeen tutkitaan yksityiskohtaisemmin puurakentamista viihtyisyyden näkökulmasta. Tutkimuksessa perehdytään puun erilaisiin ominaisuuksiin ja pyritään selvittämään, miten ne vaikuttavat rakennetun ympäristön viihtyisyyteen. Tutkimuksessa tarkastellaan puun herättämiä mielikuvia ja vaikutusta eri aisteihin. Lisäksi työssä tutkitaan puun terveysvaikutteisia ominaisuuksia, ja näiden ominaisuuksien vaikutusta viihtyisyyteen.
Tutkimuksesta ilmenee, että puulla rakennusmateriaalina on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia viihtyisyyteen. Tutkimus osoittaa, että puun luonnollisuuden takia puu on moniaistinen rakennusmateriaali. Puusta syntyvät mielikuvat ja aistikokemukset ovat pääasiassa miellyttäviä, mikä vaikuttaa positiivisesti viihtyisyyteen. Lisäksi puun fyysiset ja rakennusfysikaaliset ominaisuudet parantavat ihmisten hyvinvointia, mikä on viihtyisyyden kannalta tärkeää. Toisaalta tuloksista ilmenee, että puun paloturvallisuus ja kestävyys herättävät asukkaissa turvattomuuden tunnetta, mikä taas on viihtyisyyden kannalta haitallinen asia. Lisäksi tulokset osoittavat, että puulla on epäsuotuisia ominaisuuksia rakennuksen ääniolosuhteiden kannalta, mikä vaikuttaa myös negatiivisesti viihtyisyyteen. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että puulla on huomattavasti enemmän viihtyisyyteen positiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia. Tulosten perusteella puuta voidaan pitää viihtyisänä rakennusmateriaalina ja tästä syystä tärkeänä myös Tampereen ilmastotavoitteiden kannalta
Ikääntyneiden osallisuus kaupunkien digitaalisissa palveluissa – Helsingin, Turun ja Espoon strategioiden analyysi
No full textTämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ikääntyneiden osallisuus on huomioitu Helsingin, Turun ja Espoon kaupunkien julkisten palveluiden digitalisaatiossa. Ikääntyneet ovat vaarassa ajautua epätasavertaiseen asemaan julkisen sektorin palveluiden digitalisoituessa. Tilastokeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan 75–89-vuotiaista 41 prosenttia ilmoitti käyttäneensä internetiä edellisen kolmen kuukauden aikana, ja heistä ainoastaan 23 prosenttia ilmoitti käyttäneensä internetiä useita kertoja päivässä. Niin sanotun digitaalisen kuilun syventyminen uhkaakin jakaa yhteiskuntaa kahteen osaan: niihin, jotka pystyvät käyttämään yhteiskunnan digitaalisia palveluita ja niihin, jotka eivät tähän kykene.
Aineistona on kaksi valtiovarainministeriön esitystä sekä kolmen suomalaisen kaupungin strategiat. Valtiovarainministeriön esityksiä analysoimalla on tarkoitus selvittää, millaisia ongelmia ikääntyneiden digiosaamisessa tunnistetaan hallinnon ylätasolla. Helsingin, Turun ja Espoon kaupunkien strategiat tarjoavat ilmiöön paikallistason näkökulman. Tutkimusmetodina on Carol Bacchin What’s the problem represented to be -metodi, joka on tarkoitettu erityisesti poliittishallinnollisten dokumenttien analysointiin. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on Amartya Senin ja Martha C. Nussbaumin toimintamahdollisuusteoria.
Analyysin perusteella tarkastellut kaupungit eivät huomioi kattavasti strategioissaan ikääntyneiden digiosaamiseen liittyviä haasteita. Valtiovarainministeriön raportit esittävät sen sijaan laajan ja aihetta koskevan tutkimuksen kanssa yhtenäisen kuvan ikääntyneiden puutteellisista kyvyistä digitaalisten palveluiden osalta. Helsingin, Turun ja Espoon kaupungit esittävät kaupunkilaisten osallisuuden ja aktiivisuuden lisäämisen päätehtäväkseen, mutta eivät tuo strategioissaan esiin ratkaisuja, joissa huomioitaisiin ikääntyneiden digitaalista syrjäytymistä tai esteitä osallistua aktiivisesti kaupungin toimintaan
Corporate Activism – New Kid on the CSR Block: Perceptions of Social Justice in Starbucks’ Corporate Activism Discourses
No full textOver the past decade, large-scale American companies have taken a new kind of social stand and publicly spoken out on issues unrelated to their core business activities. The rights of LGBTQI+ people, racism, and gender equity, among others, have become hot topics on the corporate agenda – and companies are not afraid to show this through campaigns, partnerships, statements, and public comments. The phenomenon has been titled as corporate activism.
The activist efforts of companies are evidently connected to corporate social responsibility (CSR), i.e. the idea that companies have responsibilities that go beyond profit-making. In recent decades, CSR practices and theories have been criticized for being too instrumental: the realm of CSR is argued to be dominated by business interests which ultimately leads to unequal stakeholder participation and shallow CSR practices. At first glance, it seems that corporate activism might be something different. The private sector is becoming more vocal, engaging in new discourses, and moving to uncharted terrains in scales that the U.S. society has not witnessed during its modern history.
The upsurge of corporate activism has gathered attention within non-academic literature, but academic research on the topic remains scarce. The overall objective of this thesis is to address the research gap and establish initial connections between Peace Research and corporate activism. The more targeted objective is to critically examine how issues of social justice manifest in corporate activism discourses. To reach these goals, this research provides a thorough introduction to CSR and corporate activism and conducts a case study analysis on the U.S. coffee company Starbucks. A theoretical framework founded in CSR-theorizing and the methodological tool of Critical Discourse Analysis (CDA) guide the analysis of the data.
The findings reveal that Starbucks’s activism discourses respond to mounting external pressure for corporate societal engagement and leadership. Activism is justified by emphasizing the relatable character of the company and its current Chairman emeritus Howard Schultz and romanticizing the U.S. as a promised land that needs protection. In addition, the discourses highlight the difficulties the country is facing in the current political landscape and the meaningful role of Starbucks in answering the problems. The findings ultimately show that Starbucks’ activism efforts are derived from the narrow and instrumental perspective of an advantaged group and fail to bring out the voices of those who are marginalized against and disadvantaged. As a result, dominance and unequal power relations are likely reproduced and the aspiration to spark positive social changes stays hollow.
Overall, the research builds a normative theoretical structure around the concept of corporate activism instead of analyzing the phenomenon solely from instrumental and descriptive perspectives. The study contributes to an understanding of how corporate activism, despite its efforts to enact positive change, can uphold dominance and be justified with semantically strong arguments. Although the study managed to achieve its objectives, more research is needed to increase the generalizability of the findings and further understand the connections between corporate activism and social justice.
The study fundamentally shows that corporate activism is the new kid on the CSR block, and it is here to stay. If corporations are to make a genuine impact, they need to critically self-examine their position and advantages in society. The corporate activist who engages in an equal dialogue with those stakeholders who are disadvantaged and marginalized against, asks how to best support them, and (most importantly) listens is the one who changes the game
Hallittu talouskaaos ja taloudellinen sivistys: Laman ja uuden julkisjohtamisen vaikutukset Pirkkalan kuntaan ja sen koulutoimeen vuosina 1990–1996
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia lamalla ja valtionosuusuudistuksella osana uuden julkisjohtamisen mukaista ajattelua oli Pirkkalan kuntaan ja sen koulutoimen hallintoon, talouteen sekä poliittiseen päätöksentekoon. Uudella julkisjohtamisella tarkoitetaan julkisen hallinnon kehittämisen suuntauksia, joilla pyritään taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja joustavuuteen. Keskeisiä kehityssuuntia olivat deregulaatio eli sääntelyn purkaminen sekä desentralisaatio eli vallan hajauttaminen. Valtionosuusuudistus nähdään osana tällaista kehitystä. Laajemmassa kontekstissa uusi julkisjoh-taminen liittyi hyvinvointivaltiokehityksen suunnanmuutokseen ja kilpailukykyvaltion nousuun. Lama sen sijaan kietoutui kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon 1990-luvun alussa eikä sitä siksi voinut tutkimuksessa sivuuttaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda paikallinen kunnallispoliittinen näkökulma tähän kon-tekstiin sekä hallinto-, talous-, ja koulutushistorialliseen tutkimukseen.
Tutkimusaineistona käytettiin Pirkkalan kunnanvaltuuston, -hallituksen ja koulutoimen pöytäkirjoja liitteineen sekä kunnalliskertomuksia ja talousarviokeskustelupuheenvuoroja vuosilta 1990–1996. Aineistoa tutkittiin sisällönanalyysin keinoin sekä tulkittiin hermeneutiikan avulla. Teoreettisina lähtökohtina olivat Fred W. Riggsin kehittämä prismaattinen malli sekä uuden julkisjohtamisen käsite. Näiden pohjalta muodostettiin kolme jänniteparia; taloudellisuus ja hyvinvointi, uudistushegemonia ja sivistys sekä tehokkuus ja demokratia. Näiden avulla laman sekä uuden julkisjohtamisen vaikutuksia tarkasteltiin kunnan päätöksenteossa.
Tutkimustulosten perusteella kyseiset jännitteet ilmenivät Pirkkalan kunnan päätöksenteossa ja hallinnossa hyvin voimakkaasti. Erityisesti taloudellisuuden ja hyvinvoinnin sekä uudistushegemonian ja sivistyksen välillä käytiin eri puolueiden ja kunnan virkamiesten kesken kamppailua. Useassa toteutuneessa hallinnonuudistuksessa oli havaittavissa desentralisaatio- ja deregulaatiokehitystä. Lama ja valtionosuusleikkaukset aiheuttivat merkittäviä säästötoimenpiteitä sekä lisäsivät jännitettä taloudellisuuden ja hyvinvoinnin välillä. Tehokkuuden ja demokratian jännite ilmeni siinä, että väliportaan demokratia eli lautakunnat, johtokunnat ja tilapäistoimikunnat menettivät merkitystään. Näitä demokraattisia toimielimiä karsittiin osin uuden julkisjohtamisen ja osin laman vaikutuksesta. Valtionosuusuudistus lisäsi kunnan valtaa päättää taloudenpidostaan, mutta kavensi itsehallinnollista liikkumatilaa. Lisäksi uudistus lisäsi epävarmuutta päätöksenteossa
Magia narratiivisena työkaluna: Magian merkitys kerronnassa Margaret Weisin teoksessa Hengen Miekka
No full textTutkimuksessani tarkastelen magian merkitystä kerronnallisena elementtinä Margaret Weisin fantasiateok-sessa Hengen Miekka (1998/1999). Pyrin osoittamaan, minkälaisia vaikutuksia magian läsnäololla on ker-ronnan rakenteisiin ja teoksen kuvaamiin hahmoihin. Haluan näin tuoda esille magian fantasialle ominaisena erityispiirteenä.
Hyödynnän tärkeimpänä A.J. Greimasin narratologista aktanttimallia, jossa määrittelee kerronnan hahmoja käsitteiden aktantti ja aktori (engl. actant ja actor) kautta. Niiden avulla Greimas osoittaa että hahmoja voi-daan tarkastella sekä kerrontaa edistävinä funktioina että yksilöllisesti ja uskottavasti esitettyinä henkilöinä. Tarkastelen magian vaikutuksia hahmoihin niiden kautta, ja otan samalla kantaa lajityypin tutkimuksessa aiemmin esitettyyn näkemykseen ettei fantasia sisältäisi uskottavasti kuvattuja henkilöitä. Hahmojen uskot-tavaan esitykseen sekä teoksessa esiintyvän magian tarkempaan määrittelyyn hyödynnän Farah Men-dlesohnin määritelmää Immersiivisestä fantasiasta, sekä kirjailija Brandon Sandersonin kehittämiä Kovan ja Pehmeän Magian käsitteitä.
Tutkimukseni kautta osoitan magian olevan olennainen elementti Hengen Miekan kerronnan sekä myös hahmojen kannalta. Magia ja sen kautta saavutettava valta ovat teoksen päähenkilö Raistlin Majeren tärkein päämäärä, ja teos kuvaa hänen pyrkimystään sen tavoittelemiseksi. Magian läsnäolo aiheuttaa myös pysy-viä muutoksia hahmojen kerronnallisissa rooleissa, päähenkilön ulkonäössä ja hänen suhteessaan muihin hahmoihin. Nämä muutokset eivät olisi mahdollisia ilman magiaa, eli Hengen Miekan kuvaamaa tarinaa ei voitaisi kertoa ilman sen läsnäoloa. Käyttämääni näkökulmaa on mahdollista hyödyntää fantasiassa esiinty-vän magian tarkempaan määrittelemiseen, samoin kuin sen vaikutuksiin temaattisen tai hahmojen psyko-analyyttisen tutkimuksen kautta
Muotoiluajattelu tietotyön johtamisessa
No full textTyöelämä painottuu entistä enemmän tietotyöhön, jonka johtaminen vaatii erilaista lähestymistapaa kuin perinteinen työ. Muotoiluajattelu tarjoaa näkökulman tietotyön kehittämiseksi ja sen haasteiden ratkaisemiseksi. Kandidaatintyön päätutkimusongelmana on, miten muotoiluajattelua voidaan hyödyntää tietotyön johtamisessa ja sen kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten muotoiluajattelun avulla voidaan kehittää tietotyön johtamista. Tutkimuksessa otetaan selvää, mitkä ovat tietotyön haasteita ja miten muotoiluajattelun avulla niitä voidaan ratkaista. Työssä käsitellään myös, miten johtajan työnkuva muuttuu tietotyössä muotoiluajattelun myötä. Muotoiluajattelu nähdään tässä työssä koko organisaatiossa hyödynnettävänä kokonaisuutena, joka muodostuu periaatteista, työkaluista ja ajattelumalleista. Tietotyö on työtä, joka sisältää vähän rutiineja ja jossa työtehtävät ovat hyvin vaihtelevia sekä vaativat laajaa osaamista ja asiantuntemusta.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Tutkimuksessa aineistoa haettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa haettiin aineistoa liittyen tietotyön haasteisiin ja toisessa osassa haettiin aineistoa muotoiluajattelun hyödyntämisestä johtamisessa. Tämän jälkeen aineistoja verrattiin päätutkimusongelmaan vastaamiseksi. Tutkimusaineisto koostuu tieteellisistä artikkeleista, tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja täydentää sekä muotoiluajattelun että tietotyön aiempaa tutkimusta.
Tutkimuksen perusteella muotoiluajattelua voidaan hyödyntää tietotyön johtamisessa ja sen kehittämisessä. Muotoiluajattelun keinoin voidaan ratkaista tietotyön haasteita. Tutkimuksessa todettiin, että muotoiluajattelun prosessin hyödyntäminen tietotyön kehittämisessä voi lisätä tietotyöntekijöiden ja johdon välistä kommunikointia, kasvattaa motivaatiota ja sitoutumista työhön. Muotoiluajattelun prosessin avulla voidaan kehittää yksittäisiä työtehtäviä, toimintatapoja, organisaatiota ja työympäristöä vastaamaan tietotyöntekijöiden tarpeita ja toiveita. Muotoiluajattelun periaatteet voivat tukea tietotyötä ja vaikuttaa positiivisesti tietotyön tehokkuuteen. Muotoiluajattelun johtajan työnkuvassa korostuvat tietotyöntekijöiden tukeminen sekä heidän osaamisensa ja itsensä johtamisensa taitojen kehittäminen
Evaluating Israel in the context of Eurovision 2019: Creating argumentative spaces through framing and membership categorisation
No full textThe topic of this thesis is the morally charged representations of actors and situations that are created in a text, here journalistic works in the prominent Finnish media coverage on the Eurovision Song Contest organised in Israel in May 2019. There are several topical factors that make it relevant to empirically study how Israel is currently talked about in the prominent news media in Europe: the recent rise in Israel-derived antisemitism as part of a general rise in antisemitism, the ongoing debate about the role of Israel in an international working definition of antisemitism, boycott demands against Israel, and the Israeli-Palestinian conflict looming at the background of daily news.
This study approaches the topic by analysing framing and membership categorisation done in the prominent Finnish news media online articles covering the Israeli Eurovision. The data included all articles published by Yle and Helsingin Sanomat online from the beginning of January 2019 until the end of May 2019. Filtering the results with search words ‘israel” and “euroviisu” resulted in 53 articles from Yle and 33 articles from Helsingin Sanomat. Out of these, eight articles that were specifically about Eurovision were analysed with the methods frame analysis and membership categorisation analysis. The conducted analysis show that the news sources created three levels of argumentative spaces through which the news houses produced descriptions on what the matter was, why and who was involved. Furthermore, the study shows that although the news houses employed different frames in their representations of the Eurovision as an international song contest, a consensus about morally dubious behaviour of the State of Israel towards the Palestinians, among other things, remained constant in the articles. This feature in the articles left a negative undertone toward the State of Israel.Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on moraalisesti latautuneet kuvaukset toimijoista ja tilanteista, joita erilaisissa teksteissä luodaan. Työssäni tutkittavana on journalistiset tekstit, joita johtavat suomalaiset uutislähteet julkaisivat liittyen Israelissa, toukokuussa 2019, järjestettyihin Euroviisuihin. Useiden tekijöiden vuoksi on ajankohtaista tutkia tapoja, joilla Israelista nykyisin puhutaan johtavissa uutismedioissa Euroopassa. Ensinnä, osana yleistä antisemitismin lisääntymistä myös Israel-käsityksistä juontuva antisemitismi on noussut. Toiseksi, meneillään on ollut debatti Israelin paikasta kansainvälisessä suuntaa-antavassa antisemitismin määritelmässä. Kolmanneksi, Israelia vastaan on esitetty erilaisia boikottivaatimuksia. Lisäksi Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti väijyy päivittäisten uutisten taustalla.
Tämä tutkimus lähestyy aihetta analysoimalla, kuinka kehystystä ja jäseynyyskategorisointia tehtiin johtavien suomalaisten mediatalojen verkkouutisissa Israelin Euroviisuista. Aineisto sisälsi kaikki Ylen ja Helsingin Sanomien artikkelit, jotka oli julkaistu internetissä 1.1.2019-31.5.2019. Aineistosta haettiin Euroviisuja koskevat artikkelit hakusanoilla ’israel’ ja ’euroviisu’, minkä tuloksena saatiin 53 artikkelia Yleltä ja 33 Helsingin Sanomilta. Näistä kahdeksan erityisesti Euroviisuja käsittelevää artikkelia tutkittiin kehysanalyysin ja jäsenyyskategorisointianalyysin keinoin. Tehty analyysi näyttää, että uutislähteet kehittivät argumentatiivisia tiloja kolmella tasolla, joiden kautta uutistalot tulivat selittäneeksi, mistä asioissa oli kyse, miksi, ja ketkä niihin liittyivät. Lisäksi, analyysi näyttää, että vaikka uutistalot kehystivät Euroviisut kansainvälisenä laulukilpailuna keskenään eri tavoin, niiden välillä vakaana säilyi muun muassa yhteisymmärrys Israelin valtion toiminnasta palestiinalaisia kohtaan moraalisesti kyseenalaisena. Tästä kiistämättömyydestä johtuen artikkeleihin jäi pohjavire, joka oli negatiivinen Israelin valtiota kohtaan
Constructing Automatic Customer Segmentation in an Institute of Higher Education
No full textCustomer relationship management is practiced widely in different kind of organizations, in addition in institutes of higher educations. In this environment customer relationship management is useful even though it has its special characteristics. In a central role in developing customer relationship management is to deepen the understanding about the customers and their behavior, and the goal is similar in the context of institute of higher education. This study has indeed arose from the need to create a better understanding from the customer base. The research was conducted utilizing design science research approach.
The objective of this research was to create a segmentation about research’s case organization’s customers automatically using machine learning. The aim was to form a better understanding about the customer base with this segmentation and in addition conduct an experiment about using machine learning in customer relationship management system. In the research an artefact – or segmentation – was constructed and evaluated using an iterative process. The most central part of designing the artefact was determining the features by which the customers would be divided into segments. The parameters chosen were formed from internal data of the case organization. The artefact was developed based on these selected parameters. The possible segments were searched using several mathematical models. After the first iteration round, it was discovered that with the selected parameters, no segments exist. Therefore a second iteration round was conducted where a segmentation was formed with previously defined parameters. The manual segmentation was conducted using the same parameters as automatic segmentation, although the principals of forming the segments were different.
As a result of this research customer segmentation was achieved for the client organization and additionally, deepened understanding about customer segmentation in the context of institute of higher education was accomplished. Customer segmentation in the client organization was possible to be reached with the features formed in workshop, in which different user groups of customer relationship management were represented. The segmentation created illustrates clearly the meaningfulness of the client organization’s customers, which was the main goal of the segmentation. Although the segmentation couldn’t be successfully created using machine learning methods, a platform of procedures was created for the client organization for forming the automatic segmentation. Another result of this study is the deeper understanding about customer relationship management and especially about organizational customer segmentation in the context of higher institutes of education, in which little research has been conducted. During the research it was discovered that special characteristics related to the functioning of institute of higher education are creating challenges in segmentation. These challenges are especially related to illustrating the overall picture of single customer relationships, maintenance of data consistency throughout the organization and the variety of important measurements related to customer relationships. In addition to institutes of higher educations, the research serves organizations and communities outside of this context, whose customer base is similarly unusual compared to the more traditional ones. The next step for the client organization of the study is to experiment segmentation by defining different output goals and the parameters accordingly. Generally more research about customer segmentation in the context of institutes of higher education is needed