47495 research outputs found
Sort by
Tuotannon takaisinsiirtojen syitä ja ympäristön kestävyyden merkitys tuotannonsiirroissa
No full textTuotannon sijainnilla on keskeinen merkitys yrityksen menestyksen kannalta, joten yritykset pohtivat jatkuvasti, onko nykyinen tuotannon sijainti yrityksen toiminnan kannalta kannattavin. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan vertaisarvioitujen artikkelien pohjalta tuotannon takaisinsiirtopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä sekä ympäristön kestävyyden merkitystä tuotannonsiirroissa. Lisäksi tuotannonsiirtoja ulkomaille käsitellään tuotannon takaisinsiirtojen käsittelyn tueksi.
Työn käsittely jakautuu neljään osaan. Aluksi määritellään työn kannalta oleelliset käsitteet, minkä jälkeen käsitellään tuotannonsiirroissa ulkomaille huomioitavia tekijöitä. Tämän jälkeen käsitellään tuotannon takaisinsiirtoja. Lopuksi analysoidaan ympäristön kestävyyden merkitystä tuotannonsiirroissa.
Tutkielman perusteella havaittiin, että infrastruktuurin ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen sekä kansainvälistä tuotantoa tukeva lainsäädäntö ovat mahdollistaneet tuotannonsiirrot ulkomaille. Yleisin syy siirtää tuotantoa ulkomaille on kohdemaan matalammat palkkakustannukset, mutta myös kohdemaassa olevilla uusilla markkinoilla sekä kilpailuetua tuovilla resursseilla on ollut merkitystä tuotantoa siirrettäessä. Ulkomailla voi myös olla saatavilla paremmin motivoitunutta työvoimaa yksinkertaisiin työtehtäviin kuin läntisissä teollisuusmaissa.
Nykyisin yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan jo takaisin läntisiin teollisuusmaihin petyttyään ulkomaisen tuotannon huonoon laatuun ja tuotannon ongelmiin. Yritykset kiinnittävät aikaisempaa enemmän huomiota tuotannon sijainnin vaikutukseen koko toimitusketjuun, toimitusaikoihin sekä yrityksen maineeseen. Lisäksi pääasiallisten markkinoiden ollessa yrityksen kotimaassa toimitukset ovat joustavampia. Yritykset tekevät tuotannonsiirtoja usein korjaavana toimena aikaisemmille tuotannonsiirroille ulkomaille, koska yritykset ovat aliarvioineet ulkomailla olevan tuotannon kokonaiskustannukset tai kohdemaan palkkojen kehityksen. Palkkaeron kaventuminen tuotannon kohdemaan ja yrityksen kotimaan välillä on yleinen syy siirtää tuotantoa takaisin kotimaahan. Lisäksi työttömyyden nousu yrityksen kotimaassa on lisännyt tuotannon takaisinsiirtoja.
Ympäristön kestävyydellä on nykyisin vain pieni merkitys tuotannonsiirroissa. Tuotannonsiirtojen ja kestävyyden yhdistämisestä ei ole tehty vielä paljon tutkimusta, mutta ympäristön kestävyyden huomioiminen tuotannonsiirroissa on yleistymässä. Mikäli ympäristönäkökulma on vaikuttanut tuotannonsiirtoihin, niin syy on ollut lähinnä ympäristöystävällisempää toimintaa edellyttävässä lainsäädännössä sekä päästömaksuissa. Kuluttajien kiinnostus kestävyyttä kohtaan saa yritykset siirtämään tuotantoaan takaisin kotimaahansa, jotta yrityksen imago paranisi
Organisaation oppiminen projektiorganisaatioissa ja keinot sen tehostamiseksi
No full textProjektien hyödyntämisestä on tullut yleinen johtamisen työkalu, mutta niiden negatiivisia vaikutuksia ei olla kuitenkaan tutkittu tarpeeksi organisaation oppimisen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia ongelmia organisaatiot joutuvat ratkaisemaan pyrkiessään tehostamaan omaa organisaation oppimistaan yksilö, projekti sekä organisaation tasolla. Lisäksi tutkimuksessa pyritään löytämään, millaisilla keinoilla organisaatiot ovat pyrkineet tehostamaan omia oppimisen kyvykkyyksiään ja löytämään tuloksia näille kokeiluille. Lopuksi tutkimuksessa pyritään muodostamaan tasapainoinen lähestymistapa organisaation oppimisen tehostamiseksi projektiorganisaatioissa ottaen huomioon oppimisen yleisimmät esteet ja keinot, joilla organisaatio voi rakentaa lähestymistapansa.
Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Tutkimusongelmaan alettiin etsimään ratkaisuja tutkimalla organisaation oppimisen, projektihallinnan ja tietojohtamisen tieteellistä kirjallisuutta, oppikirjoja ja käsikirjoja. Aiheesta pyrittiin löytämään lisäksi kaikkia aiheita yhdisteleviä tieteellisiä julkaisuja. Lähteitä haettiin pääosin Tampereen yliopiston Andor-järjestelmästä, korostaen vertaisarvioituja ja muiden tutkijoiden paljon viittaamia lähteitä. Tutkimuksen kannalta tärkeimmät mallit löytyivät tieteellisistä julkaisuista, jotka esitellään tutkimuksessa. Tutkimuksen lopussa pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksiin löydettyjen lähteiden avulla.
Tutkimuksen tuloksena luotiin kattava yleiskatsaus yleisimpiin ja kiinnostavimpiin keinoihin, joilla organisaatioissa on pyritty tehostamaan organisaation oppimista sekä tiedon ja osaamisen liikkumista organisaation sisällä. Tutkimuksessa esitellään projektien jälkeiset arviointitilaisuudet, opittujen asioiden raportoiminen, parhaiden käytäntöjen oppaat, verkostoituminen ja mentorointi organisaation oppimista tehostavina keinoina. Näistä keinoista havaittiin, että ne vaikuttavat eri osiin organisaation oppimisen prosessia. Projektien jälkeiset arviointitilaisuudet ja opittujen asioiden raportoiminen tehostavat uuden tiedon oppimisen prosessia. Mentorointi ja parhaiden käytäntöjen oppaat tehostavat vanhan tiedon käytön prosessia.
Keinojen lisäksi tutkimuksessa esitellään yleisimmät ongelmat organisaation oppimisen toteutumisen kannalta. Tutkimuksessa löydettiin esteitä liittyen organisaation ihmisiin ja järjestelmiin. Ihmisiin liittyvät esteet luokiteltiin oppimisen, kulttuurin ja sosiaalisuuden esteisiin. Systeemiin liittyvät esteet luokiteltiin teknologiaan, prossiin ja infrastruktuuriin liittyviin esteisiin. Tutkimuksessa löydettyjä keinoja tutkittiin myös näiden esteiden näkökulmista. Tutkimuksessa löydettiin, että mentorointi ja verkostoituminen vähentävät ihmisiin liittyviä esteitä ja muut tutkimuksessa esitellyt keinot vähentävät järjestelmiin liittyviä esteitä.
Keinojen vaikutusten perusteella tutkimuksessa pohditaan, miten organisaatioiden kannattaisi muuttaa omia organisaation oppimisen järjestelmiään oman toimintansa tehostamiseksi. Tutkimuksessa löydettiin, että organisaatioiden pitää pyrkiä tasapainottamaan uuden tiedon oppimisen ja vanhan tiedon käyttämisen prosessit ja vähentämään organisaation oppimisen edessä olevia esteitä. Tutkimuksessa esitetään, että organisaatioiden kannattaa tutkia omaa tilannettaan näistä näkökulmista ja ottavat käyttöön keinoja, jotka tasapainottavat prosesseja ja vähentävät esteitä organisaation oppimisessa
Päästömarkkinat Euroopassa ja markkinoiden muutostekijät: Päästökaupan ja vapaaehtoisten päästövähennysmarkkinapalveluiden kehitys
No full textPäästömarkkinat ovat olleet jo yli vuosikymmenen keinona vähentää ilmastopäästöjä markkinaehtoisesti. Markkinat ovat kasvavia ja kiinnostus niitä kohtaan lisääntyy. Toiminta velvoitemarkkinalla ja vapaaehtoisuuteen perustuvilla päästövähennysmarkkinoilla on hyvin erilaista asettaen erilaisia vaatimuksia palveluntuottajille ja asiakkaille, jotka toimivat markkinoilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli vastata kysymykseen, minkälainen palvelukonsepti palvelisi markkinapalveluita tuottavaa yritystä ja sen asiakkaita parhaiten. Työssä käsiteltäviä päästömarkkinoita olivat Euroopan unionin päästömarkkina, sähkön alkuperätakuut sekä vapaaehtoiset päästövähennykset.
Tutkimus tehtiin laadullisena analyysinä markkinoiden tilasta ja markkinatoimijoiden näkemyksestä ja tarpeista. Ensimmäiseksi tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa selvitettiin kolmen käsiteltävän markkinan toiminta ja muutostekijät. Toinen osio oli haastattelututkimus, jota varten haastateltiin markkinatoimijoita kaikilta kolmelta markkinalta. Näiden kahden osuuden ja kohdeyrityksen nykyisten palveluiden tutkimisen avulla pyrittiin luomaan palvelumuotoilun keinoin palvelukonsepti, joka yhdistää markkinan velvoitteet, asiakkaiden tarpeet ja kohdeyrityksen valmiudet.
Markkinoiden tilan katsauksessa selvisi, että poliittiset muutosvoimat ajavat Euroopan päästömarkkinaa niukkuuteen. Päästömarkkina on yhtenä kustannuksena muiden joukossa osaltaan ajamassa haastateltavia vähentämään toiminnan päästöjään. Haastatteluissa ei tullut esille, että päästökaupan suojauksella olisi iso rooli toiminnassa, vaan hintariskiin varauduttiin investoimalla menetelmiin, jotka vähentävät toiminnan päästöjä. Sähkön alkuperätakuiden säätely on vähäisempää, ja yleinen paine asiakkailta ja sijoittajilta tuo yrityksille painetta panostaa uusiutuvaan sähköön. Uusiutuvan sähkön määrä tulee nousemaan, mutta markkina on volatiili ja epälikvidi mikä tekee markkinalla toimimisesta joillekin epämiellyttävää. Päästökompensointimarkkinat eivät ole säännöstelty kansallisella tasolla, mutta tulevilla kansainvälisillä ilmastosopimuksilla voi olla vaikutus markkinan kasvuun, ja ne voivat tuoda myös uskottavuutta markkinalle, joka on herättänyt paljon keskustelua kansainvälisessä ja kansallisessa mediassa. Haastatelluista monelle päästökompensaatiot ovat vielä tuntemattomia, tai niiden käyttö ei ole ajankohtaista.
Kirjallisuuskatsauksesta saadun tiedon, haastattelutulosten ja palvelumuotoilun menetelmien avulla kehitettiin nykyistä palvelukonseptia vastaamaan kasvavan markkinan tarpeisiin. Palveluiden ydin on riskienhallinnassa, joka on kohdeyrityksen ydinosaamista. Kasvavilla, volatiileillä markkinoilla hinnanmuutosta vastaan suojatumalla voidaan saada asiakkaalle arvoa. Muuta arvoa asiakas saa markkinainformaatiosta ja markkinatoiminnan helpottamisesta
Mielenterveyskuntoutujien sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus
No full textTämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin mielenterveyskuntoutujat, heidän omaisensa ja mielenterveysammattilaiset arvioivat mielenterveysongelmien vaikuttavan lähisuhteisiin ja niissä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Aihe on tärkeä, koska mielenterveysongelmat vaikuttavat usein myös kuntoutujan läheisiin. Aihe on tärkeä myös siksi, että sosiaaliset suhteet ovat yksi keskeinen mielenterveysongelmista toipumiseen vaikuttava tekijä.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 24 vastaajaa. Vastaajista seitsemän oli mielenterveyskuntoutujia, kuusi omaisia ja yksitoista mielenterveysammattilaisia. Saatua aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä temaattisella analyysillä, jonka avulla aineistosta muodostettiin jokaiselle ryhmälle omat ala- ja yläteemat. Tämän jälkeen löytyneitä teemoja suhteutettiin toisiinsa ja aiempaan tutkimukseen.
Yläteemoiksi mielenterveyskuntoutujille muotoutuivat Muutokset kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa sekä suhteen luonteen muutos. Omaisten yläteemoiksi muotoutuivat muutokset kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa, suhteen luonteen muutos sekä lähisuhteen muuttuminen sairauskeskeiseksi. Mielenterveysammattilaisten vastauksien yläteemat olivat muutokset kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa, suhteen luonteen muutos, häpeä ja syyllisyys lähisuhteessa sekä lähisuhteen muuttuminen sairauskeskeiseksi.
Analyysissä selvisi, että kaikki vastaajaryhmät arvioivat mielenterveysongelmien vaikutuksien olevan monilta osin samanlaisia. Keskeisimmät analyysissä löytyneet teemat olivat suhteen luonteen muutokset ja muutokset kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa. Suhteen luonteen muutokseen sisältyvissä alateemoissa keskeistä oli suhteen kylmeneminen, roolien muutos ja suhteiden päättyminen. Vuorovaikutuksen muutoksiin liittyvät teemat toivat esiin lähisuhteiden kommunikaation vähenemisen, yksipuolistumisen ja sairauskeskeisyyden. Suurimpia eroja vastaajaryhmien välillä tuli häpeän ja syyllisyyden teemojen suhteen, koska suoranaisesti nämä teemat tulivat esiin pelkästään mielenterveysammattilaisten vastauksista.
Tutkimuksen perusteella mielenterveysongelmien arvioidaan vaikuttavan lähisuhteisiin ja niissä tapahtuvaan vuorovaikutukseen melko laajasti. Arkielämän sujuvuus saattaa kärsiä ja läheinen saattaa kuormittua haastavassa tilanteessa. Tästä syystä aiheesta tulisi olla tietoa mielenterveyskuntoutujilla, heidän läheisillään ja mielenterveysammattilaisilla, jotta vaikutuksiin osattaisiin varautua ja niiden aiheuttamat kielteiset seuraukset voitaisiin minimoida
Rengasresonaattorit integroidussa fotoniikassa
No full textSähköpiirien yleistymisestä lähtien sähköisten osajärjestelmien yhdistäminen on tapahtunut pääsääntöisesti metallisten johtojen avulla, tai radioyhteyden välityksellä. Nopeasti kasvavan tiedonsiirron ja herkkien laitteiden takia on täytynyt kuitenkin kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja signaalien käsittelylle ja siirtämiselle. Ratkaisujen hakeminen edellä mainittuihin ilmiöhin johti ideaan integroidusta fotoniikasta. Ajatus oli, että radioyhteydet ja metalliset johdot korvataan valoa johtavilla optisilla aaltojohteilla, ja sähköisesti integroidut piirit korvataan integroiduilla fotonisilla piireillä. Optisten aaltojohteiden soveltaminen tarjoaa monia etuja tavanomaisiin metallijohtoihin ja radioyhteyksiin nähden. Näistä eduista merkittävimpiä ovat alhaiset häviöt, turvallisuus käytössä, sekä valmistusmateriaalien laaja saatavuus. Teknologiset edistykset integroitujen optisten laitteiden valmistuksessa on ollut osasyyllinen alan nopeaan kehitykseen. Tässä työssä keskitytään tarkastelemaan aaltojohteita, sekä niiden sovelluksia integroiduissa fotonisissa piireissä.
Työ jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuustutkimusosassa käsitellään aaltojohteiden, sekä sen sovellusten teoreettista taustaa Maxwellin yhtälöiden avulla. Reunaehtoja soveltamalla nähdään, että aaltojohteessa etenevän valon energia ei ole rajoittunut aaltojohteen ytimeen täydellisesti. Rengasresonaattori on yksinkertainen aaltojohteen sovellus, joka voi hyödyntää edellä mainittua ilmiötä moodien suodattamiseen ja kytkemiseen. Työn toisessa osassa analysoidaan laboratoriossa mitattujen rengasresonaattorien transmissiospektrejä. Erityisesti tarkastellaan kuinka tehokkaasti resonoivat aallonpituudet läpäisevät rakenteen. Mitattua dataa verrataan teoreettiseen malliin, ja tämän pohjalta tehdään päätelmiä mallin soveltuvuudesta.
Mitatuista transmissiospektreistä havaittiin säännöllinen resonanssi tietyillä aallonpituuksilla, joka tukee teoreettista mallia rengasresonaattorien toiminnasta. Rakenteiden transmissioden havaittiin olevan resonanssissa kuitenkin paljon pienempiä kuin oli odotettu. Syy havaitulle ilmiölle ei ole tiedossa tätä kirjoitettaessa, mutta piirin valmistaja epäilee mahdollisesti epäonnistunutta Indium-implantaatiota.
Valokuitujen laajentuva saatavuus on mahdollistanut hyvin nopean internet-yhteyden monille ihmisille. Tämän on yksi esimerkki integroidun fotoniikan siirtymisestä oikeaan kaupalliseen hyötykäyttöön laboratorion ulkopuolelle. Integroitujen fotonisten laitteiden ja integroitujen fotonisten piirien kysyntä on alkanut siis kasvamaan markkinoilla, ja tämän odotetaan aiheuttavan suurta kasvunopeutta teknologian kehityksessä. Tulevaisuus integroidulle fotoniikalle näyttää siis hyvin lupaavalta
